Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Tiiviisti liimatut 'leimat'!  (Luettu 10085 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« : 06.10.2007 18:42:43 »

Noilla leimoilla tarkoitan niitä negatiivisia arvosteluja, joita jo vanhemmat ja opettajat kohdistavat pieneen lapseen ja jotka saattavat olla lujasti kiinni aikuisikään asti.

Miten olet nämä leimat kokenut? Syytellyt, kärsinyt hiljaa, ahdistunut?

Oletko yrittänyt päästä irti ja miten se onnistuu?

Vieläkö leimoja kannat?

Olisko tässä jutun aihetta..... :Smiley
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 06.10.2007 19:00:37 »

Minusta tämä aihe sopi kuin nakutettu tänne Muihin Kokemuksiin, kun tässä haetaan noiden ikäviern leimojen kokemuksia, joita jotkut ovat varmasti kantaneet mukanaan läpi elämän - ja kantavat yhä.

Minulla pahimmat leimat tulevat oikeastaan menneistä elämistä kuin tästä elämästä. Niitä on kantanut mukanaan niin kauan, että ne ovat ehtineet imeytyä sielun muistiin jo vähän liiankin hyvin Grin Mutta eihän siihen auta muu kuin tarttua härkää sarvista ja voittaa nuo leimat, pyyhkiä ne pois. Yksin siihen ei useinkaan pysty, vaan kaivataan apua. Minulla apuna ovat toimineet kirjallisuus ja eräs läheisimmistä ystävistäni, joka keksii aina jonkin henkisen jipon tai selventävän tavan käydä ongelmiin käsiksi.

Minulla suurin ongelma on feminiinisyys ja eteenkin sen ilmentäminen niin, että se tuntuisi luontavalta ja normaalilta. Maskuliinisuus on jo sujut, mutta naiseus ei. Olenkin puhunut siitä aiemmin jo, joten ei ehkä enempää tältä erää! Grin Kehitystä on kuitenkin tapahtunut positiivisempaan suuntaan ja luulen, että siihen vaikuttaa jo ihan tämä nykyaika ja asuinpaikka Suomi. Harvalla naisella on asiat yhtä hyvin kuin minulla - ja vielä harvemmalla paremmin! Lisäksi nykyisin tulee jo välillä sellaisia päiviä, jolloin tunnen itseni (hehkeäksi) naiseksi, enkä vain tytöksi tai kummajaiseksi, joka ei ole mies eikä nainen. Se kun on normaali olotilani Grin Pääsen siis hetkeksi käsiksi siihen puhtaaseen feminiiniseen energiaan ja tunnen samalla sen vastakkaisen, puhtaan maskuliinisen energian. Se on ihanaa....!
tallennettu
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #2 : 06.10.2007 19:18:24 »

Tigrigumilta:

Päivä kerrallaan eteen päin. Se on ihan oma päätös haluaako niitä leimoja kantaa ikuisesti mukanaan. Joskus ne tuovat turvaa. Toimivat tekosyynä, miksi pitäisi välttää jotain epämukavaa tilannetta tms.

Toitpa kulmia nostattavan ahaa-kokemuksen tuossa, kun löysit leimoista positiivista.
Kyllähän jotkut leimat ovatkin positiivisia, ehkä se riippuu miten ne itsellensä mieltää.

Mutta tuo 'turva' olikin uusi ajattelutapa.  :Smiley Tekosyynä käytetty. Siis onkohan laisinkaan kokonaan negatiivisia leimoja? Ainakin ne on lyöty kiinni, jotta tarkkailisi niiden olemassa oloa kunnolla. Miksi se on tuossa?
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #3 : 06.10.2007 19:29:25 »

Noilla leimoilla tarkoitan niitä negatiivisia arvosteluja, joita jo vanhemmat ja opettajat kohdistavat pieneen lapseen ja jotka saattavat olla lujasti kiinni aikuisikään asti.

Miten olet nämä leimat kokenut? Syytellyt, kärsinyt hiljaa, ahdistunut?

Oletko yrittänyt päästä irti ja miten se onnistuu?

Kuule juu. Minuun iskostettiin lapsena, että olen huonompi kuin muut, että minun roolini on olla hiljaa ja katsoa kun muut elää ja tekee.

