Astro Foorumi

Ajattelu tapahtuu mielessä?
Luoko pelkkä ajattelu karmaa?
Mikä saa ajatuksen muuttumaan teoksi? - Kenties sielu?
Tuleeko karmaa vasta teon kautta, syyn ja seurauksen lain mukaisesti?
Vaiko jo pelkästä ajatuksesta, sillä ajatteluhan suuntaa energiaa?
Siis onko karma sielun keräämää?
Ja mieli vain sielun työkalu?

Tarkoittaako likainen mielikuvitus 'likaista' sielua?

Meidän tulee hallita
ajattelu,
tunteet
ja teot.

Ajattelu luo tunteita
ja tekoja,
joten se on ensimmäinen
ja samalla vaikein
valjastettava.

Negatiiviset ajatukset
heijastuvat ja leviävät ympäristöönsä
monilla näkymättömillä tavoilla.
Ne luovat karmaa joko suoraan
tai välillisesti.

Luulemme ettei kukaan näe ajatuksiamme
mutta olemme väärässä:
näemme ja koemme ne itse
ja näkymättömälla tasolla
niin tekevät myös kaikki muut.
Mikään ei jää salaisuudeksi. :o

Kaikki ¨egoiluelämäämme¨liittyvät
ovat vain sielumme työkaluja.
Samalla korvaamattoman tärkeitä
(ja törkeitä?)
sillä ilman niitä
emme pääsisi eteenpäin.

Mutta hallintaa, hallintaa,
sillä on heitä,
joilta mikään ei pysy salassa,
jopa ihmisen muotoisessa kehossa.
- Tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin. ;)

Tässä nyt on se vaikeus, että miten kukakin ymmärtää sanan sielu.
Siksipä aluksi kerron,kuinka itse käsitän tällähetkellä sielun(huomenna voi olla toisin kun tietoisuus laajenee)

Sielu on se tietoisuus minussa, joka on kerännyt useiden elämien ajan kokemuksia itseensä. Sielu on tietyllä tapaa egon tietoisuus, sillä egoni kautta olen kokemuksia keräillyt, ja siten karman kiertokulkuun eli syyn ja seurauksen lain mukaisesti elämiäni täällä elellyt.

"Vihkimys"-kirjan mukaan monadi on jakanut itsensä sieluiksi, ja siten yksi monadi kerää useamman sielun kokemuksia.(pidänkin monadia tavallaan luojana, mutta en pidä monadia Jumalana, vaan Jumala minulle on se alkulähde, kaikki mikä ON )
Viides vihkimys (kirjan mukaan) tapahtuu siten, että sielu(t) sulautuu monadiin, ja tämä(usean eri sielun keräämät kokemukset) monadin tietoisuus avautuu henkilölle,joka kokee tämän vihkimyksen. Sielu toisin sanoen onkin se meidän ego(?).Tällöin myös maanpäällinen/karmallinen kiertokulku loppuu.
Tämä on myös transformoituminen,(mielestäni)

Ajattelu luo karmaa silloin kun olemme tietoisia.
Sielun "kokemattomuus" saa ajatuksen muuttumaan teoksi.
Eli siksi ennen monadiin sulautumista, sielun tulee olla jo myös ajatuksissaan puhdas.

-näihin siis vastaisin kyllä, tavallaan... :D ;D

Ajattelu on tietaakseni yksi pahimmista karman aiheuttaja.
Esim. jos ajattelen jostakin ihmisesta pahaa, niin telepatian ansiosta tama ihminen saa ajatukseni ja automaattisesti alkaa ajatella minusta pahaa-siis kaikista yksinkertaisin karman aiheuttaja.
Siksihan nama todelliset mestarit yrittavat opettaa meita kontroloimaan ajatuksiamme ja yrittaa loytaa jokaisesta jotain hyvaa, kuten myos oman itsemme kontroloitu ajatustaso- mina onnistun ja parjaan, en pelkaa ja teen parhaani.
Tama kaikki kuullostaa hyvin naivilta, mutta kaiku on kaiku kaikissa ajatustasoissa.  :smitten:

Juuri niin kuin Aion sanoi, ajatuksesta se kaikki lähtee joten ajatukset siis sinällään luovat karmaa ja sitten myös tietysti muuntautuessaan teoiksi tai sanoiksi. Kaikki mitä sanomme ääneen luon omanlaistaan karmaa... koska sekin on heijastusta ajatuksistamme... jne.

