Astro Foorumi

Syntynyt  27. Helmikuuta 1958 klo 6.52 aamulla  Philadelphia USA mutta kun noita on niin paljo enkä tiedä mikä niistä se oikee paikka on... Help, tietääkö joku?

Kalat tai Vesimies näyttäis olevan nousevana...

Siis Nancy Spungen kuoli kun hänen poikaystävänsä Sex pistols yhtyeen Sid Vicious puukotti hänet hotellihuoneessa.
Hänen äitinsä Deborah Spungen on kirjoittanut hänen elämästään kirjan, aina vaikeasta lapsuudesta lähtien. "Nancy" on kirjan nimi.
Järkyttävä ja erittäin liikuttava tarina. Olisi mielenkiintoista kuulla tietävämpien kommentteja hänen kartastaan.

Huomenta Alzbeta!

PA tarkoittaa Pennsylvaniaa.

Tässä vähän astrologiaa englanniksi Nancysta. Karttaa en koostettuna sivulta löytänyt, mutta sen voi laskea itsekin, kun syntymäaika ja -paikka on tiedossa.

Nancy Spungen
Feb 27 1958 6:52 am EST Philadelphia PA

http://www.zodiacal.com/articles/rozhon/psych.htm

 :)

Hei albezta!
Lue tuo Deborah Spungenin kirjoittama kirja Nancystä!
Siellä on Nancyn syntymäaika kerrottuna. Kirja kannattaa lukea sen vertaa järkyttävä tarina,että niskakarvat nousivat pystyyn sitä lukiessa! :o

Pitäisi käydä ostamassa tuo Nancyn poikakaverista Sidistä kertova kirja...jahka kerkeän...
Tuossa linkissä minkä tähdelento antoi oli paljon negatiivisia aspekteja..huh..huh..

:o Luen juuri tuota kyseistä kirjaa ja täytyy sanoo, että yöunet meinaa mennä, sen verran hurjaa.

Näin siis tosiaan siitä kirjasta ton ajan, mutta ku en saanu sitä syntymäpaikkaa selville. Kiitos.

Ensin mietin Nancyn kylmästä käytöksestä että voisi olla nousu Vesimies, mutta lopulta tajuaa kuinka äärettömän herkkä ja hauras ihminen ( se Kalat ) on kyseessä. Ihan sydäntä riipaisee.

Moi!
Oon ittekkin tutkinut Nancyn karttaa, mutta kartta on nyt tuolla toisella koneella, joten...
Ei muistaakseni ollut mitenkään kummallinen. Kertokaa havainnoistanne  :)

Mulla kans tuli kyseinen kirja uniin kun sitä lueskelin. Ja vajaassa viikossa sen jättiläisen hotkaisin  :D

en nyt kyllä tarkkaan muista,että missä kohtaa se syntymäpaikka sanotaan kun ei ole kirjaa nokan edessä!Itse veikkaisin nousevaksi skorpionia,vesimiestä tai kaloja!

voi vee.. olisi jo riittänyt, että Elisabeth Taylor on syntynyt tuona päivänä, samoin Ariel Sharon, mutta että vielä nti Spungen, tietysti eri vuosina siis. No ihmekkös tuo että olin penskana kova punkkari, kun on sama synttäripäivä...

Ainakin tuolla sivulla mielestäni luki, että Nancy oli nousu kalat .

Uskomatonta, mutta totta...luin Nancyn joskus lukioiässä...mutten muista sitä, että hän oli syntynyt samana päivänä kuin minä.

Herkkä tyttö, joka "kalojen tapaan" ahdistuu ja ajautuu huumaavien aineiden maailmaan.

Punkkari en koskaan ole ollut, mutta olen löytänyt itsestäni rokkimimmin näin 30-tietämillä.

Todella mielenkiintoista. Kirja on lukemisen arvoinen, vaikken sitä kunnolla muistakaan.

En myöskään muistanut sitä kirjaa kovin hyvin, mutta... No siis tämä voi kuulostaa hölmöltä ja oudolta, mutta Kuu-Kalana mielessäni vilisee koko ajan tarinoita ja yksi niistä oli sellaisen epätoivoisen tytön tarina, joka oli syntynyt 27.2.

Meinasin oikeasti tippua tuolilta kun luin tuota kirjaa viime viikolla ja huomasin Nancyn syntymäpäivän! Olin niin nuori kun luin sen viimeksi enkä silloin vielä ollut kiinnostunut astrologiasta.

Linkissä tosiaan puhuttiin Nousu-Kaloista ja aloinkin miettimään, että hänen elämässään tulevat hyvin esille kaikki kalamaiset teemat. Vaikea syntymä, vaikeudet muiden kanssa, herkkyys, huumeet...

En yhtään ihmettele, että juuri tässä elämänvaiheessa törmäsin tuohon kirjaan uudestaan.

Samastuin jotenkin Nancyyn lukiessani kirjaa. Hän oli vaikea tapaus ja ahdistunut ja teki asioita jotka saivat minutkin kirjaa lukiessani suuttumaan... Silti hän on kuin minä, en vain ole käyttäytynyt noin kärjistetysti. Mietinkin silloin, että onko mulla tosiaan joku aivovamma :idiot2: Tai sitten se vaan kertoo herkkyydestä ja väärinymmärryksestä... Periaatteessa oon ollu kiltti lapsi. Ehkä koinkin ne samat tunteet vain sisäisesti?

Mä luin kanssa ton Nancyn karmeen elämäntarinan joskus parikymppisenä.
Oli kyllä niin mielenkiintonen kirja että sitä ei malttanu käsistä laskea pois ennen kuin viimenekin sivu ol luettu..
Tarttee kyl kävästä kirjastosta lainaamaan se joku päivä uudelleen  :)

              :angel:    -Oinas73-

Samastuin myös Nancyyn vahvasti kirjaa lukiessani. Minussa on se todellisuuspakoinen, epätoivoisen itsetuhoinen puoleni. Toisaalta kyllä samastuin myös äidin tuskaan, joka näki tyttärensä kärsivän, halusi auttaa mutta ei voinut tehdä mitään enempää kuin oli mahdollista.

Nancy on kirjassa se osa minusta joka on halunnut kuolla, Deborah taas se Minä, joka haki apua ja yrittää sinnitellä ja kaikesta huolimatta tehdä tässä elämässä parhaansa.

Niin kirjallisuusterapia toimii... Tämä on todella kirja joka kannattaa lukea vanhempana uudestaan jos sen on lukenut joskus teininä. Avautuu aivan eri tavalla.

Muuten huomasin vasta että Nancy on syntynyt torstaina kuten itsekin olen
 :o  ???

Joo-o lapsena kun tuli se ensimmäistä kertaa käytyä läpi niin lukukokemus oli paljon järkympi kuin aikuisella iällä. Joitain vuosia sitten kun luin sen uudestaan, minulle jäi päällimmäiseksi se äidin subjektiivinen ja paisutteleva ote ( ei mikään ihme tietenkään kun omasta lapsesta kyse) Nancyn elämänkerturina.

Ehkä se olisi verrattavissa siihen jos jonkun meistä lapsi lähtisi ja liittyisi vaikka Talebaneihin: yhtäläinen kultuuurishokki ja sen sellainen.

Siinä oli kuitenkin Nancyllä muistaakseni 9-vuotiaana parempi pätkä, mutta olikohan se niin että sitten hän muuttui taas pahempaan joidenkin opettajien tai jonkun koulun takia, en oikeen muista...

Oli parempi jakso 9-10 vuotiaana kun pääsi kouluun, laitokseen jonka johtajina oli erittäin sympaattinen ja sydämellinen vanha pariskunta. Kuitenkin vuoden jälkeen oli koulujen yhdistymisiä ja koko paikasta oli tullut laitosmaisempi ja johtaja vaihtunut mieheen, josta Nancy heti päätti olla pitämättä. Ihmisiä tuli lisää ja Nancy ei enää tuntenut oloaan mukavaksi. 11-vuotiaana tilanne huononi niin paljon, että kukaan ei enää uskonut minkäänlaiseen visioon normaalista ja onnellisesta tulevaisuudesta Nancyn kohdalla. Vanhemmat silti taistelivat.

Minuun teki todella vaikutuksen Deborahin tapa kirjoittaa tapahtumista, omasta mielestäni hän kirjoittaa yllättävän kiihkottomasti ja objektiivisesti ottaen todella huomioon että kysymyksessä on hänen ja hänen tyttärensä ja heidän perheensä oma elämä.

Lisäksi vaikutuksen teki se, että kirjassa ei ole anteeksi sanavalintani mutta sitä jeesustelua jota vihaan yli kaiken. Kun jokainen huumeista tai traagisesta elämästä kertova kirja yleensä päättyy jeesusteluun. Joku voi siitä saada jotain, mutta itseäni se lähinnä ärsyttää.

Mun mielestäni oli todella kummallista,että kukaan noista lääkäreistä ei viitsinyt syventyä Nancyn ongelmiin syvemmin!Ei se aina ole vanhempien vika jos lapsi on ahdistunut tai itsetuhoinen..Eikös siinä kirjan lopussa selvinnytkin se miksi Nancy oli tuollainen?Eikös hän syntynyt napanuora kaulanympärillä ja tämä olisi aiheuttanut aivovamman?Itse ainakin uskon,että hänen käyttäytymisensä johtui juuri tästä!

Kukaan ei tiennyt, eivät lääkärit, psykologit, vanhemmat, mistä Nancyn käytös tai hänen ahdistuneisuutensa ja tuskansa johtuivat.
Hänellä oli erittäin vaikea syntymä, mutta mitään neurologisia vaurioita ei siitä huolimatta todettu ja näin ollen Nancyn ongelmia ei silläkään voitu selittää. Hänen älykkyytensä osoittautui testeissä keskivertoa paremmaksi. Tosin motorisia ongelmia esiintyi ja tämä yhdistettynä älykkyyteen ja korkeisiin tavoitteisiin aiheutti vakavaa turhautumista.
Kukaan lääkäri tai psykologi tms. ei osannut auttaa muuta kuin antamalla lääkkeitä ja lopulta Nancy alkoi itse lääkitsemään itseään.

Kirjan lopussa ei ratkennut yhtään mitään, paitsi että Nancy kuoli ja ehkä sai vihdoinkin rauhan.

Miten minä muistelen että jossain olisi ollut puhetta että Nancylla oli skitsofrenia? Että siitä olisi johtuneet ne hänen raivokohtauksensa? Siitä on kyllä noin 10 vuotta aikaa kun olen kirjan lukenut, joten voi muistikin pätkiä....

Jep, skitsofrenia.

Tuohon tulokseen psykiatrit tulivat Nancyn ollessa 11-vuotias. Sitä ennen ei todellakaan kukaan tiennyt ja jokainen vain toivoi, että aika korjaisi asiat.

No 11-vuotiaana Nancyn tila tosiaan oli jo sellainen, että kyllä lääkärit skitsofrenian tunnistivat, mutta sehän on sairaus "josta ei voi parantua, ainoastaan voi lääkitä vahvoilla lääkkeillä" ja siksi he eivät halunneet "järkyttää" vanhempia.

Kumpikohan lopulta olisi ollut pahempi, tietää vai kuten todellisuudessa meni: tietämättömänä yrittää vain kestää ja tehdä parhaansa...

Kieltämättä psykiatria ei 1960-luvulla ollut vielä niin kehittynyttä kuin tänä päivänä, mutta siitä huolimatta herättää kyllä eettisiä kysymyksiä lukijallekin. Puhumattakaan myötätunnosta.

Kirja on yksi niistä,jotka minuun myös vaikuttanut syvästi.
Pitäisi myös lukea uudelleen,koska aikaa on kulunut ja nuo tärkeät lapsuusvuodet unohtuneet.Muistelen,että sai jonkin asteisia psyykelääkkeitä jo lapsena??
Katsoin että syntymäajastaan tulee numerologisesti 7.
,,hänen tulee oppia tuntemaan itsensä mahdollisimman syvällisesti.Tulee viettää paljon aikaa yksin.Yksinäisyys luonnollinen olotila.Muut ihmiset voivat kokea hänet erilaiseksi.
Avainsanat;Hiljainen,eristäytynyt,itseään tarkasteleva,intuitiivinen,mystikko.
Planeetta;Uranus
Mietin,että tuohon aikaan kaikki erilaisuus koettiin hyvin negatiivisena,eikä toisaalta ollut tietoakaan sillä tavoin kuin nykyisin.
Mitäköhän näistä erilaisista lapsista tulisi,jos saisivat kasvaa niin,että heidän oikeat kykynsä ja herkkyytensä huomioitaisiin.

Chandra, kappas tuo numerologia oli mielenkiintoinen huomio  :o

Sai tosiaan jo vastasyntyneenä lääkkeitä vakavan verisairauden ja lopulta verensiirron takia jouduttiin ottamaan paljon kokeita ja sitten vauvana sai unilääkettä kun huusi ja huusi ja huusi vain koko ajan.

Olen kohta kertonut koko kirjan tarinan täällä  :-[ Mutta ei voi mitään, on kyllä erittäin vaikuttava kirja.

Ei mitään "harlekiiniromantiikkaa" tai muuten kevyttä "jännitystä", mutta siitä huolimatta tai juuri siksi suosittelen todella lukemaan. Skorpionit tai muuten psykologiasta, ihmisluonteesta tai ylipäätään elämänkohtaloista kiinnostuneet pitävät varmasti.

Tosiaan Deborah kävi keskustelemassa tämän ravintolääkärin kanssa kun ei keksinyt enää muutakaan mitä voisi tehdä.

Nancyä oltiin laittamassa tähän ravinto ohjelmaan, mutta lopulta oli kaksi syytä miksi tästä ei sitten tullutkaan mitään. Ensinnäkin se oli hervottoman kallista.
Toiseksi Nancy olisi joutunut hoidon aikana olemaan yli kolme kuukautta pois koulusta ja sieltä johtaja ilmoitti, että jos on poissa noin kauan ei takaisin ole tulemista.

Lääkäri itsekin painotti sitä, ettei ole mitään takeita hoidon todellisesta avusta ja kannusti vanhempia miettimään tarkkaan ja kun kuuli tilanteen oli lopulta itsekin samaa mieltä, että Nancyn oli parempi pysyä koulussa.

Nancyn kaltaisia lapsia on Usassa todella paljon ja juuri heidän vanhemmilleen Deborah on tämän kirjan kirjoittanut. Näin hän mainitsee esipuheessa.

En muuten ikinä ole kuullutkaan, psykologiaan tutustuessani, lapsuuden aikana puhkeavasta skitsofreniasta?  :o Olen aina käsittänyt, että jos siihen sairastuu niin sitten noin 16-vuotiaana. Harvemmin enää sen jälkeen tai sitä ennen. Taas huomaa miten vähän tiedän.  ??? Mistä sinä olet tällaisesta lukenut? tai kuullut?

Olisi todella mielenkiintoista nähdä myös Deborahin kartta, kuten Frankin ja Nancyn sisarusten, joiden tarkkaa syntymäaikaa ei muistaakseni kirjassa mainittu. Tehdä jonkinlaista vertailua.  ???

Heippa ! Vilkaisin vain tätä ketjua, mutta kuitenkin kiinnostuinkin lukemaan sen kokonaan ja erityisesti jotenkin tuli vahva tunne, että tuon kirjan haluan lukea.  :idiot2:

Onko siis tuo kirja ihan suomenkielelle käännetty?
Ja Deborah Spungen...ja kirjan nimi Nancy?

Tyttäreni, joka on äärimmäisen herkkä, vahva, taiteellinen ja älykäskin (ja tietysti kaikkea muutakin vähmmän 'ylevää') ;), on syntynyt 28.2.
Ja jotenkin tuo mitä tästä ketjusta luin, kosketti minua itseänikin...
Ja koiramme on muuten syntynyt 27.2.  :D

Kiitos!

Hei Mi-Olea  :)

Suosittelen kyllä ehdottomasti lukemaan.

Englanninkielinen alkuteos "And I don´t want to live this life" (1983)
Kirja löytyy tosiaan suomennettuna ihan nimellä "Nancy".
Kirjoittaja siis Deborah Spungen.

Kiitos!

Taidan etsiä sen suomenkielisen version.  ;)
Ei oikein taivu tuo englanninkieli niin hyvin, että ymmärtäisin lukemaani tarpeeksi.

Kävin katsomassa Nancyn prosentteja á la Pullen ja yllätys yllätys
vahvin planeetta Neptunus ja vahvin merkki Kalat.  :buck2:

Syntymätrauma?

http://www.minedu.fi/tieteellisetseurat/lfs/verkko/Rintala.htm

No jopas oli syntymätraumaa kerrakseen...  :o

Olen aikaisemminkin tuosta kuullut ja Nancyn äiti pohtii kirjassa, että on tutustunut toisiin lapsiin joiden syntymä oli samanlainen, yhtä vaikea kuin Nancyllä ja he muistuttavat paljon Nancyä. Ovat ahdistuneita, hermostuneita, itsetuhoisia, itkuisia...

Tuosta on tehty myös tutkimusta, muutkin kuin Freud et. al.
En vain tiedä missä näitä tutkimuksia olisi esillä. Olisi mielenkiintoista tutustua.

http://images.quizilla.com/V/veraladd/1083654101_turesnancy.jpg

Tässä on Nancy.

Pälähti äsken mieleen että näin pari vuotta sitten jonkun puolalaisohjaajan dokkarin D.O.A-Dead on Arrival, joka kertoi punkista ja iso osa filkkaa käsitteli Sex Pistolsin epäonnistunutta USAn kiertuetta.

Siinä on mm. pätkä jossa haastatellaan sängyllä aivan aineissa makaavaa pariskuntaa. Sid on enimmäkseen palava sätkä kädessä kuorsaava zombie ja Nancy hoitaa puhumisen ..( "joo Pistolssit ei oo mitään ilman Sidii"  tai "Sid herää sä poltat aina kaikki mun vaatteet") Ja sitten Nancy on TODELLA vähäpukeinen tässä pätkässä, neulanjäljet näkyy yms...Aika surkuhupaisa ja ahdistava kohtaus, kumpikin on vetänyt itsensä aivan järkyttävään kuntoon.
Että jos tuon dokkarin löytää jostain ja Nancy kiinnostaa, niin siinä vähän kuvamateriaalia..

Itsekkin olen lukenut tuon kirjan. Samastuin vähän itsekkin Nancyyn. Tosin oon syntynyt viikkoo ennen Nancya. :) Itsekkin olen vähän tuollainen kuin Nancy.. Saan raivokohtauksia pienemmistäkin asioista (Tosin en saa niin pahoja kuin Nancy, Enkä todellakaan alkaisi lyömään ketään yms.) ja vauvana kans huusin paljon. Tosin mulla ei oo skitsofreniaa.

No tosta Nancyn kartasta sen verran, että onhan siellä aika rankasti järjestäynyt kuvio kvinkunsseista ja puolitoistaneliöistä, semmonen tähti johon liittyy 2 yodia joista toinen vielä bumerangi.

Tossa tähdessä kärkinä Lilith, Kuu/Juno/PF, Pluto, Jupiter/Noususolmu/Neptunus, Mars.

Sidin nimiasteroidi muuten yhtyy Junoon ja IC:lle  ;) Muistaako joku, mikä sen oikea nimi oli? Sidin? Se sanotaan siinä kirjassa, mutta olen tainnut myydä tai lainata jollekin omani...

Sidin oikea nimi oli John Simon Ritchie  lempinimi ilmeisesti Sly...
b. May 10th 1957 (Tuli-Kukon vuonna) d. 1979 (Maa-Vuohen vuosi)

Oliko Sidin kirjasta vai mistä luin, että hänen äitinsä oli narkomaani. En jotenkin yhtään ihmettele miten ajautuivat Nancyn kanssa yhteen.

Tapasivat ensimmäisen kerran maaliskuun 11. hitsi kun en muista vuotta. Jos löydän sen jostain niin voin laittaa myöhemmin. Mutta se varmaan onkin helpommin pääteltävissä... Kauan ne oli yhdessä kolme tai neljä vuotta? vähemmän?

Edit: kävin kirjakaupassa tutkimassa ja ne tapas -77. Siinä Sidin kirjassa oli. Täytyy joskus lukee sekin. Minkähän takia mua nyt tää pariskunta on alkanu kiinnostaan.  :idiot2:  ???

mä en kuvitellut,että nancy olisi ollut noin kaunis kuin tuossa kuvassa..sain kirjan perusteella erilaisen mielikuvan..

siis eikös juuri siinä kirjanlopussa selvinnyt tuo,että nancyllä oli vaikea syntymä joka johti tuohon käyttäytymiseen?Itse ainakin ymmärsin niin kun kirjaa luin..

Minunkin mielestäni tuo on kaunis kuva Nancystä ja halusin siksi laittaa sen tänne. Vaikka hänellä on kyllä kieltämättä aika tuskaiset silmät ja huomatkaa "herkkä" kaulakoru.  :-*

Nancyn äiti ymmärrettävästi haluaa koko kirjan ajan vastauksia ja kirjoittikin kirjan saadakseen miettiä Nancyn äärettömän tuskaiselta vaikuttaneen elämän tarkoitusta. Ehkä tuo syntymätrauma toistaiseksi voi olla ihan hyvä loppupäätelmä, koska kukaan psykiatri, lääkäri tai muukaan ammattilainen ei osannut sitä selvittää.

On kyllä mielestäni yksi parhaimpia ja riipaisevimpia lukemiani kirjoja tuo Nancy ! Lukenut sen joku 4 kertaa... Ja varmasti taas joskus sen luen... Joiltain osin itsekin tunsin samaistumista häneen. Yleensäkin pidän erittäin paljon elämänkerroista tms.

Voilá löysin Sidin tiedot astrothemestä  ;)

http://www.astrotheme.fr/portraits/4tbd2hb2q44f.htm

Olen kuullut lasten masennuksesta, joten miksei sitten skitsofreniakin... Tuntuu vain niin uskomattomalta... ja surulliselta ajatukselta.  :'(

Tottahan se on, että oli sitten minkä ikäinen tahansa niin huumeet ja muut päihteet ovat monella laukaisseet psykoottisia oireita. Muistan itse viime syksynä kun join aika paljon niin lopulta se meni siihen, että laskuhumalassa minusta tuli entistä tuskaisempi ja ahdistuneempi. Ei ole kyllä mikään leikin asia. Ainakaan minun kehoni ei kauheasti mitään myrkkyjä kestä. Se pitäisi jo vähitellen tajuta.  :-\

Kiitos tarkennuksesta. Niinhän se oli että 14-27. Jostain vain se 16 tuli mieleeni. *wonder why*  :P se on ihan "skitso" ikä.

Tämä on nyt jossittelua oikeen rankimman kautta, mutta koska Nancy vaikutti kanssa aika herkältä eri aineille ja niiden vaikutuksille niin olisiko hän hyötynyt sen ravintolääkärin hoidosta, jos se olisi ikinä toteutunut.  ???
Harmi kun sitä ei koskaan saa tietää.

Kun luin kirjan uudestaan niin huomasin lopussa että Nancyn äitikin, Deborah joka kirjan on kirjoittanut yritti Nancyn kuoleman jälkeen hirttäytyä. Hän oli jo autotallissa köyden kanssa... mutta päätti sitten, että joku tarkoitus sillä 20 vuoden taistelulla piti olla.

Tuo heidän perheensä tarina jää varmasti ikuisesti mieleeni.

oli vai?itse en kyllä tuollaista muista..