Mutta niin se elämä on muuttunut. Nyt minä teen, elän ja määrään.  Smiley

Astrologisesti se on se  saturnus, joka niitä rajoja on asetellut, mutta pitkäjännitteisyydellä niistä on päästy. Pikkuhiljaa tuntuu, että elämä alkaa...
Se elämä, joka oli pitkään piilossa lapsena, mutta nyt vasta nostetaan kytkintä.

Katsotaan kuinka pitkälle päästään.  Smiley
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #4 : 06.10.2007 21:12:02 »

Päivä kerrallaan eteen päin. Se on ihan oma päätös haluaako niitä leimoja kantaa ikuisesti mukanaan. Joskus ne tuovat turvaa. Toimivat tekosyynä, miksi pitäisi välttää jotain epämukavaa tilannetta tms.

Kylla olen niin samaa mielta, etta itsestammehan se riippuu jos haluamme niita kantaa ns. raahata kivikuormaa, mina ainakin heitin kivet pois reestani jo ajat sitten.
On paljon mukavampaa menna elaman tiella ilman raskaita kuormia-mutta se taytyy tehda ITSE!
Lisaksi jos kaytetaan tekosyita, olen huomannut, etta samat tilanteet tulee uudestaan esille-eli harkaa sarvista-ei siina muu auta!
tallennettu
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #5 : 06.10.2007 21:28:02 »

Noilla leimoilla tarkoitan niitä negatiivisia arvosteluja, joita jo vanhemmat ja opettajat kohdistavat pieneen lapseen ja jotka saattavat olla lujasti kiinni aikuisikään asti.

Miten olet nämä leimat kokenut? Syytellyt, kärsinyt hiljaa, ahdistunut?

Oletko yrittänyt päästä irti ja miten se onnistuu?

Kuule juu. Minuun iskostettiin lapsena, että olen huonompi kuin muut, että minun roolini on olla hiljaa ja katsoa kun muut elää ja tekee.

Mutta niin se elämä on muuttunut. Nyt minä teen, elän ja määrään.  Smiley

Astrologisesti se on se  saturnus, joka niitä rajoja on asetellut, mutta pitkäjännitteisyydellä niistä on päästy. Pikkuhiljaa tuntuu, että elämä alkaa...
Se elämä, joka oli pitkään piilossa lapsena, mutta nyt vasta nostetaan kytkintä.

Katsotaan kuinka pitkälle päästään.  Smiley

Kaurisenergia, muistan sinun silmät. Ehkä löysin sen kauriin niistä...paljon kärsivän mutta jääräpäisen ja sisukkaan. Uskon että olet päässyt leimoista.

Joskus minäkin luulin, että hän joka leiman on lyönyt minuun, tulee ja ottaa sen anteeksipyytävästi pois. Aika naiivia, eikö totta!

Eihän leimojen lyöjät tiedä mitä ovat tehneet!  knuppel2 Puhuneet totta vain. Mutta heidän näkökulmastaan. Ja totta on, meidän on valinta, otammeko edes niitä vastaan. Jotkut lapsenakin vain eivät välitä, näin olen kuullut. Onko se sitä sielun vanhaa viisautta jo. Ja jotkut kantavat sitä koko elämänsä.

Ei niitä toinen ota pois. Se on totta!
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #6 : 07.10.2007 10:45:29 »

Minä muuten sanoin muutama viikko sitten äidilleni, että etpä tiedäkään, kuinka paljon olet onnistunut estämään minun menestystäni. Hän kun aina voivottelee ja suhtautuu minuun niin, että minä olen kuin tuomittu epäonnistumaan. Kun muutin Helsinkiin ja hain töitä ja heti ei tärpännyt, niin äiti tokaisi että maksa vaikka niille työnantajille, jotta ottaisivat sinut!! Ihan hirveää!!

Ja kun odotin ekaa poikaani, niin äiti oli varma, että en minä sitä pysty synnyttämään, ei se sieltä kuitenkaan tule. No eihän se sitten tullutkaan ulos muuta kuin keisarileikkauksella, mutta näin myöhemmin olen miettinyt että mitä jos äiti olisi rohkaissut että synnytys menee varmasti hyvin.. ?

Näitä asioita olen tässä käsitellyt ja kelaillut, lukenut paljon psykologiaa ja hoksannut, että äiti "kostaa" minulle sen, mitä hänen oma äitinsä on hänelle suoltanut. Hänen äitinsä iskosti häneen valtavan elämänpelon, joka on estänyt äitiäni elämästä täysillä. Mummi piti äitiä otteessaan kuolemaansa saakka, jonka jälkeen äiti sairastui koska tunsi ettei voi elää ilman äitiään (vaikka oli jo eläkkeellä itse).