Muuten kun nyt pääsin tähän teiniangsti nostalgia tunnelmiin odotellen sitä Kuu Rapua... niin muistui mieleeni kuinka joskus teininä oli oikeastaan mustasukkainen omista ajatuksistaan. Niitä ei halunnut jakaa toisten kanssa. Vain se oma yksityinen päiväkirja oli tarpeeksi arvokas tietämään ne. Halus pitää sen oman pienen päänsisäisen maailmansa täysin itsellään. Sinne ei saanut kukaan ulkopuolinen astua.

Joten tavallaan tuo ajatus siitä, että meidän ajatuksemme eivät koskaan jää vain meidän tietoomme vaan ne leijailevat kaikkien ulottuvilla koko ajan jossain ulottuvuudessa aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta tekisi mieli tarrautua, että hei nää on mun ajatuksia ja tunteita ja pysykää niistä erossa, ei kuulu teille. jos mä en itte kerro.  :knuppel2: :tickedoff:

Toisaalta taas tuo ajatus on ollut viime vuosien hyvin mustien kausien aikana ainoa lohduttava ajatus. En ole koskaan yksin ikävien tunteideni tai surullisten ajatusteni kanssa.

Ajatteluaan tai tunteitaan on hyvin vaikea hallita. Tekojaan sentään jollain tasolla pystyy aika pitkällekin hallitsemaan. Tai sitten mulle vaan toi ajattelu ja tunneosio on vaikeempi.  :buck2:

Yks käytännönjuttu tässä on... minkä takia ne negatiiviset ajatukset toinen tuntuu vaistoavan äärimmäisen herkästi, mutta jos mä taas oon ihastunu johonki niin minkä takia se ei tunnu saavan sitä viestiä.
 :tickedoff: :buck2: ??? ;D :crazy2:

Tietoisuus avoimena kirjana olosta vihkiytyneiden kasvavalle joukolle ei ole lisännyt tuskaa, vaan helpotusta  :coolsmiley:

Ajatukset todella voidaan kokea erilaisina värähtelyinä, mutta jako negatiivisiin ja positiivisiin on maailmallisen dualismin ilmaisuna täysin epäpätevä selittämään mitään sielunsuunnitelmasta.

Väitän edelleen, että mieli ei toimi mitenkään itsekseen, vaan luo ajatuksia; keräilevän sielun kokemuksia valmistelevana elimenä.

Sielu seikkailee mielellään maailman valintatalossa - onhan sillä monen ruokalajin kattaus tekeillä.
Sielu ohjaa mieltä, kuin ostoksille pohjaohjelmoitua robottia, poimimaan tarpeet kotimonadille vietäväksi.

Ajatus on listassa oleva kirjain - monta ajatusta muodostaa tarvesanan.. kaikkia tarpeita ei kuitenkaan yhdeltä kauppareissulta tarvitse raahata, ehtiihän sitä vielä monta kertaa ennen juhlapäivällisiä.
Ja kun ovat vielä nyyttäritkin, niin on vastuuta jaettu..

Ajatus siis kertoo sielun tarpeesta. Nämä tarpeet ovat kaikki emootiokokemuksia, joihin paikallinen markettimme on valikoimissaan erikoistunut.
Konseptissa karma tapahtuu sielun ohjaaman mielirobotin tarttuessa kömpelyyttään väärään pakettiin, tai pudottaessa vaikka munat lattialle - Sotkua loogisesti seuraa siivousepisodi; karman kuittaus.
Ja karma muuntuu kermaksi  :P ::)

Entä jos joku muu ohjaa ajattelua ja siten käytöstä, kenelle se tuo karmaa ?
http://www.mindcontrolforums.com/p/patentsindex.htm
http://www.wired.com/news/technology/0,1282,52236,00.html
http://www.rense.com/general3/patent.htm

Jos mieltä voidaan ohjata teknisesti, voidaanko sielua?


Sielu-mieli yhteys on poikki? Mieli on siis saastunut. Ei sielu..

Mieli voi tehdä temppuja, kuin tiekone, jossa haittaohjelmia tai viruksia. Itse tietokoneessa ei silloin kuitenkaan ole vikaa. Saati käyttäjässä (tai onko se vika, jos on surffaillut epämääräisillä sivustoilla)..

Voiko sielu ylipäätään olla saastunut tai likainen?
Vaiko vain kokemusta vailla?

Otteita http://www.jeshua.net/fi/ -sivuilta jotenkin aiheeseen liittyen


... monissa elämissänne kohtaamanne aggressiiviset, yhteistyöhaluttomat energiat vain heijastivat takaisin teidän omia sidoksianne egopohjaiseen tietoisuuteen, teidän omaa riippuvuuttanne siitä. Jos pyritte tuloksiin kamppailun keinoin, saatte itsellenne takaisin kamppailun energiaa. Se on/oli omaa energiaanne, joka tuli takaisin luoksenne! Ja se on karman ainoa merkitys.


