Astro Foorumi

...tai noh, onhan noihin ehtinyt jo tottua, mutta....!

Ai kauhea, oireet ovat ihan hirveitä ja olen kärsinyt niistä 9-vuotiaasta lähtien! Joka vuosi kivut vain pahenevat ja nykyisin tuntuu siltä, että ainoat oireet joita ei ilmene, ovat pyörtyminen ja oksentaminen. Kaikki muu onkin sitten rutiinia: kuumetta, järkyttävää vatsakipua (kuin olisi kirves isketty vatsaan poikittain), lihassärkyä, välillä vatsa ei toimi ja sitten se toimii taas liian hyvin, ruokahaluttomuutta sekä ahmintaa, masennusta, itkuisuutta, ahdistusta, agressiivisuutta (harvemmin), väsymystä ja uneliaisuutta, selkä jumittuu, närästää, turvottaa, pahoinvointia, huimausta, mielialan heittelyä laidasta laitaan (menee varmaan 5 eri tunnetilaa kahden tunnin sisään pahimmillaan).... Ihan kauhea lista, en edes viitsi kirjoittaa tähän kaikkea ettei tule uutta tiiliskivikirjaa tästä!  :-X Ensimmäiset oireet tulevat pahimmillaan jo viikon, kaksi ennen kuukautisia.

Kyselisinkin, miten pahoja kuukautiskipuja voisi hoitaa sekä fyysisesti että henkisesti. Henkisenä ongelmana on ilmeisesti ainakin huonosti toimivat kaksi alinta chakraa?

Sauna auttaa ainakin, jos on vain mahdollista päästä saunaan, sekä nukkuminen. Valitettavasti sitä ei pysty nukkumaan aina silloin kun olisi tarvetta/halua siihen  ;)

Kuukautiskivut ja vuodot ovat erinäisten lähteiden mukaan vain lämmitystä ja prosessoiduista ruuista johtuva myrkytysoire.

http://www.waldorfhomeschoolers.com/menstruation.htm

Tässä jonkun kommentteja aiheesta:

"When I launched into the all raw diet, my next period was eleven days late and the flow was half what it used to be. The following period was sixteen days overdue and a fourth of the usual flow. A few days of bingeing on cooked food would bring back a 28-day cycle, but with shorter and shorter binges, the flow decreased to a tenth and then only a spot. Once I realized that the cravings [for cooked foods] were occurring just before a period, I was determined to make it through this critical time. In April 1983, an emotional upset had me eating cooked food for several days; the period that followed in May lasted 6 days and was half the quantity of former years, convincing me that it is cooked food that causes women to bleed. I stayed fruitarian after that and haven't had so much as a spot of bleeding in six months."(9)

Oireet vähenee mitättömiksi raakaravinnolla. Joiltakin jopa kuukautiset jäävät kokonaan pois.

Toinen artikkeli aiheesta..
http://www.vegetarianteen.com/articles/menstruation.shtml

Hei :)

Jo sulla on probleemia kerrakseen ???

Se, mikä mulla on auttanut on hervottomasti naureskelu :2funny: :2funny: :2funny: :idiot2:. Se laittaa endorfiinit mulla liikkeeseen ;D.
Ja nauraa ihan älyttömille jutuille, ei niissä tarvii olla mitään naurettavaa.
Raskas liikunta on yksi keino, tosin mulla ei auta kuin hetken ja sit on taas kuin viulunkieli >:(.
Jossain oppaissa kehotetaan syömään kevyesti ja välttämään tiettyjä ruoka-aineita, kun on PMS-oireita, mutta itse en noudata niitä, koska mä vetelen sisuksiini niin paljon kaikenlaista ruokaa -> se menee kyllä ohitse, enkä kanna siitä mitään syyllisyyksiä.

Tunnen kehoni toiminnot ja varoitan perhettäni etukäteen, ettei tarvi sitten ihmetellä, mikä sun nyt on ::).
Rentoutuminen erittäin vaikeaa tuolloin, jos se sitä on ihan muutenkin, kun pitää aina olla täysi höyry päällä :crazy2:
Sexistäkään ei apua :'( :'( :'(

Itse olen huomannut ääretöntä väsymistä :o :o :o, nukuttaa *nukkuva hymiö*
Sitten on parasta, että vetää lonkkaa :smiley6600: ja että saa olla omissa oloissaan, ettei turhaa räyhää toisille ihmisille.

Naureskelua suosittelen ja hullua sellaista :2funny: :2funny: :2funny: :2funny:

Hmmm kiinnostuneena kysyn, mikä on kuukuppi?

Oon huomannut, että usein raivoaminen auttaa. :) Ja syyllisten etsiminen ja niiden kurittaminen. Entä Aloevera? Voisin kysyä vaikka äitiltäni joitain apukeinoja. ::)

Voi sua raukkaa, tiedän mistä puhut...
Kärsin myös samoista vaivoista ja on tullut
monenlaista kokeiltua, joten tässä muutama vinkki jotka
ainakin itellä on auttaneet.

Akupainanta
Lievitä kipua painamalla pistettä Ma 3, joka sijaitsee
isovarpaan ja toisen varpaan välissä kolme sormenleveyttä
niiden yhtymäkohdassa.
Siirry sitten pisteeseen Pe 6, joka sijaitsee neljä sormenleveyttä
sisäkehräsen yllä aivan sääriluun reunassa.
Paina pisteitä yhtä kerrallaan peukalolla vähitellen painetta
lisäten kaksi minuuttia. Käytä pieniä, pyöriviä liikkeitä.

Lämpö ja aromaterapia
Hoida alavatsaa ja selkää kääreellä, joka on kastettu 4 tippaa
muskatellisalviaöljyä ja makeaa meiramiöljyä sekä 3 tippaa
roomankamomillaöljyä sisältävään kuumaan veteen.

Homeopatia
Mm. belladonna ankaraan kipuun, nux vomica kouristuksiin, selkäkipuihin,
ärtyneisyyteen ja ummetukseen, pulsatilla kipuun johon liittyy
tunteenpurkauksia, itkuherkkyyttä ja huomionkipeyttä.
Suosittelen kyllä käyntiä homeopaatin luona niin hän voi etsiä
juuri sinulle sopivan lääkkeen.

Mulla on ainakin toiminut hyvin tuo akupainanta jos ei mitään
muuta ole saatavilla, jalkojahan voi painella melkein missä vain :D.

Voimia ja jaksamista! :smitten: :angel:

Ehkä se on aivan terve reaktio joka vain lääketieteessä on tulkittu sairaudeksi.
Lääketiede kun tuppaa tulkitsemaan jo melkein mitä vain sairaudeksi.

Voih, itsellänikin on aika "hankala" olo aina hieman ennen kuukautisia, mutta niiden aikana olo jotenkin rauhottuu, vaikka välillä vihlaisee alavatsan pohjalla.
Mutta siis tuo sinun tuskasi kuulosti todella pahalta!
Muistui mieleeni...
Jostain kirjasta tai lehdestä muistan lukeneeni, että kuukautisvaivat olisivat nykyään yleistyneet, joka johtuisi siitä, että naisilla on nykyään epäselvempi ja epämääräisempi kokemus naiseudesta ja omasta naisellisuudestaan ja mitä on naisellisuus/naiseus. Näin ollen pahat kuukautiskivutkin viittaisivat siihen, että kannattaisi pohtia sitä mitä itse ajattelee yleensä naiseudesta, ja sitten omasta naiseudestaan.

 :smitten:

Kuten Pallaskissa tässä sanoo niin kannattaa käydä lääkärillä tarkistuttamassa josko kyse olisi juuri endometrioosista. Kuvailemasi oireet kuulostavat siltä että sinulla saattaisi olla kyseistä vaivaa.

Huh...mulla oli kans nuorempana ihan kamalia oireita, muistan joskus itkeneeni koulun vessassa kun sattui ja pyörrytti ja oksetti, eikä meinannut millään pystyä lähtemään tunnille. Lapsen syntymän jälkeen ei ole niin pahoja oireita ollut, mitä nyt 30 täytettyäni alkoi mielialaheittelyt...monipäiväiset "itkuvinkuajat" rasittaa kyllä todella paljon, kun vaikka tietää että tää johtuu vaan kuukautisista, niin kuitenkin on ihan tosissaan sitä mieltä että "kukaan ei koskaan enää välitä musta, kaikki haluaa mulle pahaa eikä muhun ikinä oikeesti rakastu kukaan" jne.  :buck2: Kaikkea ihan typerää... Mut nyt oon keksinyt siihen "lääkkeen": eilen ja tänään on ollut melko surkea olo, iltaa kohti ihan itkettänytkin, varsinkin kun opiskeluissakin haasteellinen tehtävä kiireesti tehtävänä ja keskittyminen ei onnistu; eilenillalla alkoi ihan hirveästi tehdä mieli suklaata, tuntui että elimistö ihan vaati sitä  ;), ja kun muutaman palan söin, olo oli paljon elämänmyönteisempi. Tänä iltana osasin jo ennakoida, pahamieli oli melkein saamassa yliotteen niin hain suklaalevyn, ja nyt on olo ihan tavallinen taas  :)  En tiedä onko vaan kuvittelua että auttais, mutta hyvin vois kuvitella että suklaassa on jotain sellaista mielialaan vaikuttavaa?  :)

Hei! Olet oikeassa.
Suklaassa, tai oikeammin kaakaossa on serotoniinia. Tai sen esiastetta, joka elimistössä rakentuu serotoniiniksi. Se on aivojen välittäjäaine, joka liittyy mielialaan. Kemiallista serotoniinia käytetään mielialalääkkeissä.

Suklaa on mitä parahin mielialalääke  :)

Taas löytyi yks uusi hyvä syy syödä suklaata  :smitten: ;) 

Oon varmaan tosta jostain joskus lukenutkin, mutta nyt tuli ihan käytännössä todistettua.

Huomenta  :)

Hyviä esimerkkejä on tullut fyysiseen olotilaan.

Minulla oli aikonaan todella kivuliaat kuukautiset ja runsaat.

Aloitin nyt keväällä "puhdistamaan" itseäni energiahoidolla+henkisesti, eli liitin
kipeät kuukautiset ns vääriin asenteisiin ja ajatusmalleihin naisellisuuden suhteen.
Kiukkua ja vihaa  :tickedoff:

Puhtaasti aloin kiittämään kehoani siitä, että puhdistaa minua, kiitin kehoani siitä,
että saan mahdollisuuden kokea naiseutta kaikilla tasoilla, poistin ns ne "väärät ajatusmallit" kuukautisista/naiseudesta ja ne "muistot" jotka olen kuljettanut mukanani elämästä toiseen.

Nyt ei ole pitkiin aikoihin ollut edes turvotusta kuukautisten yhteydessä, lievää oireilua oli eilen viimeksi, mutta sekin tasottui kun huomasin kantavani mukana "synnytyspelkoa/kuolemanpelkoa" ja vapauduin siitä osittain energiahoidon yhteydessä.

Merisuolapesut suosittelen myöskin  :smitten:

Se, joka väitti sinua selvänäkijäksi, oli totisesti oikeassa.  >:(

Kyllä sie Hopeatähti olet todelllakin melkoinen tähti.

Täytyypä itsenikin yrittää, tosin mielenmaltii ei mahdollisesti riitä, mutta kuitenkin.
Meikäläistä tuo turvotus vaivaa ja niin pinkeä olo, rinnatkin tuntuvat olevan kuppia ö juuri ennen kuukautisia(lievää liioittelua), ja tosi arat.
Ei tosin noin karmeita kipuja kuin AthaMaritilla.

Yhteen aikaan suositeltiin helokkiöljykapseleiden syömistä naisten vaivoihin, siis kuureittain.
Ja miulle vyöhyketerapeutti neuvoi koviin kipuihin kunnon napanderi kirkasta tms., mieluummin kuin särkylääkettä.
Mutta jos kovat kivut ovat, niin ei taida toi napanderi ihan riittää..... ::)

Kävisikö lääkkeeksi proosallinen kohdunpoisto!?  :coolsmiley:

Sen jälkeen kun äidiltäni on poistettu kohtu, muuttui koko ihminen jotenkin ehjemmäksi ja rauhallisemmaksi. Munasarjat jätettiin hormonien toiminnan takia. Välimmekin lämpenivät kummasti, kun "tyhjänpäiväinen" kiukuttelu jäi pois.
Kaikki ne tutut naiset, joilta on kohtu poistettu, ovat olleet sataprosenttisen tyytyväisiä elämäänsä. Elleivät ylikin...   :laugh:

Otan osaa Atha

Minä en osaa auttaa  :-[  Mutta poimin tuolta tuon suklaan, lisään siihen vielä porkkanan - minä myös syön suklaata mielialaan mutta myös porkkana vaikuttaa.

Kohdun poisto on melko radikaali toimenpide! Älä sellaiseen ryntää siitä ei ole paluuta.


 :smitten: :smitten: yritä kestää

Kiitoksia paljon vastauksistanne - antavaa vain tulla niitä lisää!  ;D

Haha, kohdunpoiston olisin halunnut jo yläasteella, sillä en missään nimessä ole aikomassa äidiksi tässä elämässä. Tiedän vain intuition syvällä rintaäänellä, että lapsiahan ei ole tulossa - mieheni on samalla linjalla kanssani  ;) Mutta ei tästä enempää, minua suututtaa aina NIIN vietävästi  :knuppel2:, kun ihmiset eivät ota tätä kantaani tosissaan, vaikka jo kuusivuotiaana rukoilin, että "hyvä Jumala, älä anna minulle ikinä lapsia!"

Tuosta minulle syntyy raskaudenkammo. En kammoa mitään niin paljoa elämässäni kuin tuota asiaa. Puhelin joskus yläasteella, että jos tulisin raskaaksi enkä voisi tehdä enää aborttia, ampuisin varmaan itseni koska en haluaisi synnyttää. Nyt kun on henkisesti kasvanut ja tietää mikä merkitys on abortilla ja itsemurhalla, paine on kasvanut lisää.  :-[  Täysinäiseksi naiseksi en koe itseäni vieläkään, enemminkin olen androgyyni, mikä ei tietenkään ole fyysiseltä kannalta hyvä ajatusmalli (eli pidetään se henkinen ja fyysinen puoli yhdessä, mutta kuitenkin erillään niin, ettei henkisestä tule fyysistä ja fyysisestä henkistä)

Tutkimuksissa en ole käynyt, kammottaa kaikki lääkärit ja vastaavat  :o Millainen tutkimus kyseessä on?

Suklaa on muuten todella hyvä apu mielealaongelmiin. Joskus oikein himottaa saada suklaata ja silloin siihen ei auta muu kuin Fazerin sininen tai punainen  ;D Parisen viikkoa sitten olin jo aamusta syyttä suotta ahdistuneena. Mieli teki suklaata koko päivän, mutta ajattelin, että ei sitä makeaa koko ajan tarvitse puputtaa sisäänsä. Seuraavana aamuna herätessäni ahdisti vielä enemmän, joten marssin töiden jälkeen ostamaan suklaata. Heti helpotti ja oireet katosivat kokonaan ^_^ Kyseessä oli mahdollisesti menkka-ahdistus, se iskee aina jossain vaiheessa kuuta mitään varoittamatta.

Niinpä niin. Taas vanhuksena täällä jupisen, anteeksi pyydän nuoremmilta.  :'(

Mutta ei niitä munasarjoja poisteta aivan automaticly, kyllä niissä silloin jotain vikaa on, jos nekin riivitään samassa rytäkässä pellolle.

Eipä mitään, Dorian  ;) Tietäähän sen automaattisesti, mitä mieltä lääkärit ovat siitä, kun nuori nainen marssii kohdunpoistoon - nätisti vain ohjataan ovelta takaisin "viisastumaan" *nauraa* Taitaa olla vielä päälle 30-vuotiaillakin naisilla se tilanne, että kohdunpoistoa harkitaan todella tarkoin.

Toisaalta, en välttämättä haluaisi antaa ihmisten raplata minua puukoillaan... ::)

Kohdun poistoon vaan! Minulta poistettiin kohtu n. 5 vuotta sitten enkä ole katunut pätkääkään. Olin niin kipeä ennen leikkausta että olisivat saaneet viedä kohdun vaikka ilman nukutusta, tuskin olisi sattunut enempää. Minulla kipujen aiheuttajana oli myoomat. Olin yli vuoden lääketokkurassa kun en muuten selvinnyt. Kipuja oli koko ajan ja luoja paratkoon kun kuukautiset tulivat! Kahdeksan Tramal-nimistä nappia päivässä ja vielä tuntui. Tosin kyseinen lääke ei poista kipua vaan heittää pään niin sekaisin ettei tajua kuinka paljon koskee.  :o Kun lääkäri alkoi puhua kohdunpoistosta, en hetkeäkään miettinyt säästävää leikkausta vaan pyysin poistamaan koko hoidon kerralla. Ei kuukautisia, ei kipuja ja maailma hymyili taas.  :smitten: Lapset jäi tekemättä mutta enpä niitä ole koskaan halunnutkaan.  Muut lisääntyköön ja täyttäköön maan. :D

Moi AthaMaarit,

kivut voivat johtua tietenkin fysiologisista syistä, mutta mieleen tulee myös mahdollisuus, että kielteinen suhtautuminen omaan naiseuteen aiheuttaisi tällaista.

Jostain muistan nähneeni, että miehen roolin ottaneilla naisilla saattaisi olla aivan erityisen vaikeat vaihdevuodet.

Tottakai jo oikein tarkkaan tietää ettei lapsia halua miksi kärsiä suotta. Itse kun taas olen sitä sorttia jolle ne lapset jotenkin kuuluivat kuvioon.
Tuntuu todella hurjalta ajatellakin kohdun viemistä - vaikka minulla on jo "ne lapset tehtyinä".

Huomaan kuinka tämä keskustelu on avartanut kovastikin tätä omaa ajattelua asiasta.

Ei kai kärsimys meitä peremmiksi tee - ilman muuta rohkaisen ratkaisuun.

Ajatukseni tilanteestasi AthaMaarit  on samoilla linjoilla kuin Lillin.

Jos olet ollut jo 6-vuotiaana tietoinen siitä, ettet halua lapsia, niin mistä tämä tahto juontaa juurensa? Kyse voi olla tietoisuus siitä, ettei halua lapsia tässä elämässä, mutta voiko olla myöskin kyse edellisessä elämässä koetusta tilanteesta (esim. istukka ei ole irronnut synnytyksen jälkeen ja olet kuollut lapsivuoteeseen kuiviin valuen ja kivuissaan) tai aiheutetusta tilanteesta (viiltänyt miekalla raskaana olevan naisen vatsan auki).

Voisiko kyse olla roolistasi? Soturin roolit ovat yleensäkin hyvin maskuliinisia, ja pari soturi-naista, jotka tunnen, kärsivät sekä kivuliaista että erittäin runsaista kuukautisista.

Kohtua en minäkään antaisi poistaa aivan noin vaan - "vaikka kupeeni eivät enää kannakaan hedelmää", niin silti - kirurgiseen operaatioon liittyy aina omat riskinsä.

Hei Dorian :smitten:
Tarkoitit varmaan tsoukiksi nuo, mitä kirjoittelit? Mua kuitenkin naurattaa ihan kamalasti :2funny:, vaikka on vakava-aihe kyseessä :knuppel2:

Ei kun aivan oikeasti!

Useampi tuntemani naisinehmo on ollut aivan liian tyytyväinen tuohon kohdunpoistoon! Kun ei ole enää kipuja, ei rättiksiä, ei tarvitse käydä lekurilta ruinaamassa hormonipillereitä ulkomaanmatkaa varten että ei perä valskaa. Ei tule vahingossa tehtyjä kakaroita...  :'( Aivan liikaa on kuulema hyviä puolia tuossa!

Ja olen sen jo todistanutkin monesti tosielämässäkin.  ;) nam.

...hihiii, minäkin annan mielelläni itselleni reikiä...  :2funny:

jokejokejoke...  :uglystupid2:

Ei lainkaan!  :o  Jonkun muun mielikuvitus se nyt reistaa!  :crazy2:

Reiki-energiaa täällä puuhaillaan puolin ja toisin!  :coolsmiley:

Ei hitto...tuo oli paras juttu, kiitos Dorian!!! :2funny: :2funny: :2funny: Tipuin tuolilta. :'( :2funny: Ei se mitään. :2funny:

Niin, ja kiitos tietenkin myös Miumiulle, kun kirjoitti noin loisteliaan...hymnin. :2funny:

Minä olen aikanai myös kokenut tämän kurjan kuukautiskivun. Varmasti vaihtoehtohoidoista ja kaikista näistä on apua, mutta:
kärsiessäni itse kivuista, ei buranakaan ollut vielä markkinoilla. (olenko tosiaan niin vanha) Kaikkein parhaimman avun toiva vatsalihasliikkeet. Makasin yöllä mahallani, tyyny vatsan alla kivuista kärsien ja eikun jumppaamaan. N. viikko ennen kuukautisia rankempi jumppakuuri päälle, ja se todella helpottaa.
oireet hävisivät ensimmäisen synnytyksen jälkeen...

Heips Sowelu,

ovat niin hyvät neuvot, että ajattelin nostaa ne tänne, jos kaikki eivät malta lukea koko ketjua läpi  :)

Oi niitä onnellisia aikoja .. nykyään särkylääkkeisiin kuolee vuosittain samanverran ihmisiä kuin liikenteessä ja pelkästään lääkkeiden sivuvaikutusten hoitaminen työllistää yhden yo-keskussairaalan verran vuosittain.

Kemiallisten aineiden ja yhdistelmien saattaminen ihmisten kehostoihin tekee rumaa jälkeä :-\

(Donsbach'in) Fortodol on toimiva kipulääke, ja luonnon aineista tehty.

Onpa tänne tullut viikonlopun aikana taas paljon asiaa! ^_^

Minulta on kerran muutama vuosi sitten katsottu ultraäänellä kohtu ja munasarjat, mutta niissä ei ilmennyt mitään ongelmia tai asiaan kuulumatonta häikkää. Enemmänkin on varmasti kyse henkisistä syistä, koska kaikenlainen pienikin henkinen paine tulee minulla ulos fyysisesti. Erot eri kuukausinakin voivat olla valtavia. Välillä on aivan kaameat oireet, välillä selviää pelkällä päivän turvotuksella, pienellä surumielisyydellä ja vatsakivulla, johon siihenkin riittää yksi tabletti.

En muista entisistä elämistä muita raskauteen ikävästi liittyviä muistoja kuin yhden. 1700-luvulla elelin kreivittärenä Saksassa (nimeni oli Anna Bryne). Suhteellisen vanhalla iällä (siihen aikaan siis vanhalla iällä) kartanoomme murtautui joukko miehiä. He polttivat kartanon ja kaksi heistä raiskasi minut. Tulin tästä raskaaksi ja tämä kokemus on ehdottomasti ollut raskaimpia oppiläksyjäni joita voin muistaa. Lähipiirini oli tosin ymmärtäväistä ja miehenikin oli enimmäkseen surullinen kuin häpeissään puolestani, mutta minulle itselleni se oli jotain niin kamalaa ja häpeällistä! Tulla nyt raiskatuksi, kantaa sisällään 9kk aviotonta äpärää, joka muistuttaa minua tapahtuneesta koko lopun elämäänsä.. Mitä sanon lapselle, kun tämä kysyy isästään? En edes tiedä miltä tuo mies näytti tai kumpi miehistä olisi lapsen isä.

Käsittääkseni pari viimeistä elämääni ennen tätä ovat myös olleet lapsettomia, joten tämä ei olisi ensimmäinen kerta.

Indigolapsista kuulin vasta jokunen aika sitten ja ajattelin, ettei heitä olisi vielä aiemmin tullut maan päälle. Indigokausi olisikin siis alkanut vasta nyt muutaman vuoden sisään. Ilmeisesti indigoita on syntynyt tänne jo aiemminkin (ja minä olisin mahdollisesti yksi näistä vanhemmista indigoista), mutta heidän saapuminen maan päälle on vain kiihtynyt viimeisen 10 vuoden sisään?

Ja vielä sellainen asia indigoihin liittyen, kun unohdin:
ovatko indigolapset ja kristallilapset yksi ja sama asia, vai onko kenties kristallilapsi kehittyneempi versio indigolapsesta?

Tässä nähdään kuinka synnytys ja tyyny auttaa !! Molemmissa tapauksissa saadaan jännitys pois, lannerangan kolmos nikamasta jossa oleva hermopuristus aiheuttaa kuukautiskivut.
Nämä asiat osaavat hoitaa myös, asiansa osaavat kiropraktikot, naprapaatit ja jäsenkorjaajat. Kipu lähtee kuin "leppäkeihäs". Kun käy avauttamassa L3,sen kuukautiskivun aikana.
Mutta muistakaa, kukaan edellä mainituista ei pysty antamaan ikuista terveyttä ja elämää, ovat vain tavallisia "huoltomiehiä".
Eli jos kipu tulee joskus takaisin. Käydään "huoltomiehellä" uudestaan.

 :smitten: :smitten: :smitten:

Kyse on eri asiasta, eli  - sinähän olet indigo, eikö vaan, siis tiedät millaisia olette. ns. kristallilapsia on alkanut inkarnoitumaan tänne viime vuosina, ja heillä on taas huomattavasti herkemmät energiat kuin indigoilla. Ilman indigoita heillä ei olisi täällä mitään mahdollisuuksia elää ja ilmentää itseään.

Käsittääkseni kyse on myöskin siitä, millaisilla energioilla tänne on pystynyt inkarnoitumaan, esim. 50-luvulla energiat olivat vielä niin raskaat, että indigoiden olisi ollut mahdottumuus tulla tänne, ja vastaavasti 80-luvulla ei vielä ollut aika otollinen kristalleille. Edeltävät polvet ovat siis vähän kerrallaan pystyneet muokkaamaan energioita otolliseksi uuden elonaallon tulemiselle. Sielunikä voi olla periaatteessa sama, mutta kehoston järjestelmä ja valmius esim uuden dna-järjestelmän ohjelmointiin ovat erilaiset.

Mietipähän asia uudestaan, Elektra. On näitä ollut ennenkin.

 :smitten:

Mutta nyt on menty vain siihen että jokainen haluaa Budhaksi ja Jeesukseksi, Budhan ja Jeesuksen paikalle. Ja ihmisenä eläminen jää elämättä, jota varten tänne on tultu ja synnytty. Erittäin valitettavaa, ottaa tuollaista henkistä takapakkia.
 :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff:

Mietitty on - siis jos tarkoitat, että näitä ns. indigo- ja kristallilapsia täällä planeetalla aiemmin? Ei ole ollut. Kyse on kehostorakenteesta, eikä pelkästä sielun jaloontumisasteesta. Vetäisit uskonnollisena ihmisenä tuohon Buddhan ja Jeesuksen, heidänkin piti syntyä tänne aivan luonnollisella tavalla, joten heidän kehostonsa määräytyi planeetan senhetkisen tason mukaan. Ei savikulho muutu kristallipikariksi, vaikka siinä olisi kuinka jaloa juomaa.

Mitä henkistä takapakkia? Toivottavasti, et Ikiaika tarkoita sillä sitä, että täällä kertoo oman mielipiteensä, eikä hymise lampaana laumassa :D

ps. tervetuloa takaisin hiekkalaatikolle - olikin jo kynnet tylsyä  ;) :smitten: :2funny:  :D

Millä ihmeen helpommalla. :idiot2: :idiot2: :idiot2:

Totta on, miten sen sanot Elektra, sillä nythän vasta evoluutiota ollaankaan tuomassa jokaiselle. Eli kehojemme erngioita muuntamassa sellaiseen muotoonsa, että meistä jokaisesta tulee se indigo tai kristallikeho, riippuen siitä teoistamme täällä maan päällä. Eli tämä on juuri sitä uuden ihmisrodun tekoa, josta olen kertonutkin vaan ei ymmärretty ehkä vielä silloin oikein. Vaan nythän sille löydetään kohta yhteisiäkin sanoja, kun muunnetaan ne uudelle kielelle eli se tarkoittaa vain sen valokehon eri asteita nuo kaksi.

Ei edes cecium saa ihmistä muutettua läpinäkyväksi, niin kuin kristalli on. Mutta vääränlaista hehkua kylläkin, jota ihmiskeho ei kestä.
Ainahan äidit ovat nähneet lapsensa Edisoneina ja Einsteinereinä. Tänäpäivänä on kristallin ja indikon vuoro. Sitten kun todetaan että näin ei ollutkaan, tarvitaan kapakoita lisää. Että päästään ottamaan pitkät murheeseen.
Tää on vain tämänpäivän trendi, valitettavasti.

 :coolsmiley: :coolsmiley: :coolsmiley:

Kiitos, että ymmärsit, mitä vajavaisella taidollani yritin selittää. Tuntuu siltä, että nämä asiat ovat sellaisia ettei niitä pelkästään lukemalla ymmärrä, ja vastauskin avautuu niin sanattomalla tasolla, että siitä kirjoittaminen on vain pintaripsaisua.

Kristallikehostomme avautuvat kylläkin tässä kehityksen myötä, mutta uskoisin tämän indigovaiheen, kuten nämä hopea- ja kultavaiheen olevan vain väliepisodi. Näin ollen niiden energioiden kautta vain kuljetaan, ei jäädä niihin, vai olenko käsittänyt asian väärin?

Tuntuu todella jännittävältä tässä uudessa energiassa liikkuminen, on kuin olisi jälleen lapsi ja jouluaatto  :)

Toivottavasti kaikki ymmärtäävät siirtyä, tässä indiko asiassa, sinne minne Pallaskissa sen siirti.
 :tickedoff: :tickedoff: :tickedoff:

Tässä topikissa käsitellään kuukautis asiaa.

Joten arvon naiset, jatkakaa kärsimistä kerran kuukaudessa. Kunnes "viihdevuodet" tulevat.

 :2funny: :2funny: :2funny: :2funny: :2funny:

Atha, olen muistaakseni aiemminkin suositellut sulle aloeveran kokeilemista, joko sulla on pullo jääkaapissa?

Ei ole, rahatilanteeni ei anna myöten pullon ostamiselle, joskin ystäväni puheli, että hän ostaisi minulle aloe vera - pullon joululahjaksi  ;)

(On se niin hankalaa, kun pitää epämääräisillä työharjoitteluilla elää pari kuukautta ja sitten hypätään taas tyhjän päälle ja aloittaa alusta..  :idiot2: Kasvattaa ainakin luottamusta, jos ei muuta  ;D)

Eikö se toisella tasolla tapaamasi enkeli/henkiopas auta?

Varmasti kyllä, mutta periaatteessa haluaisin selvittää oman ongelmani ihan itse  ;)

Hienoa sekin, toivottavasti pystyt jotenkin jatkamaan juomista min. 3kk. Onko teillä päin jälleenmyyjiä, jotka voisivat auttaa jos alkaisit kustantaa oman tarpeesi myymällä kavereille kans? Niin minä tein, ei olis muuten mitenkään varaa käyttää :( Nyt on melkeenpä vuosi lipitetty aloeta eikä oo tarvinnu laittaa penniäkään omaa rahaa siihen :)

Lahdessa ei käsittääkseni ole ketään jälleenmyyjää, mutta koska olen muuttamassa pois täältä ensi vuoden puolella en uskalla ottaa jälleenmyyntiä kontoilleni. Ystäväni perheineen tosin myy aloeta, joten saan sitä heiltä tarvittaessa  ;)

Jotenkin vain intuitio sanoo, että "älä Maarit ryhdy tähän myyntihommaan"   :P

Vähän oikeaa tietoa miksi on kuukautiskipuja.

Kaikki johtuu suoliluiden (lantion) luksaatiosta, joka puolestaan aiheuttaa notkoselkäisyyttä, erimittaisia jalkoja, sekä lantion vinoutta, Jolloin alaselkään, eli lannerankaan, (sekä rintarankaan ja kaularankaan), tulee nikamalukkoja ja välilevy madaltumia, (kulumia). Jotka puolestaan kiristäävät nikamien välistä tulevia hermoja. Josta myös tulevat kohdun kaikki hermot.

Minkä takia useimiten on vasemman suoliluun si-nivel pois paikoiltaan?
Niin ihminen on yleisesti oikeakätinen ja oikeajalkainen. Joka aiheuttaa alttiuden astua harhaan ja liukastua, vasemmalla jalalla. Joka aiheuttaa syyn, yleiseen vasemman puoleiseen vikaan.

Mutta si-nivel vika, voi olla jo syntymästä asti, pahimmat tapaukset huomataan heti, kutsutaan yleisesti lonkkaviaksi. Mutta ei osata oikein korjata.

Ja tämä on perus syy kaikkeen terveyteen. Jos jalkasi on "erimittaiset", muhii sinussa monet muutkin vaivat.  Koska selästä tulevia hermoja (mm. astma, allergia) on puristuksessa, lantion vinouden aiheuttaman skoljosin takia.

P.S. Mutta lääkärit eivät ymmärrä syy yhteyttä, koska heille ei opeteta sitä.
He ovat vain halukkaita laittamaan palikkaa lyhemmän jalan alle. Joka todellisuudessa vain pahentaa asiaa.


Onko selkäsi alla olevien kuvien näköinen? Jos on, niin hoitoon siitä.



http://www.suomenkansanparantajaseura.net/parantajalista.htm

Tälläisestä kirjoituksesta ei kyllä pojoja ropise, päinvastoin entisiä karisisi pois. Ehkä oli tarkoitus olla humoristinen, mutta sanoisinko että...

 :idiot2:  :idiot2: :idiot2: :idiot2:

No mutta. Väistämätön tosiasiahan on että ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa tässä tapauksessa eli kärsiä tai ei. Ikis on ilmeisesti valinnut toisen.  :D

Syvällä istuu se "kärsi,kärsi kirkkaamman kruunun saat"-juttu. Kukahan sellaisenkin laittamattoman päästi aikoinaan suustansa?  :P

Mitä muuta, noihin aijempiin juttuihin, voi sanoa. Kerroppa se. Asiasta yritin puhua, jo vanhalla forumilla.  Kuuroille korville.Jos joku olisi lukenut, olisi hän jo varmasti pyytänyt minua kertomaan tuon, nyt  edellä kertomani täälläkin. Mutta ei.  :tickedoff: :tickedoff:
Ehkäpä sinä autat opin perille menon.  :smitten:

P.S. Tälläiseen turhautuu. Niin on vissiin jo käynyt Salomillekin, ei ole kirjoitellut pitkään aikaan.

 :2funny:  :2funny:  :2funny:

Alunperin kärsimiseen kehoittaminen on ollut papiston tapa saada ihmiset katumaan tekosiaan ja rukoilemaan syntejään anteeksi, anekauppa kävi kivasti kuumana tämän ansiosta. Kun maksoi sopivan summan kirkolle, niin sai syntinsä anteeksi.  :angel:

Jos ei olisi Jeesuksen elämän tiimoille ympätty tätä ristillä kärsimisen kulttia, niin tokkopa tuollaisia "kärsi, kärsi " -kehoituksia olisi olemassakaan. Ajatellappa, jos hänet olisi hirtetty, niin joka kirkossa säästyisi seinätilaa, kun "kärsimysnäytelmän pääosan esittäjä" roikkuisi alttarin vierellä  :D

Niin ne vaan painetaan ihmisen teot villaisella ja nostetaan esille se, mitä politiikka ja uskonto haluaa isoihin kirjoihin painaa   ;D

Ai niin, mutta tämähän oli kuukautisiin liittyville kirjoituksille pyhitetty ketju (oli taas vähän lipsua muihin juttuihin) - kiitos kysymästä, ei ne ole minulle mikään kärsimisen aihe, kehoni sopukoiden puhdistusvaihe tulee ja menee - ja se siitä. :)

Näin asia katosi vanhallakin forumilla.  :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Muiden höpötysten alle.

Voi hyvä Ikiaika  :smitten:

Tietoa voi aina jakaa, kun siihen tulee tarvetta. Jos aika on kypsä ja aika otollinen, se tieto kantaa hedelmää - jos ei niin ei.

Tietoa voi aina jakaa, ymmärrystä ei. Ei kannata siitä turhautua, jos ei kaikki sitä tietoa käytä, kyllä se jollekin yleensä kolahtaa. :angel:

Meillä on jokaisella oma polkumme kuljettavana, ja kuljemme sitä kukin omalla tavallamme. Joskus on olemassa asioita, joihin meidän pitää itse oivaltaa vastauksia, joskus voimme poimia valmiin tiedon hedelmän puusta. :-*

Ei kukaan meistä ole huonompi toista, vaikka emme luiden liikauttajalle menisikään : jollakin saattaa olla edellisen elämän viimenen muisto, miten ranka rusahtaa poikki kallioon, ennenkuin tasovaihto yllättää, ja sellaiselle saattaa olla vakava paikka tulla jäsenkorjaajan eteen käsittelyyn. Hänen tulee ensin käydä tämä menneen elämän asia läpi, ennenkuin on valmis ottamaan askeleenkaan kohti parantumista. Jos hän ei käy, niin tulos saattaa olla surullinenkin.  :-\

Ja Salomi saattaa pitää tiukkaa työrupeamaa - eikös tähän aikaan lyhytpaitaiset pojat vaihtele talvirenkaita ja hanki sarvenakipuja  ;D

 :'( :'( :'( voi sinua väärinymmärretty taitaja  :'( :'( :'(

 :smitten:

Raakaravintovegaanit eivät kärsi (kuuleman mukaan), mutta ne syövätkin ravintonsa luojan tarkoittamassa muodossa. :)

Itsensä myrkyttäjät joutuvat valitettavasti kärsimään. Se on oma valinta.  :'(

Kun näin nimimerkin kirjoittajasta, tiesin jo tekstin sisällön.
Ja osuin AIVAN oikeaan.

 :2funny: :2funny: :2funny: :2funny: :2funny:

P.S. Linkit vain puuttui.

Kävin muuten luidenliikauttelijalla. Nyt on SI-nivelet ja selkäranka kohdallaan.  :knuppel2:
Että eijo kaikki oppisi "kuuroille korville" mennyt, vaikka tosin itse aiheesta linkitinkin :)

En ole koko ketjua jaksanut lukea uudelleen läpi, joten saatan hyvinkin toistaa jo aiemmin mainittuja asioita.
Mutta oma havaintoni on, että se, miten suhtautuu omaan naiseuteen ja kuukautisiin vaikuttaa paljon.
Nuorempana kärsin kovista kuukautiskivuista, pääasiallisesti jännitystiloista johtuen. Koska kuukautiset olivat mielestäni "ällöttävät", jännitin kohdunkaulaani alitajuisesti koska en halunnut vuotaa. Ja siitäkös kipuja syntyi.

Toinen seikka- aivan oikein- on osittain ravinto. Mutta ei suinkaan se, syökö elävää ravintoa, lihaa tai mitä sitten syökään sinäänsä, vaan se, että VATSA TOIMII! Jos vatsa ei toimi, on kivutkin pahemmat. Joten etenkin kuukautisten aikaan tulisi syödä useita, säännöllisiä ja ei-liian-isoja aterioita sekä juoda paljon vettä.

Väsymyksestä kärsin kuukautisten aikaan edelleen, mutta koska se on ohimenevä tila, niin en ota siitä pulttia vaan nukun enemmän koska kehoni sitä vaatii. Ja olen myös huomannut, että mitä vähemmän olen ehtinyt levätä kuluneen kuun aikana, sitä pahempana väsymys itse kuukautisten aikaan iskee- joten se lepo onkin sitten sitäkin tarpeellisempaa! Yksi- kaksi päivää kuussa hieman hitaampaa tahtia ei ole lainkaan pahasta eikä edes kärsimys. ;)

 :2funny: :2funny: :2funny: :2funny: :2funny:

Mahdollisesti kävit oppipoikani luona. ;)

Kuukautiskipujen suurin syy on se että kohtu supistelee poistaakseen limakalvon jota on kerännyt mahdollista hedelmöittynyttä munasolua varten. Toisilla nämä kouristukset ovat rajumpia kuin muilla.

Kipuja saattaa lisätä myös mahdolliset rakenneviat / kulumat / tms. esim. selässä, lantiossa, virtsarakossa. Endometrioosi tai synnyttimien kasvaimet aiheuttavat myös kipua.

Varmasti mainitsemasi asia vaikuttaa kuukautiskipuihin ja joillakin jopa on niiden syy mutta on perin outoa väittää että kaikki vaivat johtuvat vain yhdestä ainoasta asiasta.

Minulla kamalaakin kamalampiin kipuihin ei yksinkertaisesti auta mikään muu kuin liikunta, kunnon lenkki raikkaassa ilmassa! Lyhyestä virsi kaunis, joten tässä tämä tältä erää  ;D

Nostan aiheen täältä jälleen ylös, sillä voi PIIP sentään miten järkyttävät henkiset oireet iskivätkään viikonloppuna, 2 viikkoa ennen H-hetkeä!  :tickedoff: Olen unohdellut tehdä työjuttuja, mikään ei huvita. Viikonloppuna vain itkin ja teki mieli hyppiä seinille ja hajottaa jotain. Eilistä olotilaa voisi kuvailla sillä, että mieli teki hypätä kerrostalon ikkunasta ulos lasin läpi, räjäyttää talo mennessään, pudota mätkähtää alla ajavan auton tuulilasiin niin, että matkustajilta irtoavat päät ja itse liiskaudun autoon niin hyvin, että jäänteitäni kaivellaan siitä lusikalla irti viikkoja. ARGH! Aivan jumalaton ahdistus ja aggressio siis päällä, joutuisin oikeasti taistelemaan sen kanssa, etten mene vahingoittamaan muita tai itseäni millään lailla, jos en olisi niin väsynyt.

Millä siis hoitaa aggressiota ja masennusta? Olotilaa, jolloin tekisi yhtä aikaa mieli vajota niin syvälle kuin ikinä pääsee ja teurastaa kaikki vastaantulijat mitään kyselemättä. Nukkuminen auttaa hyvin, mutta koska on arkipäiväinen viikko aluillaan, en töiden takia voi nukkua. Saunaankaan en pääse, enkä jaksaisi vain odottaa, että hormoonitasapaino laantuu kohdilleen.

samasta kärsin.
Itselläni homma lähti pyörimään 10-vuotiaana ja siitä lähtien onkin sitten kokeiltu vaikka ja mitä helpottamaan oloa.

oireina ovat pahimpina tajunmenetys vähän väliä, huonovointisuus, uskomaton alavatsa sekä selkä kipu. ja kun ovat vielä niin pirun runsaatkin! >:(

äidilläni on ollut samoja, mutta esikoisen synnyttyä oireet katosivat. samaa on ennustettu minullekin, tosin lapsen saanti ylipäätään on omalla kohdallani erittäin epävarmaa...

tällä hetkellä elän syömällä pilleireita kaksi laattaa peräjälkeen jolloin siis en kärsi joka kuu. mutta ei ne pillerit kipuja vie. ei ole vienyt ikinä, ja erimerkkejä on kokeiltu. särkylääkkeitä olen joutunut syömään niin paljon elämäni aikana että nyt pyrin puremaan mieluummin hammasta kuin vetelen kaameat määrät pillereitä poskeen =/ pahimpina aikoina tosin on pakko ottaa panacodia ja lihasrentouttajiakin tulee joskus otettua, sillä jännitän tiedostamattani liiaksi jolloin kivut tuntuu entistä pahempina.

mielialani on aina mondeoitten aikaan hiukan maassa, itken helposti ja pinna palaa. Mutta suurin syy tähänkin lienee nuo kivut, sillä joskus kun on hetki, jolloin kivut eivät meinaa viedä tajuntaani, olen lähinnä vain kova halailemaan. Ylipäätään koko sen tuskan viikon aikana kaipaan halauksia uskomattoman määrän! Onnekseni mieheni on tämän hyvin ymmärtänyt :)

Voi, ihan samassa jamassa ollaan, Ianthe! Minäkin olen popsinut lääkkeitä siitä 9-vuotiaasta asti niin paljon, että olin yhdessä vaiheessa immuuni Buranalle  :o Vatsani on hyvin herkkä muutenkin, kuukautisten aikaan vielä enemmän, joten lääkkeidenkin kanssa saa olla varovainen. Ironista kyllä, Panadol ei auta asiaa vaan pahentaa tilannetta, vaikka kuinka vatsaystävällinen lääke (muka) olisikin. Nykyisin otan lääkkeen vain jos on pakko, silloinkin puolikkaan tai kokonaisen jos tiedän, että minun täytyy nyt esimerkiksi jaksaa tien päällä tai kiireisenä työpäivänä koko päivä sillä pillerillä.

Ja olet oikeassa. Eivät mitkään lääkkeet vie kipuja koskaan kokonaan pois. Ei ainakaan minulla.

Sain joskus kokeeksi jotain lihaskramppeja estävää lääkettä, joka tosin hillitsi kipuja hyvin (krampeistahan ne johtuvat). En vain valitettavasti muista lääkkeen nimeä.. E-pillereitä on suositeltu, mutta en usko niiden sopivan minulle. Hyppisin seinille vielä enemmän ja oireita on jo ihan riittävästi, että siihen muita sivuoireita lääkkeistä haluaisin!  >:(

Miekin kaipaan kovasti haleja ja tukea kipujen aikaan, mutta jos samaan aikaan sattuu olemaan päällä tuo kidutustakin synkempi masennus ja kamala aggressio minua ei kannata lähestyä missään nimessä. Periaatteessa haluaisin halin, koska se piristää, mutta samaan aikaan haluan repiä pään irti siltä, joka hipaiseekin minua.

Voi mies parkaa. Mitenhän hän tulee pärjäämään miun kanssa saman katon alla?  ;D Noh, voin aina vedota sillä taktiikalla mitä hänkin käyttää armeijasta: Jos sitä ei ole kokenut ei voi tietää siitä mitään.

Avuliampina keinoina kipuihin olen itse havainnut kuumat suihkut, liikunta (varsinkin tanssi  :)), seksi ja särkylääke. Paikallaan olo pahentaa kipuja.

voih, liikuntaa vain pahentaa asiaa, kaikissa muodoissaa, seksiäkin on kokeiltu ja kuuma suihku/kuumavesipullo on vain hajun verran helpottavia :/
tosin, olen helposti viluinen ko aikana jolloin kuumavesipullo on ihan kiva kaveri peiton alla.

miekkoseni onneksi jaksaa hieroa kipeää selkääni ja on muutenkin hyvin ihana kun mulla on paha olla ja sattuu. vaikka ei se luonteeltaan mikään kanaemo ole :D

muistan, miten ylä-aste aikana otti suuresti päähän liikunnan opettajat ja muutkin jotka väitti että kyllä se kipu juoksemalla (tms) lähtee  :( kun ei lähde niin ei! lopulta sain kantaa kouluun (ja myöhemmin opiskellessa myös) oman lääkärini todistukset asiasta rehtorille asti. Nyt työelämässä ollessa on ollut myös välillä hankalaa, tällä hetkellä oma pomoni on erittäin ymmärtäväinen, teen kuitenkin normaalisti jopa ylipitkiä päiviä jos tarve vaatii. ja koskaan ei ole ollut moittimista työnjäljessä yms :) eli kun tarvitsen lepoa aivan välttämättä niin sitä myös saan.

Osittain ärsyttää, kun itse ei voi kipuihin vaikuttaa. Tuntuu kuin menisi hukkaan aina se viikko.

Ai sulla Ianthe liikkuminen vaan pahentaa? Jännä juttu, itse taas en voi pysyä paikoillaan ja liikkuminen auttaa kipuihin. Työni on pitkälti istuma työtä joten on tuskaa yrittää olla paikallaan.

Näin tekee. Töissä oleminen on välillä todellista tuskaa, kun seisoo, juoksee, kantaa puuta, sahaa sitä....
Paras asento on olla sikiöasennossa sängyssä sen kuumavesipullon kanssa, mielellään miekkosen kainalossa. Silloin pystyn pitämään lihaksiani mahdollisimman rentoja, joka taas helpottaa kipuja sen hajun verran :)

olen kuullut ja ymmärtänyt, että suurella osaa asia on toisinpäin, mutta yksilöitähän tässä ollaan.

Myös minä kuulun Ianthen kanssa niihin naisiin, jolla kipu vain pahenee liikkumisen  myötä. Kaikkein parasta olisi vain maata koomassa senkin aikaa! Seksi tuskin auttaa sekään, menkkojen aikaan ei edes jaksa ajatella mitään moista.

Lämpö auttaa minullakin. Viljatyyny pitäisi ehdottomasti ostaa joskus, se on auttanut mukavasti, mutta eihän sekään kipua pois vie, helpottaa vain vähän. Kylpyyn en yleensä pääse ja jos pääsisinkin veden pitäisi olla varmasti melkein kiehuvaa ennen kuin se auttaisi, siis normaalia peseytymisvettäni kuumempaa, joka muuten yleensä on sellaiset +50 astetta (palelen helposti).

Sauna rentouttaa lihaksia noin ylipäätään (minullahan menee selkä ihan jumiin ja lihassärkyä on kiireestä kantapäähän), mutta vastakipuihin se ei auta.

Ianthea siteeratakseni, kamalinta on, kun kivulle ei voi mitään, täytyy vain odottaa että se menisi ohi eikä jatkuisi kovinkaan montaa päivää. Ei ole hauskaa elää sellaisen tunteen kanssa kuin olisi isketty kirves poikittain alavatsaan päiväkausia ja yrittää työskennellä siinä samalla.  :P

Totta, yksilöitä ollaan. Löytyisikö jostain muusta apu teille? Esim. vyöhyketerapiasta taikka muusta vastaavasta? Muistan kerran kun piti ylä-aste ikäisenä rantsuun lähteä ja alavatsa oli tulessa. Makasin kylppärin lattialla kun en pystynyt liikkua. Iän myötä on rauhoittunut onneksi. Ei ole aina ihanaa olla nainen  :)

ite olen kokeillut kaikenmoisia juttuja aina akupunktiosta lähtien. Mutta vaikutukset riippuu niin kauheasti kuulemma siitä ,mistä kivut johtuu. Kun nekin voi olla niin monen asian yhteissumma.
aina kun joku uusi vinkki ilmestyy, olen valmis kokeilemaan, sillä mitäs jos jokin auttaakin? sehän olisi aivan mieletöntö näidenkin vuosien jälkeen päästä kivuista eroon.

Hei Ystäväin

Tiesitkö, että Klassisella homeopatialla saadaan ongelmaanne apua.   :crazy2:
- samalla tulee hoidettua kaikki muutkin vaivat

Tällaisen löysin:    :tickedoff:

Hormonihirviön käsittelyopas
http://www.positiivarit.fi/aarteisto/index.asp?id=8972

Kuulostaako tutulta?


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Kuulostaa, ihan mahtava!  ;D

Ei sitten olekaan tullut yhtään ahdettua suklaata tai muuta makeaa tässä männä viikolla... *viheltelee*  ::)

Jeps.... en ehkä ole oikea ihminen vastaamaan tähän asiaan, koska en ole nainen, mutta se mitä kerron voi auttaa kuitenkin jotain, tai sanotaan näin että varmaan muilla on ainakin hauskaa  ;)

Asia on hieman vaikea selittää. Vastoin kuin kuukautisista yleensä luullaan, ne eivät ole ihmisen luonnollinen olotila, vaan ne ovat yhteydessä maailman vuodatettuun vereen. Siksi ne siis ovat kivuliaita ja niistä on vaivaa, sekä harmia naiselle. Nainen on yhteydessä feminiiniseen energiaan ja maahan, joten siitä syystä tuolla asialla voisi olla perää.

Muistaakseni raamatusta luin joskus että Eeva sai kuukautiset lankeemuksen vuoksi, joten se selittäis sitä että se on jollain tavalla kaikkien naisten karmista perintöä.

Toivottavasti maailman tilanne rauhoittuu, jotta naistenkin vaivat vähenevät. Kivuttomia kuukautisia toivottaen :smitten: :smitten:

Voi luoja kuukautiset johtuvat kohdun seinämien uusiutumisesta!! :tickedoff:

Tartteeko tästä tehä joku V****N  epäluonnollinen langettamus? :o

Onko miehet sitten tehny jotain hyvää kun niillä on siemensyöksyt? :D ;D >:(

Onko naiset joilla on kivuliaat kuukautiset lengenneempia, kun ne joilla ei ole??  :coolsmiley:

Toki ne ovat kohdun uusiutumistakin, mutta sen alkuperä voi olla jossain kauempana historiassa.

Miesten siemensyöksy taas on tarkoitettu vain ja ainoastaan lasten tekoon, toki sitä voi muuhunkin käyttää. Seksistä voi nauttia muullakin tavalla, vaikka en silti tuomitse ejakulaatioita, kerron vain että toinenkin tapa on mahdollista. Tantrassa useat perättäiset orgasmit voidaan kokea erillään ilman siemensyöksyä ja niiden menettämää energian häviämisen tunnetta.

Toki tästäkin taas joku vääntää jotain p****a,  mutta jo tähän väliin sanon, että tässä asiassa puhun omasta kokemuksesta, joten kokemiani asioita on kenenkään vaikea muuksi muuttaa.

Vaikea sanoa tuohon viimeiseen asiaan, miten tuo juttu jakaantuu naisille. Se voi olla myös sillä tavalla, että toiset ovat ottaneet sitä asiaa enemmän kuin toiset, kuka tietää. Tähän asiaan ehkä naiset voisivat sanoa jotain, jos jollain on sen suuntaisia ajatuksia.

Laitetaan mukaan  :smitten: :smitten:

Kuukautiskivut ovat tuttuja mullekin ja kärsin niistä lähes 30 vuotta. Apu löytyi vähähiilidydraattisesta ruokavaliosta. Saatan tuputtaa tätä vaihtoehtoa lähes kyllästymiseen asti, mutta ihan aikuisten oikeesti, tällä ruokavaliolla on ihan mahtava vaikutus. Monet tämänpäivän saírauksista ja kivuista johtuu ns. elintasostamme. Syömme aivan liikaa sokeria ja valkoista vehnää. Lisätietoa kiinnostuneille saa esim. www.karpit.net- sivuilta.

 :) :vaaka:

Hei Tantra,

ketään kuukautiskivuista kärsivää naista tuskin auttaa syyllistäminen Raamatun lauseilla.

Mitä siemensyöksyihin tulee, niin oma kumppanini harrastaa juuri tätä samaa tantrista tekniikkaa kuin sinäkin. Itse en voi kommentoida, viekö siemensyöksy energiaa vai ei, koska en ole mies, mutta kumppanini kokee ne jossain määrin kuluttaviksi.

hei jos olet jo käynyt lääkärillä tutkimuksissa ettei ole mitään vikaa, kannattaisi pyytää pillereitä jos sopivat sinulle, minulle ei sovi. :'(toivoo tillittelijä

Heippa Lilli - ei tosiaan ollut tarkoitus syyllistää ketään, pikemminkin päinvastoin löytää joku toinenkin syy kipujen olemassaoloon :smitten: :smitten:

Nou hätä, Tantra.

Nimimerkki Elämänilo aloitti tantrasta oman ketjunsa, olisi mukava jos osallistuisit. Linkki keskusteluun on tässä

http://www.astro.fi/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=2730.0

Tämä nyt menee ehkä vähän ohi topicin..

Kun olis ees ne kauheet kuukautiset, mut kun ei näy eikä kuulu. Viisi kuukautta ollut jo taukoa. Ei - en voi mitenkään olla raskaana.  :o

Se on se stressi, mutta mitenkä se voi minulla vaikuttaa niin voimakkaasti.. Vaikuttaako kellään muulla? Sitten toisekseen, silloin tällöin on viikkoja jolloin olen syönyt hyvin vähä - koska olen stressaantunut. Syön muutenkin hyvin kevyttä kasvisruokaa.

Ruumiinrakenteeni ei ole ikinä ollut mikään niin naisellinen. Olen kuin hoikka, lihaksikas mies ilman penistä ja pienillä tisseillä. Lantiokin niin kapee, että mahtuukohan sieltä ees pikku beibiä pihalle...  ???

Pelottaa tämä, kai voin vielä joskus saada lapsia..??

Hei "Valonkantaja"

Yritin katsoa ikääsi Profiilistasi.  Ei näkynyt.   :coolsmiley:

Mikä on elopainosi ja pituutesi.   :-\

Syötkö riittävästi, vai oletko vähän "anorektikko"   ::)

Kouluterveydenhoitajalle voisit em. jutustas käydä juttelemassa.   :-\
- oletan sinun olevan hyvin nuori


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Mittani tällä hetkellä 163cm ja 54kg... Ja olen hyvin lihaksikas (lihakset painavat enemmän kuin rasvakudos), joten näytän kyllä tuota kevyemmältä.

Ja 20-vuotias olen. Juu, olen sairastanut anoreksiaa, siitä on kyllä jo 4 vuotta ja olen mielestäni parantunut aika hyvin. Itse asiassa minä en liho tästä, vaikka söisin miten paljon, taitaa olla luonnostaan aika nopea aineenvaihdunta minulla.

Äitini on ollut aina hoikka, hänelläkin pienet rinnat ja kapea lantio. Perinnöllistähän tämä... Vaikka syön joskus huonosti, tuntuu tämä olevan enemmänkin siitä stressaamisesta kiinni.

Kuukautiseni alkoivat 13-vuotiaana, olivat alunalkaen epäsäännölliset (tulivat n. 2kk välein) kunnes sairastuin anoreksiaan ja ne jäivät kokonaan pois 10 kuukaudeksi. Sitten kun ne taas alkoivat, ne muuttuivat pikkuhiljaa säännöllisiksi ja olivat sitä n. kahden vuoden ajan.. Nyt taas pari vuotta ovat tulleet miten sattuu. :uglystupid2:

Jos menisin juttelemaan terkkarille, olisi hänen ehdotuksensa asiaan e-pillerit. Ei, kiitos, söin niitä jo yhdessä välissä 8kk ja eivät tosiaankaan sovi minulle. Olin koko ajan turvoksissa ja PMS- oireet olivat kymmenen kertaa pahemmat kuin tavallisesti. Kokeilin monia eri merkkejä, eikä mikään tuntunut sopivalta.  :tickedoff:

Hei "Valonkantaja"

Oletko käynyt Klassisella homeopaatilla tai vyöhyketerapeutilla.
- jommasta kummasta saat varmasti apua

Syö pähkinöitä, manteleita, soijaa ymv.
- niistä saat luonnon hormonia

Lakkaa ressaamasta itseäsi paino tai ruoka asialla. 
- anna itsellesi lupa syödä hyvin ja saada vähän lisää painoakin
  - liian laiha ihminen ei ole kaunis - ihaillaan kyllä, mutta ... pieni pyöreys on aina hyväksi

Itse olen ollut tuollainen samanlainen hoikkeliini kuin sinäkin olet
- nykyisin pituus 166 cm ja paino 56 kg
  - en ole myöskään herkästi lihova henkilö, joten ALA TYTTÖ KULTA SYÖMÄÄN
    - hormonitkin tarvitsevat ruokaa toimiakseen

Alitajuisesti saatat olla "Anorektikon" tilassa, vaikka tuntisit voivasi hyvin.
- kun vointisi oli huonoimmillaan, mikä painosi oli
  - saitko hoitoa joltakin taholta, kuten sairaala tmv.


http://www.nyyti.fi/linkit_ja_artikkelit/artikkelit/ravinto_ja_ruokailu.htm

http://www.mdd.fi/Pages/ravinto.html


 :smitten:Elämänilo   :smitten:

En ikinä ollut sairaalahoidossa, paino kävi 44kg:ssa ja sen jälkeen alkoi itseäkin kammottaa tilanne... Kävin kyllä psykologilla sellaiset 3kk.  :idiot2:

Luulen että rakkaus paransi minut. Aloin seurustelemaan silloin 15-vuotiaana ensimmäisen kerran vakavasti ja tämä poika oli ensimmäinen, kelle todella pystyin avautumaan ihan mistä vain. Sitä myöten elämänhalu kasvoi ja aloin nähdä peilikuvani liian laihana.  :angel:

Syön kyllä pähkinöitä ja soijaa. Olen manteleiden suurkuluttaja! En usko, että saisin rasvoja liian vähän, sillä käytän ruuanlaitossa joka päivä oliivi- ja rypsiöljyä. Homeopaatille menoa olen miettinyt, mutta tässä painaa vain ne raha-asiat... Eivät ole sopivia opiskelijan rahapussille ne homeopaattiset valmisteet...

Hei "Valonkantaja"

Homeopatia on lopulta halpa ratkaisu. 
Riippuu tietysti millaisen homeopaatin luokse menet.
Ehdotan Klassista homeopaattia, joka ottaa sinut huomioon kokonaisvaltaisesti.

Missä päin Suomea asustat.  Voimme jatkaa tästä yksityisviestien kautta, jos haluat.


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

AthaMaarit ja Ianthe,

mulla oli 20 vuoden ajan yhtä helvetilliset kuukautiskivut, ja nyt ne on vuoden ollut poissa.

Tämä teksti on vapaasti dramatisoitu, mutta yrittäkääpäs kivuttomat lukija itse kirjoitta kepeästi tämän tason tahdittamasta elämästä!

En usein muistele kovin elävästi miltä tuntui kun alavatsaa ja alaselkää käristettiin tulella, iskettiin tikareilla, oksetti, oli ripuli, ummetus, huimaus, huusin ääneen, kierin lattialla, söin kaikki pillerit ja luontaistuotteet mitä käsiini sain ja seuraavassa kuussa koko helvetti alkoi uudelleen. Henkisesti oli kovaa tietää, että kohta siihen kidutukseen joutuu taas päivä- ja yökausiksi. No, ne jotka on kokeneet, tietää mitä tarkoitan.

Kävin vyöhyketerapeuteilla, kiropraktikoilla, homeopaateilla, yrttiterapeuteilla, joogakurssilla, kukkaterapeutilla, jälleensyntymäterapiassa, ja mitä kaikkea niitä nyt olikaan. Ja sitten kivut taas palasivat. Käytin helokkiöljyä ja mehiläiskuningatterenruokaa ja siitepölyvalmistetat. Ja sitten taas kivut tuli takas. Aina helpotti hetkeks osittain, ja sitten oltiin lähtöpisteessä.

Tutkimuksia tehtiin eikä elimellistä vikaa ollut. Eli psyyken puolelle menee, niinkuin tälläkin palstalla on arvioitu.

Mutta sitten reilu vuosi sitten ne hävisivät kuin seinään. Ilman hoitoa, poistuessani luontaislääkäri-homeopaatti-naistentautienerikoislääkärin vastaanotolta homeopaattinen resepti kädessäni. Olin sulkemassa ovea kiitettyäni rakastavasta ja myötätuntoisesta palvelusta. Näin siinä yhtäkkiä sitten sieluni silmillä kuvan kohdustani, kahdan suojelevan ja siunaavan käden välissä. En tiedä mistä tämä symbolinen kuva mieleeni juolahti. Mutta oivalsin, että minun on oltava suojeleva ja rakastava naiseuttani, ja sen ilmentymää, kohtua kohtaan. Ymmärsin, että pieni kohtu rassuni ei ole koskaan saanut hellää ja rakastavaa lausetta minultakaan kuulla. Niin yksinkertainen oli se tunne jonka silloin koin.

Kuukautiset alkoivat sinä päivänä, ilman mitään kipua. Sama seuraavassa kuussa. En uskonut, enkä luottanut, mutta sama seuraavassa kuussa. Vajaa vuoden kuluttua aloin varovaisesti luottaa, että kivut eivät ole enää olemassa, ja aloin rentoutuaa. Joinakin kertoina on ollut pientä myllerryksen tunnetta, vähäistä särkyä jota tuskin huomaa, ja muita aivan pieniä tuntemuksia. Noin viiden prosentin verran siitä mitä karmeat kivut aiemmin, mutta välillä on ollut täysin kivuttomia kuukautisia. Näin on jatkunut. Ihmeitä siis tapahtuu.

Kävin kiittämässä tätä lääkäriä, mutta hän ei tiedä mistä paranemiseni johtui. Kysyin onko hän jonkin sortin henkiparantaja, mutta ei hän sellaisena itseään ollut pitänyt. Ainoaksi päätelmäkseni jäi, että hän oli ensimmäinen nainen, jonka olen kohdannut tällaisessa tilanteessa jossa pyydän apua naiselliseen ongelmaan, ja jossa olen saanut myötätuntoa, herkkää ymmärtämistä, todellista kuuntelua, aitoa välittämistä, rehellistä pyrkimystä auttamiseen kaikin keinoin. Hän todella käyttäytyi lääkärin roolissan kuin lempeä ja rakastava äitihahmo. Sellainen kokemus minulta puuttui oman äitini kanssa. Ja koko kasvuymäristöni sen puolen. Kaikki naiset siellä tuntuivat olevan jotenkin tukahdetettuja naiseudessaan, monine sairauksineen ja vaivoineen, syyllisyyden ja riittämättömyydentunteineen, jne. Syvällä olivat naisten tunteet, ja harvassa luontainen ilo naiseksi syntymisen kauneudesta. (Juu juu yhtä kaunista on syntyä mieheksi, mutta tässä käsitellään nyt naisen kipua!)

Itkin kertoessani tälle lääkärille kivuistani, ja sain lohdutusta. Tuntui kuin jotain olisi eheytynyt tavassani hyväksyä naisen olemus.

Ja kyllä, löydän lapsuudestani vääristyneen naiseuden mallin. Kun tyttöä kohtaan kohdistetaan henkistä väkivaltaa kotona, työssä tai koulussa, häntä huoritellaan, ja nimitetään monin eri sanoin huonoksi naiseksi. Kun poikia kohtaan kohdistetaan henkistä väkivaltaa, häntä sanotaan akkamaiseksi, homoksi, naiseksi. Eli molemmissa tapauksissa osoitetaan että nainen on vähemmän arvokas.  V*ttua levitellään kirosanana enemmän kuin miesten elimen nimiä.

Ja kun nuori tyttö oppii että vain poikia arvostetaan,  hän haluaa isän mukaan miesten töihin,  keskittyy koulussa matikkaan ja fysiikkaan,  harrastaa jääkiekkoa tai jalkapalloa, tai muita poikien lajeja, hakee tekniselle alalle opiskelemaan, hankkii kavereita pojista ja miehistä, valitsee työelämässä miesvaltaisen alan, hän vihdoin pääsee miesten maailmaan, ja saa arvostusta osakseen. Siinä vaiheessa naisenergia on niin tukossa, että kivuista ei pääse kuin myöntymällä naisen osaan eli synnyttämällä. Koska raskaus  ja synnytys pakottavat tytön naiseksi, se rakkaus minkä noiden tilojen energiat luovat pientä ihmislasta kohtaan voi parantaa syvänkin trauman, ja saada kuukautiskivut katoamaan.

Näin selitin itselleni sen miksi kivut loppuivat.

Kun pääsee kivuista ja muista oireista, on helpompi elää naisena tässä maailmassa, jota maskuliininen energia on johtanut tuhannet vuodet. (Ei se ole miesten syy, se olisi asioiden yksinkertaistamista) Olenkin miettinyt, että ehkä ne naiset, joille naiseus on vaikeaa ja tuskallista, ovat sieluina päättäneet tulevansa tähään maailmaan naisena juuri siksi että voivat itsessään muuttaa vanhaa pimeää energiaa säteileväksi valoksi. Tämä antaa rohkeutta muuttaa vaikeat asiat ja alkaa loistaa omaa valoaan maailmaan.

Eli toivon että te nuoret herkät naiset kärsimisen ja uhrin osan jatkumisen sijasta lähdette vaatimaan apua taholta johon voitte luottaa,  sen vuoksi että ei vuosia jatkuva kipu kenenkään sielua jalosta, vaan ajaa itsemurhan partaalle ja hylkää sen kärsivän sisäisen pikkutytön yhä epätoivoisempaan pimeyteen.

Hakekaa, ja erityisesti VAATIKAA apua, erityisesti emotionaalista apua. Jopa tavallisen terveyskeskuksen psykiatrinen erikoissairaanhoitaja on nykyisin yhä useammin ymmärtäväinen, myötätuntoinen, auttamiskykyinen ja on jopa perehtynyt erilaisiin vaihtoehtohoitoihin.  Menkää puhumaan peloista ja ei-fyysisitä oireista ihmiselle, jolla on SYDÄNTÄ kuunnella. Ehkä ensimmäinen yritys ei onnistu, mutta varmasti sellaisia ihmisiä on teidänkin asuinkunnassanne, jotka ottavat teidät tosissaan, ja sitoutuvat auttamaan teitä pääsemään vapaaksi kivuista.

Ennemmin tai myöhemmin löydätte sen mikä auttaa juuri teitä. Valmistautukaa jo nyt jättämään kivut taaksenne lopullisesti ja elämään itsenne kanssa iloista ja onnellista elämää. Kuvitelkaa, miltä tuntuu kun tämä on aikuisten oikeasti totta teidänkin kohdallanne. Kuvitteluun uskaltautuminen on tärkeää, se valmistelee muutosta.

Siitä kun minä olin AthaMaaritin ja Ianthen ikäinen kului vielä 136 järkyttävät kuukautiset eli noin 400 kidutuksen täyttämää epätoivoista päivää ja yötä ennen kuin sain avun.

Ettehän anna sen pienen kärsivän tytön sydämessänne odota yhtä kauan? Myös naiselle kuuluu paikka auringossa.

Lämmin ja sisarellinen halaus!

Vaikken itse ole kärsinyt kivuliaista kuukautisista, haluan kiittää sinua Aisha todella kauniista ja koskettavasta kokemuksesi kirjoittamisesta ja jakamisesta.
Olen itse kokenut samaa, mutta eri alueilla.

Joskus aina tulee eteen se, että kohtaa jonkun ja saa todellisen myötätuntoisen, kokemuksesta kasvaneen ymmärryksen kosketuksen joltakulta, ja se voima on se, joka parantaa, ei mikään väline tai symboli siinä välissä, joka sitä tapahtumaa symboloi. Joskus vain jotain 'aukeaa' ja saa kokea jotain syvää ja parantavaa.

Kiitos vielä. Tällaisia aitoja omakohtaisia kokemuksia on aina niin hienoa lukea!
 :smitten:

Minulla yämä naiseuduen opettelu on ollut läksynä jo niin monessa elämässä kuin saatan muistaa. Jokainen naisen elämäni on ollut huono elämä, täynnä tuskaa ja surua. Ei siis ihme, kun olin niin kamalan pettynyt synnyttyäni TAAS naiseksi, ennen kuin opin, että se on ollut oma valintani.

Juuri tänäänkin itkin miehelleni sitä, kun en tunne olevani yhtään nainen ja siksi koen kaikki naiset itselleni vain suureksi uhaksi (johon mieheni vastasi näkevänsä myös tämän naispelkoni). Naiset ovat kohdelleet minua pahoin, varsinkin yläasteaika oli kammottavaa, enkä vieläkään tunne olevani nainen enkä mies. Parempaan suuntaan ollaan toki menossa, mutta HYVIN hitaasti.

Katsoin eilen jäätanssia Eurosportilta. Erään luistelijaparin nainen, 20-vuotias neitokainen, tuli jäälle miesparinsa kanssa ja luisteli minulle kyyneleet silmiin. Voi kuinka hän nauttikaan naiseudestaan juuri silloin ja toi sen esille niin voimakkaasti ja ylpeänä! Mies luistelemassa hänen rinnallaan vain vahvisti tätä naisellista energiaa, joka luistelijattaresta kumpusi! Se oli niin , niin kaunista...

Minulla on vielä pitkä matka.

Hei "Aicha"

 :smitten:

Kiitos rohkeasta kirjoituksestasi.   :'(

Maailmassa tapahtuu ihmeitä
- meitä johdatetaan oikeaan paikkaan - oikeiden ihmisten luokse jne.
   - meidän täytyy vain oppia kuuntelemaan "sisäistä ääntämme"


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Kun tässä näistä kuukautisista puhutaan niin minun tarinani myös... :)

Minulla on ollut murrosiästä lähtien huomattavissa ... pyöreyttä. Olin urheilija, ja paino ei tippunut ja olin siis aina isokokoinen. 16 vuotiaana aloin todella harjoitella kilpaurheilijan tavoin ja sain laihdutettua vähän mielettömällä rääkillä (laihdutus ei ollut siis tarkoitus sillä rääkillä) Noh...kuukautiseni alkoivat 16-17 vuotiaana, sen jälkeen kun se immenkalvo puhkesi. No sitten alkoi masennus, painon nousu ja se urheilu pysähtyi kuin seinään. Kuukautiset oli mielettömät...

Noin 17 vuotiaana otin sitten pillerit. Kas kummaa, painon nousu pysähtyi. Mutta masennus tietenkin jäi ja limakalvot ohenivat kivuliaiksi...ja oli mitä ihmeellisimpiä kipuja vatsassa.

20-vuotiaana lopetin pillerit. Kuukautiset loppuivat, limakalvot palautuivat normaaliksi ja paino nousi. Ja jopa halukkuus seksiin palautui...

Minulle määrättiin kuukautisten käynnistyskuureja ja ei...21-vuotiaana marssin sitten yksityiselle ja todettiin polykystinen munasarjaoireyhtymä . Ei ollut aavistustakaan mikä se oli... Noh, mieshormoonia liikaa ja munasolut eivät irronneet. ja aiheuttaa liikalihavuutta sekä lapsettomuutta. (koskaan en ole ollut niin lihava-en valita!) Hoidoksi annettiin taas pillerit, jotka sisälsivät naishormonia enemmän. Joo kuukautiset on, mutta limakalvot oheni ja seksi ei kiinnosta ollenkaan puhumattakaan että minä siitä nauttisin. Ja sitten ne mielialavaihtelut...Ja onhan se harmi näinkin nuorella iällä. No se mahdollinen lapsettomuus nyt ei niinkään...Mutta on sitä vaivaa monelaista!  :idiot2:

Siinä on vielä sekin, ettei lääkäri oikein tiedä parempaa keinoa hoitaa tätä, kuin pillerit. *huokaus* Niin jotta loppujen lopuksi sitä alkaa miettiä, kumman haluaisin mieluummin: Olla lihava, lapseton mutta nauttia nuoruudesta. Vai ulkonäköihanteita vaaliva, "terve" mutta epätasapainossa monellakin tavoin.

Hassua tämä elämä ja vielä hassumpaa olla nainen. Heh...ehkä se antaa meille etulyöntiaseman, että me olemme kärsineet enemmän, kuin miehet, ja sitä kautta hieman vahvempia....Noh ehkei kuitenkaan, vitsi. :coolsmiley:

Mutta jokaisella siis näyttää olevan ongelmia mitä erilaisempia.  :crazy2:

Tunnen ongelmasi nuoruudesta varsin hyvin =(

Kuitenkaan tänä päivänä  hankalista kuukautisista tarvitse kenekään kärsiä jollei ihan välttämättä halua. Etsi kunnon gynekologi ja kerro murheesi sille! Mikäli olet niin nuori ettei hormonikierukkaa voi ajatella niin sitten tulee pillerit (niistäkin joku todennäköisesti sopii). Kierukalla kuukautiset jää kokonaan pois ja pillereillä ne lievenee ja niitä voi siirtää niin ettei ne tule kuin neljästi vuodessa... Samalla kysy kunnon särkylääke ja lihasrelaksantti kurjimpia päiviä varten.

Jos kumminkin haluat kärsiä kuukautisista jostain uskonnollisesta tai muusta vastaavasta syystä niin sitten pitää vain kärsiä =)

-annaz-

Niimpä. Dying to get well..
http://www.abcinternetmarketing.com/dtgw/

Tiesittekö muuten, että aromaterapiasta saa myöskin apua kuukautiskipuihin yms. ongelmiin. Käynti aromaterapeutin vastaanotolla voisi olla ratkaiseva askel. :)

Henkilökohtaisesti räätälöidyn hoidon lisäksi saa kotihoito-ohjeet ja -öljyt. Tee-se-itse menetelmällä en kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

jossakin välissä ketjua taidettiin tuotakin jo mainostaa, ja taidettiin siihen vastatakin että kokeiltu on  :)

Suo anteeksi Inathe,

mutta olen varmaankin suositellut sitä jo hyvinkin ketjun alkupuolella ;)

Olet siis käynyt jo aromaterapeutilla ja käynyt läpi ... kuinkahan pitkän hoitojakson?

Olen kiitollinen, jos kerrot, vaikkapa yv:nä miten koit, ja minkälaisten öljyjen kanssa. Pyrin kartoittamaan tilannetta ymmärrykseni mukaan selkeämmäksi  :smitten:

kuten tuossa jo moni muukin kirjoitteli, että kaikki kokeillut hoidot auttoivat sen pienen hetken, tosin jokin hoito enemmän kuin toinen. Aromaterapiaa kokeilin hyvinkin pitkään, en muista nyt tarkkaan, sillä siitä on jo pitkä aika. Erilaisia öljyjä ja tuoksuja tuli koettua ja kokeiltua, mutta kunnollista apua niistä ei löytynyt... yritän jostakin löytää paperit asiasta, sillä jossakin pitäisi olla lippua ja lappua missä lukee mitä kaikkea aikoinaan kokeiltiin  :smitten:

nyt tilanne on se, että vatsaani hoidetaan ja se tuntuu helpottavan hiukan omalta osaltaan kuukautisiani. Minulla on ns ärtyvä suoli (perinnöllinen juttu) johon ei ole mitään kunnon lääkitystä tai sopivaa ruokavaliota sillä kaikilla ko oireen omaavilla toimii omanlaisensa hoito. Sen lisäksi aikoinaan syömäni hirvittävät särkylääkemäärät ovat tuhonneet vatsantoimintaa ja näin päin pois... Omat lääkärini ovat jo aikoinaan sanoneet, että vatsani toiminta varmasti vaikuttaa jonkin verran kuukautisiini ja nyt kun ollaan saatu vatsaa hiukan tasapainoisemmaksi on myös kuukautiset pysyneet hajun verran asiallisempina. Toivon, että tilanne tästä vielä kehittyy.

Hyvä kuulla, että olet löytänyt jo helpotusta :)

Olen varmaan aiemminkin mainostanut ;), mutta maitohappobakteereilla voi olla auttava vaikutus suolistoon ja näköjään sitä kautta myös kk-ongelmiinkin.

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/bakteerit.html

Itselleni oli mielenkiintoinen löydös havaita yhtäläisyys vatsan- ja alaselänkipujen välillä  :o

oman vatsani toimintaan vaikuttaa mielestäni aivan hullut asiat, mutta samaa vikaa on omassa isässänikin. Hän esimerkiksi ei voi syödä jauhelihakastiketta, ei kenenkään laittaman tai hänen vatsansa on heti kipeä. mutta muuten jauheliharuuat ei vaikuta mitenkään...ja muuta outoa. Pikkuhiljaa ollaan kartoitettu nyt minun omituisuuksiani. Esimerkiksi tavallisimmat maustepippurit eivät sovellu vatsalleni kun taas jalopenot ynnämuut tuliset soveltuvat aivan hyvin.

maitohappobakteerituotteita on tullut käytettyä jo pidempään. ne todella tasapainoittaa.

edelleen kuukautiskivut ovat ns omaaluokkaansa, mutta uskon, että kun nyt selvitetään ensin tämä vatsa niin se ei enää osaltaan vaikuta muihin kipuihini :)

Ei nuo ole oikeastaan hulluja asioita. Me olemme kuitenkin jokainen ainutlaatuisia koostumukseltamme, että kaikki ei käy kaikille. Siitä nämä sairastelukierteet usein alkaakin, kun syömme jo pikkulapsesta saakka sellaisia ruokia, jotka eivät ole välttämättä meille soveliaita. Muistan luulleeni lapsuudessa, että on aivan luonnollista ja normaalia, kun vatsaan koskee. Joko enemmän tai vähemmän, mutta vatsakivut kuuluvat asiaan -ruuansulatukseen  ;D

Mukavaa kuulla, että alat päästä selville vesille vatsasi kanssa, sitä mukaa uskoisin, että muutkin oireet helpottuvat vähän kerrassaan. Olkoon ruoka lääkkeesi  ;)