Äh. Minä olen ottanut opikseni tuosta, ja itse haluan antaa lapsilleni rakkautta niin, että he oppivat rakastamaan itseään ja elämää, en halua saattaa heitä riippuvaiseksi minusta. Haluan, että he kokevat suunnatonta elämännälkää ja intoa toteuttaa itseään rohkeasti, tuoda oman potentiaalinsa esiin.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2007 10:47:37 kirjoittanut Kaurisenergiaa » tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #7 : 07.10.2007 11:05:40 »

Voi, ihan sydän sykkyrällä kuuntelin sinua Kaurisenergia! Ihana kun puhut!

Juuri samankaltaista keskustelua kävimme ystäväni kanssa tuolla karpalosuolla viikko sitten. Hänen äitinsä näki vain kaiken negatiivisuuden, ei koskaan hellinyt, ei koskaan kannustanut. Ja minun, naapurin silmissä oli ihana äiti, leipoi pullia, nauroi ja jutteli, talo oli siisti ja kaunis.
Nyt kun tytär noista asioista puhuu äidilleen, on äiti aivan äimän käkenä. Ei hän ole mitään tuollaista tehnyt. Sokea itsensä kanssa. Mitä siis voimme? Ehkä sinun äitisi kuitenkin näkee jotakin, omasta menneisyydestä ja myöntää.

Kaurisenergia, kuten sinä ja varmasti monet kantavatkin sukupolvien laajuisia ristejä selässänsä. Kysymys on vain, että kuka jaksaa, kenellä on voimia ja kykyä irrottaa se ja muuttaa elämän suuntaa. Sinulla on silmät nähdä! Huomaatko, että teet paljon enemmän kuin vain oman taakan poistamista. Upea upea Kauris!!!

Voimaa sinulle, varmasti monet täälläkin ovat sinua tukemassa!  smitten
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
K-NRJ
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 2620


PUNAINEN PAHOLAINEN - RED DRAGON


Profiili
« Vastaus #8 : 07.10.2007 11:15:19 »


Kaurisenergia, kuten sinä ja varmasti monet kantavatkin sukupolvien laajuisia ristejä selässänsä. Kysymys on vain, että kuka jaksaa, kenellä on voimia ja kykyä irrottaa se ja muuttaa elämän suuntaa. Sinulla on silmät nähdä! Huomaatko, että teet paljon enemmän kuin vain oman taakan poistamista. Upea upea Kauris!!!

Kiitos Esmiralda. Älä nyt liikaa intoile, minä ihan punastun.  Embarrassed

Mutta se on totta, että olen itse mennyt eteenpäin paljon. Ja teiltä olen saanut valtavasti apua! Joten kiitos kaikille ihanille astrolaisille! Ihanaa kun on olemassa teidänlaisia ystäviä, joilta saa voimaa ja tukea.

Oliko sinulla Esmiralda itsellä joku tietty juttu, miksi aloitit tämän aiheen?
tallennettu

Au Kauris, AC Rapu, Kuu Rapu
MC & Merkurius & Venus Vesimies
Punainen Galaktinen Lohikäärme
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #9 : 07.10.2007 11:19:03 »

Aikas ajankohtainen aihe minulle. Olen näitä miettinyt juuri tänäkin viikonloppuna, kun olen ollut yksin ja voinut vain olla. Rypeä murheissani ja elämän raskaudessa.  Wink

Koen, että minulle on ollut ja on edelleen raskaista leimoja, joista en tunnu pääsevän irti ja yli.

Yksi leimani on se, että ihminen ei saa murtua, vaan aina pitää jaksaa nousta ja itsen on yksin pärjättävä, yksin noustava, jaksettava. Ja mikä nolointa, olisi myöntää se asia jollekulle, ettei nyt vain yksin jaksa.
Löysin juuri viikonloppuna sellaisen "kaipuun" itsestäni, että haluaisin joskus kokea miltä tuntuu, kun itsen ei tarvitse jaksaa, vaan joku aidosti ymmärtää ja tukee. Olen miettinyt, että pitääkö tosiaan sen olla jotain "näkymätöntä" itsen sisältä löytyvää voimaa, eikä koskaan voisi olettaa sitä tukea ja ymmärrystä löytyvän ihmisten kautta...läheisten kautta... Vai onko se juuri läheisriippuvuutta...