Esoteerisessa perinteessä on erotettu henki, sielu ja keho.

Keho on sielun fyysinen asuinpaikka rajallisen ajan verran.

Sielu on ei-fyysinen, psykologinen kokemuksen kiintopiste. Sillä on mukanaan monien elämien kokemukset. Sielu kehittyy ajan myötä ja kasvaa hitaasti moniviisteiseksi kauneuden jalokiveksi, jonka jokainen viiste heijastaa erilaista kokemustyyppiä ja siihen perustuvaa tietämystä.

Henki ei muutu tai kasva ajan myötä.

Henki on ajan ja paikan ulkopuolella. Sinussa oleva henki on ikuinen, ajaton osa sinua, joka on Yhtä sinut luoneen Jumalan kanssa. Se on jumalallinen tietoisuus, joka on ilmentymäsi perustus ajassa ja paikassa. Synnyit puhtaan tietoisuuden maailmasta ja otit osan siitä tietoisuudesta mukaasi kaikkiin aineellisiin ilmenemismuotoihisi.

Sielu ottaa osaa kaksinaisuuteen. Kaksinaisuuden kokemukset vaikuttavat siihen ja muuntavat sitä. Henki on kaksinaisuuden ulkopuolella. Se on tausta, jota vasten kaikki kehittyy. Se on A ja O, joita saatat yksinkertaisesti kutsua Alkulähteeksi tai Olemiseksi

Sielulla on muistoja monista inkarnaatioista. Se tietää ja ymmärtää paljon enemmän kuin maallinen persoonasi. Sielu on yhteydessä aistien ulkopuolisiin tietolähteisiin, kuten menneiden elämiesi persooniin ja astraalitason oppaisiin tai tuttaviin. Tästä yhteydestä huolimatta sielu voi olla sekaannuksen tilassa, tietämätön aidosta luonteestaan. Sielu on voinut saada vammoja tietyistä kokemuksista ja siksi se pysyy pimeyden paikassa jonkin aikaa. Sielu on jatkuvasti kehittymässä ja keräämässä ymmärrystä Maassa olevaan elämään liittyvästä kaksinaisuudesta.

Henki on liikkumaton kohta tässä kehityksessä. Sielu voi olla pimeyden tai valaistumisen tilassa. Henki ei. Henki on puhdas Oleminen, puhdas tietoisuus. Se on pimeydessä yhtä hyvin kun valossakin. Se on kaiken kaksinaisuuden pohjalla oleva Ykseys.

Yhteydenotto sisälläsi olevaan Jumalaan on kuin kaksinaisuudesta poistumista samalla kun olet täysin läsnä ja maadoittuneena. Tässä tilassa tietoisuutesi täyttyy syvästä mutta hiljaisesta ekstaasista, rauhan ja ilon sekoituksesta.

Tajuat, ettet ole riippuvainen mistään itsesi ulkopuolellasi olevasta. Olet vapaa. Olet aidosti maailmassa mutta et maailmasta.

Niin kauan kuin "tiedät tarkkaan mitä haluat", sinä usein rajoitat niitä mahdollisuuksia, joita sinulle on energiatasolla tarjolla.

Luominen on Hengen ja sielun tanssia.

Tärkeimpänä kannustimena on antaa itsellenne anteeksi ja löytää oma viattomuutenne uudelleen. Te olette viattomia ja olette aina olleet sitä. Voitteko aidosti ymmärtää sen? Jos voitte, te ette enää halua muuttaa maailmaa tai taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Te haluatte leikkiä, pitää hauskaa ja nauttia elämänne jokaisesta hetkestä ja aivan yksinkertaisesti olla keitä olette ja jakaa se toisten kanssa.

Minä olen Joshua, lihaa ja verta oleva ihminen.
Olen sinun ystäväsi ja veljesi.
Ihmisenä oleminen on minulle tuttua kaikin tavoin.
Olen opettaja ja ystävä.
Älä pelkää minua. Syleile minua aivan kuin syleilet omaa sukulaistasi.
Me olemme perhettä.

Kiitos Keiju71
Justiinsa näin sen olen itsekin mieltänyt.

Henki on kaikkeus, jossa sielu virtaa...

Mihin sitten sijoittuu  mieli?
Hämmennyksen tilassa oleva sielu?
Sielullahan on jo tietoisuus kaiken tarkoituksenmukaisuudesta - valmius nauttia elämästä..

Eli henki on kuin tämä kirjoituslaatikko, jossa sielu leikkii mielen luomilla ajattelun sanoituksilla, saadakseen toisten sielujen vastauksia kommunikointiinsa, kokemuksia täydentyäkseen  :)

Muistin illalla nukkumaan jo mentyäni,että Jeshuan tekstissä oli hyvin kuvailtu tää keho,sielu ja henki.Kiitos tästä Keiju71, säästit minulta etsimisen vaivan  :)

Jännää!  :D

Voishan sitä tietysti olettaa, että kun ollaan tässä elon liikkeessä mukana, niin ne liikkeet mitä panemme liikkeelle olisivat sellaisia karmaa toimeenajavia liikkeitä.. ja jonkun liikkeen lähettäjä saa myöskin vastaanottaa lähettämänsä liikkeen takaisin muodossa tai toisessa.. ajallaan.. energiana kuten Joosua vinkkas.. mutta varmaankin karmaa voi myös 'sovitella' kuten velanmaksua.. tai vaatteita..  karma on luomisen taksaa..  oi ihminen katso itseäs..

Elämä on täynnä verhomaisia lankavyyhtejä, joissa kaikella on tehtävänsä toimitettavana :-*

Mutta sitten entäpäs se vaikkapa kun kuuntelee musiikkia? Aiheittaako se karmaa kun hyräilee musan tahdissa hilipatihippaata? Liikettähän sekin on.. :idiot2:

Voi olla että jotain aina syntyy.. tai purkautuu.. kerääntyy, kasaantuu, selviytyy ja vapautuu..

Tasapainon lakia ja moraalisia suhtautumisia elämässä oleviinhan karma ensijaisesti edustaa.. ja siihen se 'pyrkii', että olennon karma olisi 'ylitsevuotavaa' kuten :aurinko: virta.. olisi siten syytä myötävaikuttaa olennallaan elämää pyyteettömästi palvellen ja sen luonnollista Yhdenmukaisuuden järjestystä edistäen.. joten pidetään maailmasta itsemme kautta huolta niin pysyy sielun mieli vakaana ja  :vaaka: puntit suht tasan..  ;)

Ja tähdet kertovat suuntamme..

Se on nyt tullut jokseenkin varmuuteen, että karma kuittaantuu ja tasoittuu selkeämmän ymmärryksen valossa.. sillä on sellainen kehittyvä laatu, joka sielun spiraalimaisessa kiertokulussa aina vaan kulminoituu siihen miten se eläviä kohtelee.. sitä saamme miten elämää kohtelemme..

Karma on sellainen Hengen 'feedbacker', joka viestittää hiljaa sielulle mielen ja itsetunnon kautta siitä että ollaanko sitä oikeilla poluilla vai ollaanko astuttu jossain kohti harhaan.. ja se niinkuin palauttaa takaisin navigointireitin jäljille.. sinne minne Jumalaisen tahdon tarkoitus meitä tiellä vie.. jokainen tahdissaan..

Kyllä niin sielutonta meininkiä muka henkisessä ihmisessä kauniiden sanojen takana.
Selkeä ymmärrys - mistä?!

Tähtien mukaan suunnistaessa on monesti ajettu karille.

Tarvitsemmeko oikeasti kaikkia näitä kokemuksia?

'Jumalaisen tahdon' piikkiin kun voi näköjään laittaa mitä tahansa, ja välttyä näin vastuulta.
Karman feedback potkii takaisin, kova äänisesti.

Auuuh niinkuviteltu henkisyyteni paljastuikin pelkäksi egoni suoltamaksi materiakökläksi! Voihan muta nyt jouduin syvälle pintatajuntamoksaan..

(http://www.guardian.co.tt/photos/data/media/50/mud-man.jpg)

Sanat ovat tuulta ja vetten kuplia..

Siis juttuhan on se, että ymmärtää tekojensa merkityksen ja sen mitä ne ovat sekä miten ne toteuttavat lumipallomaista/vierivä kivi vaikutustaan.. eli mikä on teon luoma efekti.. minusta maailmaan ja maailmasta minuun.. Ole minulle vesi josta nähdä kasvojeni kuvastus..

Karma kiertää ja kulkee sielun kanssa kuin säieripustin, kunnes se hyvitetään ja kohdataan teon seuraus.. Ja harhapoluilla kompastelu opettaa...

Kokemusreppu mukana matkassamme kehäydymme halki sateenkaarenvärisen spiraalin jingjang keskustan kautta, kunnes katsomme sisältömme yhteenlaskettavaa +-0 saldoa.. Ja tunnustelemme mitä oikein olemme..

 :coolsmiley: Karmallisuus on sitä, kun spiraalit jäävät pyörimään samaa ympyrää -
kehät kitkaantuvat toisiinsa - -> jumi. -> ruoste.

Elämänvoima hidastuu..
Kiiltävä spiraali himmenee...  :buck2:

Pesu lämpimällä vedellä, mieluiten ympäristöystävällisellä pesuaineella, huuhtelu, linkous, spiraalijousen avaus, mutkien oikominen dynaamiseen muotoonsa, ja aurinkoon kuivumaan..  :angel:

Juuri niin, ymparistoystavallisella pesuaineella ja ymparistoystavallisella
optimistisella ajattelulla.  :angel:

Mielestäni ihmisille on annettu mahdollisuus valita ja tietoisesti pahan tahtominen on se joka aiheuttaa karmaa. Mieli syöttää erillaisia "kiusauksia" kuvia, ja jos pahaa kehittelemme niistä ns. tapahtuman ja annamme sille voimaa, niin se muuttuu karmaa tuottavaksi. Siksi puhutaan niin paljon tietoisesta ajattelusta koska silloin tietoinen teko on jo voimakkaampi kuin tiedottomasti tehty. Meitä suojellaan aiheuttamasta ajatuksillamme kaaosta, joten se on "kovaa" työtä olla tietoinen ajatuksissaan.  :-[
Puhuttu sana on jo puoli tekoa  :o
 ;) Mateve

Pähkinää purtavaksi:


- Jos mykkä kiroilee, niin pestäänkö häneltä kädet saippualla ?
- Jos joku jakomielitautinen uhkaa tappaa itsensä, niin onko tilanne
käsitettävä panttivankitilanteeksi ?
- Kun kyltintekijät menevät lakkoon, niin lukeeko heidän kylteissään mitään?
- Mikä on toinen sana synonyymille ?
- Miksi ei ole olemassa hiirenmakuista kissanruokaa ?
- Mitä sinun pitäisi tehdä nähdessäsi uhanalaisen eläimen syömässä
uhanalaista kasvia ?
- Miksi jotkut yleiset vessat lukitaan ? Pelkäävätkö he, että joku saattaisi
siivota ne ?
- Jos mies puhuu metsässä, eikä yksikään nainen kuule miestä, niin onko hän
silti väärässä ?
- Jos kilpikonna hävittää kilpensä, niin onko se alaston vai koditon ?
- Jos amerikkalainen poliisi pidättää miimikon, niin sanotaanko hänelle että
hänellä on oikeus olla hiljaa ?
- Miksi vähiten tietävät ihmiset tietävät sen vähänkin äänekkäimmin ?
- Kun vegetaarit syövät kasviksia, niin mitä humanitaarit syövät ?
- Miksi lentokoneen penkin alla on pelastusliivit laskuvarjon sijaan ?
- Edelliseen vedoten pitäisikö laivoilla olla laskuvarjoja ?
- Miksi huoltoasemilla myydään tupakkaa, kun tupakointi on siellä kielletty?
- Miten lumenauraajat pääsevät töihin ?
- Jos kerta mikään ei tartu TEFLONIIN, niin miten se saadaan tarttumaan
pannuun ?
- Kun voileipä putoaa voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa jaloilleen, niin
mitä tapahtuu jos voileipä sidotaan kissan selkään?
- Jos ajat valon nopeudella ja sytytät ajovalot, niin mitä tapahtuu ?
mitä teet, jos laatikossa lukee "avaa tästä" sijaan "avaa jostain muualta"?
- Jos lentokoneen musta laatikko kestää mitä tahansa, niin miksi ei koko
lentokonetta tehdä samasta aineesta ?
- Miksi lampaat eivät kutistu sateessa ?
- Mitä Geronimo itse huutaa hypätessään lentokoneesta ?
- Syövätkö pesukoneet todellakin silloin tällöin sukkia ?
- Kuka näitäkin keksii, ja eikö heilläkin luulisi olevan parempaa tekemistä?
- Miksi hiihtokenkiä kutsutaan monoiksi, vaikka niitä on kaksi ?
- Juoko joku olutta vain sen maun takia, vai miksi alkoholiton olut on
keksitty ?
- Jos ajat 160km/h 80km/h sijaan, olet puolet nopeammin perillä !
- Miksi viallistenkin tuotteiden käyttöohjeissa kiitetään sinua tuon
tuotteen ostosta ?


Palauttamalla perusasiat mieleen, muistaa taas hetken, mistä se hyvä päivä muodostuu... 

En tiedä mitä olette höpöttäneet kun en nyt jaksa lukea koko ketjua siis vastaan alkuperäiseen kysymykseen:
Minä uskon, että ajatukset johtavat tekoihin ja teot luovat karmaa... Ajatus on myös energiaa, joka lähtee liikkeelle.


"MIKSI LAMPAAT EIVÄT KUTISTU SATEESSA..."  ;D  :2funny:

Entä ajatukset, jotka eivät johda tekoihin?
Ajattelun kaikkeuden ulottuvuuksia syleilevistä mahdollisuuksista kehitys etenee ja keksinnöt tehdään!
Mutta onkos siis karman takia syytä olla ajattelematta joitakin juttuja?
Onkos tabuja, joita ei edes mielessään saisi maistella ilman karman syyttävän sormen ojennusta?

Jollakin asteella karma toteutuu jo yleisen moraalin säädössiementen syyllisyyssadolla meissä, estäen kenties sen ajatuksen toteutuman, mutta onko vahinko siti jo tapahtunut?

Emmekö juuri kieltäessämme jotakin joudu sen valtaan ja itse ajetuksi pyörimään koettaessamme kääntää sille selkäämme?

Mikäs se sellainen paratiisi on, jonka puita emme saa edes katsella?

Minä en edes usko koko karman olemassaoloon.
Ajatukset ovat tekoja.
Muurahaiset rakentavat kekoja.
Kuka puhuu sekoja?

Valosaa touhua  ???

Kai kuitenkin jokin ero on ajatuksella ja teolla -
ainakin ajatuksella tekeminen  on ihan eri kuin ajattelematon teko.

Ajatuksen teolla voi tehdä samaa kuin kädellä tai hännällä. Voin silittää lastani tai ajatella silittäväni häntä - sama se on kaikkeuden kannalta. Tämä käden liikahdus on vain fyysisyyden harha joka rajoittaa rajoittamatonta olemustamme ja ajatustamme siitä miten viuh vauh energiat vipattaa.

Voisko ajattelematon teko ollakin vaan sitä egon tekoa toimia suuntaan tai toiseen - Sydämestä tulevahan on aina tarkoituksenmukainen ja oikeassa hetkessä oikeassa paikassa.

Tai minä olen aika kranttutynnöri saivartelija jotta voin olla täysin väärässä -kin.

Olen hyvin pitkälle samaa mieltä Valon kanssa. On kuitenkin ne kaksi yhdessä olevaa todellisuutta, joita voimme käyttää hyväksi.

Ainakin ajatuksen valoruoka ei riitä lapselle, että hän kasvaisi isoksi pojaksi ja tytöksi. Truut is right here now.  :angel:

Oih, eihän se riitäkään tässä fyysisessä maailmassa - eikä ylipäätään vielä.  ::) Koskettaessa voi olla täysin välinpitämätön, ja ilman kosketustakin voi rakastaa paljon. Kummassakin tekotavassa on olennaista vain se millaista energiaa välittää.

Kaikki on aina tarkoituksen mukaista - ymmärsimmepä sen tarkoituksen tai sitten ei, sillä se tarkoitus tarkoittaa nimenomaan SIELULLISTA kokemustarkoitusta, joka mielen kielellä ei välttämättä ulotu tietoiseksi syväymmärrykseksi asti, vaikkakin siis sitä sielun tasolla joka tapauksessa on.
Näin ollen, ja siitä huolimatta, sielun tarkoitustietoisuudessa karmaa ei siis todellakaan ole, on vain maailmallinen syyn ja seurauksen laki, joka johtaa erilaisiin kokemuksiin, niiden laatuja erittelemättä.
Erittely nimittäin tapahtuu mielessä, jonka terminologiaan karmallisuuskin sitä kautta kuuluu; ehkäpä sekin vain myöskin osana sielun kokemustarvetta, ken ties...
 
Kädellä voi koskea ihan ilman lihaa, siis ajatuksen voimalla energioita liikuttaa, jos sen ajatuksen mielenkiemuroistaan ulospäin kanavoimalla syöttää, mutta aina siihen tarvitaan jokin energianvirratusteko; katse tai sen jonkun toisen mielen läpi tietoisesti porautuva kaira, tai tietysti tiedostamatonkin, jos ovatten ne sielut sellaisen sopimuksen keskenänsä tehneet, että porataan puolin ja toisin.

Mutta issekseen soffalla löhötessä ajatusvirran leppoisasti soljuessa esiinpulpahtavat kuvat, olivatpa ne mitä tahansa, ovat tarkoituksenmukaisesti sielumme mielemme jokeen heittämiä kelluvia lastuja, eivätkä sinällänsä vahingoita ketään mitenkään karmaksi muuntuen.

Eri asia olisi jokeaan alkaa padottamaan ja purottamaan sen veden liikkeen toisille uomille saattamiseksi, jotta sais lastut ajautumaan johonkin samaan rantaan, ja kuivumaan siihen ensi juhannuksen kokoksi.

Tarkoitan siis, että jonkin tietyn teon suunnitelmallisuus on aina raskauttavampi teko, kuin spontaanin ajatuskuvan ohikiiltävän kilon pilkahdus.

Ajatus voi olla voimakas teko energiatasolla, kun se tietoisella tarkoituksella sellaiseksi luodaan.
Mutta ajatus voi olla myös viatonta elokuvanvirtaviihdettä, ilman minkään sorttisia karma/syyllisyysseurauksia.

Niinpäniin; millaista energiaa välittää - ajatuksella siis tai ilman  :coolsmiley:

Tell me hau ilman ajatusta? ::)

Kuinka tietoisen suuntaavasti ajatustamme yritämme välittää.
Taikka vaan annamme energian virrata lävitsemme ilman suurempia ponnisteluja.

Ideaalisti en usko hyvyyden ja pahuuden jaoitteluun,
enkä karmaan muutoin kuin maailmallisessa syyllisyyskonseptissa.


Syyn ja seurauksen laki on sielumme käyttöön.

Njah njah njoo - ookoo, mutta taisimme sittenkin puhua toistemme ohi omaa asiata yhteisymmärtämättä mistä oikeastaan olikaan k-yse.

                            :idiot2:

                 Voinkohan ajatella? Ja silti ajattelen!

                  Oiskos` ajatus, kuin lasten hiekkamuotti.

                    Siihen pakataan " tavaraa " ja yritetään

                     toteuttaa muotin tulos, sanomalla:

                       Älä tule huono kakku, tule hyvä

                         K A K K U ! Että näin! ?


                                  :2funny:

No minä puhuin väärillä sanoilla. Olisi pitämän puhua tunne-energiasta eikä ajattelusta. Ikuisesti negatiivinen ja muita kyräilevä tms. ihminen joutuu takuulla jossain vaiheessa kokemaan että omaan nilkkaan kalahtaa.

Tai sitten mä en ala.  >:(

Itse varon ajatuksiani. Se ei tarkoita mielikuvitusta vaan sitä, että en halua jumittaa itseäni johonkin negatiivisuuden ajattelu-tunne-kehään. Se tekee sairaaksi. Näin.

Hakataan lapparilla päähän, jotta tulis hyvä?
 :buck2:
Tulee ihan joku uskonto mieleen...  ;D

TÄH???

 :2funny: Kotkiksen kanssa kakkuja...  :D

jaaaaaaaa.....  ???


 :P

       :idiot2:
                      :smitten:

Ihan niin Pikkusisko, sitä mielessäni mietin että se oli varmaan tuo ajatuksen määrittely se jonka käsitämme kukin eri tavoin. Ja tuumin voiko jotain tapahtua ilman ajatusta ylipäätään, siis ilman tietoisuutta tai olentansa mukanaoloa, ja se varmaan ei ole mahdollista. Minä nyt sanon sitä ajatukseksi semmoista tietoisen tunne-energian liikuntoa, hyvin sanoit sen.

Hih, sitten mietin - tästä kaikesta erikseen - myös että ihan turhia jorisen ja olen osallistuvinani, ei ole väliä tiedolla tässä mualimassa :D Sitä miettii ihan liikaa että missä värisee ja kuka kuulee ajatukseni, sillä ennemminkin voisin valmistua ja hankkia työpaikan ja konkreettisesti tehdä jotakin jolla asiat menevät eteenpäin tässä maailmassa. Hyvinvointivaltiossa on mahdollista miettiä syntyjä syviä kun ei tarvitse miettiä kuoleeko lapseni desinfiointiaineen puutteesta johtuvaan haavakuumeeseen, minkä sillan alla nukun perheeni kanssa tai miten sukulaisnaiset raiskattiin ja tapettiin silmieni edessä. Näppäilen vaan "viisauksia" näppärillä elintasorengas mahani ympärillä. Sain kyllä nyt ajattelemisen aihetta..

Näistä asioista puhuessa, joskus törmää oudoksuviin ihmisiin, jotka eivät kykene käsittämään, miksi joku pohtii elämää, maailmankaikkeutta ja kaikkea - miksei kaikki vaan voi olla normaaleja ihmisiä, jotka tyytyvät maalliseen työhönsä ja perheen huoltamiseen, ja antavat maailman pyöriä painollaan ...
Niin, miksei voi tyytyä tavallisen pulliaisen elämään ja pohdintoihin?
Miksi haluaa ymmärtää elämää ja sen ilmiöitä?
Miksi ihan tietoisesti haluaa ajatella monimutkaisuuksia, kun helpommallakin pääsis? (Vai pääsiskö?!)

Elämäntilanteissa, joissa hengissäselviytyminen on ollut etusijalla, maallisten perusasioiden, kuten asunto, ruoka, terveys yms. puuttuessa (ja vieläpä samanaikaisesti), olen löytänyt apua ja lohtua elämän pysyvien totuuksien ymmärtämisestä.
Oikeastaan, ne ovat ne, joiden ymmärtämisen ansiosta olen selvinnyt hengissä.
Olen kiitollinen sieluni oivallisesta apuvälineestä; mielestä, joka on yhteys ajattomuudesta ajallisuuteen, ajatuksien kautta.

Elämänseikkoja olen pohdiskellut syntymästäni saakka - olen aina halunnut ymmärtää mitä elän.
Vasta viimeaikoina olen löytänyt kaltaistani seuraa (Kiitos Astrofoorumin!)
Ja ajatusten vaihdon kautta kuviot ovat entisestään selkiintyneet.
Mikään ei ole turhaa, vaan kaikki, myös nämä kekustelut, ovat ravintoa sielullemme; kokemuksia ja oivalluksia, joiden avulla jaksaa tätä elämää elää.  :)

Täällä se mahdollisuus onkin puhuskella ja miettiä, ilman muuta. Kirjoittaessa näin myös selkiytin ajatusta, ja kohdallani odottelusta ja parin vuoden 100% pohdiskelusta on tullut nyt loppu ja on aika tehdä jotain muuta ja vähentää tietoisen pohdiskelun määrää edes vähän, kaikki, myös Syömmeimme On myös ilman jatkuvaa egoni paneutumista asiassa. Tein oivalluksen ainoastaan tämän ketjun ansiosta :) Vaikka meni topicista sivuun  :-X

Minä oon kokenut niin, että on monen'tasoista' energian suuntaamista.
Tietty ihan fyysiset teot, tunteet/emootiot...
On ajattelu, joka lähtee mielestä ja luo mielenmaailmaa ja tätä muutoinkin käsitteellistä maailmaa (ja ajatustason pohdintaa, joka ei aina johda tekoihin, vaan lilluu siinä kerroksessaan)
Ja sitten nuo ajatukset ja emootiot luovat reagtioita keskenään vuorovaikutuksessa.(tiedostamatta tai ei)
Alitajunta on vanhojen kokemusten pankki...
Sitten on Intention... joka onkin jo ihan erilaista energian suuntaamista..joka on noiden kerrosten syvemmässä 'osiossa'.. tiedostaen tai ei.
Ja sitten...
 :D

Tarkoititkohan ehkä Sielutason aikomuksia; tarkoitusta, jota sielu on tullut tänne totuttamaan, mielen tiedostettujen aikomusten takana?

Yksinkertaistettuna voisi asian ilmaista niin, että energian liike on sieluntasolla määrätty kulkemaan tiettyyn suuntaan, kuten joen pohjavirta, mutta mielentasolla, pinnassa voi tapahtua mitä tahansa pyörteisiä liikuntoja tapahtumista ja tuulista johtuen.  :D

Heh, joo, sielutaso lienee alitajunnan tasoa....
Mutta joo... suunta lienee se mikä on, jos se vain pääsee esteettä ja suoraan kulkemaan... :D Läpi kerroksellisuuden.
Voihan se siinä mennä vinkkelis vonkkelista ja tehdä täyskäännöksiäkin..
 :D

              Pikkusisko:  TÄH??


                        :2funny:


           Alkaa olla vitsit vähissä, mutta kuitenkin.

           Nuoruudessani !! Kun pyöräilin veljeni kanssa
           polkua alamäkeen, ja hän osui SIIHEN kiveen,
           kaatui ja loukkasi itsensä! Totesin: Miksi
           et ajatellut etukäteen tuota mahdollisuutta!
 
           Hän hämmästyneenä kysyi, mitä, voiko etukäteen
           AJATELLA!! ? ( toimii tietokoneoperaattorina ).?


           Kumpi oli ensin? Ajatus vai muotti!!! ?


                                 :2funny:

Muna vai kana?  :D

Muoto vai sisältö?
Tuleeko tyhjään muotoon sisältö täytteenä, vai luoko sisältö sen muodon?  :uglystupid2:

Ei kun kaikki nuo yhes koos, yks, kaks, koli, neli...  :2funny:

                         :smiley6600:

                Ken arvaisi sen!

                Ken tietäisi ikuisuuden!

                KEN, taitaa olla kaiken takana!



                           :2funny:

Lucky Barbie!  :2funny:

                              ::)  ::)  ::)

                         Elämä on ihmeellistä.

                         KEN sen ymmärtää!


                                   :2funny:

 :2funny:


oootte iltani piriste.


 :smitten:  :smitten: