Astro Foorumi

Nakkaanpa tähän väliin tällaisenkin!

On taas se aika, että ei tule uni ja päivät sujuu pää suristen ja hermot kireällä. Onko nyt hankalat tähtiasemat, tuo uranusko? Vai auringonpilkkuja runsaammin?

Olen ottanut valeriaanatapletteja.  Olen keittänyt maitokaakaota. Olen tehnyt ristikkoa. Lukea ei oikein jaksa. Ja pyörinyt ja pyörinyt. Tylsää. Tosi inhottavaa!  :tickedoff: Päivällä sitten näin....

Mitä te teette, kun tällainen aika yllättää?

Sama vika selkiksellä. Ihme unia sitten heti, jos nukahtaa välillä.
Väsyttää älyttömästi, mutta yöllä kyljenkääntely on loputonta. ???

Lohtua sekin, kun on kavereita kyljenkääntelyssä, kiitos!

Meinaa nenäkin juosta. Laitoin aromilyhtyy eukaleptystä.
Ja tein kuuman rommitotin!  :tickedoff:

Pidetään metsis peukkuja, jotta ensi yönä moataan kuin tukit!
Jos valvottaa, niin mie lähetän siulle myötätuntoisia huokauksia!
Mie luulen, että kun sie sitä rommia kulauttelet, niin ihme on jos ei uni tule.

Viime yönä ne valveilla oloajat ajattelin kaikkea mukavata ja annoin reikiä itselleni ja lähettelin rakkauspuhalluksia pitkin ja poikin...
Mutta luulen, että jos jatkuu unettomuus, muuntuu rakkauspuhallukset kiukun puuskiksi. >:(

Tässä kanssa yksi kyljenkääntelykaveri ja yökukkuja. :o Kestänyt nämä uniongelmat nyt jo varmaan pari kuukautta. Ensin laitoin stressin piikkiin, kun oli festivaalit tulossa ja työkiirettä, mutta nyt kaikki on onnellisesti ohi ja rennompi työvaihe, mutta silti ei tulee kyljen kääntelystä loppua. Todella ärsyttävää, rasittavaa, väsyttävää.

Olen myös nappaillut valeriaanatabuja, mutta ei tunnu aina auttavan. Viime yönäkin heräsin tuossa neljän maissa enkä vaan saanut enää unta millään. Sitten tuijottelin videolta Simpsoneita jonkun aikaa ja sen jälkeen nukahdin, mutta eipä kauaakaan kun kello soi.. >:(

Todellakin kiinnostaisi tietää onko nyt jotain erityistä meneillään, kun kuitenkin yleensä nukun verrattain hyvin..

Minä kärsin myös väsymyksestä. Väsyttää kamalasti, muttei kuitenkaan saa unta, vaan kukkuu hereillä pitkälle yöhön, vaikka normaalisti minulla on mitä suurimmat unenlahjat! Energiakin on tuntunut olevan jotenkin alavireinen tai tunkkainen, ihan kuin kotonakin olisi koko ajan jotain porukkaa liikkeellä.

Olen miettinyt, että ehkä tämä johtuu joko siitä, että olen syönyt huonosti/liikaa/väärin viime viikkoina tai sitten Toisella Tasolla on menossa jotain suurempaa häppeningiä, joka vaikuttaa päivätietoisuuteenkin. Mutta ilmeisesti näin ei välttämättä olekaan, kun muitakin väsyttää...

Hmmm.. luulisi Suomessa pimeään aikaan vuodesta nukkuvan hyvin,
kun aurinko ei herätä,
mutta samainen syy voi olla unettomuuteenkin.
Keho menee äärilaitaan. ;)

Tässä juttuja, mitä minä olen Suomessa olon aikana
käyttänyt heikkoon unen tuloon.
Minua valvotti liian vähäinen aurinko. :)

Kokeilkaapa aloittaa tehostettu D-vitamiini kuuri. :)
Suomessa ei todellakaan ole sitä aurinkoa tähän aikaan vuodesta
ja aurinko on elintärkeä tasapainottaja kaikessa. :)
Minulla auttoi!


Illalla ennen nukkumaan menoa magnesiumia yliannostus,
esim. 2-3 tabua. Rauhoittaa, rentouttaa lihaksia ja väsyttää.
Kuin myös auttoi! ;)

4-5 tuntia ennen nukkumaan menoa reipas kävelylenkki,
että keho saa raitista ilmaa.
Tähän aikaan vuodesta Suomessa tulee oltua sisällä turhan paljon
ja raitis ilma alkaa väsyttää jossain vaiheessa
ja kehon energiat ja systeemit saa hiukan vauhtia kiertoonsa.
Joskus jumiutuneet ja tukkeutuneet hermot, suonet tms.
aiheuttaa unettomuutta.

Ei kahvia, teetä tai kaakaota tai sokeria illalla -> kaikki piristävät.

Syö ennemmin vaikka tuhdin illallisen -> väsyttää

Punaviini rentouttaa, mutta se kannattaa nauttia illallisen kanssa.
Yksistään nautittuna minusta tuntuu,
että se piristää kehoa liikaa.
Ainakin minä haluan rakastella joka kerta,
jos nautin punaviinilasillisen,
ennen kuin voin edes ajatella nukkumista. :idiot2:


No.. rakastelun ja masturboinnin jälkeen uni maittaa
ja on syvempää. Mikä lie siihenkin on syynä..? :idiot2:

Olen myöskin kokeillut valeriaanaa Suomessa pimeänä aikana,
mutta minua ne valvottivat entisestään. :uglystupid2:
Pysyin valveilla koko yön, vaikka normaalisti nukahdan kuitenkin
jossain vaiheessa aamuyötä, vaikka unentulolla olisi vaikeuksia.
Ilmeisesti eivät sopineet minulle. :idiot2:

Jos olotila on muutoin väsynyt ja takkuinen,
niin sen D-vitamiinin kanssa
aamuisin voi napata ginsen-soijalesitiiniä.  ;)
Käsittääkseni Suomessa myydään tuota yhdistelmää luontaistuotekaupoissa,
mutta ainakin erikseen löytyy. :)

Itse olen kuin itse aurinkoinen duracel-pupu ko. valmisteella. ;D
Auttaa stressin oireisiin myös. ;)

B-vitamiini aamuisin on myös hyvä piristäjä,
kuten myös kannattaa tarkistaa, voisiko rauta auttaa myös. :)

Hyviä unia, virkeitä päiviä! :smitten:

Kiitos,

nukuin jo vähän paremman yön ja päivä tuntui helpommalta.

Eräs ystäväni sanoi, että se on ulkoilun vähyyttä. Pimeä ja sade kun ei houkuttele lenkille. Tuossa on vinha perä.

Hurja, Asterix sinun neuvojasi! Siinäpä mistä valkata!

Kyllähän se kaamos sänkyyn vie ja tarviskin. Mutta kun ei haluaisi olla niin väsynyt. Ehkä uni menee ohi ja aktiivi jää liiaksi päälle.

Ostinkin Kreutersaft-putelin (rauta kovasti), jolla aina voimistutan itseäni, kerran vuodessa. Mutta huomasin, että magnesiumit ovat nyt jääneet jotenkin ottamatta. tuolla hyllyllä makaavat. Johtunee lämpimistä jaloista, kun olen tanssia illalla harjoitellut. Otanpa magnesiumit!

Mutta 4-5 tuntia!!!!! Höhöh! Tuo kait oli vitsi. Kukas sellaista kerkiää! Hyvä kun puoli tuntia.

Ja se yks juttu! Kyllä vain auttanee!  ;D

Siis hyviä neuvoja Asterixelta!

Mutta jos reippailet raittiissa ilmassa juuri ennen
nukkumaan menoa, niin se voi piristää.
Raittiin ilman myrkytys, eli väsyttävä vaikutus
tulee vasta tuntien päästä. ;)

Kokeile aloittaa aamusi pienellä reippailulla,
jos iltapäiväsi ja iltasi ovat kiireisiä.
Vaikka vain 10-15 min.

Tein tuota Suomessa kaamosaikaan. :)

Illalla lämpimät sään kuin sään kestävät
toppavaatteet heti sängyn viereen.
Älä unohda edes sukkia, koska aamulla on rasittava alkaa
etsiä niitä ja se alentaa motivaatiota. ;D

Hyppää suoraan mitään ajattelematta toppapöksyihin ja takkiin
ja lähde ulos aamulla.
Ei mitään rehkimistä tai urheilua, vain kävelyä.

Sitten lämpimään suihkuun ja aamiaiselle
tai mitä nyt normaalisti aamuisin teetkin.
Minä saatoin mennä takaisin nukkumaan,
jos aamulla ei tarvinnut lähteä mihinkään. ;D

Aamulla älytosi varhain on mukava mennä säässä kuin säässä kävelylle,
kun siellä ei ole ketään muita kuin sinä,
mitä nyt ehkä joku aamupostinkantaja. ;D

Extremet olosuhteet vaativat extremet keinot. ;)

Hohhoh hoo! Asterix!  :uglystupid2:

Aina vain parempaa. En ikina!

Nukun niin pitkään kun voin ja loikoilen vielä viime minuutit. Elämän ihaninta se aamu-uni. Kuinka minä voisin ikinä taipua vaatimuksiisi!
Ei ole mieskään onnistunut.

Vai että toppahousut viereen!  :2funny:  Ei ne auttaisi vaikka jalkaani valmiiksi pistäisin ja nukkuisin ne päällä.  :2funny: :2funny:

Mutta myönnän. Viisaita puhut! Tiedän, voisin pitkittää vanhuuden tuloa tuolla rutkasti.

Kun vain pääsisin tavoistani.... :buck2:

Tulipa vietettyä uneton yö, vasta aamulla nukahin. Minulla oli kyllä koko yön ikkuna auki, mutta silti hikoilin ja pyörin. :-[

Asterix tarkoitti varmaankin, että kävelylenkki kannattaa ajoittaa 4-5 tuntia ennen maatapanoa  ;)

Ruusunjuuri on Pohjolan Ginseng, eli se tasoittaa yli- ja alitilat. Antaa virkeyttä, mutta myöskin lisää unen laatua ja määrää.

Kuitenkin adaptogeeneja molemmat  :)

Ja muutenkin hyviä vinkkejä Asterixilta, kannattaisi varmaan kokeilla (vaikka aamulenkki kuulostaakin aamu-unisen korvaan häjyltä)
 
Rakastelu tosiaankin rentouttaa koko kehon, lisäksi meillä naisilla orgasmit puhdistaa energiatukkeumia alakehosta, joten pääsemme samalla puhdistamaan tunnekuonamme.... ja tuo tunnekuonahan se kihisee yön hiljaisina hetkinä päässä kuin matopurkki  ;) :D

Unta antaa illan tuoksulyhdyssä mm. mirha,ylang-ylang, ruusu tai laventeli... kun ajatus pyörii päässä niin sen virta rauhoittuu, kun tuoksulamppuun laittaa frankinsensia ja jasmiinia...

Lämpimät jalkakylvyt juuri ennen nukkumaankäyntiä - joukkoon vaikkapa kourallinen merisuolaa ja pussillinen kamomillateetä, jos ei ole kuivakukkasina pussukassa...

Yöllä tuli kylmä ja kostea ki- energia sisälle, siksi ei suositella pohjan perukoilla talvella öistä tuuletusta.  ;)

muoks: yöhikoiluun saattaa olla syynä Munuaisen epätasapaino - hoida lämpimällä kääreellä illalla ristiselän alue, jos siitä olisi apua.

Elektra kiitos tiedosta, eipä tullu tollanen mieleen, kun ei ole ennen tollasta ollut munuaisten epätasapainoa. ???

Täällä ei mitään talvea ole nythän on +7.2°C lämmintä.

Muuten vanhemmat hermos mulle silloin kun asuin vielä kotona kun tuuletin oli sitten ulkona + tai - 20  :2funny: :2funny: Joku jouskarijuttu varmaan...  ::)

Mutta siis asiaan... kysyisin tässä samalla teiltä vinkkejä vinksahtaneeseen vuorokausirytmiin... koska taitaa omalla kohdallani olla kysymys enemmän siitä kuin unettomuudesta varsinaisesti...  :idiot2:

Minä kärsin siitä kun olen yöihminen ja yritän väkisin saada unirytmistä kiinni, jotta aamuherääminen olisi miellyttävämpää.

Siis minäkin tarviin jotain vinkkeleitä yöeläjälle josta tulisi aamuvirkku. :-[....kadehdin niitä jotka ovat aamuisin pirteitä.

Olen pakottanut itseni menemään aikaisin nukkumaan (joopa) kun teen pv työtä. Mutta tavallaan voisin tehdä töitä mihin aikaan vaan, lapsikin voi oleskella firmassa..  :coolsmiley: ja joskus vaikeissa tilanteissa on ihan ok ottaa rauhoittavia.  :-*

Onko se mahdollista pakottaa itsensä siihen? Muutaman vuoden jouduin herämään klo 4:40 ja se vasta ankeeta olikin. Nyt on ollut sellasii päiviä että klo 7:30 nousen ylös silmät ristissä, myös vapaapäivinä mulla on kello soimassa mutta nukahan uudestaan. ::)

Kai se on mahdollista, mutta ei mun itsekurillani.  :-[

Oon kans yrittäny tota että vapaapäivinäkin laitan kellon soimaan, mutta kun tietää että ei oikeesti tarvi nousta niin eihän siitä mitään tuu.
 :-\

Näin juuri. :) Jos käy liian lähellä nukkumaan menoa lenkillä,
niin raittiinilman myrkytys ei ole vielä alkanut,
vaan keho on aika vireä vielä. ;)


Ah..! Kiitti tiedosta. :) Ginseng-lesitiini kuuri
tekee minut virkeäksi ja jalkani ja käteni lämpimämmäksi,
niin unen syvyyskin on tullut koettua.
Tosin jostain syystä Itävallassa nukun tosi syvästi muutenkin
ja ihmiset sanovat sen johtuvan vuoristo-ilmasta. :)


Kuullostaa pahalle, mutta olen itse eritäin aamu-uninen
ja käytännössä olen käyttänyt sen pöppöröisyyden hyväkseni. :)
Silloin ei ajattele kirkkaasti ja järkevästi,
eikä se lenkki tunnu niin pahalle kuin se tuntuisi
pitkän työpäivän jälkeen. ;)

Siitäkö se johtuukin? Tekee kyllä järkeä. :) Kiitti tiedosta. :smitten:


Agree! Meillä on joka yö palamassa tuoksulyhty makuuhuoneessa.
Tämä on taas mieheni oma juttu. :)
Hän rakastaa tuoksulyhtyjä ja niitä sitten löytyykin
joka huoneesta, myöskin toimistosta.

Hän rakastaa ylikaiken YingYang-öljyä,
joka ilmeisesti on jokin sekoitus erilaisista 100% öljyistä.
Tuoksuu mielettömän hyvälle! :smitten:


Kiitti vinkistä! :smitten:
Tämä jääkinttu kokeilee jo tänä iltana,
josko nuo jalat olisivat lämpimämmät peiton alla. ::)

Orgasmiin ei tarvita ..(täytä)  :-*

Ootteko kokeillu käänteispsykologiaa? Siis jos vaan pyörii sängyssä saamatta unta niin pomppaakin ylös ja julistaa, että valvon sitten koko yön enkä nuku ollenkaan.

Toi on joskus toiminukin eikä yhtäkkiä pysy millään hereillä. Jos tarvetta ilmenee niin pitää kokeilla ens yönä.

Esim tietsikan valo saa aikaan sellasta että voisi valvoo miten kauan vaan. ::)

Oih, kohtalotovereita...jotenkin lohdullista tietää edes ettei ole asian kanssa yksin. Olen aivan poikki, niin väsynyt, ettei uni enää tule, vaikka niin keho kuin mielikin suorastaan huutaa ja rukoilee hetken lepoa. Hirveintä on joutua sellaiseen uupumustilaan, jossa pelkää sekoavansa. En ole kovinkaan kaukana siitä juuri nyt...

Raskaus mulla aiheuttaa tällaista. Tai se on se alullepanija. Hormonit ja kasvava vatsa ynnä muut kehonmuutokset ja epämukavuudet saavat aikaan sen, että uni on tavallista kevyempää ja katkonaisempaa. Siihen vielä päälle nää kauheat rahahuolet (onneksi helpottaneet jo) ja muuttostressi, sekä lapsen sairastelut (herää tuhat kertaa yössä painajaisiin ja tukkoiseen oloonsa hysteerisesti huutaen) ja nyt päälle päätteeksi vielä oma flunssa...nuku nyt siinä sitten.

Viime yönäkin sain unta ensimmäistä kertaa vasta aamuviiden jälkeen ja senkin jälkeen säpsähtlein hereille vähän väliä. Siitä muutaman tunnin päästä sitten pitkin jo nousta.

Olo on suoraan sanottuna aika epätoivoinen. Tarvitsisin kipeästi edes yhden kunnolla nukutun yön, jotta elämä taas alkaisi voittaa. Ongelma vain tuntuu olevan juuri se, että tiedän tämän tarpeeni liiankin hyvin. Vaikea suhtautua rennosti siihen nukahtamiseen. Eikä Nukkumatti kuitenkaan tule pakottamalla.

Raskaus ja samassa huoneessa nukkuva taaperoikäinen asettavat myös omat rajoitteensa unettomuuden hoitoon. Laventeliöljyä olen uskaltanut silloin tällöin tuoksulyhdyssä polttaa ennen nukkumaanmenoa ja kamomillateetä juonut. Makuuhuoneen olen myös koittanut pitää mahdollisimman siistinä ja rauhallisena tän muuttorumbankin keskellä ja huolehtinut hyvästä tuuletuksesta aina ennen nukkumaanmenoa. Parempaan tyynyynkin satsasin ja hankin myös sellaisen raskaustukityynyn vatsani alle -se onkin vähän helpottanut kohdun aiheuttamaan paineen ja epämukavuuden tunteeseen jaloissa.

Nyt olennaisinta tuntuis kuitenkin olevan se, että saisin tän unettomuuskierteen jotenkin katkaistua, pääsisin eroon jännityksestä, stressistä ja pakonomaisesta Nukkumatin jahtaamisesta. Näihin on kuitenkin tosi vaikea tässä olotilassa vaikuttaa. Olen koittanut ajatella positiivisesti ja rentoutua sellaisen chakra/värimenetelmän avulla, mutta hankalaa on. Nukkumisesta ei myöskään tule mitään niin kauan, kuin lapsi sairastaa ja nukkuu itse huonosti. Niinpä olen suunnannut paljon energiaa hänen olonsa helpottamiseen, koska tuntuu, että siitä saisin itsekin välillisesti suurimman hyödyn. Lopullinen paraneminen ja yöunien rauhoittuminen ei vaan valitettavasti kuitenkaan ole käsissäni.

Laittakaa hyviä ja unettavia energioita tänne päin, please!

Voi Katja kuulostaa rankalta. Olisiko sinun mahdollista viedä lasta hoitoon esim vanhemmillesi, jotta saisit edes vähän nukuttua. Voin kuvitella mitä raskaus tekee unelle kun minulle tavallinen kuukautiskiertokin saa jo välillä tuskanhikeä aikaan kun ei saa nukuttua vaikka on niin väsynyt, että ei enää jaksa ajatella yhtään mitään.

Elämän yksi julma paradoksi on se, että juuri ne jotka eivät stressaa nukkumatista nukkuvat yönsä hyvin, mutta sitten taas...

Mutta mieti ihan tosissaan sitä saisitko lapsen hoitoon. Eihän lasta jaksa auttaa paranemaan, jos on itse aivan rättiväsynyt.

Lapsi varmasti vaistoaa levottoman olosi eikä saa siksi itsekään unta.

Parantavia energioita ja unienkeleitä sinne!

 :smitten: :smitten:

Voi kiitos Lilja välittömistä sympatioista ja huolenpidosta :smitten: : Tällaisina aikoina jos joskus sitä tuntee lämpimien sanojen ja hyvää tarkoittavien ajatusten arvon.

Lapsen hoitoon vieminen voisi olla yksi ratkaisu joo ja näin äkkiseltään ajatellen ihanteellinenkin sellainen. Käytännössä se on kuitenkin jo huomattavasti vaikeampi järjestää. Meiltä puuttuu sellainen ns. tukiverkosto tässä asiassa paljolti siitä johtuen, millaisia mun vanhemmat on. Se on asia, jota en itse pysty muuttamaan, joskaan en enää jaksa surra ja tuntea jatkuvaa katkeruuttakaan. Mutta tällaisina hetkinä kyllä kieltämättä surettaa, ettei ole ketään kehen luottaa ja turvata niin kuin vanhempiin pitäisi voida. Miehen vanhemmat taas asuu liian kaukana.

Omista vanhemmistani ja lapsuuden kokemuksistani johtuen asia on monimutkainen ja vaikea vielä henkiselläkin tasolla. En kerta kaikkiaan pysty viemään kipeää lasta hoitoon, vaikka itse olisin kuinka romuna ja periaatteessa jo kyvytönkin oman oloni takia häntä auttamaan, sillä muistan vieläkin, miten paljon itse lapsena kipeänä ollessani kaipasin äitini läheisyyttä ja huolenpitoa sitä saamatta. Hän nimittäin vei minut todella usein hoitoon juuri kipeänä. Nyt tavallaan ymmärrän miksi; vaatii hemmetin moiset emotionaaliset voimavarat, että pystyy ja jaksaa sairasta ja vaativaa/takertuvaa lasta lohduttaa yöt läpeensä, jos itsekin on levon ja lohdun tarpeessa. Musta kuitenkin tuntuu, että mun on pakko edes yrittää vastata lapseni tarpeisiin tässä asiassa. On vaan pakko, yhtä paljon itseni ja sisäisen, laiminlyödyn lapseni kuin tyttäreni itsensäkin takia.

Huolestuneena luin tekstiäsi, Katja-Q.

Lähetän sinulle lämpöä ja energiaa. Itse olen nyt nukkunut kunnolla monta yötä.

On hyvä kun saatoit huoltasi tässä purkaa.

Mutta enemmän sinuna huutaisin jonnekin apua, sukulaisille, ystäville, että joku kävisi sinua auttamassa. Jo halu siihen piristää kummasti mieltä. Pyydäthän apua! Teidän kaikkien vuoksi.

Lämmöllä metsätonttu

Hetkinen vielä!

Sain tässä eilen terveisiä eräältä ystävältäni ja hän kirjoitti näin: "Edelleen planetaariset energiatasojen muutokset rassaavat ihmisiä henkisesti ja fyysisesti. Oikeastaan muutokset ovat kiihtyneet vain. Ennen kuin kaikki seitsemän energia verkkoa tai kehää on luotu tai siirretty seuraavaan tasoon, niin se vie oman aikansa. On monenlaista pahaa oloa ja sairauksia."

Hän jatkaa ja sanoo, että kannattaa turvautua toisiin näistä asioista ymmärtäviin ja uskoa tietoon, että 'tunnelin päässä on valoa'.

Jos tästä olisi yhtään lohtua. Siis voimme olla myös ympäristöolosuhteiden ravistelemia. Emme itse luo tätä kaikkea vaikeaa.

Katja, ymmärrän kyllä ettet kokemuksistasi johtuen halua viedä lasta hoitoon ja varmasti totta että erityisesti kipeänä lapsi kaipaa vanhempien läheisyyttä.

Mutta jos kerran tai pari viet lapsesi hoitoon varsinkin tällaisessa tilanteessa niin tuskin lapsellesi siitä jää traumat. Tärkeää, että lapsi kokee että hänestä huolehditaan ja parasta mitä voi tehdä jos ei itsellä ole tällä hetkellä voimia on pyytää jotakuta toista hetkeksi apuun.

Mutta päätät tai teet sitten mitä tahansa niin oikein paljon voimia ja halauksia.

 :smitten: :smitten:

Metsätonttu, lohduttava tuo ystäväsi viesti. uskotaan näin. Kyllä siellä valoa näkyy...

Rauhallista ja syvää unta Katjalle lähettäen :smitten:

Joskus kun väsymys menee tietyn rajan yli, uni ei tule millään,
vaikka keho ja aivot olisivat kuinka uupumustilassa.

Olisikohan luontaistuotteissa jotain sellaista auttavaa,
joka käy raskaana olevalle? :idiot2:

Viisaammat..?

Suorastaan ihanaa löytää kohtatovereita, vaikka unettomuus ei todellakaan oo mitään kivaa!
Mulla on ollut kanssa melkein koko syksyn tosi vaikea saada unta. Välillä oli parempi, mutta nyt on tullut taas. Aiemmin mulla oli jotain pelkotiloja, etten uskaltanut nukkua pimeässä. Nyt enemmän unohdan ne valot päälle, vaikka voisin sammuttaakin...

Mulla on aika paljon pyöriny asioita mielessä ja jatkan sitä pyörittelyä just nukkumaan mennessä eikä niistä ajatuksista pääse eroon! Se siinä onkin. Pahinta on se, kun alkaa lopulta miettimään sitä nukahtamista. Voisin kokeilla noita eteerisiä öljyjä. Allekirjoitan myös tuon liikunnan puutteen. Aloinkin tässä miettimään, että milloin se olikaan kun nukuin paremmin. Saattoi olla silloin, kun kävin säännöllisemmin koiran kanssa lenkillä. Sitten tuli huonot ilmat eikä oo viittiny oikein lähteä pihaa kauemmaksi.


Mutta mukava tietää etten oo yksin tän uniongelman kanssa, koska tää ei oo normaalia mulle. Juuri tänään puhuin asiasta ja mut uhattiin herättää kuudelta aamulla. Ei pitäis olla vaikee saada seuraavana yönä unen päästä kiinni vissiin...  :P

Unia toivotellen!  :smitten:

Totta muuten! :D

Mä revin tänään itteni aikasi ylös. Pakko saada tätä unirytmiä vähän korjattua. Ei nyt enää oikeestaan väsytä.  :) Sai kuitenkin herätä rauhassa niin ei siinä mitään.

Katja saitteko te nukuttua? Toivottavasti tai jos ette niin täältä pesee lisää unihiekkaa ensi yöksi.

 :D :smitten:

Hei suunnaton kiitos kaikille teille huolenpidosta ja kauniista, unettavista ajatuksista! Kenties ne auttoivat, sillä viime yönä sain todellakin vähän kuitattua noita kertyneitä univelkoja pois. Alkuyö näytti taas aika epätoivoiselta; vaivuin kyllä vähän väliä sellaiseen kevyeen uneen, mutta säpsähtelin jatkuvasti hereille ja pyörin ja kääntyilin tuskissani. Flunssasta ja väsymyksestä johtuvat lihassäryt ja päänsärky vaivasivat, nenää veti tukkoon ja kurkkua käheäksi. Suolaliuossuihkeen, kurkkupastillien ja särkylääkkeen voimin sain kuitenkin sitten vihdoin aamupuolella rentouduttua sen verran, että vajosin kunnolliseen uneen.

Mies hoiteli niin kivasti aamunkin, että kiikutti tervehtyneen ja yönsä paremmin nukkuneen lapsosen heti aamupalan jälkeen ulkoilemaan ja minä sain jatkaa uniani. Tällä hetkellä tuntuu, että oli suorastaan luojan lykky, että puoliso jäi työttömäksi. En tiedä kuinka olisin jaksanut ja pärjännyt yksinäni tässä arjessa nyt. Rahahuolet tuntuvat pieniltä murheilta jos toisessa vaakakupissa on totaalinen uupuminen ja mielen mureneminen.

Saimme myös avuksemme tänne muuton keskelle miehen pikkuveljen. Iso apu ja ilo hänestä onkin, jaksaa myös touhuta ja viihdyttää lapsosta nyt, kun minusta ei siihen ole. Tyttökin nauttii, kun setä lukee satuja ja leikkii legoilla isin pakatessa tavaroita ja äitin potiessa flunssaa.

Muuttopäivälle on myös ihania ystäviä lupautunut kanto- ja muuksi avuksi. Tällaisina hetkinä sitä ystäviä tarvitaankin ja ihanaa on silloin huomata, että heitäkin löytyy.

Kiitos vielä siitä, että sain tänne purkaa tätä asiaa. Täällä on jotenkin sellainen hyvä ja lempeä ilmapiiri, kenties jokin tavallista korkeampi ja hienommin virittynyt energiakenttä tai vastaava myös? Ainakin tosiaan tuntui, että ajatuksenne auttoivat :)

Hieno kuulla uutisiasi Katja! :)

Energiat vaikuttavat ihmeellisellä tavalla. :)

Onnea ja iloa uuteen kotiinne! :smitten:

Katja, ihana kuulla. Niin ne asiat aina järjestyvät.  :smitten:

Olin eilen meedio tilaisuudessa ja en sen jälkeen meinannut saada millään unta. Tää sama tarina. Väsytti ihan älyttömästi ja menin nukkuun. No sitten en kuitenkaan saa unta vaan pyörin ja pyörin ja huomaan, että se väsymys meni ohi. Samperi. Lopulta kun nukahdin näin tosi kummallisia unia.  ??? :idiot2:

Jälleen oivallus, että mulla se nukkuminen ei oo ongelma. Kunhan vain nukahdan...  :tickedoff:

Ihanaa!Kohtalotovereita! :smitten:

Useimmiten ajattelen,että kaikki nukkuvat ja minä edelleen pyörimässä petissä.Minulla jää myös ongelmat päälle ja tuppaan viemään ne sänkyyn.
Turha siinä sitten odottaa unta.
Nousen vähän väliä ylös.Milloin tupakalle,milloin vessaan ja tätä kun kauan jatkuu,niin sitten kärähtää pinna. :tickedoff:

Sama ongelma kuin Liljalla.Nukun kyllä vaikka seuraavan päivänkin vielä,vaan se uneen pääseminen. :knuppel2:

Unirytmiäni on yritetty muuttaa nukahtamislääkkeitten avulla.Ei onnistu.Palaudun heti kun lääkkeet lopetan.Ehkä olen asunut jossain,missä aikaero on niin suuri,että yöt ja päivät päinvastoin.Ja on unohtunut ent.elämä päälle.

Mutta minulla ei onneksi ole enää pieniä lapsia,niin kuin Katjalla.
Silloin kun tyttäreni oli pieni ja sairasti ensimmäiset kaksi vuotta koko ajan,olin kävelevä zombi.
Ottivat tytön sairaalaan pariksi yöksi,että olisin saanut nukkua.Kävi nimittäin niin,että nukahdin pöydän ääreen kun odotin maidon lämpiämistä.Silloin ei vielä mikroa ja lämmitettiin kattilassa vesihauteessa.Heräsin istualtani siihen,että huoneisto oli täynnä savua ja kattilassa oli puoliksi sulannut tuttipullo.
Minulta puuttui myös verkosto ympäriltä ja oli pakko jättää sairaalaan,että saisin pari yötä nukkua.
Ei siinä kyllä nukuttu,itku soi korvissa koko ajan.Olin siihen niin tottunut.

Ota vaan kaikki apu vastaan,ilman mitään syyllisyyttä!Sinun hyvinvointisi heijastuu koko perheeseen ja äideillä pitäisi olla kyllä muukin paikka kuin sairaala,kun uupumus alkaa tuoda vaaratilanteita.

Chandra, sait minut itkemään.

Miten ihmeessä meidät neitsyet Mariat jätetään vieläkin sinne 'talliin'. Kyllä lahjoja saadaan, kiitetään, ihalillaan, ja nöyrästi hiljaa mennään syrjään. Paimenet sun muut ylhäiset sukulaiset.
Arvaa, että Joosefkin lähti siitä juhlimaan, yksinäiseksi tunsi, kun syli oli toisen. Miten Maria tallissa pärjäilikään!

Voih tätä naisen elämää. Hyvä kun nykyään on edes tällaisia paikkoja joissa niitä purkaa, sitä mennyttäkin. Sillä siitä saa ehkä moni lohtua.

Naiset miksi emme voisi enemmän auttaa toisiamme!

Kyllä se unettomuus on sinussa taas jonkin prosessin ylikuumenemista. Ole rauhallinen.

Nukuin tänään kello 12.oo. Ihan tosi. Pitkästä aikaa vapaa-aamuinen päivä!!

No hyva kun on muitakin hyper energeettisia-minulle nukkuminen on kanssa tosi vaikeeta, olen yrittanyt lenkkeilla ja menen tosi myohaan nukkumaan(yhden jalkeen yolla) mutta heraan 6:15 joka aamu ja katselen kateellisena unessa olevaa miestani-ajatukset vain menevat kovaa eteenpain-tee sita ja tee tata ja iltaisin mietin ja ihan turhaan...

Tännehän tämä miunki unettomuus kuuluu....

Nyt alkaa viides yö kun uni ei tule kuin vasta sitten kun aamu jo sarastaa...
Milloinkahan totaallinen uupumus iskee?
Silloin kai sitten nukutaan...
Pitäisi vielä nousta suhteellisen aikaisin etsimään synttärilahjaa kaverille ja sitten synttäreitä juhlimaan...
Hohhoijaa...!

http://www.mtv3.fi/helmi2005/kuudesaisti/ (http://www.mtv3.fi/helmi2005/kuudesaisti/)

Yötaivaan ihme

Täysikuu on se Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä Kuun pinta on täysin Auringon valaisema. Aurinko ja Kuu ovat täysikuun aikaan jokseenkin vastakkaisilla puolilla maapalloa.

Ellei Kuuta olisi olemassa, miltei koko planeetallamme vallitsisi napa-alueiden ilmasto – päivät ja yöt olisivat noin puolen vuoden pituiset. Sellaisissa oloissa Maahan ei ehkä olisi voinut syntyä elämää. Ei siis ihme, että Kuu on kautta aikojen inspiroinut sekä tieteilijöitä että taitelijoita.

Kuuhulluutta?
 
Täysikuun uskotaan yleisesti vaikuttavan ihmiseen ainakin jollakin tavoin. Toisia se valvottaa, toisia hermostuttaa, toisia innostaa…harva on täysin välinpitämätön. Tosin pilvettömällä taivaalla mollottavan kuun kehrän valovoima on niin suuri, että jo se herättää pakostakin huomiota ilta- ja yöaikaan, oli sitten kuuhulluuden kannalla tai sitä vastaan.

Hurjimpien teorioiden mukaan Kuu esimerkiksi kohottaa aivojen nestetasapainoa ollessaan täysi. Tämä kohoaminen puolestaan puristaisi kiinteää aivomassaa tiukemmalle ja tuottaisi omituisia kokemuksia, enneunia ja harhanäkyjä.

Useiden, vaikkakin kiistanalaisten tutkimusten mukaan Kuu voi lisätä huomattavasti väkivaltaisuutta, mielenhäiriöitä ja itsemurhia. Palomiesten, poliisien ja ambulanssinkuljettajien kiireisimmät päivät ja etenkin yöt osuvat uuden kuun ja täysikuun aikaan.

Kuuhulluusteorian kuuluisin kannattaja on luultavasti psykiatri Arnold Lieber, jonka mukaan Kuun vetovoima ehkä vaikuttaa sisäisiin biologisiin ”vuorovesiimme” samaan tapaan kuin valtameriin. Ei ehkä kuitenkaan olisi yhtä romanttista puhua ”vuorovesihulluudesta”?

Totta vai tarua?
1800-luvulla miestä nimeltä Charles Hyde syytettiin murhasta. Hän vakuutti olevansa syytön, ja perusteli syyttömyyttään sillä, että uusi- ja täysikuu tekivät hänet aina hulluksi, mutta hävisi jutun. Kirjailija Robert Louis Stevenson on saattanut käyttää juuri häntä esikuvana luodessaan Tohtori Jekyllin murhanhimoista kaksoisolentoa.

Kuun uskotaan myös voivan päästää valloilleen ihmisen eläimelliset, järjenvastaiset voimat. Kertomukset ihmissusista eli täysikuun vaikutuksesta raivokkaiksi pedoiksi muuttuvista ihmisistä pohjautuvat tähän. Ihmissusi muuttaa puremallaan toisen kaltaisekseen, täysikuun valtaan tuomituksi villiksi saalistajaksi, jonka voi pysäyttää vain sydämeen osuvalla hopealuodilla.

Kuutamo ihmiskunnan aamunkoitossa
 
Paljon selittyy kuitenkin jo pelkällä biologialla. Yöllä metsästävät eläimet saalistavat aktiivisesti kuutamolla, koska näkyvyys on silloin ihan toista luokkaa kuin pilvisenä yönä. Esimerkiksi sudet todella ulvovat kuutamoöinä, mutta eivät vanhasta uskomuksesta huolimatta kuulle vaan pikemminkin muulle laumalle – pitääkseen metsästävän ryhmän koossa.

On helppo ajatella luolamiehen metsästäneen susien tapaan kernaasti juuri silloin, kun siihen on ollut ihanteelliset olosuhteet: suuret eläimet liikkeellä ja näkyvyys miltei yhtä hyvä kuin auringonpaisteessa. Samaan aikaan on myös täytynyt varoa, ettei itse päädy täysikuun valoa hyödyntävän lihansyöjän illalliseksi. Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että geeniperimäämme olisi aikojen kuluessa vakiintunut ”sisäinen pakko” kiinnittää täysikuuhun erityistä huomiota: syö tai tule syödyksi!

Tieteellisiä tosiseikkoja
Myös monet merieläimet reagoivat täysikuuhun, vaikkeivät edes näe sitä. Jotkin katkarapulajit sekä planktonit ja meduusat hakeutuvat täysikuulla pintaan – myös silloin, kun kuu on pilvessä. Viittoilijataskurapu vaihtaa väriä kuunvaiheiden mukaan, ja kuun kierto vaikuttaa myös ostereiden ravinnonottoon. Rannikon läheisyydessä elävät merieläimet voivat reagoida myös vuoroveden vaihteluun – nousu- ja laskuveden ero voi olla yli kymmenen metriä – joka sekin johtuu osittain Kuusta, mutta vuorovesi ei selitä syvänmeren eläinten käyttäytymistä.

Tiedemiesten mukaan ainakin täysikuun aikaista unettomuutta voi selittää se seikka, että pintarakenteensa ominaisuuksien takia Kuu näyttää kirkastuvan täyden kuun aikaan huomattavasti muutaman tunnin ajaksi. Tilapäiset valaistusmuutokset häiritsevät monen unta, vaikka me Pohjolassa olemmekin tottuneet valoisiin kesäöihin. Ehkä kunnon pimennysverhot auttaisivat ainakin joitakuita nukkumaan paremmin kuutamoöinä?


Teksti: Hanna Myllys  

Tässäpä sitä kökötetään, eikä uni vielä paina.

Oli vähän liian rauhallinen viikonloppu, kun sai aamulla nukkua pitkään. Heti rytmi sekaisin. Tai kun lepää päivällä, niin ehkä sitä sittenkin kävi unessa, vaikka ei itse sitä edes huomaa. Oletteko kokeneet?

Muistan lapsena, että mikään ei tuntunut ihanemmalta silloin kun ei nukuttanut, kun kuuli että talossa joku käveli ja oli myös hereillä. Se jotenkin lohdutti.

Vai mitä Jinx?

Hei Jinx

varmaan monia vinkkejä uneen pääsyyn.
Minä olen joskus tehnyt niin, että olen mennyt vatsalleni ainakin aluksi. Siinä jotenkin hengitys vaimenee ja sitä myöten keho rentoutuu.

Joskus nukahdan siihen asentoon, joskus käännyn kyljelleni.
Pahin konsti mitä joku kerran kehoitti, että hengittää syvään.
Minua se vaan piristää, ei uni sillen tule.
Mutta kun saa hengityksen hyvin kevyeksi, melkein olemattomaksi, minulla se auttaa.

Olen takavuosina kärsinyt paljonkin unettomuudesta, joten tiedän mitä se on pahimmillaan.
Pahinta siinä onkin pelko, ettei saa unta.

Toivon sinulle, Jinx viimeinkin virkistävää unta!


 :smitten:    maarita         :smitten:

Kuulolla ollaan  :)


Tästä johtuikin hauska juttu mieleeni..
Ammattikoulun viimeisillä viikoilla meillä oli työturvallisuus koulutus ja sen piti kovin tasapaksulla äänellä puhuva mies...
No kävipä sitten niin että mielenkiintoni herpaantui heti alussa ja vielä kun tiesi että seuraavat n. 8h (n. klo 8-16) joutuvani kuuntelemaan tasapaksua jorinaa NUKAHDIN!
Jotenkin olin unen ja valveen rajamailla ja tästä johtuen kuvittelin jotenkin olevani kotona...
Kerkesin ihan jonkin aikaa nukkua kunnes tipahdin tuolilta ja ihan unesta sekasin hihkasin vaan että HEREILLÄ OLLAAN!
Olipa se noloa! Kun paikalla ei ollut pelkästään meidän luokka vaan jotain metallipuolen poitsuja..
Tämän tapauksen jälkeen pidettiin pitkä kahvi tauko  ;D


Kiitos samoin!!!  :smitten:

Tässä nyt hetken ainakin tarkastelen foorumia ja yritän sitten nukkumaan...

Näkyykö se kuu tuolla ulkona?  :idiot2:

Harmi

ainakin Etelä-Suomessa sataa melko paljon vettä, joten kuu ei kumota.

Minua ei täysikuu näillä säillä haittaa, mutta talven pakkasöinä kylläkin.
Silloin tuijottelisin unettomana kuuta vaikka koko yön.
Joskus olen niin tehnytkin, nykyisin en jaksa enää.

Nyt nukkumaan!


 :smitten:    maarita           :smitten:

No mutta täällähän se tuttu porukka pyörii  ;) ! Jo monta vuotta on kulunut siitä kun viimeksi olen niin sanotusti normaalisti mennyt nukkumaan . Mitä sitä suotta kun se on vain sellaista horrosunta koko yö ja sitten aamuyöllä kun lopulta nukahtaa, niin pitääkin jo nousta ylös ! Minä olen sitä mieltä, että se johtuu liian vilkkaasta aivotoiminnasta  :tickedoff: En saa aivojani lopettamaan ajattelua, vaikka yritän keskittyä lampaiden laskentaan tai mihin vaan, niin yhtäkkiä huomaan taas suunnittelevani jotain tai murehdin jotain jne.... Kateeksi käy ihmiset jotka kuorsaa heti kun pistää pään tyynyyn   :( .Aamulla tuntuu kun sitten on pakko nousta, että järki ei lähde juoksemaan millään vaan kulkee horroksessa muutaman tunnin  :'( .Tällaisille ihmisille pitäisi olla erilainen vuorokausi rytmi  :tickedoff: !!!!!!!!!!!!!!

Hei, liekö lohduksi...

mutta olen joskus kuullut sellaistakin kerrottavan, että ne sielut, jotka ovat eläneet Amerikan puolella edellisen elämän, ovat vähän pökkyrässä tästä tämän pallonpuoliskon yöelämästä.  ???

Nyt on kyllä kieltämättä sellainen olo, että voisi valvoa ja jutella mukavassa seurassa ja juoda sen lasin punaviiniä.  :)

 :smitten:

Vuorokausirytmi taas vähän sekasin, mutta so what... Mä oon sitten varmaan ollu amerikan mantereella edellisen elämäni.  ::)  :crazy2:

Jaahas...
Eiköhän oteta tosissaan ne punaviinit kehiin?
Asunut entisessä elämässä amerikassa, aika vänkää.
Muistikuvaa ei ole mutta eihän sitä koskaan tiedä...

Onkos ketään vielä hereillä?

No heipä hei teille kukkujille, nyt ei kyllä ole ihan kukkumisaika.

Mulla menee päivät suunnilleen näin, työpäivinä herätys klo 8, vaikea herätys, koska haluaisi jäädä peiton alle nukkumaan. Töissä saatan ihan kunnolla nukahtaa kesken kaiken, kerrankin nukuin varmaan puoli tuntia ja uniakin kattelin. Ruokatunti on sen verran lyhyt, ettei ehdi päikkäreitä ottaa, harmi. Illalla pääsen töistä klo 17, väsyttää ihan mielettömästi, mutta iltaa myöten piristyy ilman unia ja kun pitäisi alkaa nukkumaan, niin ei todellakaan väsytä. Viimeistään puolilta öin sammutan valot ja laitan kirjan pois ja sitten alkaa pyöriminen. Jossain välissä nukahdan vähäksi aikaa, mutta monta kertaa yössä herään ja pyörin. Ei ihme, että aamulla väsyttää.
Vapaa päivinä herään aikaisintaan 9 - puoli 10  aikaan, ei ole kerta eikä kaksi että vasta puolen päivän jälkeen, ja vapaapäivään kuuluu yleensä päiväunet, koska väsyttää niin mielettömästi. Pari viikkoa sitten meni viikonloppuyönä jopa YLI kellonympärys unessa ja plus päikkärit.
Kesällä vielä osasin nukkua ihan 'tavallisesti', eli illasta aamuun pyörimättä ja heräilemättä. Nyt on ollut asunnon osto- sekä muutto asioita mielessä, mutta jo asutaan omassa kodissa, niin luulisi noidenkin syiden antaneen jo periksi.
Jos vielä joulun jälkeen on sama rytmi, niin pakko käydä kattomassa lekuria. Muutama yö silloin tällöin menee ihan kunnolla. Yritän olla stressaamatta itse omista nukkumisista ja ajatella, että jos en tänä yönä nuku, niin ei saa sitten väsyttääkään. En tiedä mikä on syynä ja miten tästä selviää, mutta se lääkärillä käynti on yksi mahdollisuus, jos asia ei helpota.

Turhaan tonttukin yritti mennä nukkumaan.

Keppuroin ensin sellaisen englantilaisen kuumavesipullon kanssa. Tiedättekös?

Sitten otin esille Gran Ganarian kartan ja opaskirjat ja tein jo pitkästi matkaa siellä kulkien saaren ja koluten vuoret.  :2funny:

Sillähän se matka on usein tehty. Paikan päällä voi tulla niin väsy ettei jaksa muuta kuin maata auringossa.

Kiva kun jaoitte tuumailuja ja sen viinipullon! Olisin kyllä voinut liittyä seuraanne.

Nukutaan toki ensi yö paremmin!  :)

Argh, viime yö meni taas aivan pipariksi -näin ajankohtaista kielikuvaa käyttääkseni. Nukuin alkuyöstä pari tuntia, mutta heräsin miehen kömpiessä petiin, enkä enää saanut unta. Puoli viiden aikoihin luovutin ja nousin olohuoneeseen, köllöttelin sohvalla ja rapsuttelin kissoja. Alkoi jo mukavasti siinä ramaisemaankin, mutta saman tien kun pääsin takaisin petiin karisivat unihiekat silmistä :(. Kuuden jälkeen meni sellaiseksi, että torkahtelin tuon tuostakin, mutta heräsin vähän väliä, milloin mihinkin pieneen rapsahdukseen tai yskähdykseen (tytärkin taas flunssassa). Yritin jatkaa vielä unia muun perheen noustessa yhdeksän aikoihin, mutta ei siitä mitään tullut. Pitää koittaa, jos saisi pienet päiväunet nukuttua tyllerön kanssa, että saisi edes vähän kuitattua pois niitä univelkoja. Ja sitten tietenkin toivotaan sormet ja varpaatkin ristissä, että ensi yönä olisi parempi tuuri.

Tosi kurjaa tää unettomuus kyllä :(. Tunnen oikeasti niiiin suurta myötätuntoa jokaista samasta vaivasta kärsivää/kärsinyttä kohtaan. Inhottavinta on se, että tääkin on sellainen samperin noidankehä. Siitä on tosi vaikea murtautua ulos, kun siinä tuppaa niin helposti käymään niin, että mitä enemmän tulee valvottua öitä ja mitä kipeämmin tietää kunnon yöunia tarvitsevansa oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi, sen vaikeampaa siitä rentoutumisesta ja uneen pääsemisestä tulee. Pitäisi osata olla asettamasta itselleen paineita asiasta, mutta kyllä se aika vaikeaa on, kun niin selvästi itse tiedostaa ja tuntee, miten tärkeää se riittävä uni on, jotta jaksaa pärjätä arjen haasteissa.

Jottei nyt vallan ruikuttamiseksi menisi, niin pitää todeta, että oli mulla -onneksi- tossa välissä jo parempikin kausi. Kun saatiin se kamala, stressaava muutto pois jaloista ja koko perhekin vihdoin terveeksi, nukuin monta yötä putkeen aivan mainiosti. Korvatulpat korvissa tosin, mutta kuitenkin. Arvatkaapa tuntuiko luxukselta nauttia sellaisista 8-10 h yöunista näiden repaleisten putkien jälkeen!? Olin suorastaan onnesta mykkyrällä :). Tuli oikeasti sellainen tunne, että jos vaan saan kunnolla nukutuksi, niin jaksan kyllä hymyssä suin mitä vaan. Harmi vaan, ettei se nyt sitten ollutkaan pysyvä tilanne :'(. Nyt on taas useampi yö peräkkäin ollut yhtä tuskaista, turhauttavaa tuhertamista ja Nukkumatin maanittelua. Hyvä kuitenkin, että oli edes niitä hyviäkin öitä tuossa. Sai vähän kerättyä voimia sentään tätä uutta koitosta varten. Jos koko tää aika olisi ollut samanlaista valvomista niin ei varmasti olisi pää kestänyt.

No, jos jotain positiivista tästä kaikesta koittaa löytää (helppoa se ei kyllä ole), niin ainakin tää on pistänyt laittamaan taas asioita vähän tärkeysjärjestykseen. Moni sellainen juttu, mitä aijemmin murheti ja märehti kovastikin tuntuu nyt aika pikkujutulta. On ollut pakko tässä oppia suhtautumaan rennommin moneen muuhun asiaan, kun on tullut taas kovemman kautta muistutetuksi siitä, miten loppujen lopuksi vähäpätöisiä ja toisarvoisia ovat muut seikat elämän perustarpeiden ja edellytysten rinnalla. En enää toivo muuta ollakseni onnellinen kuin että minä ja perheeni saisi pysyä terveenä, että saisimme syödä, nukkua ja liikkua riittävästi -sujuvaa aineenvaihduntaa toki unohtamatta ;)

Tämän kaiken keskellä olen palannut myös omien perusarvojeni pariin. Olen saanut arvokkaan muistutuksen siitä, kuka MINÄ olen ja mikä minulle on tärkeää. Ehkä olin alkanut liiaksi vieraantumaan siitä, haalistunut harmaammaksi, paremmin massaan mukautuvammaksi. Se on tässä tasapäistävässä yhteiskunnassa juuri se kehityssuunta, johon on helppo ikään kuin huomaamattaan solahtaa viimeistään silloin, kun nuoruuden kapinahenki vähän asettuu ja esim juuri perheen perustamisen myötä joutuu ottamaan harteilleen uudenlaisen vastuun taakan. Myönnän kyllä, että tietynlaista sopeutumista ja yhteisten pelisääntöjen ja normien hyväksymistä (tai ainakin tiedostamista) se kyllä vaatiikin, että saa lapsiperheen arjen sujuvasti rullaamaan. Silti sen kaiken keskellä on mahdollista säilyttää myös oma ainutlaatuisensa ja omalaatuinen omituisuutensa. Se voi olla tärkeääkin ja lopulta juuri se juttu, joka pitääkin sinut järjissään, vaikkakin muiden silmissä hiukan vinksahtaneena ;), nyt olen sen ymmärtänyt.

Mutta mutta...vaikka on hienoa oppia ja oivaltaa tärkeitä asioita elämässä, niin kyllä joskus vähän kismittää se, että niiden läksyjen pitää niin usein olla niin rankkoja.

Olen ottanut opikseni. Saisinko, voisinko pliiiiiiiiiiiiiz nyt nukkua taas paremmin yöni ::)

Katja-Q,
otan osaa rankkaan valvomiseesi. Se on raskasta.

Minäkin olen valvonut muutamana yönä aamuyöllä.
Aikaisemmin kärsin unettomuudesta paljonkin.

Sitten tutustuin homeopatiaan josta olen saanut pysyvämpää apua myös unettomuuteen.
Unettomuushan voi johtua hyvin monista eri asioista kehossa.

Kamomillatee rauhoittaa iltaisin juotuna myös hyvin.


 :smitten:    maarita          :smitten:

Katja-Q:lle tiedoksi:

Kun niin paljon on raatattu tuosta hengellisyydestä ja uusista aalloista, energian muutoksista ja muista,

niin...

tältä pohjalta voisi tällainen tieto lohduttaa.

Unettomuus ja öiset heräilyt voisivat kuulua näihin muutosprosesseihinkin. Näin minua on tässä evästetty.

Joten jos ajattelemme, että tämä on jotakin meille tuntematonta muutosten lisähommeleita ja tarpeellisia sinänsä, niin unettomuuden syyt voisivat olla meidän osalta pois. Syyt olisivat muualla.

Jos ajattelee tai kuvittelee tai vaikka onkin näin, niin sekin voisi pikkuisen helpottaa. Ottaa ja hyväksyy sen vain ja antaa olla.

Siitä huolehtiminen ja pähkäily ja itsesyyttely vie vain turhaa energiaa hukkaan. Mutta autetaan itseä se mitä voidaan.

Kamomillatee on tosi hyvä iltajuomaksi!  :smitten:

Lohdullista lukea ajatuksianne aiheesta, kuulla vinkkejä ja lämpimiä ajatuksia. Kyllä se helpottaa aina huomata, että tämä on asia, joka koskettaa/on koskettanut moniakin jossakin elämän vaiheessa -usein juuri murros/muutos vaiheissa, kasvunpaikoissa ja tienristeyksissä, kuten Metsätonttukin tuossa totesi.

Tiedän kyllä hirvittävän hyvin tuon, että asian ylenmääräinen murehtiminen ja stressaaminen ei ainakaan tilannetta paranna. Parasta olisi tosiaan osata vain antaa olla. Hyväksyä ajoittainen unettomuus ja luottaa siihen, että uni tulee kyllä sitten viimeistään, kun sitä ihan todella tarvitaan.

Rentoa suhtautumista mulla haittaa kuitenkin se, että minulla on aikaisemmin elämässäni liittynyt unettomuuteen (tai unettomuus on liittynyt, kuinka päin vaan) vaikeita, myös sairaalahoitoa vaatineita mielenterveysongelmia. Tiedän kyllä itsekin ihmisiä, jotka kärsivät aika ajoin pitkäjaksoisestakin unettomuudesta ja kykenevät silti toimimaan ja elämään ihan täysipäisesti. Ja toisille vain ihan luonnostaankin näyttää riittävän vähäisempi uni (kuulemma esim Donald Trump nukkuu vain pari tuntia vuorokaudessa :o). Mutta valitettavasti itse kuulun siihen ryhmään, jolla unen riittävyys/riittämättömyys on suorassa yhteydessä mielenterveyteen ja arjessa pärjäämiseen. Siksi otan ehkä tavallista raskaammin jopa lyhytaikaisen ja ajoittaisenkin unettomuuden, koska tiedän liiankin hyvin, miten dramaattiset vaikutukset sillä on menneisyydessä ollut.

Eritoten ahdistaa painiskella tuon vanhan "demonini" kanssa tässä nimenomaisessa elämäntilanteessa. Parivuotiaan lapsen kotiäitinä, viimeisilläni raskaana ei olisi juurikaan varaa flipata. En varmaan stressaisi asiaa läheskään näin paljon, jos olisin vastuussa vain itsestäni. Silloin voisin ajatella, että sama se milloin ja miten nukun kunhan nukun. Nyt en voi kääntää vuorokausirytmiä päälaelleen, enkä juurikaan lääkitä unettomuuttani (edes luontaisesti).

Kamomillatee lienee yksi niitä ainoita keinoja, joita olen uskaltanut käyttää tuoksulampussa poltettavan laventeliöljyn lisäksi (joskaan sitäkään eivät kaikki suosittele kuulemma raskaana oleville).

Tuo on minusta jo kauhean paljon, että tiedostaa omat vaikeutensa. Nekin mitkä liittyvät unettomuuteen.

Sillä sanovat, että tiedostamaton on petollisinta.

Mutta fyysisellä tasolla varmaan kamomilla ja laventeli ovat juuri sitä. Rauhoittava musiikki voisi myös auttaa. Ja voisit kokeilla itsesi hieromista, vatsan pyörittelyä. Keskittyminen ihan omaan fyysiseen itseen voi karistaa mielen ryöpytykset pois.

Jos ei nyt sitten ala tätä esittämääni tulkita jollain toisella tavalla  ;)

Näin olen minäkin kuullut kerrottavan ja onhan tuosta täällä foorumillakin joissakin ketjuissa ollut puhetta. Ihan rehellisesti kyllä usein yön pitkinä tunteina tai päivällä torkkuessa olen aatellut, että mieluummin nukkuisin yöt hyvin kuin henkistyisin valvoskellen.   :crazy2:

http://www.drhuldaclark.org/ailments_SleepProblems.asp

Hulda Clarkin mukaan loiset tuottavat ammoniakkia aivoille jota ei saisi siellä olla.. Ornitiini auttaa vähentämään ammoniakkia. Sitä ei vain tunnu löytyvän mistään.

Saas nähdä onko loiskuurista apua... :D

Millaisella kuurilla olet?

Odottelen vasta H.Clarkin kuuria.
Papaijansiemeniä ja valkosipulinkynsiä toistaiseksi vain.

Ei siis zapperia? No kerro sitten kokemukset ja vaikutukset :)
Itse käytän mielellään inkivääriä ja gayennea iltakaakaossa  :smiley6600:

En ajatellut sitä varsinaisesti "kuuriksi".
Toki satunnaista zapperointia taajuusgeneraattorilla. Oma varsinainen zapperi on tällä hetkellä 15Hz:nen. Hulda Clark taas suosittaa 30kHz:n taajuutta.
Täytynee virittää sellainen.

Zapperoinnista taajuusgeneraattorilla tuli kyllä muutamaksi päiväksi hillittömät kokokropan kutinat eli ilmeisesti se vaikutti jotain!

Täytynee ottaa inkiväärikin yrttiteeni lisäaineeksi. :)

Uniongelmien takana voi olla sähkömagneettinen säteily.
Monesti jopa tarkoituksella suunnattu häirintä:
http://www.stopcovertwar.com/dew.html

Minua on häiritty jo pitkään. :)

Kiinnostuinpa tuollaisesta uhasta!

Sähkömagneettinen säteily ja vieläpä suunnattu!

Viime yön valvoin....

Miten, kuka, kuinka, mistä????  :o

Sähköisestä häirinnästä juttua tuolla:
http://www.heinola.org/~patato/fritz6.html


Kentänvoimakkuusmittarilla olen testannut sähkömagneettista kenttää häirinnän hetkellä ja mittari näyttää täyttä lukemaa. :D

Unettomuuteen tiedän auttaneen seuraavien keinojen

1. rentoutuminen, venyttely, urheilu muutamaa tuntia ennen untenmaille menoa (muista aina venytellä joka päivä 15 min!)
2. akupunktio, hieronta
3. anthistamiinit - saa apteekista ilman reseptiä
4. Tryptofaani tabletit - saa apteekista ilman reseptiä, toimivat liiankin hyvin
5. Erilaisista tuoksuista on myös ollut apua unettomuuden hoidossa, mutta tuoksujen kanssa kannattaa olla varovainen ja tutustua kunnolla aiheeseen.
6. Kamomilla-tee

Nukahtamislääkkeisiin tai unilääkkeisiin ei kannata turvautua ainakaan pitkään. Minulle ainakin niistä tuli liian pöhnäinen olo ja nukuin silti yöni huonosti, en nähnyt unia jne.

Kiitos Freespirit!

Luulenpa että kesäsin on vähemmän unettomuutta kuin talvisin. Ainakaan minua se ei ole nyt vaivannut.

Joskus ajattelen, että yö sinne tai tänne menee, sillä unettomalla yöllä on jokin tarkoituskin. Silloin pitää antaa vain ajatusten vapaana kulkea eikä olla vihainen.  :tickedoff:

::) Mitä tarkoittaa tuossa "liian hyvin" - kun ajattelin niitä varoiksi ostaa 20 kpl  (saa myös luontaistuotekaupasta)
  :)

Jos ei uni tule, alan lukea jotain oikein tylsää kirjaa  :-\..hoh hoijaa..jo unimatti hiipii silmäkulmaan.  ;)

Ja minä kaivan esiin ristikot. Kyllä alkaa aivojumppa väsyttää, kun saa muuta miettimistä kun se ettei uni tule.  ::)

Tryptofaania otettuani olen nukkunut sikeästi, aamuisin on saattanut olla väsynyt olo. Tryptofaania voi kokeilla aluksi piennemmällä määrällä, niin tietää sitten miten se omalla kohdalla toimii. Itselläni ongelmana on lähinnä se että välillä ajatuksia on niin paljon mielessä ennen nukkumaan menoa, etten yksinkertaisesti osaa nukahtaa.

Vihaiseksi ja yliaktiiviseksi tulen jos käytän liikaaa kahvia, tupakkaa, syön huonosti jne.. Oikean kanavan puhdistaminen ja kahvin jne välttäminen voi olla hyväksi. Oikeaa kanavaa voi puhdistaa illalla viileällä jalkakylvyllä. Kannattaa syödä sellaisia ruokia, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Eli pitäisi yrittää välttää karkkia jne, niin ei kiukuta silloin yhtä paljon ja tunteet pysyvät hallinnassa. En kyllä valitettavasti itse muista aina syödä kunnolla, siksi olen huonolla tuulella joskus aivan turhaan.

Ajoittain olen uneton. Olen huomannut, että kun en itseäni unettomuudella stressaa, vaan nousen sängystä ylös (mitä minä siellä pyörimään) ja teen jotain muuta (katson videolta elokuvan, luen kirjaa, ratkon sudokuja tai lyhennän ne kauan toimenpidettä odottaneet housunlahkeet), alkaa aikanaan sitten taas nukuttaa ja on aika mennä pehkuihin.

Joskus jää yöuni tosi vähäiseksi, mutta ei yleensä monena yönä peräkkäin. Päivällä saattaa olla hieman hitaanpi, mutta pitääkö sitä aina olla niin tehokas (vaikka tekeekin aivotyötä työkseen).

Tuota tryptofaania on luontaisesti  (googletin  ;) ) runsaasti esim. palkokasveissa, lihoissa (ei sika)  :-\ , kaloissa, maidossa ja tuorejuustoissa, kurpitsassa, seesaminsiemenissä ja maapähkinöissä  :)

Risto Rasalla on mielestäni osuva runo unoettomille:

Onpa osuva runo!!!! Ihana! Kiitos!  :smitten: