Astro Foorumi

Jokaisellahan on piirteitä joita voisi kehittää. Mikä on sinun piirteesi? Se joka kaipaisi hieman kehittämistä? Itse toivoisin että kotioloissa ilmenevä "pikkutarkkuus" tulisi esiin myös muilla alueille, esim. työssä. Harmi että tarkkuus rajoittuu lähinnä kotioloihin. Johtunee IC neitsyestä  :) Haluaisiko joku luovuttaa minulle hiukkasen sitä? Huhuu neitsyet ja muut tuohon kykenevät  ;)
Toivoisin myös voivani olla kärsivällisempi ja vähemmän stressaavampi  :)
Valitsen kuitenkin kärsivällisyyden noista.

Järjestelmällisyys.
Löytyisihän noita kehitettäviä piirteitä enemmänkin, mutta järjestelmällisyyden puute aiheuttaa itselleni todella paljon stressiä esim. byrokratiajuttuja hoitaessa. :buck2:

Neitsyestä kyllä löytyy Venus ja Pluto, mutta nekin 11. huoneessa, joten vaikka tarkkuuttakin löytyy ainakin toisinaan, niin juuri se järjestelmällisyys on jossain Saharassa..Hukkaan tärkeitä papereita, lykkään hoidettavia asioitani niin pitkään kuin suinkin jne. Josko hieman olen onnistunut itseäni kehittämään- ostin helmikuussa elämäni ensimmäisen mapin tärkeille papereilleni ja laitoin ne sinne myös. Mutta täyttämisen kanssa tässä kuluvana vuonna on ollut kyllä paljon toivomisen varaa... :(

Intuitio ja tunteella eläminen.
Siinä ne tärkeimmät.

Huumorintajua.

Paljon olisi kehitettävää, monta tärkeää juttua tuossakin listassa. Valitsin asioista vähemmän stressaamisen, mutta mielestäni siihen läheisesti liittyvät myös kärsivällisyys ja luottamus. Kun mulle kaiken pitäis tapahtua heti, tai pelkään ettei tapahdu koskaan  :(  Ja stressaaja oon varsinkin aiemmin ollut, ihan mahdoton tapaus, sanoisin :-[, unettomia öitä syystä tai toisesta tyyliin "entä jos huomenna sataa lunta eikä teitä aurata aamulla, enkä pääse kouluun ja sitten en tiedä miten selviän ens kuun tentistä", ihan turhaa stressiä. Onneks oon jo poisoppinut siitä aika hyvin, mutta välillä tulee isoissa asioissa stressattua (nyt vaikka syksyn opintojen loppuun saaminen ja auton ostamisen suunnittelu), vaikka elämä on yrittänyt opettaa, että aina kaikki järjestyy parhain päin   :smitten: Siis uskoisin että stressaamisestani pääsen, kun opin luottamaan että elämä kantaa ja odottamaan  kärsivällisesti, mitä huominen tuo tullessaan  :)

Kärsivällisyyttä lisää. Ennen tuota löytyi muidenkin edestä, mutta näin ijän myötä kaikki kärsivällisyys kadonnut...  :knuppel2: mihin helvataan ne on kadonneet!!!!   :tickedoff:  :-X

Temperamentin hillitseminen tietyissä tilanteissa. Oppia luottamaan enemmän itseensä ja kykyihinsä. CLEO: myös mulla tuo mapittaminen  ::)  eli kai jotain järjestelmällisyyttä...

Juu, mutta kun sittemmin en ole saanut uudempia papereita sinne mappiin asti enää! No, jospa jossain vaiheessa taas kävisin kaikki kertyneet paperikasani läpi ja laittaisin sinne lisää täytettä. Tilaa siellä vielä meinaan on! ;D

Mulla olis varmaan toi tunteiden ilmaisu, surua ja negatiivisia tunteita osaan kyllä ilmaista, mutta vanhemmiten iloisuus on jäänyt paitsioon, en uskalla ilmaista sitä, kuulostaa hullulta :uglystupid2:,

nim. pessimisti ei pety

t. Elviira

Tarvitsen itsekuria.
Okei, sitä löytyy joskus, mutta ei aina. Ja olisi parempi, jos pystyisin kontrolloimaan tunteitani enemmän. Kun ne nousevat pintaan, itken ja pillitän. En pysty sanomaan sitä mitä haluaisin siinä tilanteessa, vaikka sanoja tuleekin mieleeni.
Lisäksi lintsailen koulusta ja raha virtaa raivostuttavan helposti pois ulottuviltani, vaikka yleensä kyllä pärjäänkin sillä opintotuella mitä saan. Sinänsä ihmeellistä, sillä eikö Neitsyeltä pitäisi löytyä itsekuria?

Voi minussa olisi niin paljon kehitettävää .... no potentiaaliakin on, miksei sitä joskus voisi olla unelmansa kaltainen?

Näistä valitsin tuon tunteiden ilmaisemisen.

Olen erittäin itsehillitty yleensä ja kun sitten en ole itsehillitty niin silloin tuulee ja kovaa...... Ollappa sellainen joka luontevasti kertoisi että " kultaseni, minusta niin tuntuu pahalta kun sanot noin.... " Myös ilon ilmaiseminen muille kun lapsille ::) Myönteisiä tunteita minun on kuitenkin vähän helpompi ilmaista kuin kielteisiä.  :'(
Ei en ole kostonhimoinen, siitä en saa tyydytystä. 

Tuossa monella tuntui puuttuvan järjestelmällisyyttä - sitä minulla on runsaasti - ihan kirjanpitäjän järjestelmällisyys.... Voitte kuvitella kun loppu-osa porukasta ei toimi NIINKUIN MINÄ SANON!!!!!!! :tickedoff: Juuri tyytyväisenä itseeni laitoin eräällä talousohjelmalla viime kuun pankkikorttimaksut niille kuuluuviin kuluihin!!!! Lisäksi olen tekninen piirtäjä ammatiltani joten MITTOJEN PITÄÄ SIT TÄSMÄTÄ!!!!!! Mutta nämä piirteet eivät ärsytä minua vaan läheisiäni  :uglystupid2: joten en stressaa  :laugh: :laugh:

Itsekuri ja intuitio. Kolmantena kärsivällisyys. (ja salaa toivoo, että ne kaikki-heti-mulle-tänne-NYT...?  :-[)

Kärsivällisyyttä, kiitos.

Oikeastaan olen sitä mieltä, että vain luottamusta ja keskittymiskykyä pitäisi parantaa. Muut ominaisuuteni ovat juuri hyviä sellaisena kuin ovat. En koe tarvitsevani mainittujen asioiden parantamista, koska ne ovat jo entuudestaan keskivertoa paremmat. :P

Valitsin kärsivällisyyden - vaikka olisi kyllä paljon muitakin, joita olisi hyvä työstää :).
Äkkipikaisuus-> Tuli ja Leimaus
Uskominen -> ei aina saa epäillä toisia :knuppel2:
Odottaminen -> asiat järjestyy juuri sillä tavalla kuin on tarkoituskin. Ei odottaa tai siirtää omia olettamuksia toisiin ihmisiin :smiley6600: :smiley6600: :smiley6600:
Siinäpä noita joitain......

Kaikki tänne just nyt heti!!!  :tickedoff: Eli kärsivällisyyden valitsin. Sitä olisi hyvä olla lisää...  :coolsmiley:

[/color]

No itsekuria tietenkin  :).Kadehdin ihmisiä jotka pystyvät aina pysymään päätöksissään..... minulle se ei ole helppoa  ;)

Äkkipikaisuus.. :tickedoff:
Punainen raivo nousee sekunnin sadasosassa..
Ylipäätään olis hyvä jos oppisin vähän hillitsemään
mielialojani. Onneksi nauran kuitenkin yhtä herkästi kuin itken
tai raivoan. On vaan läheisille välillä aika rankkaa...ja itelle myös.
No, onhan sitä onneksi jo vähän rauhoittunut, kun ei enää
kuitenkaan mikään teini-ikäinen ole, vaikkei aina ehkä uskoiskaan. :2funny:

Enemmän kuin tietyn ominaisuuden kehittämistä olisi mukava yhdistää hillitön huumorintajuni osaksi muuten synkähköä ja kurinalaista ulkokuortani ilman että vaikutelma on tyystin koominen. ::)

Tunteiden ilmaisu kyllä rippuu ihan ihmisistä joista pidän kyllä fyysisesti mutta henkisesti se on parempi ilmaista
tunteitaan toiselle.

No ei stna, kun voi valita vain yhden vaihtoehdon! >:(
Minulla on niin paljon kehitettäviä puolia, että ei ne kuule yhdellä vaihtoehdolla ole korjattu. :P

Kärsivällisyys/äkkipikaisuus, miten tuo nyt pitää tulkita, että kehittääkö kärsivällisyyttä vai sitä äkkipikaisuutta, kun haluaisi olla kärsivällisempi? ;D :2funny:

No sitten asioista vähemmän stressaaminen, itsekuria ja keskittymiskykyä haluaisin nostaa.

Empaattisuutta haluaisin laskea, koska  :kuu: :vesimies: ja  :venus: :rapu::na
elän välillä vähän liiankin kanssa niin, että tulee annettua se viimeinen takki päältään toisen hyväksi
ja sitten siinä kärsitään itse. :buck2:

Valehtelemaan haluiasin oppia paremmin
-vähintään ainakin muistamaan ne paremmin, että tarinasta voi pitää kiinni jatkossakin. ;D :2funny:
Menee kai tuon keskittymiskyvyn puolelle? :idiot2:

Pikkutarkkuutta haluaisin nostaa, enkä laskea. Olen suurpiirteinen,
mutta tulisiko sitten vain enemmän stressin aihetta?  ???
Mutta tuokin tukisi mielestäni sitä hyvää valehtelutaitoa. ;D :2funny:

Luottamus taitanee olla ihan kohdillaan minulla. En luota kehenkään
-tippaakaan. :angel:

Anteeksi antaminen, hmmm.. olisiko parempi muistin menetys noissa kohdin parempi..? ::)

 :2funny: :) :2funny: Päivän parhaat naurut! :2funny:
Ja samat sanat! Kehitettävää minussa on niin paljon, ettei elinikäni taida riittää täydellisyyden saavuttamiseksi! ::)

Äkkipikaisuutta. Räjähtävyyteni on välillä ihan dynamiitin tasoa 8)

Luullakseni menee tuon itsetunnon kehittämisen piikkiin. Sain kasvatuksen kovassa kurissa ja aina piti todistella loputtomiin haukkuville vanhemmille, eipä siinä silti auttanut vaikka miten hyviä todistuksia olisi kotiin kiikuttanut jne. No, saavat syyttää vain itseään että olen läheisempi tätien ja kummien kanssa. 8)

Voi että elämä yrittää opettaa minulle tuota 'kärsivällisyyttä'! :knuppel2:  ÄÄh!

Rohkeus.  :smitten:

Nopeutta, voimaa ja tarkkuutta.

Kärsivällisyyttä ja rauhoittumista ja kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä!!! :knuppel2:

No huh, on täältäkin taas viestiä lähtenyt. ??? :idiot2:

Mitähän vikaa kahdessa viestissäni oli,
jossa toisessa kommentoin, että kärsimättömät ihmiset ovat oikeastaan
aika suloisia -yleensä tosin vasta jälkikäteen,
ja itselleni heitettyyn kysymykseen, että mitä puolta haluaisin
itsessäni kehittää, niin että valehtelutaitoani,
-tai ainakin oppia muistamaan ne paremmin.

Olisko nyt moden liipaisinsormi pikkyyysen herkkä? ???

Esmiralda, olen miettinyt, että mihin sitä kärsivällisyyttä
oikeastaan tarvitsee ja mitä varten loppujen lopuksi,
niin kuin in the end of the day? ::)

Sasha, teet hyvän kysymyksen.

Sanotaan, että hiljaa hyvä tulee! Mutta siinä on minusta enemmänkin mielestäni sitä vääristeltyä luterilaista vaatimattomuuden oppia. Jos tuon hiljaa kääntäisi 'hitaasti', niin voisi olla lähempänä.

Kärsimättömän ihmisen pitää saada kokea niin paljon äkkiä, ja tehdä ja toimia niin kuin viimeistä päivää.Pitää tapahtua. Pitää syntyä ja näkyä.  Minä melkein räjähdän, kun lähelläni on jokin 'hidas' ihminen, joka ei oikein tiedä mitä tahtoo ja miten toimia. Kun minä päätän asioista vähän liiankin harkitsemattomasti. Toisaalta, jos jään miettimään liikaa, sysään intuitioni äänen syrjään.

Hah, nyt huomaankin, että minulla on kartalla  :mars: :aspect_squ: :jupiter:  Siinäkö se! Onneksi Marsini on Neitsyessä.

Mutta kun on aina sellainen hätäinen olotila. Ja se ei tee hyvää! Tunnistan että se on suuri heikkouteni. Vaikea rauhoittua, niin vakaa ja rauhallinen kun saatankin olla vaikeissa tilanteissa. Se on vain pinnallista.

Näin minä uskon, että siihen auttaa vain kärsivällisyys ja syvään hengittäminen.

Onkohan sinussakin vähän samaa heikkoutta!?  8)

Yes, ties vaikka puhkeaisikin paniikki...luulen että vatsahaava se vielä puhkeaa.

Mutta kiitos Tiigris, että löysit kärsimättömyydestäkin hyviä puolia. Kyllä mieluusti olen potkimassa joskus ihan hyvässäkin! :smitten:

Mulla sitä kans on tuota kärsimättömyyttä välillä ihan liiaksi asti.
 Toisinaan se on ihan hyväkin juttu, laittaa pyörät pyörimään, jos ei rattaat muuten liiku. :tickedoff:

 Joskus tosiaankin ihan raivostuttaa   :knuppel2: tilanteet, joissa joku vaan pitkään pohtii, mistäs päästä hommaa alettas hoitaan  :idiot2: , eikä tee elettäkään aloittaakseen konkreettisen toiminnan!!

Siis jos pitäisi ihan oikeasti saadakkin jotain aikaa…sitten joku vaan tuumailee,
 et mitenkähän… tämä… nyt… alotettas…?

-JOSPA NYT OTTASIT sen helkkarin vasaran käteen , näin niinku aluksi…..Mie sitte sanon mitä sillä seuraavaksi teet ja jos ei onnistu,
Anna se vasara tänne,
Mie teen ite!!!! :tickedoff: :knuppel2:

Et tuohon tyyliin se välillä pääsee menemään. :-[

Se huono puolihan siinä myös on, että kärsimättömänä  tuo harkinta jää joskus vähän heikommalle puolelle… :(
saattaa tulla hutiloitua… ???
sitten se vasta ärräpäitä tulee, kun lyökin vasaran omaan sormeensa, kun ei malttanut katsoa missä naula on. :P

Rauhoittuminen tekisi hyvää… :smitten:

..mutta ku ei malta, eikä jouda! :-X

Elämä menee muuten ohi…

 :2funny: :)

 ;D

Mulla se kärsimättömyys kohdistuu usein ITSEENI. Siis olen ihminen jossa on kaksin täysi eri puolta jotka repii toisiaan. Oon haaveileva, epävarma, aikaansaamaton vs. dynaaminen, toiminnallinen, kaikkitännehetinyt-ihminen.
En mä niinkään hermostu toisten jahkailuun.

Ja mä koin valtavan ahaa-elämyksen kun tajusin nyt vihdoin konkreettisen esimerkin,
miten  :neptunus: :aspect_opp: :mars: toimii mun kartalla! Se liittyy tähän!

Ja mie ymmärrän oikein hyvin miten karttani  :uranus:  :aspect_squ:  :mars: näkyy minussa!
 :) ;D

Sitten tuohon kärsimättömyyteen liittyy myös sellainen viheliäinen 'kaikkivoipaisuus' josta olen saanut usein kuullakin. 'Että luulee tietävänsä, osaavansa, olevansa oikeassa'!

Vaikka tietää ettei mitään tiedä tai osaa. Mutta kärsimättömyys heijastaa tuollaista ulospäin.

Ja sitten se, että joskus on vaikea ymmärtää, että jokainen on omanlaisensa omalla tiellänsä omine tarpeineen ja tarkoitusperineen. Ja se pitäisi osata käsittää ja hyväksyä. Siksi minua auttoi esim. tämä ns. sieluteoria lapsi-, nuori-, kypsä-, vanha- ja mitä niitä oli järjestelmä.

Ja että kärsimätön ihminen ei ainakaan tuossa järjestelmässä ole vielä se kypsä tai vanha!

Siltikin epäileväinen noihin, mutta kummasti tuollainenkin valoittaa ymmärrystä, sen mahdollisuutta...

Jaa että onko..? ::)
Minulla ei ole kärsivällisyyttä nimeksikään. ;D

Kaikista parhaiten se tulee esiin, kun joku oma juttuni/asiani
on kiinni jonkun toisen toiminnasta ja se toinen henkilö
on joku vtun avuton, hidas, tyhmä, hankala ja vetelä ja laiska idiootti! >:(

Esim. kun ulkomaille muuton/asumisen vuoksi joutuu pyytämään
joskus jotain asiaa varten esim. Suomen Kelalta papereita,
niin kyllä täytyy sanoa, että parikin virkailijaa saa kiittää
onneaan, että olen ollut puhelimessa,
enkä fyysisesti siinä tiskin toisella puolella. :knuppel2:

Asiaa pahentaa se, että itävaltaiset ovat suoria ja nopeita,
eivätkä jaarittele ja tee asioita vaikean kautta,
vaan se on zack-zack nopeasti ja tehokkaasti,
niin suomalainen toimistotavat on taas, että
...niin, mikä paperi..? ...jaa tämä vai..? ...ööh...
...minun pitää kysyä... ...odotas pieni hetki...
...onko tämä nyt oikea paperi...? ...mihin sinä tarvitset sitä..?
...öhhh... ...jaaa... ...no... ...mikä se sinun osoite on...?
...mutta mikä tuo gasse (katu käännettynä) on...?
...mikset hae sieltä gasselta sitä paperia...?
...kyllä niiden pitäisi se antaa... ...ei kyllä saksaksi
kadun nimi on kuule strabe (straße oikeasti, ß=ss)...
...jaa että gasse olisi katu myöskin...? ...jaa että käyttävät
kumpaakin, gassea ja strabea Itävallassa...?
...niin mikä se sinun osoite on...?
...eli xxxxxgasse 6...? ...kumma kun siellä ei ole vain strabe käytössä..
...ja tämä lomake on nyt sitten oikea...? ...laitan sen postiin ensiviikolla... ...minkäslaista siellä on elää...?
...eikö se ole vaarallista ulkomailla...?

 :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff:

KIITOS JA NÄKEMIIN! ja lyön luuria jo korvaan.. :knuppel2:

 :2funny: :) :2funny:

Tuota se juuri on Sasha!

Ihan kuulin jo virkailijan äänenkin kun luin tuota selostustasi! ;D

Itellä tekis tuossa tilanteessa tokaista että Anna vain se paperi nyt ja ole hiljaa! :tickedoff:
Mitä sitä tyhjää jaarittelemaan, hoida vain asia nopeasti kuntoon!

Toinen varmaankin yrittää olla vain ystävällinen, mutta...

itsekuria

No niitähän löytyy:

- Kärsivällisyyttä lisää. Vähän semmoista mulle-kaikki-nyt-heti -fiilistä löytyy, en aina jaksa odottaa tuloksia ja kaikki pidempiaikainen ja sitkeyttä vaativa tuppaa keskeytymään. En pidä hidastelusta muutenkaan. Suunnitelmat tuppaa muuttumaan aika ajoin.
- Itsekuri, sitä ei nimittäin ole! En pysty noudattamaan mitään ruokavaliota tms. liikuntaohjelmaa, pakko nolona myöntää.. Ja se näkyy kyllä ulkomuodossa :-[
- Mussa on työnarkkiksen ja perfektionistin vikaa.. Teen jotain hommia loputtomiin ja uhraan vaikka yöunet, kunhan voin tehdä työn kunnolla loppuun. Kaikki keskeneräinen/keskiverto (pitää aina olla paras!) jää vaivaamaan. Kostautuu tietysti siinä, että kun on raatanut itsensä puhki, ei sitten enää illalla aina jaksa lähteä esim. kavereiden kanssa ulos (eli viihdyn kotosalla iltaisin).. :-[ No tuohon työnarkkiuteen on syynä painava, painava  :askendentti: :kauris: ja mahdollisesti myös  :mars: :kauris: .
- Itsetunto voisi olla parempi, mutta arvet ovat edelleen syvällä, kun on ollut dominoiva isä, henkisesti alistava ex-mies ja koulukiusattuna vielä lähes koko kouluajan. Arvottomuudentunne seuraa ajoittain :-[
- Huonon itsetunnon seurauksena luovutan helposti, kun koen olevani riittämätön/huonompi kuin muut jne.. Otan takaiskut varsin raskaasti ja niistä seuraa hetkellinen masennus. Esim. tuossa toissapäivänä itkin, kun sain yhdestä kurssista vaan 2, kun yleensä arvosanat on siellä 4 tasolla..
- Ylireagointi ja räjähtävä temperamentti. Reagoin kaikkeen voimalla, tunteella sekä iloisissa että surullisissa tapahtumissa (eli joko huudan ilosta ja hypin tasajalkaa tai raivoan pää punaisena, ihan julkisillakin paikoilla), ja kun suutun, niin sitten räjähtää! Syynä tähän varmaan dramaattinen  :kuu: :leijona: sekä kartallani oleva tarkka raivopääaspekti  :pluto: :aspect_squ: :mars: . Toisaalta pidän kiivaasta temperamentistani, mutta toisaalta liika on liikaa.. ::)  Olen suuttuessani aika fyysinen, silloin lentää tavarat seinään, mm. raivopäissäni paiskasin kerran läppärin lattiaan (ei hajonnut, ihme kyllä!) :P  Ja olen kuullut, että ihmiset ovat monesti aika varautuneita mun seurassa, kun eivät koskaan tiedä, mistä mä ärsyynnyn ja mitä sen jälkeen tapahtuu ::)
- Sammakot, sammakot.. Suusta välillä pomppaa ties mitä ja jokunen herkempi on suuttunut mulle. Tosin pyrin aina selvittämään asiat ja suuttumisen syyn ja pyytämään anteeksi. Mä olen puheiltani aika äijämäinen ja heitän hyvinkin ronskia ja härskiä läppää, sekä puhun hyvin suoraan mitään kaunistelematta ( :merkurius: :jousimies: selittänee sen, ronskiuteen vaikuttaa varmaan  :mars: 1. huoneessa). Vieraassa porukassa olen hienovaraisempi, mutta todellinen minä pääsee valloilleen aika lyhyen tuttavuuden jälkeen. Ulkoinen olemus on ehkä enempi naisellinen, mutta käyttäytyminen välillä aika äijämäistä - friikki mikä friikki ;D  On mua lesboksikin luultu, mutta ihan 100% hetero olen :)

järjestelmällisyyttä :crazy2:

Lyhyttä pinnaa etten niin helposti suutahtaisi toiselle. Mitenkä sitten oppisin - varmaan olemalla kärsivällisempi. ???

Kuule tänne Wieniin voit tulla opískelemaan järjestelmällisyyttä. :)
Voit aloittaa asunnostani ihan sillai rennosti kokonaisvaltaisesti ja sitten kun kehityt,
niin voit jatko-opiskella dokumenttieni ja papereideni kanssa. ::) ;D :2funny:

Tunteiden ilmaisua.

terv.  :vesimies:  :D

Anteeksi antamista :)