Ehkä raskain leimani on se, etten ole saanut aikanaan olla lapsi... tietyllä tapaa.
En ole uskaltanut kiukutella, en itkeä, olla kipeänä. Ja nyt aikuisenakin tuntuu, että jos ilmaisen kipuani, ihan vaikka fyysistäkin, "esitän" vain jotain, ja olen kerjäämässä vain  sääliä..
 Huh


tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #10 : 07.10.2007 11:22:40 »

Ystävä, kun kysyt, vastaan rehellisesti.

Kyllä oli, hyvin vaikea leima, jonka vasta nyt 'vanhana' huomasin, että itse olen sen leiman asettanut, ei yhteiskunta eikä kukaan muu, vaikka muita syyttelin. Ihana se ihminen, joka sen osoitti, vaikka meinasi jalat sortua.  Cry

Mutta uskon, että vielä vaikeampi on se 'tahallinen' rakkaimmalta saatu leima.

Mutta vielä niin lähellä, että on vaikea puhua. Se ravun panssari, se. Mutta onneksi löytyi ystävä, joka näki ja huomasi. Muuten ihan astrolaisia.

Joten olen ikionnellinen että eksyin, osasin tulla tänne! smitten

Ja kun tiedän, kuinka vaikea näitä leimoja on huomata, irrottaa ja löytää todellinen kiinnittäjä, niin toivoisin, että tällaiset keskustelut herättäisivät jotakin, häntäkin, joka hiljaa mitään sanomatta lukee, kuuntelee...
« Viimeksi muokattu: 07.10.2007 11:34:17 kirjoittanut Esmiralda » tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #11 : 07.10.2007 11:27:45 »

Aikas ajankohtainen aihe minulle. Olen näitä miettinyt juuri tänäkin viikonloppuna, kun olen ollut yksin ja voinut vain olla. Rypeä murheissani ja elämän raskaudessa.  Wink

Koen, että minulle on ollut ja on edelleen raskaista leimoja, joista en tunnu pääsevän irti ja yli.

Yksi leimani on se, että ihminen ei saa murtua, vaan aina pitää jaksaa nousta ja itsen on yksin pärjättävä, yksin noustava, jaksettava. Ja mikä nolointa, olisi myöntää se asia jollekulle, ettei nyt vain yksin jaksa.
Löysin juuri viikonloppuna sellaisen "kaipuun" itsestäni, että haluaisin joskus kokea miltä tuntuu, kun itsen ei tarvitse jaksaa, vaan joku aidosti ymmärtää ja tukee. Olen miettinyt, että pitääkö tosiaan sen olla jotain "näkymätöntä" itsen sisältä löytyvää voimaa, eikä koskaan voisi olettaa sitä tukea ja ymmärrystä löytyvän ihmisten kautta...läheisten kautta... Vai onko se juuri läheisriippuvuutta...

Ehkä raskain leimani on se, etten ole saanut aikanaan olla lapsi... tietyllä tapaa.
En ole uskaltanut kiukutella, en itkeä, olla kipeänä. Ja nyt aikuisenakin tuntuu, että jos ilmaisen kipuani, ihan vaikka fyysistäkin, "esitän" vain jotain, ja olen kerjäämässä vain  sääliä..
 Huh




Kiitos sanoistasi, ihmettelystäsi! Voin tuntea kuinka paha sinun on olla.
Ja kuinka kaipaat tukea, toista, jotakin ulkoa päin. Varmasti teemme sitä jokainen omalla heikolla kohdalla.

Mutta itse olen oppinut, että ensin pitää oivaltaa jotakin itse, ennen kuin toinenkaan voi auttaa. Oletko ajatellut, mistä tuo leima on syntynyt. Se, että sinun yksin pitää jaksaa jotakin. Että se on sinun tehtäväsi. Ajattelen että sinulla on joku rakas ihminen, joka vaatii tällaista.

Entä jos sinä vaadit sitä myös itse itseltäsi? Kukahan sitä 'leimaa' on tiukemmasti painanut? 

Varmaan toisilla on joitakin muitakin tervetulleita huomoita! Kaikki tämä avuksi tarkoitettu.  Kiss
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #12 : 07.10.2007 11:32:23 »

Tällaisesta olen haaveillut;
mahdollisuudesta rohkeasti suorien sanojen saamiseen Cheesy

Jota kiinnostaa kuulla toisten rehellinen näkemys omista leimoistaan,
ja lupaa suuttumatta ottaa kipeätäkin tietoa vastaan,
voisi tähän ilmoittautua arvioitavaksi. Smiley

Miten näette minut on "leimatun"? laugh
tallennettu
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #13 : 07.10.2007 11:36:32 »

Kertoisko tuo avattaresi kuva jotakin.  :Smiley

Oman tahdon voimaa, minä-itse-pärjään, eikä minun asioihin pidä puuttuman....?
Panssariko?
tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #14 : 07.10.2007 14:33:58 »

En nyt ehtinyt lukemaan vielä muitten kokemuksia,joten anteeksi jos tuntuu että lainailen muilta. Wink
Olen saanut onnen syntyä rakastavaan kotiin,jossa sisaruksia.
Molemmat isovanhemmat asuivat samassa pihapiirissä,joten aina oli joku rakastava läheinen lähellä.
Elin pienessä kylässä ja varhaislapsuuden sain kulkea vain rajatulla alueella.
Luonto oli lähellä ja mikään ei horjuttanut pienen tytön mieltä.

Sitten tuli kouluaika. buck2
Alaluokilla,ensimmäisellä ja toisella,minulla oli lempeä naisopettaja,mutta sain kyllä jo tuta mitä kolmannella tuleman pitää. knuppel2
Kuiskasin vastauksen ystävälleni ja siitä seurasi rangaistus mennä seuraavana aamuna klo:8 yläkoulun puolella suorittamaan sitä.Tässä opiskelivat luokat 4-6.
Minut pistettiin puoleksi tunniksi seisomaan taulun eteen ja opettaja,iso vihainen mies,piirsi rastin,jota minun piti tuijottaa tuon ajan.
Samalla hän kysyi minulta jontain laskutehtävää,josta muistan vain sen,että vastaus olisi ollut 33,mutta peloltani ei järki kulkenut.Isommat nauroivat ja minulta melkein tuli housuun.

Silloin oli ns.oppikoulu ja kansalaiskoulu.Valitsin tuon oppikoulun vain,koska tiesin että pääsen pois tuon mielivaltaisen opettajan alaisuudesta nopeammin.Neljänneltä luokalta siirryttiin oppikouluun joka silloin oli maksullinen lukukausimaksuineen,matkoineen ja ruokineen.
Meillä oli kotona tiukkaa ja olin ainut lapsi,joka tuohon kouluun pyrki.
Siellä oli tietysti kovin erilaista.Opettajat vaihtuivat tunneittain ja oli vain ns.luokanvalvoja.Pinnistelin siellä vain vanhempieni vuoksi,koska tiesin,että minuun meni iso osa tienisteistä.Ei siitä minulle koskaan sanottu,mutta vanhemmat olivat rakkaita ja yritin.Samalla seurasin eri opettajia.

Kolmannella luokalla sitten loppui se "ihmisiksi oleminen." Grin
Mukavien opettajien tunneilla tein tehtäväni,hitlermäisten en.Lensin hyvin usein rehtorin puhutteluun ja vaikka pelkäsinkin,en sitä näyttänyt.
Löin itse tahallisesti itseeni kurittoman lapsen leiman,hieman kovankin,jota en kuitenkaan ole koskaan ollut.
Päätin vain,etten alistu enää mielivaltaisuuksiin opettajien taholta.Muutama muukin kulki kanssani samaa tietä ja ryhmänä meidät kai tuli jotenkin leimatuksi.Emme siitä suuremmin välittäneet.Tärkeintä oli se,ettei enää pelännyt opettajia.

Koulusuoritukseni tietysti kärsi moisesta ja jäinkin luokalleni.Seuraavan vuoden uuteen luokkaan mahtui taas näitä kurittomia kakaroita ja nopeasti olin yksi heistä.
En muutenkaan ole koskaan ollut niinkään lukija,kuin kokija tyyppiä.
Kaikki uusi kiehtoi valtavasti.Rauhanmerkkejä piirtelin sinne ja tänne ja valoin tinasta itselleni suuren kaulakorun.Housut kukkia täynnään ja lahkeet kuin purjeet. 2funny
Lopetinkin koulun tavallaan kesken.Jäin taas viidennellä luokalleni,koska olin enemmän poissa kuin koulussa.Hengailimme vain rauhan aatteet silmissä kiiluen siellä sun täällä.
Musiikki soi myös lujaa ja upouutta nauhuria piti kantaa pitkin kylän raittia täysillä huudattaen.
Se pieni taulun edessä seisova tyttö oli sinne jonnekin syvälle piilotettu.
Sitten rakkausaallon myötä syntyi poika.Pressan luvalla avioon ja taas tuli leima.
Minä olin kyllä itse onnellinen ja kotona minua rakastettiin kuten ennenkin.Toki tänä aikana sain nuhteita ja aresteja.Eivät vanhempani välinpitämättömiä olleet.

Nyt jälkikäteen katsoen,tuo aika pohjusti minua nykyiseen.Olen jo 15vuotta sillä samalla päättäväisyydellä mennyt jos kenenkin juttusille leimattujen nuorten kanssa.Olen ollut puolestapuhujana ja pystynyt vaikuttamaankin.Saanut asuntoja niille,jotka ovat tuomittu edeltäkäsin sellaiseksi,ettei heille voi kaupungilta asuntoa antaa.
Pojallani on suuri osuus tietysti tässä.Hän on ollut se minun opettajani.Ei saa antaa periksi.Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.
Kyllähän soitin kotiin poliseeja ja ambulanssia vuoron perään.Ikkunat helisivät ja sain pienistä varoistani hankkia uusia.Mutta siinä samalla jokin ajoi minua menemään yhä syvemmälle näitten maailmaan.Keskustelulla pääsin niihin pieniin tyttöihin ja poikiin taulujen edessä tutustumaan.Siksi tuossa hautojen häpäisyssäkin kirjoitin,että haluaisin keskustella asianomaisten kanssa.

Tuosta poliisi ja ambulanssi ruletistakin tuli tietysti leimoja,koska minun oli mentävä ulos ja suoritettava työni ja kauppareissut sun muut asiat.
Nuorisoa lappasi meillä Walkersin aikoihin ja olin jonkinlainen hyysääjä.
Jos leimoja tulikin,niin en ottanut niitä vastaan.Satuttivat kyllä,sillä kukaan ei koskaan vaivautunut kysymään mitä me teemme,mistä me keskustelemme.
Olin vielä kaiken lisäksi yksinhuoltaja,joka taas yhden leiman paikka. buck2
Mutta nuorisotyöntekijät,diakoni,Walkersin vapaaehtoiset ja sosiaalitoimen lastenhuolto tiesivät mitä teen ja miksi teen.
Se riitti minulle.
En kiellä etten joskus olisi hävennyt,kun poikani makasi keskellä päivää portailla sammuneena kun tulin kotiin.Tai kun laahasin häntä jostain puistosta.
Mutta eniten häpesin itseäni kerran,kun menin poliklinikalle erään langanlaihan narkomaanitytön kanssa ja tyttö käyttäytyi hieman räjähtelevästi.Ihmiset katsoivat ja henkilökunta töllötti minua kuin jotain limaista möykkyä.
Häpesin sitä,että en ylpeästi tehnyt tehtävääni ja ajanut kyllin pontevasti tytölle kuuluvaa hoitoa.
Se opetti.Sen jälkeen ajoin ja tein myös valituksia heidän kohtelustaan.
En huoli enää leimoja,enkä tiedä olenko niitä koskaan niin herkästi huolinutkaan.
Haavoittunut olen usein ihmisten puheista,mutta olen oppinut sulkemaan korvani.
Jos minulle jatkuvasti jostain jankutetaan saatan hermostua itseeni.Miksen jo avaa suutani ja hyökkää takaisin. tickedoff
Se ei vain enää kuulu minuun niin vahvasti.En haluaisi enää loukata noita ihmettelijöitäkään,mutta joskus menee kyllä käämit.

Olen päätynyt siihen,että ei tarvitse ottaa leimoja vastaan.En ota.Tämä on minun elämäni,jota minulla kuitenkin on oikeus puolustaa.En tee kenellekään pahaa ja jos joku läheisistäni tekee,ei siitä minua voi syyttää.
Jos ihmiset eivät tätä ymmärrä,on se heidän murheensa,ei minun. smitten

tallennettu

Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry: