Astro Foorumi

Tuntuu kuin lähelläni liikkuisi niin pieniä(lapsi)henkiä kuin aikuisiakin.

Näen vilauksia,aistin läsnäoloa,ja toisinaan tunnen hipaisuja iholla.

Ihan arkisten hetkien lomassa.

Esim.kun perheeni kanssa syöimme,tunsin pienen kosketuksen selässäni vanhvasti,samoin tunsin läsnäoloa.

Voiko kyseessä olla lapsihenget,ne joiden estin (abortilla)syntymästä luokseni?? :angel:

Lohduttavaa jos näin on. :)

Itse olen alkanut tuntea energioita enemmän ympärilläni.. Tuntuu kuin joku olisi aina läsnä..   :smitten:

Ihmisten väreilyn noston vuoksi olemme alkaneet aistia lähellämme olevia energioita ihan eri tavalla.

Lähellämme on paljon energioita, jotka haluavat auttaa meitä. Lähelläsi on aina enkelisi, oppaasi ja rakkaita vierailijoita, yksin emme ole koskaan! (voi kun me ihmiset vihdoinkin ymmärtäsimme sen...)

Olet nyt herkistynyt huomaamaan nuo energiat, jotka näkyvät silmänurkissa, väreilynä ilmassa, hipaisuna iholla, tuulen vireenä tms.

Terhi35, olet hyvin rakastettu.

 :smitten:

Kiitos  :smitten:

 :smitten:

Kyllä tuntuu samalta!Ja KIITOS Astraali muistutuksest!
Tuon ajatuksen voimin jaksaa.

Aina jos tuntuu erityisen raskaalta joku asia,niin lohtu on siinä,etten ole yksin.Tällä on tarkoitus,joka ratkeaa.
Vaikka he eivät missään muodossa toisi itseään sillä hetkellä esille,ovat kuitenkin kanssamme.

Kosketuksilla,hipaisulla se alkoi ja usein näyttäytyvät kirkkaana valona seinillä.Silloin nousee aina väkisinkin hymy huulille.
Myös ihmisten valokehoja ( ihmisenkeleitä )silloin tällöin näen.
En yleensä sano mitään,mutta viikolla sanoin luonani käyneelle ystävälle jostain syystä.
Hän tuli niin iloiseksi ja varmaan sen takia tuli sanottua. :smitten:

                           :knuppel2:

        Mukavaahan teidän on sillä paistatella,enkeleinenne.

         Olin tosin ollut kiukkuinen ja äreä, se nyt on

          tavallista, noin yleensä, mutta kuitenkin,

           Joku löi minua palleaan niin lujaa, että

            menin melkein linkkuun. Joten kyllä

             ne verhot ovat tainneet ohentua!


                   :tickedoff:  :smitten:

             :2funny:

Mitenkäs tulikin juuri samasta aiheesta aloitettua uusi topic! :2funny:
Liikkeellä taitaa olla tuota purkaantumista.
Mutta ei se kuitenkaan sitä pois sulje,että ystävämme olisivat kaikonneet. :angel:

                      ::)  :P

       VihaMIELISET, seuraavat kuin HAI laivaa?  Niinkö?

        Verhot ohenevat ja käsitteet yhtenevät!

          Varjot liikkuvat jo! Oletko valmis?


                           :smitten:

 ;D

Ken leikkiin lähtee,se leikin kestäköön! :knuppel2:
Valmiina ollaan,entä itse?

               :smitten:

                       :coolsmiley:

       Todelliset vaihtoehdot lienevät vähissä, joten

          kärsivällisyyttä kehiin ja päin pimeää!

              Siis valoa etsiessä!   :-*


                        :smitten:

Onko kenelläkään tullut ajatus sellaisesta,että suojelusenkeli/henkiopas olisikin oma Korkeampi Itsemme.Se korkeampi Valo,joka Minä Olen.
Ettei olisikaan ketään ulkopuolista opasta,vaan Minuuteni joka opastaa,mutta ego vain haluaa nähdä Valon muotona(oppaan hahmona tai enkelinä)
Tästä oli tuolla toisella topikissa aiemmin juttua,mutta se tyrehtyi, ehkäpä sille pitää antaa mietintä aikaa. :coolsmiley:

Vielä jatkaisin että Itse luomme enkelit ympärillemme,joita ego haluaa nähdä ulkopuolisena.Kun pyydämme enkeleitä tekemään sitä tai tätä,niin itseasiassa pyydänkin itseäni, Valoa,joka on moniulotteinen. ::)

Toki henkimaailma on ympärillämme,mutta ulkoapäin(ulkopuolelta) ei meitä ohjata.
Herättääkö ajatuksia? ???

Onhan se mielessä monet kerrat käynyt...  ;) Oikeastaan omalla kohdallani sen aina tiennytkin, muille sallinut...  ;) Koska sekin on yksi tapa kokea... jotain...alitajuista hyvää... alitajuista pahaa... itsestä... kyllähän siitä riittää luomista itsen ulkopuolelle milloin millaisessakin hahmossa ja mielenkuvassa...jopa ilmentymissä...elämän tapahtumissa...

Korkein olemisen tilakin... saattaapi olla toisaalta jotain muuta mitä oletetaan...  ::)

Mutta nämä omat omia kokemuksiani... muut taplatkoon tavallaan...

Kyllä asia näin on.Se on kyllä monesti näytetty ja myös ihmisissä,jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita henkisistä asioista.

Mitä syvempään yhteyteen Korkeimman Itsen kanssa pääsee,sen vähemmän enää tarvitsee muuta populaa ympärillä.

En erityisemmin halunnut nähdä näitä ihmisten Valokehoja.Enhän tiennyt niitten olemassa olostakaan.Jostain kumman syystä niitä silloin tällöin näytetään,ja yllättävissä tilanteissa,jossa tehdään aivan arkisia juttujakin.

Mutta minulla on kyllä vielä uskomus myös jonkinlaisista meitä tukevista oppaista,auttajista,,,
En vielä tiedä,enkä osaa selittää sitä tarkemmin.Se on sellainen oma tunne vain.

Tiedän että tämä aihe herättää paljon ajatuksia ja vastustustakin. Niin itsekkin vielä teen vaikka olen havahtumassa siihen omaan totuuteen. On paljon helpompi kuvitella että enkeli tulee, avaa ja puhdistaa sinua, kertoen mitä pitäisi tehdä. Vaikka apu energioineen ja ajatuksineen tuntuu ulkopuoliselta se on mielestäni meidän omaa energiaa ja ajatusta.

Kannattaa pitää se oma totuus mikä tuntuu hyvälle ja oikealle, sillä hänelle se on juuri se oikea.

Jospa uskaltaudun laittamaan tähän ensimmäisen sydämeni kanavoinnin vaikka se ei aihetta kovinkaan käsittele. Mielestäni se kertoo vain sen että en voi puhtaasti pääni sisällä käsitellä asioita ominani vaan sanamuoto on ulkopuolelta. Niin tai näin tässä se on. (poistan "kanavan puhujan" nimen)

Teidän rakkautenne on kukoistamassa häikäisevän vuoren lailla. Se on annettu korkeimman jumaluuden kautta. Ei ole mitään mikä teiltä puuttuisi vaan teidän äänenne kantautuu kaikkialle. (Jos yksikään teistä vielä epäilee, olkoon tämä sanoma sinulle/hänelle.) Vuori laulaa sellaista rakkauden sanomaa, että jokainen teistä on puhdas korkeimman jumaluuden pesemänä ja nyt on koittamassa aika sinun korkeimmalle minuudelle. On aika toimia puhtaimman minuuden puolesta ja kuunnella yhteistä jumalalllista sointia. Se tulee täyttämään tämän maan jokaisen solukon niinkuin tuuli. Puhdas ja viaton sydämmenne ääni kantautuu kalagsinne kaukaisinpaankin nurkkaan, eikä mikään jää vaille kosketusta. Tämä aika on Nyt ja se on teidän käsissänne, sillä minä olen luoja kuten sinäkin olet ja yhdessä me puhdistamme tämän maan.

Puhtaimman rakkauden puolesta.

 :D  :D  :D

Juuri tuon suuntaisia minullekin tuli!!!
Tiesin,etteivät ne ole minun luomiani ajatuksia,sillä käsi kirjoitti sellaista vauhtia,etten olisi pystynyt edes ajattelemaan siinä sivussa.

Mutta Lari,mainitsin kanavan puhujan nimen,,,
Olen ottanut vastaan tekstejä kolmelta eri kanavalta.Kumma kyllä ensimmäinen kanavointikin tuli itsestään,en pyytänyt saada kanavoida.

Kieli oli hyvin symboolista ja koen,että hän oli minulle opettaja tähän tekniikkaan.Energiaan tutustumiseen ja lähteen puhtauden tarkistamiseen.
Seuraava tuli muutaman kuukauden kuluttua ja tekstin sisältö oli jo yleisempää.Kertomusta siitä,mitä tulee tapahtumaan ja uusi on jo vieraillut.Kehotti vain kohentamaan fysiikkaani ennen kuin voi aloittaa työskentelyn kanssani.
No,en sitä nyt ole juurikaan kohentanut,,,Mutta ei ole niin valtaisaa hinkuakaan kanavoimiseen.Ei kait ole vielä aika ja omasta halusta ja valinnastahan tässä on kyse.

Niin,juttu taas hieman paisui.Siis nuo nimet,joita he itsestään käyttävät?Mistä mielestäsi ne sitten tulevat,jos Korkein Minäni luo tuon kaiken tiedon?
He puhuttelevat myös minua toisella nimellä,kuin tämän elämäni nimi on?
Kertoisitko mielipiteesi? :angel:

Mielestäni se on niin ettemme päämme sisällä pysty hyväksymään että tässä on jo kaikki. Vasta sen jälkeen on hyväksyttävissä että enkeleitä ei ole, kun on jotain suurempaa ja parempaa kuin enkelit. Sinä itse olet luoja.

Meidän on vaikea ymmärtää mikä on hyvää energian muutosta ja mikä turhaa mielen häiriötä. Jotenkin mielemme vain haluaa herätellä että on jotain muuta mitä emme  vielä näe. Katsokaamme mihin matkamme vie.

Reikihoito, kanavointi, energiapallot, (monsterit,viha,) rakkaus, enkelit, ilmeisesti myös solu muutkoset ja Yksi Luoja. Valitse Yksi ;)

Tuollaisesta asiasta en osaa muuta kuin arvailla. Se voi olla pääsi kommervenkkejä tai entisessä elämässä käytetty nimi. Sillä minä en osaa tuoda menneitä elämiä kokemuksineen itseeni, vaikka siihenkin chakratietouden mukaan olisi mahdollista.

Oma mielipide paras eiks jee, kunnes ulkoa tai sisältä tulee jotain uutta parempaa  :angel:

Vielä kysyisin,,,

Jos ei olisi muita kuin me itse,siis apureita,oppaita,suojelijoita,räyhähenkiä,niin miten selittyvät hahmot valokuvissa.En tarkoita noita valoista muodostuvia esim.enkelihahmoja,vaan aivan selkeitä ihmishahmoja.

Minulla on kuva,jossa istun meditoimassa erään hyvin vanhan raunioituneen rakennuksen kivellä.
Itse en heti sitä huomannut,mutta vanhin tyttäreni näki heti.Pieni poika,ehkä n.7-8v,seisoi minusta n.5-6:n metrin päässä ja katsoi suoraan minuun.Kuva on otettu tavallisella kameralla ja oli värikuva.
Poika kuvassa on mustavalkoinen.Hänellä on valkoinen kauluspaita ja tumma juhlapuku päällä.
Olen näyttänyt kuvaa monille valotyöntekijöille ja jokainen on hänet siinä nähnyt.Kaikki pitäneet ilmiötä mielenkiintoisena,mutta ei ole oikein selitystä siihen.

Samassa paikassa saa paljon kuvia epäselvemmistä hahmoista.
Ne ovat ikään kuin ektoplasmasta syntyneitä.

Olen käynyt siellä usein valokuvaamassa,mutta toki näitä ilmiöitä tulee vähän joka paikassa.Tuo poika vaan on erityisesti mielessä.

Kiitos Lari vastauksesta!

Niin,voihan se olla pääni kommervenkkejakin,mutta luulin alkuun,että ne viestit oli osoitettu jolle kulle muulle,jolla tämä nimi.
Nimi on todellakin vanha ja löytyy jo raamatun ajoilta.

Sitten pikkuhiljaa tuli tämä sinä******,josta tajusin että haa,minulla on tällainen nimi.
En niitä ole antanut kenellekään luettavaksi,puhunut kyllä ja kysellyt neuvoa näiltä julkisesti kanavoivilta ihmisiltä.

Lähes samoin kokemuksin ovat kuulemma aloittaneet,eli heitäkin on harjoitettu ja teksti ollut ensin oudon symboolista.
Kehoittivat siirtämään kirjoituksen puheeksi ja puhumaan itsekseen vaikka nauhuriin. ???

Ei se minulta onnistuisi.Olisi jo liian tehty tilanne,enkä uskoisi omasta äänestäni tulevaa höpötystä.
On näissä välillä mietittävää,kun pää on niin piskuinen. :)

Tietäisikö joku muu, sillä minä en tiedä.

Minä en tiedä voinko näkyä toisaalla, jos vaikka tahtoisin olla nyt isäni haudalla. Samoin jos tahtoisin olla luonasi nyt, näkisitkö sinä minut jos olisit tarkkana. En ole kokeillut ja saanut vahvistusta tästä. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja missä he liikkuvat ennen uudelleen tuloa maahan. Aika odottaa ja aika kokeilla.

Solumuutos, puhdistava energia on ainakin sellainen, että en tuntenut ketään muuta hoitajaa kuin minä itse.

Minä olen Larin näkemysten kannalla aivan samaa mieltä.
Silti,vaikka kaikki on itsestä,enkelit omia energialuomuksia, samoin kuin tarra-henget, niin kuitenkin olemme niin moniulotteisia,että paljon on vielä sitä tiedostamatontakin.

Nuo hahmot mielestäni ihan hyvin ovat niitä jotka eivät ole "menneet" Valoonsa, eivät jostakin syystä kuoleman jälkeen ole ymmärtäneet kuolleensa,ja ovat täällä edelleen harhailemassa.
Eihän se mielestäni poissulje sitä,että näitä "henkiä" täällä harhailisi, jos uskoo omien enkeleiden olevan Korkeinta Itseään.
Mutta en usko näiden harhailevien henkien meihin "kiinnittyvän", he vain harhailevat aikansa,kunnes löytävät oman Valonsa, Oman moniulotteisuutensa, sillä sekin on eräs kokemus ehkä,jonka sielu haluaa kokea. ???

Moving Your Visual Body/Astral Body
(http://home.xtra.co.nz/hosts/Wingmakers/Bi-location.jpg)
Telekinesis of the astral body / visual body is a form of bi-location and is the ability of moving the astral body by will or thought. Above is an image of astral bi-location caught on flim and was one of the first telekinetic abilities I learned as a young child.

Onx tällattinen totta  :D

Niin,en sitä pikkupoikaa enkelinä pitänytkään,vaan hämmästelin sitä (samoin muut kuvan nähneet),miten selkeästi se näkyi kuvassa.
Ilmeisesti siihen paikkaan sidottu.

On totta ja harjoittelemalla kuka tahansa voi tuon tehdä.Voi tehdä ja kokea paljon muutakin,kun jokin/joku katsoo sen aiheelliseksi tuoda näkyviin.

Mutta en taida sen enempää enää,, :-X
Monet ajattelevat sen kuitenkin niin,että haluaa tuoda itseään enemmän esiin.

Tuosta kuvasta voin sanoa sinulle Lari,että jos on halua,sitä voi harjoitella.
Omista kokemuksistani kerroin Joannette Crowleylle yksityisessä White Eagle kanavoinnissa.Kysyin mitä minulle siinä tapahtuu ja hän kehoitti neuvomaan sitä eteenpäin.
No,tässä ensi kertaa kerron miten olen tuon kokenut.Se nimittäin on kuulemma aivan harjoiteltavissa oleva juttu.

Tämäkin alkoi vahingossa.Ensin näin  vain vilauksia peilissä.En ollut aivan varma käänsinkö vain päätäni nopeasti ja siitä seurasi ikään kuin vieraita kasvoja.
Unohdin asian muutamaksi kk:ksi,kunnes sama tapahtui ja nyt kesti kauemmin.
 :o Miksi minun kasvoni näyttävät tuolta?Kamalat!Niitä alkoi vilistä aina kun keskityin ja minulle selitettiin,että näin kasvoja entisistä elämistä.
Vähitellen muuttuivat tämän päivän kasvoiksi ja ovat usein lasten tai nuorten.Tunnen samalla virtauksen,Ikään kuin joku tulisi vierelle.

Tämä liittyy tuohon astraalikehon näkymiseen ja siirtymiseen siten,että aloin uteliaana silloin tällöin tutkimaan kasvoja ja sitten aloinkin huomaamaan,että pääni ylle muodostui ensin valokehä ja siitä seurasi kehon muotoisen hahmon siirtyminen viereen.En tiedä miksi näitä joskus tuli useampia,jopa eri kokoisia.

Sitten sattui kerran niin,että tulin saunasta,löylyhuoneesta ja istahdin pesuhuoneen puolelle.Suihkuverhon takana oli joku äkkinäinen kolahdus,joten käänsin pääni automaattisesti siihen suuntaan.Jäinkin tuijottamaan löylyhuoneen ovea,joka tummennettua lasia.
Tähän liittyy tietty hengitystekniikka,jota silloin jo osasin käyttää.Siispä vedin keuhkot täyteen ilmaa,pidättelin hetken (yleensä tuolloin nousee valo ja kasvot alkavat muuttua)ja tein hitaan uloshengityksen.
Yllättäen löylyhuoneeseen tulikin kirkkaus ja ihmettelin mitäs nyt tapahtuu?
Se häviää aina jonkin ajan kuluttua ja vaatii aluksi voimia.
Toistin jutun uudestaan ja,,, :o
Ei siinä tuolillani istunut kuin pelkkä KYLPYTAKKI!!! :o
Pelästyin ja lopetin sillä erää siihen.

Mutta nämä alkoivat tulla sitten useammin ja suuremmitta ponnisteluitta.Kun esim.istun valoisassa huoneessa ja katselen hämärässä tai pimeässä ikkunasta ulos,niin halutessani häviän.

Joannette selitti sen siten,että käväisemme toisessa ulottuvuudessa,jota emme tässä olomuodossa pysty näkemään.Noudamme tietoa,aivan kuin unessa.
Elikä nyt sen sitten olen kertonut.Jos pelottaa vähänkin,niin älkää vielä kokeilko.Minä odotan aina ensin valokehää,ennen en tee mitään.
Ja alussa ainakin tuo hengitys oli minulle tärkeä.Nyt se menee keskittymällä.

Chandra,minäkin olen nähnyt peiliin katsoessani eri kasvoja.
Samoin tässä eräänä iltana yritin nähdä hämärässä huoneessa kokovartalopeilin edessä auraa, niin kävi noin kuin kerroit.Pääni hävisi,samoin osa ylävartaloa. Laitoin väsymyksen ja silmien piikkiin.Osaan nimittäin "hävittää" tuijottamalla muutenkin esineitä.
Kun tarpeeksi pitkään tuijottaa, se häviää hetkeksi. :o
Mielenkiintoista,jos se onkin muuta kuin silmistä johtuvaa! :D

Heips Tuulispää! :smitten:

Näitkö ensi tuon valokehon siirtyvän itsestäsi,vai hävisitkö vain?
Minä tosin tarkistan sen valon aina ensin.Sekun on sellainen turva minulle.

TV ruudusta se onnistuu myös hyvin päiväsaikaan.Jotenkin tarvitsen siihen häviämiseen tumman pinnan.Tosin ne kuulemma alkavat näkyä,jos haluaa,missä vain.Kasvojen muuttuminen sujuu kyllä ihan valossakin.
Niihin tulee myös värejä ja joskus otsaan jotain merkkejä tai kirjaimia.Yleensä väri on tumma violetti ja kolmio on keltainen valo.
Osa meedioista on kertonut,että ovat kokeneet nuo kasvojen muuttumiset myös.Ja ovat saattaneet aluksi näyttää siltä,että korvat ja silmät ja suu,ovat missä sattuu. ;D
Siitä pikkuhiljaa sitten selkeytyvät.

Mutta on myös ilmiö,jonka tarkoitusta mietin pitkään.Yhtenä aamuna,kun katsoin itselleni päivän kortit,katsahdin televisioruutuun.
Alkoi tuo muuntuminen siellä heti ja ihmetyksekseni näin ensin omat kasvoni,sitten isäni (henkimaailman puolella jo),poikani ja veljeni.

Tässä kohdin on sanottava,että minuun syviten vaikuttaneet läheiset.
Ja jotenkin minulle tuli olo,että jokin pieni osa minua on heissä.Tunsin,että voisin olla heistä kuka vain.Kenties olemme osasia samasta sielukokonaisuudesta?
En tiedä,vaikeita asioita yksin oivallettavaksi.Ja mitä useammalta kysyt,sen erilaisempia vastauksia saa.
Eli kannattaisiko kenties kuunnella sitä ensimmäista ajatusta,joka mieleen tulee? ???

Pitänyt jo useasti kertoa, mutten ole muistanut. Tällä viikolla yhtenä iltana, kun olin menossa nukkumaan, mutten ollut vielä nukahtanut havahduin kun joku/jokin kosketti selkääni ikään kuin koputtaen. Ajattelin ensin, että se oli varmaan elohiiri tai joku vastaava nykäys, mutta kun se ei tykyttänyt sen enempää ja kohdistui vain sormenkokoiselle alueelle. Käännyin katsomaan, mutta ei siellä ketään ollut.

Myös työpaikalla olen ihmetellyt, että joskus on todella voimakkaasti sellainen olo, että joku on takanani. Monesti olen kääntynyt katsomaan uudelleen ja uudelleen, mutta ei siellä ikinä ketään ole ollut. Se olo on todella voimakas, joskus taas ei tule mitään sellaisia viboja.

Ainahan tällaisille kokemuksille yritän löytää järkiperäisen selityksen, sillä en tiedä olenko vielä valmis kohtaamaan henkimaailmaa ns. päiväsaikaan. Reagoin näihin asioihin niin vahvasti, että välillä voisin kuvailla tunnetta jopa eräänlaiseksi peloksi. Siksipä esimerkiksi isäni viestittelee usein unien kautta, jolloin koen asiat paljon rennommin  :smitten:

No mulla on noita tuntemuksia ollut enimmäkseen kuolleiden ihmisten kanssa. Ihan tuorein esimerkki on muutaman viikon takaa, kun olin saanut juuri tiedon kummisetäni menehtymisestä. Menin illalla hautausmaalle sytyttämään kynttilää ja mulle tuli yht' äkkiä tunne ja tavallaan näky, että hän seisoi (tai leijui) siinä mun vieressä. Hän näytti ja kuulosti ihan samalta kuin terveenä ja hän oli jotenkin "aurinkoinen". "Kuulin" ihan selvästi hänen sanovan: "Elä, hyvä tyttö, itke! Miun asiathan on nyt hyvin, ei koskekaan ennee mihinkään..." Sitten kosketus olkapäälleni ja hän oli poissa, kenties hän lähti lohduttamaan muita...

Toinen samankaltainen ilmestyminen tapahtui vähän sen jälkeen, kun serkkuni ex-vaimo oli menehtynyt vain 36-vuotiaana. Näin hänestä "rintakuvan" ja hänen ilmeensä oli totinen, sellainen mikä hänellä aina silloin oli, kun hän tahtoi, että häntä totellaan. Silloin hänen viestinsä oli lyhyt ja ytimekäs: "Piä huolta miun rakkaista!" Eikä ollut epäilystäkään, että hän tarkoitti ex-miestään ja tytärtään. Mitäpä tuollaiseen viestiin voit vastata? Ei ainakaan ole tullut mieleen tehdä mitenkään toisin... Sitä tosin ihmettelin, että miksi hän tuli nimenomaan mun luokseni, mutta ehkäpä hän jo eläessään sitten näki, että minä voisin olla se, joka katsoo hänen rakkaimpiensa perään... Nyt syksyllä hänen lähtönsä 2-vuotispäivän aikoihin mulla oli hyvin voimakas tunne, että hänellä on mulle asiaa. Kävin useampanakin päivänä hautausmaalla hänta "moikkaamassa", sinne oli vaan PAKKO mennä. Mulle tuli siellä hyvin seesteinen olo, sellainen tunne, että nyt hänen asiansa ovat hyvin, hän ei ole huolissaan mistään eikä mua itteänikään uhkaa mikään. Pikemminkin hänen viestinsä oli se, että mun urakkani on vielä ihan kesken, "sulla ei ole tänne vielä mikään kiire"...

Tavallaan on tosi huikeaa, kun tällaisia hetkiä joskus tulee, mutta toisaalta hyvin pelottavaakin... Toisaalta ei tällaselle oudolle linnulle mitenkään merkillistä...

Kyllä,tuo valo tulee ensin, ja sitten ikäänkuin pääni yläpuolelle muodostuu valokolmio, jota sitten jäin tarkkailemaan.Tuo kolmio muuttui pääni (n.20-30cm ) yläpuolelle olevaksi valo"kuplaksi",ja samalla yläruumis hävisi.Se kesti vain silmänräpäyksen ajan,mutta saan sen toistumaan helposti. ;) (minulle muodostuu siis ensin tuo kolmio,siinä häilyy väreinä kultavioletti). :)

Kokeilin muuten äsken päivänvalossa, niin tuo kolmio muodostuu samoilla väreillä,ja kupla syntyy,mutta ei kadonnut pää,hih ;D

Niin joo,kun tuossa aamulla meditoin, (meditoin usein silmät auki),niin koko alaruumiini hävisi,ensin oli valo,sitten kädet jotka olivat sylissäni (ja jalat risti-istunnassa kun meditoin)hävisi hetkeksi.Jotenkin vain luulen sen johtuvan silmistä?(Ns. sokea piste)

Onko tilanne kuitenkin niin että häviät vain omissa silmissäsi. Jos joku toinen henkilö olisi selkäsi takana, niin hän näkisi sinut kokoajan.

Omissa silmissäni pystyn hävittämään vaikka käden kun makaan sängyssä unta odotellen, tai kasvattamaan yhen sormen lisää.

Sitten lusikantaivuttamisesta ajatuksella, sillä se silmissä taipuu, mutta kun katsahtaa muualla ja takaisin lusikkaa on se ihan normaalina hyppysissä.

Onko kokemuksienne mukaan mitään todellista hyötyä itsensä siirtämisestä vai onko se vain mystistä kivaa, oman silmän silmälumetta. Tietenkin jos voi siirtyä toiseen ihmiseen, tunnustellen että millainen fiilis ja onko jokin paikka kipeä  voi saada jotain todellista hyvää järkevää tietoa. Lisäksi matkailu, jos se tapahtuisi todellisessa maailmassa pääsi sisällä, voisi se ollakkin kokemuksena mielenkiintoinen.

Siellä samaisessa linkissä oli kyllä sellaistakin että voisi ajatuksella laittaa vaikka valot päälle huoneeseen, mutta katsotaan eka, näkyykö leka  ;D

Kyllä on nähnyt.Ja kasvojen muutokset myös.Toinen oli ystävä ja toinen Reiki-Masterini.
Tilassa ei voi olla kovin kauaa.Nykyisin helpompaa,kun ei tarvitse enää tuon hengityksen kanssa asiaa luoda,eikä se enää tunnu rasittavalta.

Oletko nähnyt ns.opetusunia?Sillä lailla,että heräät siihen ja tiedät ettei uni ollut tavallinen,muttet muista sitä.Ikään kuin se pyyhittäisiin heti pois?Kait siinä on samasta ilmiöstä kyse.samoin keinoin keräät tietoa.

Sitten on tietysti se,että joku näkee sinun käyvän luonaan.Ehkä tilanteessa,jossa olet auttanut/autat jotakuta.

Se tieto on usein kätketty muististamme,tai se missä käymme pikemminkin.Mutta huomaatkin valvetilassa,että sinä vain tiedät asioita,jotka saattavat vaikka liittyä ihmisiin jotenkin.
Hyvin voimakas intuitiivinen tieto.
Olen muutamaan otteeseen testannut sitä.Kysynyt ihmisiltä onko näin tapahtunut?Ja kyllä on.

Mutta tähän liittyy jo niin paljon muutakin.

Tuulispää!Minulla tulee ensin se valo pään ympärille,sitten siitä nousee okään kuin valopää. ;D
Ja sen jälkeen siirtyy minusta kauemmas jonkinlaisen kehon muodossa

Kehon kanssa voi sitten taas matkailla irtaantumalla siitä makuulla.
 :o Niin,ehkä kysymyksessä onkin sama ilmiö,mutta lienee hankalampi toteuttaa seisaaltaan?
Heräsin juuri ja olen vielä vähän uninen,joten pitää kelata vähän.
Kahville ja tupskulle!

Ai niin,mutta kun näen ne selkeästi myös muissa ihmisissä,valokehot siis.Enkä tosiaankaan kehtaa sillai jäädä tuijottelemaan. ;)

Jos vielä kysyisin. Näkeekö tämän muutoksen myös naapurin Jorma vai pitääkö olla tarkkana havaintokyvyn kanssa?

Enpä ole tainnut opetusunia nähdä, kun olen niin vähän aikaa opetellut tätä maailmaa. Kerran kävin unissani (tai ehkäpä irti kehostani ja olin) teltassa. Kuulin vain että minulle ei näytetä kaikkea mitä haluaisit nähdä.

 :2funny:

Eipä taitaisi naapurin Jorma nähdä. :2funny:
Tosin en ole kysynyt.Voipi olla että naapuri soittaisi valkotakkiset hakemaan.

Ehkä ainakin jonkin asteinen herkkyys,tai selvännäköisyys.Lapsenusko ehkä myös.

Siitä valokuvasta esim.pojan näkivät melkein kaikki,paitsi silloinen avomies ja eräs toinen.Tosin en näyttänytkään kuin ihmisille,joilla jotain tuntumaa.
Mutta paras näkijä oli kyllä taas tuo tyttären tytär.
Kysyin kuka kuvassa on?Vastasi että mamma.Minä:no,näetkös muita?Katsoi minua hieman turhautuneena ja vastasi,että tuo poika tietysti. ;)

nyt menee ohi topikin, mutta tulipa mieleeni noista eri kasvoista...
Eräällä kurssilla katsoimme toisiamme vasempaan silmään ,ja hupsista mitä mieleni alkoikaan näyttää...lähes kaikkien kanssa olin elänyt aiemminkin, ja näin sekä ymmärsin ,miksi (esim. sellainen ihminen jonka kanssa tuntui jotakin negatiivista heti alkunäkemältä,)tunsin niin. :o

En tiedä näkivätkö tai tunsivatko kaikki yhtä vahvasti.Siis kun katsoimme toisiamme vasempaan silmään,niin hänen kasvot muuttuivat. :o
Ja samalla jonkinsortin kuvanauha,tai tietoisuus siitä miten ja missä olen tämän sielun aiemmin tavannut.

Siellä oli myös eräs mies, jonka kasvot muuttuivat "alieniksi", tai sinne päin, ja vähänkö ensin hätkähdin, mutta tunne joka tästä oliosta tuli,olikin hyvin "kiltti" ja tuttu. :)

Kokeilkaa joskus tuttujen kanssa, mut älkää hämmästykö... ;D

Niin,aika hämmentäviä ne ovat,kun ensimmäisiä kertoja kokee/näkee itse.
Minulla alkoi jostain tuolta ajalta,jolloin Neandertaalilaiset asuttivat maapalloa.
Yritin selittää millaisia kasvoja näen,kunnes kerran tavaratalon musiikkiosastolla jähmetyin kuin seinään. :o

DVD ja kannessa juuri saman näköisiä kasvoja.Ihmiskunta aikojen alussa,tai jotain sinne suuntaan.Pakko se ostaa oli.

Mutta jos mietitte minkä näköisiä he olivat,ymmärtänette varmaan,että ajattelin nyt näkeväni jonkun muun kuin yläkerran luomuksia. :buck2:

Olen testannut tuota toisen kasvojen katsomista,mutta vain aivan läheisellä ihmisellä.Toimii se,kyllä sitä filminauhaa tulee.Minä koen sen enemmän kolmannen silmän kautta katsoen.

Tuulispää! :D

Miksi katsoitte juuri vasempaan silmään ja näkivätkö kaikki nuo muutokset?
Oliko se joku henkisen kehityksen kurssi?

En ole tällaisilla kursseilla käynyt,mutta nämä kaikki omat kokemukseni ovat noin kahden vuoden ajalta.Ja tosiaan vähän kerrallaan on kaikkea tapahtunut.

Hyvä niin,sillä kiire ei ole,eikä ole halua mihinkään pelottavaan.
Varmaan ihmisillä,jotka ovat skeptikkoja,on jokaiselle asialle oma selityksensä.Minä uskon siihen energiaan joka tapahtumahetkillä ympärillä on.Siihen olotilaan ja sisäiseen ääneen.

On toki käynyt lapsuksiakin,, ;D
Asioita joita olen silmät ymmyrkäisinä ihmetellyt. :o
Ovatkin sitten loppupeleissä osoittautuneet aivan muuksi,joskus pilailuksikin. :smitten:

Nyt kokeilin kauemmin katsella itseäni kolmannen silmän kohdalle. Ensin näin sellaisen kohokuviojutun joka piirrustusohjelmista tulee harmaalla taustalla. Sitten kun muutaman kerran katsoin uudestaan näin itseni oman näköisenä, mutta minulla oli kihara tuuhea tukka. Oikeasti päänpäällä ei ole kovinkaan paljon hiuksia.

Hiusten kasvattaminen on helppoa  ;D
Olipas vain temppu 

No niin Lari! :smitten:

Siitä se alkaa ja sulla varmaan tilaus siihen.En ole asiaa nyt paljon harrastanut,mutta käyn silloin tällöin katsastamassa,että tuo valo on tallessa.Mieli kun menee välillä harmaaksi. ;D

Näetkö yleensä värejä?Jos,niin ne varmaan tulevat jossain vaiheessa kuvaan mukaan.
Saitko selvää kohokuviosta?
Minulle nousee välillä kirjaimia,toisinaan joku symboli.Ja juu,hiukset voivat olla aivan erilaiset,kuin omat.Siksi on käynyt mielessä,onko jollain kenties minulle,vai muille asiaa?

Eivät vaan suostu vielä kommunikoimaan.Katselevat vain. :smitten:
Pieni silmäinen mummo on aika yleinen vieras.Itselläni melko suuret silmät,että eivät ainakaan minun ole. ;D

Kyllä ensin näkyi pääni ympärillä valorajaus. Jonkin verran hakalaa oli saada symmetrinen katse jolloin kasvoistani tuli ikäänkuin naamari, jotka irtaantuivat kohoten peilistä. Silloin kuva oli puhdas ja selkeä. Se oli lähes täydellinen kopio itsestäni tukkaa lukuunottamatta.

Joitan muita pieniä, ehkä väärentäviä kasvojen kohtia näin. Lukemani mukaan auran katsomisessa silmien symmetrian epätasapaino saattaa tuottaa epätyydyttävää tulosta.

Yksi kokemus tuli kanssa mieleeni,tapahtui vuonna 99-2000.

Sama toistui tasan 2 viikkoa.

Eli iltaisin 24.00-03.00 välillä alkoi ensin ovikellon soittelu iltasella usein 24 nurkilla,katsoin rappuun se oli pimeä,ja ei siellä ollut ketään.

Tämä tapahtui enimmäkseen kun olin yksin valveilla.

Sitten se siirtyi parvekkeen oven voimakkaaksi koputteluksi,asun man tasalla.'

Välillä molempia.

Ex-miéheni piti mua ensin tärähtäneenä. :uglystupid2:

Kunnes kerran tuli 23 aikoihin kotiin,ja todisti kanssani tuota ilmiötä.

Kaikki hiljeni yhtäkkiä 2 viikon kuluttua,kuin seinään.

Pihan rouva tuli kertomaan että naapurini vanha rouva kuoli noihin aikoihin kun kaikki loppui.. ???

Tuo oli helmikuussa talvipäivillä Iittalassa, tavallaan henkisiä asioita siellä pohdiskeltiin,mutta myös ravinto-asioita ja speltistä, sekä lisäravintoaineista...


Siksi vasempaan silmään, koska vasen puoli on meillä se todellisempi puoli, ja siksi että sieltä näkyy "kristusminä" :D
Oikea puoli on kontroloitu puoli.

Aika usea taisi nähdä, oli joku kun sanoi minulle ettei hän näe,mutta minä taas näin hänenkin silmän kautta.
Eräs jonka silmän kautta itse näin vain jotakin hämärää, näki minun olevan oma lapsenlapsensa, mutta hän oli menehtynyt ennenkuin olin vuoden vanha ollut.Valtava lämpö pyyhkäisi ylitseni,mutten vain hänen kohdalla nähnyt.Hän alkoi itkeä...
Kyllä mieleen jäi. :)

Myös "liskominä" näkyy vasemmasta silmästä. :)
Jos vasen silmä dominoi ja katsoo ensimmäisenä, oikea silmä on esim hiusten alla niin on kuulema selvä tapaus. :)
http://educate-yourself.org/dc/lillysreport07aug04.shtml
"NOW, it was creepy because her hair was covering her right eye, the only thing showing was her LEFT EYE which started to get bigger and bigger and blacker. WOW!!! Cbsworks says that reptilian would always lead with their left eye (refer to www.ethericfire.com)"


Varmaan "alieniminäkin" näkyy samalla tavalla.

 :o "liskominä" ??  ???
Juuri pari viikkoa sitten silmälääkäri kummasteli silmieni 'käyttäytymistä' (ei johdonmukaisen kaavan mukaan toimi nämä) ja sanoi, että sinä olet sitten vasensilmäinen niinsanotusti. Vasen silmäsi on se, jolla periaatteessa katsot ensin (kohdistat katseesi) ja oikea vain avustaa...
 :o Eli olen siis liskonkatseella katseleva...  ;D

Kai se liittyy tuohon aivojen rakenteessa perittyyn osaan joka on samanlainen liskojen kanssa. Aivot aivojen sisällä!
http://www.crystalinks.com/reptilianbrain.html
http://www.psycheducation.org/emotion/triune%20brain.htm

Sieltä juontaa ilmeiseti juurensa kaikenlainen addiktoituminen herkkuihin, nautinnonhalu, primitiivinen toiminta,.. Aivojen lisko-osa hallitsee siis silloin toimintaa.
http://paultyma.blogspot.com/2006/01/damn-you-lizard-brain.html
"Your perfectly rational mind can take days or weeks of consideration about how you'll plan your diet so long as the lizard stays asleep. Keep in mind, he is a benevolent master. Lizard brain is directly tied into your pleasure centers and he's damn well not afraid to use them. You give him strawberry cheesecake, he gives you seratonin (i.e., brain candy). Its a fair deal."

Liskoaivot vain täytyy pitää kurissa :)

Hmm... noh, sinänsä ihan jees, sillä olen kokenut, että juuri 'primitiivisyydessä' on tämän hetken prinsiippi, sitten lopun viimeksi kierteen kautta.  ;) Enkä ole muutenkaan kurinalaisuuden ja hallinnan kannalla...  ;)
Se on loputon juoksu oman hännän perässä... oravanpyörää niinsanotusti.
Mutta tosiaan, jokaisella meillä on juttunsa, polkunsa ja haasteensa, omansa.
Harmi ettei tuo englanti taitu kirjaimia lukemalla niin hvyin, jotta voisin perehtyä linkkeihisi.
Sen verran olen muuten aivoijen toimintoihin ja anatomiaan opiskelujeni myötä aikanaan tutustunut, ettei se ole ihan suoranaisesti jaettavissa vain oikeaan ja vasempaan puoliskoon... karkeasti jaoteltuna kyllä... muttei anatomisesti ja toiminnallisesti.  :)