Astro Foorumi

Tällainen sitten tällä kertaa elikkä.. Toissa päivänä kuulin nimeäni kutsuttavan 4 kertaa ehkäpä. Mutta ei kukaan minulle puhunut. Joten kuulenko omiani vai mistä voisi olla kyse?  ???

Oliko se oma itsesi ja 4 kertaa-merkitsee oman persoonallisuutesi kokonaisuutta.

Missä tilanteessa kuulit nimeäsi kutsuttavan? Oliko silloin jotain erikoista muuta?
Oma sisäinen ääni se todellakin voi olla myös, mutta onhan muitakin vaihtoehtoja.

Minä myös kuulin nimeni tässä vähän aikaa sitten.
Aivan kuin joku olisi "kutsunut" minua. Tuli ensimmäisenä mieleen että nyt taidan olla sekoamassa  ??? piti kaivaa puhelinkin esiin ettei ole linja jäänyt auki. Tuli aika outo tunne.  :uglystupid2:

Tilanne oli ihan normaali, elikkä esim. olin kaupassa silloin. Olen joskus aikaisemminkin kuullut mutta olen aina luullut että kuulen väärin. Se on niin outo tunne että tuntuu todellakin että nyt sekoaa lopullisesti!  :uglystupid2:

Hih hih, se onkin hassua.  :D

Sitä taitaa säikkyä aina aluksi. Ehkäpä kun säikkymisestä pääsee yli voi alkaa kuuntelemaan. Sieltä nimittäin saattaa tulla tärkeitä juttuja teille   :angel:

Enkä usko kyllä että olette sekoamassa, vaan kasvamassa   :smitten:

Minäkin kuulen aika usein nimeäni kutsuttavan... Siinä vaiheessa kun alkaa kuulumaan liikaa kaikennäköstä, niin pitänee tilata aika mielenterveystoimistoon.. :D

Voi että, mutta ei kai se sitten olekaan yhtään paha. Mutta te jotka myös kuulette niin onko siinä muuta kuin oma nimi? Koska itse en ole kuullut mitään "viestiä" perässä.

En ole ikinä kuullut muuta kuin nimeni... Siis sanoja. Joskus kyllä kuulen, että kännykkä soi, vaikka se ei soi.. Mutta se on vissiin kai aika yleistä? :crazy2:

Todennäköisesti on avautunut kuulemaan "paremmin" kuin ennen.. Odota vain muutakin viestiä. nythän sinä olet kuulolla.. :angel:

Tulen jonon jatkoksi :). Kuulen useasti nimeäni kutsuttavan, yleensä ennenkuin vaivun uneen tai juuri ennenkuin herään. Välillä on aikoja jolloin en "kuule" mitään. Jotenkin olen aina olen ajatellut, että enkeli/opas se siellä huhuilee, enkä pitänyt sitä pelottavana. Silloin kun "avauduin" henkisyydelle kuulin pariinkiin otteeseen ihmisten ajatuksia, se vasta oli hassua ;D  :smitten:. Mutta sekin meni ohi sitten :angel:

Sama täällä. Yleensä kun olen yksikseni saatan kuulla jonkun sanovan nimeni, viime kerrasta ei ole vähääkään aikaa: eilen kun olin tentissä. Siitä tavallaan sitten vitsailin itsekseni, että miksei tuo kutsuja sitten sanele saman tien oikeita vastauksia tenttikysymyksiin.::)

Sillä on vissiin jotain tekemistä asian kanssa, että olen yleensä yksin ja ihan omissa ajatuksissani, silti rentona ja tai sitten keskityn johonkin asiaan niin totaalisesti. Silloin kuulen, että joku sanoo nimeni.

Tämäpä sattu hyvin. Olessani 10v käveskelin iltasella ulkona, sillon oli myöhäinen syksy, kun  kuulin jokun huutavan rauhallisesti mun nimeä, en nähnyt ketään ja samassa näin taivaalla komeetan tai meteorin lentävän komea tulilieska perässä.
Menin kotiin kertomaan näkö havannostani ja kysyinkin, että ovatko huutaneet minua, vaan eipä olleet. ??? kysymys onkin jäänyt ilman vastausta, että mitä sillon oikeesti tapahtui. ???

Mun tytär oli jotain lähelle 2v, leikittiin lattialla ja yhtäkkiä tyttäreni jähmettyi paikalle tuijottaen makkarin ovelle päin ja alkoi kauniisti hymyilemään, no minä tietysti utelin mille hän niin teki, niin tyttäreni ei ollut kuulevinaankaan. ???

Mun pikkuveli oli kuollut just, kun mun tytär oli 4kk ikäinen, joten mielessä käväsi, että kummitteleeko joku. ::)

MetalLady, tuo komeetta juttu oli aika ihmeellinen.Se oisi varmasti jäänyt minuakin häiritsemään. Silloin kun kuulette nimenne, niin onko sen jläkeen tapahtunut jotain tai sitä aikaisemmin?  Itselläni ei ole joten mietin..

Mulla oli teiniaikana joku ihmellinen aisti, osasin enteillä mitä oli tapahtumassa. Sitten se myöhemmin siirty mun tyttärelle.


Siitä taivaankappaleesta oli lehdessäkin juttua, sen oli muutkin nähneet. :)

Minäkin olen joskus kuullut nimeäni "kutsuttavan". Joskus olen jopa tiennyt "kuka" minua on kutsunut ja sen jälkeen on tapahtunut muutakin, joskus kuitenkin olen myös vain kuullut nimeni ilman sen kummempia muita tapahtumia.

Yleensä tuolla "kutsumisella" yritetään kuitenkin kiinnittää kyseisen ihmisen huomiota johonkin asiaan. Kutsuja voi sitten taas olla periaatteessa kuka tahansa maan ja taivaan väliltä. Se voi olla jokin toinen ihminen, jolla on telepaattinen yhteys kanssasi, tai se voi olla jokin henki, opas enkeli tms. Sekä "hyvis", että "pahis". Tärkeintä kai on se tunnelma mikä siitä nimen kutsumisesta jää. Se kertoo jotain "tasosta" mistä "kutsuja" tulee. Luottakaa sisimpäänne, että kannattaako jäädä "kuulolle" ja tarkkailemaan sen kummemmin vai ei.

kyllä se varmaan on ihan ok.minäkin kuulen tyttäreni puhuvan minulle vaik ei täällä olekaan tai siskoni ,tai että itse kutsun siskoani nimeltä.asiaa se vain on.joskus olen kuullut että ovikello soi ,mutta ei siellä kukaan ole tiedän,enkä mene edes katsomaa. kaiken moista sattuu ja tapahtuu.tyttäreni on aivan ihmeellinen näkee mitä kummallisempia unia ja pienestä lähtien olemme tulkinneet niitä omalla tavallamme,nyt viime viikolla kertoi nähneensä unessa pitkän miehen...seuraavana päivänä oli lehdessä kuva ja kirjoitrus,että maailman pisin mies on tullut vierailulle kaupunkiin.,illalla oli tv;ssä että minäkin näin.ja tosi äänistä voi päätellä paljon ...hätäinen,huolissaan...ym.....no se taas näistä

Mä ennen heräsin sihen, että ovikello soi, mutta kun käväsin katsomassa, niin ei siellä ollutkaan ketään. Sitä jatkui siihen asti kunnes muutin pois siitä asunnosta.

Kun äitin kuolemasta oli ehkä jotain parisen vuotta, olin tiskipöydän ääressä kotihommia tekemässä, kun kuulin vasemmalta puoleltani äidin kutsuvan minua nimeltä kahdesti. Käännyin katsomaan, mutta en tietenkään nähnyt mitään. Siitä on jo useampi vuosi aikaa. Mitään sen kummempaa ei siinä ollut.
Muutoinkin kuulen milloin mitäkin ääniä, joita toiset ei kuule. Puhelin piippaa, ovikello soi, ovi käy... Olen oppinut, että en niihin sen kummemmin reagoi, totean vain mielessäni, että taas kuulin omiani. Samalla kuitenkin hieman terästäydyn, että onko jollaikin jotain asiaa ja mielessäni sanon, että 'okei, antaa tulla, kuuntelen'. Mitään ei ole kuitenkaan tullut. Samoin usein näen jotain liikettä, mutta kun katson tarkemmin, ei ole mitään nähtävää. Sellaista tää vaa mulla on  :D

Keiju71, minulla on myös saman tyyppisiä. Nään omiaini, mutta nimen kuulemisen jälkeen ei ole tullut mitään.

Nyt kun olin eilen rupeamassa nukkumaan, olin sängyssä ja musiikki oli päällä (korvakuulokkeet) niin juuri kuin omasta mielestäni olin nukahtamassa niin kuulin kuin joku oisi ihan korvani juuressa sanonut "bu" tai jotain ihan niin kuin tarkoituksena säikäyttää. Musiikki ei ole mitään missä olisi sellaista. Oli vähän outoa  :o

Mulle tapahtui ihan omituinen juttu. Olin kai unessa mutta simät auki että näin huoneeni. Ihme oli se että kuulin erään biisin soivan jonka nimi on Painkiller jotenkin unen läpi.

sitä on vaikee selittää.

Tuon olne myöskin kuullut/kokenut itsekkin.. :-X

 kuulin nimeni,kun poistuin hautausmaalta,äitini oli puoli vuotta aikaisemmin kuollut
 Ääni kuului jotenkin sisältäni.hän sanoi:hei, hei ,ja nimeni.Tunnistin äänen.
  Se oli äitini tervehdys .

Minä heräsin eräs aamu siihen kun kuulin kristallin kirkkaana mielessäni nimen "Bianca". Kuin joku olisi korvanvieressä sen lausunut. Ei aavistustakaan mitä tai ketä tuo tarkoitti.

HEI!
Turvallisuudentunne tulee aina tällaisista tapahtumista. Tarkoitan etä JOKU minua/meitä OHJAA  joko eteenpäin tai sitten varoittaa/huomioi jostakin tulevasta tai tämänhetkisestä tilanteesta.
NIMEÄNI, OVIKELLON- JA PUHELIMENSOITTOJA olen usein kuullut silloin kuin minulla on ollut erotilanne. pelkoja. tunnetta että pitäisi tehdä päätöksiä tai huomioida joku tärkeä asia. OLEN ILOINEN JA LUOTAN,ENKÄ PELKÄÄ!!

minäkin kuulen,ja se on hassua kun "se" kuiskaa sen monta kertaa sellaisella nopealla äänellä  :uglystupid2:

En ole kuullut nimeäni koskaan kohteesta, jota en olisi pystynyt paikantamaan... aina on kyseessä ollut hemkilö. Tosin toisinaan on kyllä käynyt niin, että olen menny luokse/ kysynyt;"mitä?" yms. ja toinen katsoo kummallisesti ja toteaa; "en sanonut mitään, mut piti just tulla kertoo... yms." Sama puhelimen kanssa joskus, kuulen soivan, otan käteen... eipä soikkaan ja laitan pois, sit alkaa oikeasti soida  :D
Eikös näitä kutsuta etiäisiksi?

Normaalina pidän sitä, kun tiedät lasten touhuavan jotakin tiettyä, vaikka ei ole näköyhteyttä. Karjaiset "lopettakaa" ja menet paikalle toteamaan, jotta jotakin luvatontahan tai vaarallista nuo olivat aikeissa tehdä  ;D 
Em. kerran vuosia sitten vanhin lapseni keinui kiikkuhevosella (joka ei keikkunut yli), istuin sohvalla käsitöiden parissa ja juttelin ystävän kanssa. Jostakin syystä pistin työn pois, ojensin kädet eteen ja hieman ojentauduin sohvalta ylös. Samalla hetkellä kuulu "raks" ja keinuhevosen jalkakatkes, tyttö lensi kaaressa selkä edellä. Sain lennossa kiinni ja estin pään osumisen terävän pöydän kulmaan. Siinä sitten oltiin kaikki silmät suurina hetki  :angel: ja vastaavia tilanteita on tullut usein ja monelta vakavaltakin ollaan säästytty  :angel:

Jaspis, olet toiminut suojelusenkelinä omille lapsillesi.  ;) :angel: Vastaavaa olen itsekin kokenut...

Tää on kyllä käsittämätön ilmiö. Välillä kuulee nimeään kutsuttavan jopa niinkin kovaa, että voisi vannoa sen olevan totta, mutta kääntyessään ääneen suuntaan, ei olekaan ketään.. :o
En ymmärrä miksi :(

Kuulen välillä, juuri kun olen nukahtanut, jonkun kuiskaavan nimeni. Havahdun taas hetkeksi, ennen kuin nukahdan uudelleen. Viime yönä joku miesääni sanoi nimeni kesken unieni. En herännyt, vaan jatkoin unien näkemistä. Samalla tiedostin, että kuulin nimeni vaikka olin unessa. Olin siis tietoinen nukkumisestani.  :)

Tälläkin täytyy olla joku tarkoitus. Miksi nimeä huudetaan. En osaa sanoa, onko kutsujan äänellä yhteyttä suoranaisesti asiaan, joskus ehkä on, joskus ei..

Usein olen kuullut nimeni mainittavan, päiväsaikaan. Ketään ei näy. Välillä miehen, välillä naisen äänellä ja aika kuuluvasti. Kerran istuin bussissa ja luulin, että meiltä töistä yksi mies on tullut samaan bussiinkin ja huutelee minua. Kun käännyin katsomaan takaosaan päin, ei kukaan huudellut ketään. En kehdannut kysyä vieraalta vierustoveriltani, kuuliko hänkin. Ilmeisesti ei kuullut.

Nyt tulee kuuluviin kokonaisia lauseitakin, tyyliin: "Pialle pitää ilmoittaa, ettei hänen tarvitse olla huolissaan raha-asioista." Lausetta toistetaan niin moneen kertaan, että epäröinnin on pakko loppua ja se on vietävä perille. Siinä ei anneta mitään ohjeita tai tarkennusta, miten ne asiat hoituvat. Ja tiedän aina, kenelle se on sanottava, vaikka olisi samannimisiä tuttuja.
Kuulin samaa yhdeltä tutulta, että näitä viestejä annetaan toimitettavaksi.

Olen myös kuullut oman nimeni sanottavan. Yleensä silloin kun nukun, jolloin sitten heräänkin ja yritän katsella kuka kutsui.. Voihan se olla pelkkää untakin  :)

Meditoidessani kerran kuulin sanat "saa thuo the". Nuo sanat kuului kovaa, mutta silti jotenkin epäselvästi. Voihan tuossakin olla, että olin vaipumassa uneen.. Hätkähdin kyllä täysin vireille nuo sanat kuultuani..

Kuulin taas, pitkästä aikaa :o
Ja oletan, että ne on henget, jotka kaipaa. Vanhat tutut, minua etsivät menneisyyyden ystävät, jotka tarvitsevat apuani, tahtovat nähdä jälleen ja tietää, että olen täällä, vieläkin :smitten:
Puhuvat tutulla äänellä, jotta ymmärrän jonkun kaipaavan.

mulla tuo nimeltä kutsuminen on molemmin puolista, "kuulen" ja kutsun myös itse.
olen huomaamattani ottanut tavaksi kutsua itse itseäni ääneen, kun olen hermostunut ja tarvitsen maadoitusta hetkeen. oman nimen toistaminen tuo rauhaa ja sitä muistaa olla pelolla tukkimatta sydäntä siltä tuelta, joka verhon takaa on aina vieressä läsnä. ennen kutsumista tunnen sadasosasekunnin tunteena tuon saman kutsun, kuin lämpimän olalle kosketuksen ja rakkauden ympäröinnin, että elä hätäile, me ollaan tässä kaverina. aivot on sitten ajan mittaan ottanut tuon tavan ihan omaksi automaatiokseen, eli olen sallimalla harjoittanut sen alitajuiseksi reaktioksi pelkotilanteisiin. toimii.

Minäkin kuulen joskus kuin joku lausuisi nimeni, mutta olen ajatellut se olevan aivojeni tuotos.Toisinaan kuulen selvästi jos koiramme ovat poissa, niiden tassujen rapinan tai kilisevän kellon joka toisella oli ennen kaulassa. Monesti kuulen puhelimen soivan, eikä se ole soinut kun ei näy vastaamattomia puheluita. Usein näen jotain outoa, ja kun katson, ei mitään kuitenkaan näy.

Minä olen niin kurjan rationaalinen, että ajattelen näiden johtuvan vain aivojeni toiminnan lyhytaikaisista häiriöistä, mutta mikä ettei joku muu voi saada viestejä hengiltä.

Muistan kun olon jotain 9 vuotias ja ensin kuulin niinkuin joku kutsui minua. Sitten kun olin nukahtamassa kuulin sellasta jännää naurua js rupesin itkemään D: oli kyllä pelottavaa    :'<

täälläkin kuullaan ääniä, erityisesti vaara tilanteissa. Kerran vältin autolla ajaessa kylkeen ajon kun ensin kuului oma nimi, olin silleen "häh,  :o " ja yksinäni olin ajelemassa, muutamia sekunteja tuosta kun kuulin oman nimen, kuului sana "varo", sitten tajusin että kolmion takaa oli joku tulossa eteen, ennätin onneks jarruttaa. Aina jos alan tekemään jotakin suhteellisen vaarallista (esim. moottorisahalla sahausta, katolle kiipeemistä yms.) niin kuulen sen saman äänen joka varottaa. Ne olen tulkinnut suojelusenkeleiden varoitukseksi, koska ne tietää että jotain sattuu ja varsinkin kun olen aika himskatin tapaturma altis  ;D suojelusenkelit on täys työllistettynä aina..  ::)