Otsikko: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Irish - 07.02.2007 14:05:14 Soitin juuri selvänäkijälle, joka oli todella hyvä.
Hän antoi minulle voimaa ja rohkeutta. Olemme jo melkein vuoden olleet erinäköisissä konflikteissa kahden parhaan ystäväni kanssa ja tämä näkijä sanoi, että hän näkee että minulla on vaikeuksia kaveripiirissäni. Yksi on vahva persoona joka dominoi kahta muuta herkempää ja me kaksi olemme jo pitkään hakeneet hänestä turvaa ja alistuneet hänen oikkuihinsa. Hän sanoi, että tämä kolmen kimppa on hajoamassa. :'( :smitten: :smitten: Ette usko miten hyvältä se minusta tuntui, löydän kyllä uusia ystäviä. Hän sanoi, että en missään nimessä tule olemaan yksin. Hän näki myös että luokallamme on kaksi dominoivaa ihmistä, jotka kumpikin ovat poistumassa kuvioista - toinen tämä ystäväni ja toinen kaverini. Totta, he molemmat lähtevät nyt vaihtoon kevääksi ulkomaille. Tämän johdosta yleinen ilmapiiri kevenee ja moni muukin kuin minä, on huojentunut. Hän sanoi että saan kouluasioistani kiinni ja itsenäistyn muutenkin paljon, kun päästän irti näistä energiaa imevistä kavereistani. Tähän hän sanoi pääsyyn olevan nuori ristiverinen mies, jonka ansiosta tulen muuttamaan itseäni paljon rohkeammaksi ja haluan alkaa ottaa enemmän vastuuta omasta pärjäämisestäni. Tämä mies on kuulemma luotettava ja hänen tunteensa ovat aidot ja hän näki, että suhteemme on erityislaatuinen ja kestää pitkään. Menee vain kuulemma jonkin aikaa ennen kuin mies osaa olla minulle avoin, koska hän on hyvin varovainen. Selvänäkijä sanoi varmaan kymmenen kertaa "sinun itsetuntosi on ollut nyt nollassa pitkään ja olet ollut arka, mutta se tulee muuttumaan äkkiempää kuin luuletkaan" "Tämän kevään aikana sinä opit olemaan terveellä tavalla itsekäs, etkä enää niele mitä vain ja sen takia tulet olemaan hyvin iloinen ja pirteä". Ihmettelen tätä kaikkea, miten totta hänen juttunsa ovatkaan. :) Tarkoitukseni oli soittaa juuri siksi, että olen todella ahdistunut huonon itsetuntoni ja näiden kahden ystäväni kanssa. En oikeastaan ennen puhelua halunnut kuulla mitään miehestä, sillä ajattelin että jos hän sanookin että tämä on jokin ohimenevä hullutus, olisin hakannut päätäni seinään. :) En siis oikeastaan kysynyt häneltä mitään rajattua, pyysin vain katsomaan tilannetta. Toki hän välillä kysyi jotain pientä, mutta tuon miehen hän veti ihan hatusta. ;D Haluaisiko joku jakaa myös hyviä kokemuksia ennustuksista tänne? :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: susanna - 07.02.2007 15:17:47 Kokemuksia ennustajista on,monistakin,mutta kertoisitko kenestä sinä puhuit.Itse ole jutellut Tarja Uusitalon kanssa ja Kristallisillan tytön.Muitakin on,mutta he ovat ehkä mielestäni tulkinneet parhaiten.
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Irish - 07.02.2007 15:33:34 Hän oli Karin Niemelä.
http://www.runoilijanmuusa.net/valo/index.php (ftp://http://www.runoilijanmuusa.net/valo/index.php) :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Irish - 08.02.2007 15:56:39 Mjaah.. Eikö ole kellään mitään häh? :coolsmiley:
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: eppana - 08.02.2007 19:51:10 Viime vuoden lopussa kävin tarot-tulkitsijalla nimeltä Riitta Kujanen. Hän sanoi ettei ole selvännäkijä, mutta kirjoitan kuitenkin :)
Tähän mennessä on pitänyt kyllä paikkansa. Hän puhui mm. fem.voiman noususta ja mask.voiman vähenemisestä sekä sen kuuluisan "punaisen langan" löytymisestä. No,tällä hetkellä vois sanoa, että osui hyvin, ja tammikuussa näkyvä pettymyskin tuli-ja meni. ....sekavaa kirjotusta sano......... Siis, suosittelen, ja kasetti mukaan :D Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Terhi35 - 09.02.2007 12:42:33 Olli Kalajoesta on kokemusta.
Tiesi mitä puhui menneestä ..ym.. :-X Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: alpakka - 13.02.2007 09:34:13 Kirjoitin juuri tuohon "suhdekysymys, miehet" osioon lyhyesti ennustuksesta. Mulle jäi tosi hyvä mieli ennustajalla käymisestä! :) Hän näki paljon asioita, joita ei voinut etukäteen tietää. Esim lapsistani kertoi jotain, mikä piti paikkansa. Ja tähän saakka kaikki, mitä hän näki tulevasta, on osunut kohdalleen! Hän on kovasti helpottanut tätä avioeroamme, koetaan mieheni kanssa että tämä on oikea ratkaisu. Eikä pahemmin riidellä, on lapsienkin helpompi hyväksyä tilanne. Ihmeen hyvin muuten lapset on ottanut tämän kaiken. :o He ovatkin "vanhoja ja viisaita"!
Ainakin mun päänuppini selveni huomattavasti, kun kävin näkijällä! Onko muuten kenelläkään huonoja kokemuksia ennustajista? Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: mesolet - 13.02.2007 19:25:58 Hyviä kokemuksia ja huonoja, viime aikoina valitettavasti enemmän jälkimmäisiä.
Ns. korteistakatsominen on levinnyt rahanansaitsemiskeinona viime aikoina kuin kulovalkea, etenkin monet nuoret naiset ovat tajunneet, että tällä alalla liikkuu paljon helppoa rahaa. Suurin piirtein joka toinen joka on hakenut itselleen tarotpakan Unio Mysticasta ennustaa jo rahasta (parikymppiä yleinen taksa) ja avaa nettisivut, joista saa sellaisen kuvan, että synnynnäinen ja armoitettu näkijä on kyseessä. Juuri äskettäin kyselin taas luottavaisena eräältä toisen näkijän (joka on erittäin hyvä mutta halusi lopettaa rahasta ennustelun!) suosittelemalta neitoselta asioita, jotka ovat minulle todella tärkeitä. Paljastui heti vastauksen luettuani että neitonen ei todellakaan NÄE yhtään mitään, katsoo kortteja ja tulkitsee niitä kuin suoraan tarotkirjasta. Pari riviä sai kirjattua ylös. No eipä siinä mitään, toki sellaisetkin katsomukset voivat osua oikeaan, mutta silti olisi mielestäni rehellistä edes kertoa, että ei ole ns. intuitiivinen näkijä joka todella NÄKEE vaan että kääntelee vain kortteja. Tässä tapauksessa tyttö sai maksun etukäteen ja käänsi kaksi korttia. Tulkitsi siis selvästi tarotkirjan tulkinnalla. Eräs vanhempi mieshenkilö oli myös iso pettymys, on pitänyt oikein näkijäkurssejakin (!!), mutta minun elämästäni ei kyllä nähnyt mitään. Mystisen näköinen hahmo toki, juuri sopiva New Age -ihmisten odotuksiin, mutta minua ei menninkäinen auttanut, päin vastoin. Jos joku teistä tietää TODELLA näkevän näkijän niin olisin kiitollinen tiedosta!! Itselläni on ystävänä tällainen henkilö, siis todellinen näkijä, mutta jopa hänkin on saanut toiselta tasolta kehotuksen, että rahasta näkemistä on syytä vähentää ja keskittyä muuhun. Toivon totisesti että tämä epidemia loppuu ja korttiakääntämällä rahastavat saavat opetuksen, että jos ei osaa auttaa eli jos ei auttamisen lahjaa ole tosiaan ANNETTU, niin rahastuskin on moraalitonta. Kysyjillä on kuitenkin useimmiten ihan oikea hätä!! Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: mesolet - 13.02.2007 21:49:24 Vielä lisäys edelliseen: selasin äsken auttajalistaa ja kappas, sinne oli ilmestynyt myös tämä mainitsemani tarotkirjan selaaja. Eipä voi tosiaan muuta toivoa, kuin että kullekin apua tarvitsevalle annettaisiin toiselta tasolta opastusta, että kuka on oikea näkijä jolta todella saa apua - ja kuka ei.
New Age -näsäviisas vastaa tähän, että "ehkäpä sinun ei kuulu saadakaan mitään tietoa". Saattaa pitää paikkansa. Mutta oppia pitäisi myös näkijöiden, pelkkä rahastus ja diipadaapa ei ole auttamista. Arvostan suuresti tarotennustajia jotka sanovat suoraan että eivät ole perinteisiä selvänäkijöitä näkyineen. Mutta suuri osa katsojista ei valitettavasti kerro rehellisesti, että eivä oikeastaan lainkaan NÄE. Olen itsekin paljon katsonut ihmisille mutta en koskaan ole ottanut rahaa. Vastaanotto on ollut häkellyttävän hyvää, mutta itse minulla ei ole aavistustakaan milloin osun "oikeaan" ja milloin taas en. Koen selkeästi olevani pelkkä kanava, instrumentti, aivan kuten reikihoidossa hoitaja on pelkkä johdatin joka johtaa universaalia parantavaa energiaa. Tällainen kanavana toimiminen vaatii äärimmäistä nöyryyttä ja epäitsekkyyttä. Jos siis katsotte jolle kulle eikä vastaanottaja koe saavansa katsomuksestanne yhtään minkäänlaista apua, niin ANTAKAA RAHAT EDES TAKAISIN! Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 13.02.2007 22:01:20 mesolet
sääli että olet tainnut todella aseasti törmätä tälläisiin ei aitoihin tapauksiin. itse olen kuitenkin sitä mieltä että korttien lukija ja selvännäkijä ovat kaksi täysin eri asiaa.selvännäkijä ei välttämättä tarvitse kortteja avukseen. minusta on ihan kohtuullista kysyä esim. aikaa varatessasi miten hän tulkintansa tekee. ja itse ainakin katson elämää kokonaisuutena jotta voi ymmärtää tulevaa täytyy nähdä myös menneisyyttä ja tätä päivää. jopa ihan yksittäisen kysymyksen vastaukseen vaikuttaa koko elämäsi menneisyyteneen ja nyky hetkineen yhtä kysymystä varten nostan minimissän 3 korttia jos apua korteilta haluat.voin myös olla käyttämättä kortteja lainkaan. no mutta toivon että löydät sen itsellesi hyvän auttajan.jos vielä joskus sellaista kaipaat.sillä on meitä asiansakin osaavia. :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 13.02.2007 23:58:38 Minulle selvänäkijät/ennustajat ovat nähneet enimmäkseen päin mäntyä. Osa on ollut ilmaisia (netissä), osa maksullisiakin (kallein jopa 60 euroa, nimikirjaimilla pm).
Ilmaiseksi saa syytää mitä liirumlaarumia huvittaa, ei se paljoa ota jos ei annakaan. Rahasta taas... jos putkimies tai taksikuski ryssisi hommansa yhtä totaalisesti, reklamoisin siitäkin. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Faery - 28.02.2007 15:01:01 Kiinnostava keskustelu. Jäin itse miettimään, mitä oikea näkeminen sitten oikeastaan on? Toisethan ovat intuitiivisia, toiset selvännäköisiä tai kuuloisia, toiset kanavoivat. On totta, että alalla vallitsee täysi anarkia ja kukaan ei valvo mihin näkeminen perustuu ja kuka kutsuu itseään näkijäksi. Olisikin todella hyvä, että ennustajat kertoisivat rehellisesti käyttämästään menetelmästä.
Mielestäni selvänäköisinkään ihminen ei voi nähdä aina ja kaikista ihmisistä. Siinä vaiheessa kun näkeminen valjastetaan rahan ansaitsemiseen, kasvaa paine hallita kykyä, silloinkin kun ei jaksa tai yhteydet eivät ole auki. Minullakin on takanani ikäviä kokemuksia selvännäkijällä ja koin, ettei hän nähnyt mitään, mitä en jo olisi itse tiennyt. Näkemisen sijaan hän käytti hyväkseen suggestiota ja terävää psykologista silmää. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 23.03.2007 18:30:05 Ilmaiseksi saa syytää mitä liirumlaarumia huvittaa, ei se paljoa ota jos ei annakaan. Rahasta taas... jos putkimies tai taksikuski ryssisi hommansa yhtä totaalisesti, reklamoisin siitäkin. Tuli mieleen, että kerron johonkin keskusteluun kokemuksesta mitä tapahtuu, kun antaa asiakkaalle mahdollisuuden vapaaehtoiseen korvaukseen; n. 7 tapauksessa kymmenestä. A) sellaiset ihmiset soittavat, joilla ei ole uskoa sielunvaellukseen eikä ylipäätään uskoa usein edes selvänäkökykyyn. B) sellaiset ihmiset soittavat, jotka haluavat kuulla tietyn vastauksen ja kaikista muista vastauksista tulee "paha mieli" tai ne ovat automaagisesti "vääriä" vastauksia C) sellaiset ihmiset soittavat, jotka haluavat selvänäkijän ottavan vastuun heidän päätöksistään ja tekevän vielä ne päätökset omasta puolestaan! D) soittajat makaavat sohvalla flegmaattisena, jollon energiat hajaantuvat ja yrittävät tirkistellä näkijää eli katsoa hänen kauttaan asioita - näin he tulevat näkijän energiakenttään energiasieppoina Kaiken tämän edellä olevan vuoksi, selvänäkemisestä tulee ottaa rahaa; edes nimellinen korvaus. Se katkaisee siteen näkijän ja asiakkaan välillä ja suojaa näkijää. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 24.03.2007 11:14:09 Ilmaiseksi saa syytää mitä liirumlaarumia huvittaa, ei se paljoa ota jos ei annakaan. Rahasta taas... jos putkimies tai taksikuski ryssisi hommansa yhtä totaalisesti, reklamoisin siitäkin. Tuli mieleen, että kerron johonkin keskusteluun kokemuksesta mitä tapahtuu, kun antaa asiakkaalle mahdollisuuden vapaaehtoiseen korvaukseen; n. 7 tapauksessa kymmenestä. A) sellaiset ihmiset soittavat, joilla ei ole uskoa sielunvaellukseen eikä ylipäätään uskoa usein edes selvänäkökykyyn. B) sellaiset ihmiset soittavat, jotka haluavat kuulla tietyn vastauksen ja kaikista muista vastauksista tulee "paha mieli" tai ne ovat automaagisesti "vääriä" vastauksia C) sellaiset ihmiset soittavat, jotka haluavat selvänäkijän ottavan vastuun heidän päätöksistään ja tekevän vielä ne päätökset omasta puolestaan! D) soittajat makaavat sohvalla flegmaattisena, jollon energiat hajaantuvat ja yrittävät tirkistellä näkijää eli katsoa hänen kauttaan asioita - näin he tulevat näkijän energiakenttään energiasieppoina Kaiken tämän edellä olevan vuoksi, selvänäkemisestä tulee ottaa rahaa; edes nimellinen korvaus. Se katkaisee siteen näkijän ja asiakkaan välillä ja suojaa näkijää. TaruTuulia puhut aivan asiaa mielestäni...uskon kuitenkin myös siihen että tuon korvauksen pitää olla sellainen että sen pystyy maksamaan kuka tahansa kun/jos todella todella tarvitsee apua niin ainakin minä autan täysin ilmaiseksi... mitä noihin päätöksiin toisen puolesta tulee niin itsellä ainakin enenpi sellainen tapa että annan ihmiselle vaihtoehtoja elämään...kukaan ei mielestäni voi elää toisen ihmisen elämää(eikä täten voi olla vastuussa toisten tekemistä päätöksistä) vaan sinun on elettävä itse kuitenkin oma elämäsi... jotenkin myös joskus tuntuu että nämä joiden puolesta et ole valmis elämään heidän elämäänsä ovat niitä jotka valittavat että kun heille ei osata kertoa oikein mitään... itsellä myös vaikuttaa paljon vastaukseen tuo että kuinka avoin toinen on näyttämään omaa elämäänsä minulle..jos on valmiiksi pessimistinen asenne energioihin vie se minultakin enenpi energiaa ja siltikin tuntuu että ei saa ihmiselle häntä tyydyttäviä vastauksia... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 24.03.2007 12:02:52 Hyvää keskustelua!
Ajattelen näin, että selvännäköisyys on myös aina vuorovaikutussuhde. Siinä, mikä sinun todellinen hätäsi on. Siinä, miten avoin olet toisenlaiselle tiedolle, sillekin, mikä nyt ei aivan ole se mitä odotit tai jonka haluat torjua. Siinä, millaista elämäsi prosessia olet käymässä läpi. Siinä, kuinka kypsä olet juuri siinä tilanteessa ottamaan vastaan tietoa. Sillä tietoa on niin monenlaisella tasolla. Samoin 'tietäjät' ovat hyvin monenlaisella tasolla. Kuten myös heidän kykynsä ja tapansa ilmaista itseään on hyvin monentasoista. Kun tuntee tosi hätää, sen aavistaa myös toinen osapuoli ja syntyy aito halu auttaa. Oikeastaan jokainen jollakin tapaa voisi tässä tilanteessa olla selvännäkijä. Rikkain tilanne tässä vuorovaikutuksessa on se, että yksilö saa tuntea olevansa keskeinen, hänen ongelmansa se keskeinen asia, johon molemmat syventyvät. Näin syntyy eräänlainen 'elämyshetki', jolloin tila avartuu, katsantokanta avartuu ja keksipisteenä olevan henkilön ympärille kertyy energiaa. Silloin hänelle usein itselleenkin valkenee uusia asioita. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin joskus aivan ihanaa antaa itsensä ja huolensa toisen huomaan! Ja aina saa jotakin. Olen kokenut selvännäkijöiden avun monta kertaa. Jopa tällä areenalla!!! Pelkkä tunteeton yhteydenotto ei ole helppo juttu kummallekaan tuntemattomalle ihmiselle, mutta sekin voi toimia, jos molemmat ovat avoimia ja rehellisiä omille tunnoilleen. Eipä silti. Se apu mitä minä olen saanut ystäviltäni ja tuntemattomiltakin selvännäkijöiltä, on apu, joka ei ole rahassa mitattavissa. Siksi voin vain kunnioittaa ja olla kiitollinen. Mutta olen valmis antamaan rahaakin iloisin mielin. :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 24.03.2007 13:57:15 uskon kuitenkin myös siihen että tuon korvauksen pitää olla sellainen että sen pystyy maksamaan kuka tahansa kun/jos todella todella tarvitsee apua niin ainakin minä autan täysin ilmaiseksi... mitä noihin päätöksiin toisen puolesta tulee niin itsellä ainakin enenpi sellainen tapa että annan ihmiselle vaihtoehtoja elämään... Niin Jadeania, olen ihan samaa mieltä. Itselläni on auttajalistalla ollut nyt jonkun pari kuukautta sellainen teksti, että vapaaEHTOINEN korvaus ja nuo huomiot ovat kiteytyneet siis ihan nyt tänä aikana aiemmin esittämikseni. Samalla tajusin, että vapaaVALINTAINEN korvaus on siis parempi; se on aivan sama, vaikka se olisi 1 euro, mutta se on juuri ikään kuin osoitus siitä omasta vastuusta! Ilmaiseksi voi auttaa hyvillä mielin silloin, kun toinen on samalla henkisellä "tasolla"; puhuu samaa kieltä maailmankaikkeudesta, sielun vaelluksesta ym. Silloin se avaa mahdollisuuden ja portin ystävyyteen sekä vuorovaikutukseen, jota taas Esmiralda tuossa ansiokkaasti kuvasikin :) Tällainen näkeminen auttaa eniten ITSEÄ eteenpäin omalla polulla ja tulee takaisin jostain muualta kymmenkertaisena. Noista vaihtoehdoista vielä; ihmisen tulee ymmärtää, että hänellä on AINA vaihtoehtoja, niin kuin hänellä onkin! Kohtalonsahan voi kuvitella jokainen päivä toiveidensa mukaisesti. Jos niillä on jotain pohjaa, ne toteutuvat; sitä nopeammin, mitä vilpittömämpiä ne ovat ja mitä enemmän ne edistävät omaa hyvinvointiasi ja elämänsuunnitelmaasi. Tässä kävi itselle ihan hassusti juuri, kun toissa viikolla pysähdyin haaveilemaan pienestä vanhasta omakotitalosta kaupungin keskustassa ja sanoin siitä ääneen yhdelle työkaverille, niin toissapäivänä sellainen oli lehdessä halvemmalla kuin nykyinen rivitaloasuntoni. Soitin, olin ensimmäinen, kävin katsomassa ja sain sen. Ihan älytön homma on vielä se, että säästän jo ensi kuusta rahaa yli 220 euroa muuttaessani, talo on isompi kuin nykyiseni asunto ja sain avaimet sinne heti käteen. Yli kuukausi aikaa muuttaa, kevät aurinko paistaa ja taas on uusi päivä :aurinko: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 24.03.2007 16:53:02 onnittelut uudesta asunnosta TaruTuulia vaikka meneekin vähän off topic...muillakin siis kevät muutto edessä...tervetuloa muutto joukkoon mukaan...
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 26.03.2007 18:31:33 TaruTuulia, näkijöille voisi maksaa tulosperusteisesti. Jos vaikkapa puolen vuoden päästä ennustukset ovat toteutuneet, sitten kunnon korvaus. Muuten ei mitään.
No eihän näkijä ole kuitenkaan pelkkä informaation lähde, vaan asiakkaille joutuu jättämään osan asioista kertomatta. Enemmän asiakkaat tarvitsevat energiatason nostatusta ja myönteistä tsemppausta. Tottakai se on raskasta, mutta niin on myös esim. lääkärin työ. Kuuluu auttamisduunin luonteeseen. Eihän tuollainen työ kaikille sovikaan. Vapaaehtoinen korvaus taitaa olla paras vaihtoehto. Se käytäntö Iris Roineellakin oli, ja hyvin hän tuli toimeen. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 26.03.2007 21:47:57 TaruTuulia, näkijöille voisi maksaa tulosperusteisesti. Jos vaikkapa puolen vuoden päästä ennustukset ovat toteutuneet, sitten kunnon korvaus. Muuten ei mitään. No eihän näkijä ole kuitenkaan pelkkä informaation lähde, vaan asiakkaille joutuu jättämään osan asioista kertomatta. Enemmän asiakkaat tarvitsevat energiatason nostatusta ja myönteistä tsemppausta. Tottakai se on raskasta, mutta niin on myös esim. lääkärin työ. Kuuluu auttamisduunin luonteeseen. Eihän tuollainen työ kaikille sovikaan. Vapaaehtoinen korvaus taitaa olla paras vaihtoehto. Se käytäntö Iris Roineellakin oli, ja hyvin hän tuli toimeen. minua jäi nyt syvästi ihmetyttämään tuo sinun jättää osan kertomatta osio..miksi pitäisi jättää mitään kertomatta? itse ainakin uskon siihen että jos ihminen itse antaa luvan katsoa omaa elämäänsä niin katsojalle kerrotaan juuri ja ainoastaan se jonka tämä kyseinen ihminen on valmis kuulemaan tai se mikä on välttämätöntä hänen kannaltaan kuulla jotta voisi kasvaa lähemmäs tietoisuutta omasta itsestään... ja jos nyt oikein tyhmää vertauskuvaa käytetään niin eihän ne lääkäritkään kaunistele esim. sinun terveydentilaasi vaan kertovat tavalla tai toisella suoraan oli terveydentilasi kuinka vakava tahansa. esim. mietittän jotain vaikka syöpä potilasta josta lääkäri tietäisi että hänellä on elinaikaa jäljellä vain vähän esim. kuukausia. pitäisikö tämän lääkärin mielestäsi jättää kertomatta tälle henkilölle hänen todellista tilaansa ja maalata vain ruusuja seinille? Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 26.03.2007 23:05:05 Jadeania, monet näkijäthän eivät kerro kovin ikäviä asioita.
Lääkärivertauksesi oli kyllä osuva. Mutta lääkäri kertoo syövästä vasta, jos tauti on löytynyt. Muussa tapauksessa yrittää lähettää potilaan jatkotutkimuksiin häntä hermostuttamatta. Näkijä taas saattaa havaita, että asiakasta odottaa tulevaisuudessa avioero. Onko asiakas valmis kuulemaan tällaista, vaikka näkijän luokse tuleekin... Tätä puitiin taannoin jossakin toisessa keskustelussa. Kaikki näkijät eivät tosiaan kertoisi. Sinänsä kiinnostavaa, että mihin ammattilaiset vetävät rajan näissä asoissa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Jasca - 27.03.2007 12:17:44 Julietta on aivan oikeassa siinä, että monet näkijät "pihtaavat tietoa". He perustelevat valintaansa sillä, etteivät halua järkyttää asiakkaita ja kertovat vain hyvät uutiset. Minun mielestäni kyse on enemmänkin siitä, etteivät nämä näkijät halua ottaa vastuuta omista tulkinnoistaan. Mutta kursseillakin opetetaan joskus, ettei kaikkea pidä kertoa. Siinä taas olen Jadeanian kanssa samaa mieltä, että kaikki pitäisi kertoa. Taito on siinä miten asian kertoo. :)
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 27.03.2007 12:35:58 TaruTuulia, näkijöille voisi maksaa tulosperusteisesti. Jos vaikkapa puolen vuoden päästä ennustukset ovat toteutuneet, sitten kunnon korvaus. Muuten ei mitään. :2funny: vai tulosperusteisesti? Huh, huh - et ole tosissasi?! Yhtäkkiä kun pysähdyin miettimään, niin itsellekin on käynyt joskus muinoin lukuisia kertoja niin, että ennustus olisi voinut toteutua, jos olisin itse lähtenyt siihen mukaan. Löin kuitenkin jarrut pohjaan, koska siitä oli minulle etukäteen kerrottu ja näin pystyin välttämään tapahtuman. Omalla kohdallani kyse oli jääräpäisyydestä ja pelosta; hyvät asiat jäivät tapahtumatta, koska en halunnut sellaista tunnetta, että kenenkään ennustus sanelee elämäni valintoja. Olisiko pitänyt soittaa selvänäkijälle ja sanoa, että palauta rahat, koska tämä suhde ei tästä nyt sitten pidemmälle edennytkään; emme menneet naimisiin tai lisääntyneet, vaikka se oli tähtiin kirjoitettu? :) Vielä noista ikävien asioiden kertomisesta; varoitukset ovat aina paikallaan, jos jotain näkee, mistä varoittaa! Selvänäkijä ei ole Jumala. Muistakaa nyt hyvät ihmiset se...te olette itse..! Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 27.03.2007 12:52:34 aivan sinä sen sanoit TaruTuulia selvännäkijä ei todellakaan ole jumala..ja omilla valinnoilla voi aina jossain määrin vaikuttaa omaan tulevaisuuteen...
small...siinäpä se taito onkin miten kertoa kaiken mitä näkee järkyttämättä tai hirveästi pahoittamatta ihmisen mieltä? mielestäni näkijä joka ei kerro kaikkea mitä näkee..ei ky ota vastuuta lahjansa koko konaisuudesta..mielestäni se kaikki mitä näkijälle näytetään on tarkoitettu sille ihmisille kerrottavaksi..näkijällä tietenkin saattaa joskus tulla se vaikeus kuinka asian ilmaista sillä oikealla tavalla... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 27.03.2007 18:14:57 Kiitos ajatuksesta muuten Jadeania ja lykkyä sinullekin uuteen kotiin! Teetköhän siitä sisustuksesta vähän zen-tyyppisen; simppelin ja harmonisen? ;)
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 27.03.2007 18:31:15 Kiitos ajatuksesta muuten Jadeania ja lykkyä sinullekin uuteen kotiin! Teetköhän siitä sisustuksesta vähän zen-tyyppisen; simppelin ja harmonisen? ;) veit sanat suustani...aivan ehdottamasti kotini pitää olla jotain tuollaista..vielä kuin ymmärtäis kaikista mielenkiintoisista jutuista jotain...mutta täällähän on kaikkee hyödyllistä tietoo..täytyy vaan opiskella hieman ::) no tää nyt meni taas hiukan off topic :D ...tai no ei välttämättä näyttää sielläkin olevan tuota selvännäkin lahjaa ainakin jossain määrin ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 27.03.2007 19:47:20 Muistanet Jadeania, että meidän piti jutella silloin kerran puhelimessa, mutta sitten sinulle tulikin muuta? Nyt muistin, että näin sinut silloin munkkina muinaisessa Japanissa; siitä se kumpuaa ::)
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Terhi35 - 27.03.2007 22:30:30 Hiljattain soitin yhdelle näistä puhelinnäkijöistä ja hyvä oli, voin siis suositella.. ;)
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Cheva - 28.03.2007 13:43:40 itse haaveilen soittavani jollekin puhelinennustajalle tässä kohta puolin, mutta valinnanvaikeus iskee. Suositella saa hyväksi koettuja :)
Tosin kaipa se oma intuitio johdattaa sen "parhaimman" luokse, mutta suosituksia nyt on ehkä helpompi seurata. En ole aikaisemmin soitellut selvänäkijöille, ohjeistus kai paikallaan :D Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Daniella - 28.03.2007 14:14:47 Cheva: Kaikkihan ei näe kaikille, mutta voin suositella niitä, kenestä itse olen pitänyt. Eli auttajalistan Ilse Kari ja Anne. Olen molempien kanssa jutellut useamman kerran ja aina ennusteet ovat pysyneet samana. Näkevät myös toisiinsa verrattuna samalla tavalla (ja samoin ovat nähneet muutamat muutkin). Osa asioista on jo tapahtunut, isoimmat asiat odottelevat vielä tuloaan. Mutta siis molemmat naiset ovat erittäin päteviä, vastuunsatuntevia ja lämminhenkisiä. Näkevät nykytilanteen poikkeuksetta erittäin tarkasti ja Annelta on varsinkin joskus tullut sellaisia asioita, mitä hän ei mitenkään voisi tietää ellei oikeasti "näkisi". Mikäli päädyt jompaankumpaan, niin kerrohan sitten kokemuksesi :smitten:
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 29.03.2007 07:41:19 mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle minä henkilökohtaiseti voisin suositella tuulia mäntylää ja tuosta annesta josta daniella puhui niin häneltä en ainakaan itse ole saanut koskaan oikeita vastauksia muuta kun jostain menneisyyden asioista...toisaalta en ole jutellut hänen kanssaan kun kerran sattumalta (sain hänestä jotenkin todella hätäisen kuvan) tuulian kanssa ollut sitten enenmänkin tekemisissä...
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Daniella - 29.03.2007 09:34:12 Jadeania: Onkohan kysymys tosiaan samasta Annesta? Kun ainakin tämä, jonka kanssa minä olen puhunut, on todella rauhallisen oloinen aina eikä missään nimessä "hätäinen" :o
Mutta tosiaan, kuten todettu, kaikki eivät kaikille näe joten vain etsimällä löytää sen itselleen sopivan :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 29.03.2007 10:25:19 niin kuten sanoin mikä sopii toiselle ei välttämättä ole ole se oikea toiselle..näissäkin kannattaa valittaessa varmaan kuunnella sen oman sydämen ääntä...en silti sano etteikö tuo Anne osaisi asiaansa ja silloinkin kun hänen kanssaan juttelin niin se oli vaan pieni hetkinen ihan sattumalta...
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 03.04.2007 19:35:45 Niinpä niin. Tarutuulia ottaa esiin aiheen, josta olen monesti sanonut halki ja poikki. Vetelät energiasyöpöt TAHTOO leijua maailmankaikkeudessa toisilta varastamillaan energioilla. Joillekin todella pitäisi tehdä heidän puolestaan päätöksiä ja kantaa vielä vastuukin, niinkuin aina päätöksentekijä joutuu.
Siksi olenkin jo vuosia sitten päättänyt, etten tee ilmaiseksi katsomisia kenellekään. Vapaa-aikani on silloin ainoastaan ja vain omaa virkistäytymistäni varten. Jotta jaksan taas auttaa täysin akuin jotakin todella kipeästi apua tarvitsevaa. Että sillä katsomisella on siunaus toisenkin elämässä. Ilmainen ennustus ei toteudu, sanovat romaninaiset. Totta puhuvat. Ennustusta ei saa omaksi, jos sen ilmaiseksi ottaa vastaan. Eri asia on lahjaksi katsottu. Jadeania sanoi, että lääkärikin joutuu antamaan aikaansa ilmaiseksi. Ei pidä paikkaansa. Toiset lääkärit saavat kuukausipalkkaa ja ylitöistä sekä päivystyksestä lisiä. Toiset on yrittäjäpohjalla toimivia, joka minuutti ja toimenpide maksaa, lisänä toimistomaksu - sihteerikkökin pitää asiakkaan rahoilla ruokkia. Julietta huomauttaa Iris Roineen käytännöstä, että vapaaehtoinen maksu. Kerran hänellä kävin. Heti kun istuin tuoliin, kysyi 'Millä summalla tahdot, että ennustan sinulle?' Laitoin satasen (mk) pöytään. Eipä ollut rouvalla aikaa kuin puhua reilu 5 minuuttia puutaheinää. Eli: hänen selvänäkönsä oli heikompi. Olin avoimella mielellä ja kuuntelin mitä hän kertoi, en ohjannut katsomista mitenkään. Eikä Iris silloin osannut nähdä mitään. Tämän ymmärsin vasta vuosia myöhemmin... Isänsä (John Sundström = Suntta) kerran kadulla törmäsi sattumoisin minuun ja sanoi: 'Sinä tyttö olet tutka ihan päästä varpaisiin.' Ihmettelin, mitä hän tarkoitti. Hän vastasi: 'No. Sinä näet vaikka mistä tahansa läpi. Kaikkea ei kuitenkaan ole hyvä kertoa. Toiset ei kestä totuutta.' Tämän olen todennut vaikka kuinka monta kertaa, että jokainen ihminen pystyy ottamaan vain oman elämänkokemuksensa tason verran asioita vastaan. (Toki synnynnäinen älykkyystasokin vaikuttaa asiaan.) Liikaa ei pidä kertoa, eikä tietoa liikaa pantata. Intuitio kyllä kertoo, mitä ihminen kestää ja mitä ei. Joskus on pakko havahduttaa tyhjää elämää elävä leijumasta itseään luuloihin ja unohduksiin. Tietoisuuteen herättäminen pitää tehdä vastuullisesti, mutta ei aikaakaan kun havahtunut jo ottaa täyden vastuun elämästään ja lakkaa elämästä 'konditionaalissa' (=ehdollinen sanamuoto) eli -isi- muodossa. Jori Malmstenin sanoin: ' Oi, jos kerran voisinkaan... surut heittää unholaan...' Jokainen voi, jos tahtoo. Elämä on otettava vastaan tietoisena, uteliaana ja vastuullisena. Silloin elämä kannattaa myös elää, eikä haahuilla tyhjässä ja pimeässä - hukaten lahja, jonka syntymässä joka ihminen saa. Omakohtainen, omanmittainen, omanmakuinen, todellinen elämä. Elämä. Lahja. Olkaapa hyvät. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 03.04.2007 19:43:15 T.Touhulalla oli suoraa puhetta. Enpä osaa muuta kuin olla hiljaa nyt. ???
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 04.04.2007 08:29:49 T.TOUHULA
Jadeania sanoi, että lääkärikin joutuu antamaan aikaansa ilmaiseksi. Ei pidä paikkaansa. Toiset lääkärit saavat kuukausipalkkaa ja ylitöistä sekä päivystyksestä lisiä. Toiset on yrittäjäpohjalla toimivia, joka minuutti ja toimenpide maksaa, lisänä toimistomaksu - sihteerikkökin pitää asiakkaan rahoilla ruokkia. missä vaiheessa olen näin sanonut? tosesin vaan yhdessä eimerkissä että julietalle että pitäisikö lääkärinkin tehdä työnsä ilmaiseksi niin kauan että saat mieleisesi diagnoosin häneltä??? ja mitä muuten tulee tuohon ilmaiseksi tekemiseen..määrittele milloin se on lahja tehdä jollekkin tulkinta ilmaiseksi? jos joku pyytää tulkintaa ja teen sen hänelle ilmaiseksi niin eikö se ole silloin lahja...jokainen tekee asiat tavallaan ja minusta ainakin on todella väärin pyytää monta kymppiä tulkinnasta...oletko ajatellut kuinka monelle apua tarvitsevalle voi olla "rahakysymys" pyytää tulkintaa? minun tulkintani ovat ainakin sellaisia että ovat aina kaikkien saatavilla ei tarvitse kuin pyytää...sillä minä ainakin teen jokaisen tulkintani suurella rakkaudella jokaista pyytäjää kohtaa ja saisinpa siitä rahaa tai en se on lahja minulta tulkinnan pyytäjälle. ja tämä sinun romani käsityksesi että tulkinta ei voi toteutua jollei siitä maksa...hmmm laittaa miettimään että montako romani "ennustajaa" tunnet? minä ainakin tunnen monta jotka eivät edes rahaa halua ja heidän sanomansa kuitenkin toteutuu..se kun on mielestäni vähän niin että itsellekkään sitä palkkiota ei voi aina vaan mitata rahassa tai vastaavassa...vaan minulle palkkio voi vaikka olla tulkinnan saajan hyvä mieli... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 04.04.2007 12:57:35 Mitenkähän tämän nyt aloittaisi...?!
No, jospa sanon vaan kaiken taivastelun keskelle että: 'Voi Herraj Jumala!' ;D :2funny: Pitääkö kaikkien ja kaikkialla ajattelultaan ja toimintaperiaatteiltaankin pyrkiä similoitumaan (samankaltaistumaan) vai saako tässä maailmassa olla assimilaareja (eriytyneitä, itsenäisesti ajattelevia, vapaasieluisia) persoonallisuuksia? Saako!? :-\ :o Pitääkö minun sanoa, mitä Julietta ja Jadienna saavat tehdä ja saavatko he antaa lahjoja, kun siltä tuntuu?! Uh... no voihan nenä! No ei todellakaan pidä. Etteköhän te voi tehdä miten tahdotte, minulta siihen lupaa kysymättä. Te olette erilaisia (kuin minä / joku muu / jo keskenännekin) persoonallisuuksia ja toimitte omien sisäisten intuitioittenne mukaan. Siitä vaan antamaan lahjoina vaikka kaikki ennustukset ja muut avut. Mietin vain, mitä hyväksyntää tai arvonantoa te tällä äititeresa-myytillänne oikein haette?! :angel: Okei okei! Vakavoidun. (Naurattaa vieläkin, että joku voikin ajatella kaikkien toimijoitten pakosta samanlaisin periaattein toimia. Hirtehisyyttä pukkaa.) Suomen kansa on jotenkin liian samasta puusta veistettyä. Ja jollei ole, niin sittenkö pitäisi samanlaistua ja toimia jokainen yhtenäisin periaattein. Ei hitossa, eikä ihan vieressäkään. Suomalaiset on kautta vuosisatojen pakotettu ulkoisten valtojen vasallien (ja peloteltu 'rytsölöitten' ryöstelyjen taholta itäosissa) toimesta alistumaan ja samankaltaistumaan tai jalkapuu odottaa kirkonmäellä / -porstuassa. Ollaan niiiin protestanttia että. Aikoinaan, kun kansannaiset hallitsivat yrttien salat, keksi kirkko ottaa vain pappien haltuun parannustieto (näin saatiin arvovaltaa roomalaiskatoliselle kirkolle, joka tuotiin piskuiseen maahamme valloittamaan kansa luonnonuskonnoilta). Jos tauti oli yrtein ja rukouksin parannettavissa, se oli vain Jumalan vitsaus. Mikäli siihen tarvittiin enemmän tietoa ja taitoa, oli sairas kirottu ja joutui (kirkon) pannaan. Eräässä vaiheessa yrttiparantajat poltettiin noitina roviolla, samoin selvänäkijät (tuolloin näkijöiksi vain kutsutut). Tuolta ajalta oli peräisin Suomen lakiin kirjattu (jo n. 25v sitten laista poistettu) yrttiparantajana, selvänäkijänä tai povaajana toimimisen kielto sakon tai kovemmankin rangaistuksen uhalla. Näkijänä toiminnan rangaistusperuste oli maksun ottaminen katsomuksista. Tämä ajatus istuu vieläkin tiukassa suurimmassa osassa kansalaisiamme. Nykyisin voi kuka tahansa aloittaa näillä toimialoilla yrittämisen. Asiakkaitten onneksi kuitenkin ollaan standardoimassa vaatimustasoa varsinkin parantamisen ollessa kyseessä. Puoskaroijat makselevat kovia korvauksia, mikäli asiakkaalle ei ole hoidosta hyötyä tai jos hänen sairautensa entisestään pahenee 'hoidon' aikana. Selvänäkijätoiminnasta on monella vielä tuo keskiaikainen käsitys, kiitos kansankirkkomme 'kasvattavan' vaikutuksen. (Huomautan, että olen kirkon jäsen ja toimin aktiivisti siellä. Noitavainoinen asenne ei ole rasitteenani.) Hiukan asian ohi mainitsen, että kirkon homofobiakin pohjautuu vuosisatojen takaisiin ajatuksiin, että samaa sukupuolta kohtaan seksuaalista mielenkiintoa osoittava on 'jotenkin sairas' ja parannettavissa. Tarvitaankohan siihen loitsuja tai rukouksia tai mitä?! Katsotaan nyt, kuinka kauan kestää tieteellisen totuuden lanseeraus kirkkokansan ajatuksiin. Tieteellisestihän ei voida osoittaa rajaa sille kumpaa sukupuolta kukakin ihminen on. Siten tämäkin aihe on katsottava 'per henkilö'. Raamatun sanaa lainatakseni: 'Kaikki on teille sallittua, mutta kaikki ei ole teille hyväksi. Katsokaa siis kukin vaellustanne ja tekojanne, että ette joutuisi kauhun valtaan, kun joudutte Tuomarin eteen.' (Tämä tuomari on useimmiten yleinen mielipide tai henkilön omatunto.) Lisäksi sanon: Tehkää aivan kuten teille sopii, mutta älkää vaatiko toisia toimimaan samoin. Jokainen vastaa omista teoistaan. Jenkki-tyylinen (similarisoitumis-vaatimuksinen) vouhkaus saa minut ainakin voimaan pahoin. Sisäinen ääni (=intuitio) kyllä itse kullekin kertoo miten juuri hänen tulee toimia, että omatunto ja itsetunto pysyvät kuosissaan. Mihinkö tämän ajatukseni perustan? -Yksinkertaisuudessaan siihen, etä jokaiselle meille on jo syntymälahjana annettu erilaiset valmiudet ja taipumukset, joita tulee kehittää. Vain siten yksilö pystyy olemaan itselleen ja yhteiskunnalle hyödyksi. Usein kuulen, että olisi helpompaa, kun mahdollisimman moni olisi mahdollisimman samanlainen. No vot! Kaikkienko meidän tulisi olla suutareita tai kirjanoppineita? Mistä sitten muihin töihin löytyvät tekijät? Miksi suomalaiset vastustavat muualta maahamme tulijoita, kun heillä on sellaista osaamista, mitä maastamme puuttuu. Laaja-alaisesti ajattelevana vastasin myös perusteluinani käyttämin aihe-aluein, jotta ymmärrätte tämän ilmaisen työn vaatimuksen olevan todella absurdi. Samoin kuin samanlaisin perustein toimimisen myös näissä selvänäköisyys-asiakkuuksissa. Sinä joka tahdot antaa energiasi kaikille muille tarvitseville, jääden itse ilman, mieti nyt ihmeessä, keneltä sitten käyt varastamassa energioita jotta pysyt ehjänä ja terveenä. Jostainhan sinäkin korvaavaa energiaa tarvitset. Aina, kun palvelu tai tavara vaihtaa 'omistajaa', siirtyy energia henkilöltä tai yritykseltä toiselle. Yksi energian ilmenemismuoto on raha, valuutta. Kiitollisuudenvelka rasittaa ilmaiseksi palvelua saanutta ihmistä ja jättää hänen energiakenttänsä auki, jolloin hän tyhjenee entisestään. Kiitollisuudenvelkaiset ihmiset takertuvat auttajiinsa ajatuksinkin ja toimivat kaukoenergia-rosvoina tietämättään. Tällaisia ihmisiä olen usein tavannut vuosikymmenten aikana ja heille olen tietoisella päätökselläni lähettänyt parantavaa energiaa muutaman päivän hoitojaksoina, jotta hekin voivat tervehtyä ja päästä irti 'äititeresa-imagoisista' 'ilmais'-auttajista. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: MuruMaikki - 04.04.2007 14:41:17 Sellaista on elämä. Ystävättäreni mies oli selvänäkijöitten ja parantajien palveluitten suurkuluttaja. Sitten hän tapasi t.touhula-nimimerkin takana olevan selvänäkijä-parantajan. Silloin minullekin paljastuivat tuon miehen aikeet. Surullista, vaikkakin helpottavaa, hänen onnistui kuolla lääkkeitten ja alkoholin väärinkäyttäjänä ennenkuin ehti 'hoitaa' kaikki uhkailemansa henkilöt sekä vaimonsa pois päiviltä.
Tämä t.touhula otti vakavasti ko. miehen veriteko-suunnitelmat -ehkä osa oli alkoholihuurujen aiheuttamia, mutta silti- ja ilmoitti vaimolle sekä muille uhkailluille vaarasta, joka heitä uhkasi ja oli ihan todellinen. Suunnitelmien paljastuttua mies raivosi aikansa ja hyvin runsas alkoholinkäyttö vahvojen lääkkeitten ohella vei hänet ennenaikaiseen hautaan. Tässä kohtaa joudun toteamaan, että myös vastuunsa tuntevia ja paineenkin alla pikaisesti toimia osaavia näkijöitä on olemassa, ainakin aiemmin mainitsemani t.touhula. Ja täällä hän sitten pistää ruotuun yli-rakastavia ilmais-auttajia. :knuppel2: ;) Ihan oman tyylinsä mukaisesti. Aivan alkaa hymyilyttää, kun muistan tavan, jolla hän tuon miehen sai hiljaiseksi. Vaikka mies raivosikin ja lupasi hoitaa näkijä-parantajankin pois päiviltä, hän istui hyvin hiljaisena 'kuin maansa myynyt ja velkaakin ottanut' vaikka normaalisti kukaan ei ollut mitään hänen (siis sen miehen) mittapuunsa mukaan. On totta, että on hyvä rakastaa ja antaa anteeksi, muta joskus on hyvä laittaa ojennukseen sellaiset, joille toiset tai heidän tapansa eivät ole yhtään mitään. Tätä näkijää voin suositella, jos uskallatte kuunnella suoraa puhetta. Hauskaa ei ainakaan puutu. Joillekin toki on hyvä ottaa nauruvakuutus tai ostaa muutama tenaleidi-paketti, jotta ei käy hassusti, kun sielu vapautuu. 8) :smitten: :2funny: Opin häneltä itse kysyessäni tulevia asioitani ja mennyttäkin, että: Rakkaus on hyvän tahtomista. Mutta jokaisen tahto on vapaa omiin asioihin nähden, kunhan ei satuta muita tai loukkaa heidän tahtoaan omaa tahtoaan näin toteuttaessaan. 'All den bästa' vaan kaikille! Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 04.04.2007 15:08:30 Pääongelma on se, että näkijät eivät näe muuta kuin puutaheinää. Minulle tämä tapahtui niin monta kertaa, ettei mene sattuman piikkiin. Enustelupuolellakin pitäisi olla jonkinlainen kuluttajansuoja. Voihan hommaansa hallitsemattomasta lääkäristäkin valittaa.
Ennen muinoin kiinalaiset lääkärit muuten laskuttivat potilailtaan niin kauan, kuin potilaat pysyivät terveinä. Jos potilas sairastui, hän ei maksanut. Iris R. oli mielestäni yksi niitä harvoja, jotka hieman näkivät (eivätkä rahastaneet kohtuuttomasti). Ja jos saivarrellaan, selvänäkijän kuuluisikin nähdä, minkä verran asiakkaalla on varaa maksaa palveluksesta. Jos näkijä tosiaan osaisi kertoa tulevaisuutta ainakin suurilta linjoilta oikein, hän olisi (kohtuullisen) palkkansa ansainnut. Tosin liiasta tietämisestä voi olla asiakkaalle enemmän murhetta kuin apua. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 04.04.2007 18:18:35 Mitenkähän tämän nyt aloittaisi...?! No, jospa sanon vaan kaiken taivastelun keskelle että: 'Voi Herraj Jumala!' ;D :2funny: Pitääkö kaikkien ja kaikkialla ajattelultaan ja toimintaperiaatteiltaankin pyrkiä similoitumaan (samankaltaistumaan) vai saako tässä maailmassa olla assimilaareja (eriytyneitä, itsenäisesti ajattelevia, vapaasieluisia) persoonallisuuksia? Saako!? :-\ :o Pitääkö minun sanoa, mitä Julietta ja Jadienna saavat tehdä ja saavatko he antaa lahjoja, kun siltä tuntuu?! Uh... no voihan nenä! No ei todellakaan pidä. Etteköhän te voi tehdä miten tahdotte, minulta siihen lupaa kysymättä. Te olette erilaisia (kuin minä / joku muu / jo keskenännekin) persoonallisuuksia ja toimitte omien sisäisten intuitioittenne mukaan. Siitä vaan antamaan lahjoina vaikka kaikki ennustukset ja muut avut. Mietin vain, mitä hyväksyntää tai arvonantoa te tällä äititeresa-myytillänne oikein haette?! :angel: Okei okei! Vakavoidun. (Naurattaa vieläkin, että joku voikin ajatella kaikkien toimijoitten pakosta samanlaisin periaattein toimia. Hirtehisyyttä pukkaa.) Suomen kansa on jotenkin liian samasta puusta veistettyä. Ja jollei ole, niin sittenkö pitäisi samanlaistua ja toimia jokainen yhtenäisin periaattein. Ei hitossa, eikä ihan vieressäkään. Suomalaiset on kautta vuosisatojen pakotettu ulkoisten valtojen vasallien (ja peloteltu 'rytsölöitten' ryöstelyjen taholta itäosissa) toimesta alistumaan ja samankaltaistumaan tai jalkapuu odottaa kirkonmäellä / -porstuassa. Ollaan niiiin protestanttia että. Aikoinaan, kun kansannaiset hallitsivat yrttien salat, keksi kirkko ottaa vain pappien haltuun parannustieto (näin saatiin arvovaltaa roomalaiskatoliselle kirkolle, joka tuotiin piskuiseen maahamme valloittamaan kansa luonnonuskonnoilta). Jos tauti oli yrtein ja rukouksin parannettavissa, se oli vain Jumalan vitsaus. Mikäli siihen tarvittiin enemmän tietoa ja taitoa, oli sairas kirottu ja joutui (kirkon) pannaan. Eräässä vaiheessa yrttiparantajat poltettiin noitina roviolla, samoin selvänäkijät (tuolloin näkijöiksi vain kutsutut). Tuolta ajalta oli peräisin Suomen lakiin kirjattu (jo n. 25v sitten laista poistettu) yrttiparantajana, selvänäkijänä tai povaajana toimimisen kielto sakon tai kovemmankin rangaistuksen uhalla. Näkijänä toiminnan rangaistusperuste oli maksun ottaminen katsomuksista. Tämä ajatus istuu vieläkin tiukassa suurimmassa osassa kansalaisiamme. Nykyisin voi kuka tahansa aloittaa näillä toimialoilla yrittämisen. Asiakkaitten onneksi kuitenkin ollaan standardoimassa vaatimustasoa varsinkin parantamisen ollessa kyseessä. Puoskaroijat makselevat kovia korvauksia, mikäli asiakkaalle ei ole hoidosta hyötyä tai jos hänen sairautensa entisestään pahenee 'hoidon' aikana. Selvänäkijätoiminnasta on monella vielä tuo keskiaikainen käsitys, kiitos kansankirkkomme 'kasvattavan' vaikutuksen. (Huomautan, että olen kirkon jäsen ja toimin aktiivisti siellä. Noitavainoinen asenne ei ole rasitteenani.) Hiukan asian ohi mainitsen, että kirkon homofobiakin pohjautuu vuosisatojen takaisiin ajatuksiin, että samaa sukupuolta kohtaan seksuaalista mielenkiintoa osoittava on 'jotenkin sairas' ja parannettavissa. Tarvitaankohan siihen loitsuja tai rukouksia tai mitä?! Katsotaan nyt, kuinka kauan kestää tieteellisen totuuden lanseeraus kirkkokansan ajatuksiin. Tieteellisestihän ei voida osoittaa rajaa sille kumpaa sukupuolta kukakin ihminen on. Siten tämäkin aihe on katsottava 'per henkilö'. Raamatun sanaa lainatakseni: 'Kaikki on teille sallittua, mutta kaikki ei ole teille hyväksi. Katsokaa siis kukin vaellustanne ja tekojanne, että ette joutuisi kauhun valtaan, kun joudutte Tuomarin eteen.' (Tämä tuomari on useimmiten yleinen mielipide tai henkilön omatunto.) Lisäksi sanon: Tehkää aivan kuten teille sopii, mutta älkää vaatiko toisia toimimaan samoin. Jokainen vastaa omista teoistaan. Jenkki-tyylinen (similarisoitumis-vaatimuksinen) vouhkaus saa minut ainakin voimaan pahoin. Sisäinen ääni (=intuitio) kyllä itse kullekin kertoo miten juuri hänen tulee toimia, että omatunto ja itsetunto pysyvät kuosissaan. Mihinkö tämän ajatukseni perustan? -Yksinkertaisuudessaan siihen, etä jokaiselle meille on jo syntymälahjana annettu erilaiset valmiudet ja taipumukset, joita tulee kehittää. Vain siten yksilö pystyy olemaan itselleen ja yhteiskunnalle hyödyksi. Usein kuulen, että olisi helpompaa, kun mahdollisimman moni olisi mahdollisimman samanlainen. No vot! Kaikkienko meidän tulisi olla suutareita tai kirjanoppineita? Mistä sitten muihin töihin löytyvät tekijät? Miksi suomalaiset vastustavat muualta maahamme tulijoita, kun heillä on sellaista osaamista, mitä maastamme puuttuu. Laaja-alaisesti ajattelevana vastasin myös perusteluinani käyttämin aihe-aluein, jotta ymmärrätte tämän ilmaisen työn vaatimuksen olevan todella absurdi. Samoin kuin samanlaisin perustein toimimisen myös näissä selvänäköisyys-asiakkuuksissa. Sinä joka tahdot antaa energiasi kaikille muille tarvitseville, jääden itse ilman, mieti nyt ihmeessä, keneltä sitten käyt varastamassa energioita jotta pysyt ehjänä ja terveenä. Jostainhan sinäkin korvaavaa energiaa tarvitset. Aina, kun palvelu tai tavara vaihtaa 'omistajaa', siirtyy energia henkilöltä tai yritykseltä toiselle. Yksi energian ilmenemismuoto on raha, valuutta. Kiitollisuudenvelka rasittaa ilmaiseksi palvelua saanutta ihmistä ja jättää hänen energiakenttänsä auki, jolloin hän tyhjenee entisestään. Kiitollisuudenvelkaiset ihmiset takertuvat auttajiinsa ajatuksinkin ja toimivat kaukoenergia-rosvoina tietämättään. Tällaisia ihmisiä olen usein tavannut vuosikymmenten aikana ja heille olen tietoisella päätökselläni lähettänyt parantavaa energiaa muutaman päivän hoitojaksoina, jotta hekin voivat tervehtyä ja päästä irti 'äititeresa-imagoisista' 'ilmais'-auttajista. siis kuten itsekkin jessus sentään sanoit niin tosiaan tehköön kukin tavallaan.eikä kukaan mielestäni täällä ole sanonut että miun tai siun tapasi tehdä tätä on se ainut ja oikea. ihmettelen vaan tätä sinun kiitollisuuden velka asennettasi..vaikka tekisinkin tulkinnan jollekkin ei miulle tarvitse jäädä kenenkään mihinkään kiitollisuuden velkaan.mutta tekstiäsi lukiessaan anteeksi nyt vaan herää miulle ainakin tunne että onko siulla itselläsi jokin pelko meistä äiti teresoista(kuten itse asian ilmaisit)kun on vaikeaa antaa meidän tehdä työmme tavallaan. tai oikeastaan kohdallani en edes puhuisi mistään työstä vaan pikemminkin kutsumuksesta joka suvusamme kulkenut jo kauan (noitia suvusta löytyy juu sanan varsinaisessa merkityksestä) ja tuo "ennustaminenkin" on omalla kohdalla jotenkin huono sana. että mistä minä haen oman energiani no vaikkapa luonnosta tai mistä tahansa muualta paitsi toisista ihmisistä...toki voimia antaa vaikka ystävän kanssa juttelu mutta en mie ainakaan hänen energiaansa vie mielestäni jos juttelemme niitä näitä hassuja juttuja.kaikki täällä maailmassa liittyy kaikkeen ja kaikella mitä tapahtuu on syynsä. kaikki on vuorovaikutuksessa keskenään. kun annat itsestäsi jotain saat aina myös jotain takaisin. ja kaikki se mitä omaan ympäristöösi jaat palautuu sinulle moninkertaisesti takaisin oli se sitten hyvää tai pahaa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 04.04.2007 18:34:49 Tähän ketjuun ei voi enää muuta sanoa kuin että Siperia opettaa.
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 04.04.2007 18:38:32 Tähän ketjuun ei voi enää muuta sanoa kuin että Siperia opettaa. juuh niihän sitä sanotaan ja tärkeäähän ei niinkään ole se mitä meille kullekin tapahtuu vaan se mitä me teemme sillä mitä meille kulloinkin tapahtuu. onhan se niin kin että valoa on aina pimeimpänäkin aikana jos tuonne siperiaan asti joutuu :D ;). Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: MuruMaikki - 04.04.2007 19:01:19 Juu. Mä oonki laihtunu aikas paljo. Mä voin antaa teille turkkeja, jos sinne Siperiaan joudutte. Mut on se vaan sääli, kun ois mahis vaikka viisastua ja luoda mieluinen elämä ittelleen itekunki, sitte olla tyytyväinen elämäänsä ja itteensäki.
Jadeania kovin toitottaa tuota tyhmyyden maailmanherruutta. Kysäisenpä siis, mikä on arjessa toimivinta -viisaus, älykkyys vai muiden myötäily (mielittely)? Vastaus: Tottavie helpoimmalla pääsee, kun myötäilee muita. Selviytyjän ihmisestä tekee äly, joka käytettynä ja tilanteisiin sovellettuna muuttuu viisaudeksi. Tämän vaiheen huomaa, kun vastustajia ja hännystelijöitä on niin, että on parasta vetäytyä yksinäisyyteen, silloin nuo liitännäisjoukkioitten jäsenet joutuvat kukin pohtimaan itse elämäänsä ja luomaan itsellensä selkeän identiteetin. Tai sitten juoksemaan jonkun ilmaisneuvojan perässä, että hän vois tuntea itsensä tärkeäksi. Tuskin viisaus taipuu tyhmyyden edessä. Mutta, jos niin on - on maailma tuhon oma,vaikka vielä elämme ja hengitämme. Mieluiten kuitenkin ajattelen, että jokainen meistä pyrkii hinnoittelemaan palvelunsa niin, että ne menevät kaupaksi. Harhaanjohtavimpia (siis Siperiaan) ovat ne, jotka antavat palveluitaan ilman hintaa, kunhan vain saavat ne jonnekin menemään. Hyvä palvelu menee kohtuuhinnalla kaupaksi ja asiakas tietää ostaneensa jotain arvokasta, aivan kuin esim. vaatekaupassa. Sielläkin halvat ostetaan vaikka niitä sitten kovasti moititaankin. Parhaat (vaikkakin kalleimmaat) tuotteet kaupittuvat heille, joilla ei ole varaa ostaa joka toinen kuukausi huonoa tavaraa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 04.04.2007 20:17:33 no niin paljon kun mie jo vannoin tuolle sielunsiskoselleni tuolla yv:n puolella että jätän koko topicin hetkesi niin juuh siis...
mikäkö toimivinta...sehän on siis tilanteesta ja ihmisestä kiinni...ja voit uskoa että mie oon varmaan yleensä viiminen ihminen maailmassa joka myötälee toisia jollei usko samaan asiaan. mutta useasti on siis todellakin huomattu että ajan mittaan hyvinkin viisas ihminen voi jopa esittää tymempää kuin onkaan (esimerkkinä rakas veskari mieheni) no tuo esimerkki nyt ei teille sano mittää :idiot2: ihmisen älykkyyskin on rajallista...ja moni ei usko monenkaan asiaan jollei sitä tieteellä tai älyllä ole selitettävissä...tarkoittaako tämä siis sitä ettei sellaista asiaa voisi olla olemassa jota tiede ei voi selittää? mielestäni ainakin voi...on monia ihme asioita joita uskon voivani selittää ja paljon sellaista jote en voi mutta silti saatan sellaisiin asioihin uskoa. jokainen myös varmasti tekee elämästään itselle mieleistään. minulle riittä kun tiedän mihin uskon ja olen yhteydessä...ei ole mitään suurta tarvetta selitellä sitä ihmisille jotka eivät siihen usko tai voi antaa joidenkin asioiden olla olemassa vaikka niitä ei voisikaan tieteellä tai ihmisen älyllä selittää. suomi onneksi mielestäni aika vapaa maa joten jokainen uskokokoon mihin uskoo ja elääköön niinkiun elää. minulla on yksi hyvä tapa mitä noudatan kaikki mitä teet tai annat tulee sinulla monin kerroin takaisin juuri sellaisena kuin sen itse olet matkaan laittanut. elämä on ikuista oppimista ja tosiaan tärkeää ei ole se mitä kulloinkin tapahtuu vaan mites osaat omassa elämässäsi hyödyntää sitä mitä omassa elämässäsi tapahtuu tai tulee tapahtumaan. oltko kuullut muuten ikinä vertausta että alentuu vastustajan tasolle joskus henkisesti joskus ehkä myös fyysisesti...miulla ainakin on hyvä ja rikas elämä ei ole päivää etteikö oppisi uutta ja ihmeellistä...nytkin taisin oppia sen että kaikki eivät vain voi antaa ihmisten elää tavallaan vaan koittavat luoda heille mieleisensä elämän vaikka sitten sen siperian kautta :D ;)...hmm alennuinkohan mie jotenkin nyt vastustajan tasolle sillä harvoin mielestäni kirjoittelen näin idiootteja vastauksia... :D Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Cheva - 04.04.2007 20:29:48 Hmm...
Tuotatuota. Jokainen tekee tavallaan, muiden on turha valittaa, koska tuskin kukaan täällä on toimitapojaan muuttamassa. Ja ilmaisnäkijät (jotka tekevät työnsä aivan yhtä hyvin ja aidosti ja antaumuksella kuin maksunäkijät) ovat toimintatapansa ansainneet. Ilmaisnäkijä ei ole synonyymi sanalle huijari/energiasyöppö. Siis tietenkin kaikki saavat ansaita elantonsa haluamallaan tavalla, jos kokee ansaitsevansa korvauksen hyvästä työstään niin mikäs siinä. Mutta jos haluaa vain antaa ennustuksen lahjana, niin mikäs siinäkään. Tai siis.. Nojaa, pakko sanoa, että tämä keskustelu on nyt kyllä jo vähän tuota... turha? Eli vaikenempa itsekin ;D Kokemukseni (ilmais)selvänäkijästä: Osaavia, osuvia, toimivia, rohkaisevia ja mahtavia. Huijareitakin on tullut vastaan, mutta mitäpä se harmittaa kun ei rahaansa menettänyt. Tässä kuussa kokeilen ensimmäistä kertaa maksuselvänäkijää, niin sittenpähän vertaillaan. Mutta henkkohtasesta kokemuksestani voin sanoa, että tämän foorumin näkijät ovat asiansa osaavia. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 04.04.2007 20:35:42 Ja ilmaisnäkijät (jotka tekevät työnsä aivan yhtä hyvin ja aidosti ja antaumuksella kuin maksunäkijät) ovat toimintatapansa ansainneet. Ilmaisnäkijä ei ole synonyymi sanalla huijari/energiasyöppö.
Siis tietenkin kaikki saavat ansaita elantonsa haluamallaan tavalla, jos kokee ansaitsevansa korvauksen hyvästä työstään niin mikäs siinä. Mutta jos haluaa vain antaa ennustuksen lahjana, niin mikäs siinäkään. kiitos cheva tuosta...voi kun itsekkin osaisin asiat sanoa yhtä lyhyesti ja kattavasti... :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 04.04.2007 22:33:25 Tuota... Minä sanon nyt suoraan, että "näen" tässä hienovaraisen huomaamatonta provosointia. :coolsmiley: :police: Joten Jadeania ja muut älkääs välittäkö. ;) :angel: :smitten:
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 04.04.2007 23:04:30 Jokaisen lausumissa on paljon arvokasta asiaa ja totta.
Tässä siis yksi 'mukailija'... ;D Yksi nurkka näissäkin asioissa on se, että aletaan leikkiä intelligenttiä, eli älykkyydellä keikarointia. (Hah, minullekin hyvin tuttua! :buck2:) Siinä on vain se nurja puoli, että silloin liitelee omissa sfääreissään niin että ei näe eikä kunnolla jaksa keskittyä toisten sanoihin, tavoitteeksi tulee vain puhua isoimmalla äänellä. Ei kai sekään haittaa. Huudetaan sitten. :knuppel2: ---- Mutta itse olen todennut 'auttajista' sen, että kiitollisuudenvelan tuntu todella rasittaa. Minua hoidettiin ilmaiseksi, lahjoja sain antaa ja jotakin minäkin pystyin auttamaan. Ja ehkä osin tietämättään ja tarkoittamattaan selvännäkijäni TOSIAAN AUTTOI MINUA PALJON. Oikeastaan ymmärtämään itseäni. Niin paljon, että koko ajan tunnen jotenkin olevani 'velassa' hänelle. Uskon että hän teki pyyteetöntä työtä. Nyt hän on melkein kuoleman sairas ja 'voi kuinka minä haluaisin häntä auttaa, vuorostani'. Se ei olekaan helppoa. Raha vastaan hyvää työtä olisi ollut paljon yksinkertaisempaa. Vuoroystävyys on taas henkisesti haastavaa ja rikasta. Ja sitäpaitsi, ei hän sitä velkaa osoittanut, vaan se on syntynyt minun omassa mielessäni. Ja siis minun itseni ongelma! Onko se sitten niin, kuten buddhalaisessa maailmankatsomuksessa, että jos sinä pelastat hukkuvan ihmisen, olet vastuussa hänen elämästään sen jälkeen. Tai kuten me länsimaalaiset sen sitten ajattelemme toisinpäin. ??? Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 05.04.2007 08:50:35 Tuota... Minä sanon nyt suoraan, että "näen" tässä hienovaraisen huomaamatonta provosointia. :coolsmiley: :police: Joten Jadeania ja muut älkääs välittäkö. ;) :angel: :smitten: kuten jo aiemmin sanoin että jättää tän topicin rauhaan jollei tule jotain kehittävää johon vastata :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Rakkaudenliekki - 05.04.2007 09:16:32 Tuota... Minä sanon nyt suoraan, että "näen" tässä hienovaraisen huomaamatonta provosointia. :coolsmiley: :police: Joten Jadeania ja muut älkääs välittäkö. ;) :angel: :smitten: kuten jo aiemmin sanoin että jättää tän topicin rauhaan jollei tule jotain kehittävää johon vastata :smitten:.... :angel: ,,," joku kietoo kätensä ympärillesi - ja E N K E L I S I kuiskaa: älä pelkää sinusta pidetään huolta( Enkeleitä Sinulle, Ulla Kauhanen)...." :angel: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 09:25:15 Raha vastaan hyvää työtä olisi ollut paljon yksinkertaisempaa. Vuoroystävyys on taas henkisesti haastavaa ja rikasta. Ja sitäpaitsi, ei hän sitä velkaa osoittanut, vaan se on syntynyt minun omassa mielessäni. Ja siis minun itseni ongelma! Näinhän se menee. Aiemmin kun kirjoitin, että kyllä Siperia opettaa, niin tarkoitin sitä, että iällä ja elämänkokemuksella on myös väkisinkin vaikutusta siihen miten näkijä käsittelee omaa kykyään ja muita. T.touhulalla on käsittääkseni 35 vuoden kokemus näkijänä olemisesta, joten ei kai tuo turhaan selitä. Tarkoitus on varmasti hyvä ja haluaa opastaa nuorempia, mutta kenties tapa on provosoiva. Toisaalta; niinhän sen pitää ollakin, että se herättäisi miettimään! Muutahan kukaan ei pyydä. Musta tuntuu Jadeania, että sinä näit noissa aiemmissa teksteissä vaan juuri sen provokaation, mutta ohitit sujuvasti sen oleellisen asian, mitä touhula yritti sanoa: kiitollisuudenvelka rasittaa näkijää, vaikka kuinka sanoisit, että ei mitään et tarvi ja haluat auttaa ilmaiseksi. Toivoisin, että miettisit sitä asiaa! Mitä jos se on totta? Jos ne kenelle katsot takertuvat energeettisesti sinuun ja imevät sinusta energiaa myöhemminkin "tietämättäsi"? Mitä sitten? Tuumaile rauhassa, valitse tapasi vapaasti. Kunhan tuumailet. Sinun parastasi ajatellen, Taru Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 05.04.2007 09:31:39 Musta tuntuu Jadeania, että sinä näit noissa aiemmissa teksteissä vaan juuri sen provokaation, mutta ohitit sujuvasti sen oleellisen asian, mitä touhula yritti sanoa: kiitollisuudenvelka rasittaa näkijää, vaikka kuinka sanoisit, että ei mitään et tarvi ja haluat auttaa ilmaiseksi. Toivoisin, että miettisit sitä asiaa! Mitä jos se on totta? Jos ne kenelle katsot takertuvat energeettisesti sinuun ja imevät sinusta energiaa myöhemminkin "tietämättäsi"? Mitä sitten?
siis olihan niissä varmaan jokin pieni asian hiven tavallaan. jos he minun energiaani tarvitsevat niin siitä sitten vaan sillä minä uskon että se mitä tapahtuu tapahtuu syystä ja kaikki energia mitä annat tulee sinulle jotain kautta takaisin oli se sitten miten tahansa annettua...edelleen mielestäni kaikki in yhteydessä kaikkeen tavalla tai toisella... miksi kenenkään pitäisi jäädä minulle tulkinnasta mihinkään kiitollisuuden velkaan? annan sen lahjana. jäädäänkö sinulle suureen kiitollisuuden velkaan jos vaikka ostat hyvälle ystävälle syntymäpäivä tai muun lahjan? en usko että ystäväsi tuntee mitään syyllisyyttä lahjan vastaanottamisesta. miksi siis kenenkään pitäisi tuntea minulle kiitollisuuden velkaa tulkinnasta.... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 09:35:22 miksi siis kenenkään pitäisi tuntea minulle kiitollisuuden velkaa tulkinnasta.... Kenenkään ei PIDÄ, mutta näin varmasti tapahtuu. Läheisissä ihmissuhteissa näin ei ole, mutta ajattelepa itse, että saat täysin tuntemattomalta ihmiseltä lahjan, joka ratkaisevalla tavalla auttaa sinua eteenpäin tai jonka muistat pitkään, kenties ikuisesti? Etkö haluaisi antaa jotain vastapalvelukseksi juuri HÄNELLE, jolta sen sait? Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.04.2007 09:46:29 Minä annoin Jadeanialle linkin delfiineistä, se oli sillä selvä eikö? :smitten:
Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: MuruMaikki - 05.04.2007 11:23:34 Hyvää keskustelua! Ajattelen näin, että selvännäköisyys on myös aina vuorovaikutussuhde. Siinä, mikä sinun todellinen hätäsi on. Siinä, miten avoin olet toisenlaiselle tiedolle, sillekin, mikä nyt ei aivan ole se mitä odotit tai jonka haluat torjua. Siinä, millaista elämäsi prosessia olet käymässä läpi. Siinä, kuinka kypsä olet juuri siinä tilanteessa ottamaan vastaan tietoa. Sillä tietoa on niin monenlaisella tasolla. Samoin 'tietäjät' ovat hyvin monenlaisella tasolla. Kuten myös heidän kykynsä ja tapansa ilmaista itseään on hyvin monentasoista. Kun tuntee tosi hätää, sen aavistaa myös toinen osapuoli ja syntyy aito halu auttaa. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin joskus aivan ihanaa antaa itsensä ja huolensa toisen huomaan! Ja aina saa jotakin. Olen kokenut selvännäkijöiden avun monta kertaa. Jopa tällä areenalla!!! Pelkkä tunteeton yhteydenotto ei ole helppo juttu kummallekaan tuntemattomalle ihmiselle, mutta sekin voi toimia, jos molemmat ovat avoimia ja rehellisiä omille tunnoilleen. Juups! Tässä näkee, että henkilö on elänyt ja kokenut ja siitä oppinut. Piste. Myös keskustelu on vuorovaikutusta. Provosoituminen kertoo, että henkilö ei ole kasvanut sallimaan toisille ajattelun- ja toiminnavapautta, oikeutta ajatella kuten ajattelee. Provosoituminen kertoo kehitysasteen olevan nuoren aikuisen tasolla. Että provosoituva henkilö ei ole vielä havainnut, ettei kukaan kiellä häntä ajattelemasta tai toimimasta omalla tavallaan. Että provosoituva yrittää painostaa toiset antamaan hänelle tunnustusta. Kiitos Sinulle Esmeralda varsin avartavasta ja valaisevasta puheenvuorosta. Pääsemme keskustelussa ytimeen... Aivan kuin itse olen asiakkaana päässyt TaruTuulian ja t.touhulan kanssa. Kumpikaan ei heistä tule 'iholle' asti, ei tyrkyttäämään vellovaa tunnemassaa... niinkuin jotkut 'auttajat', joiden luona tuntee hukkuvansa johonkin, mitä en tahdo. Silloin kun näkijä tai auttaja katsoo asioita tai hoitaa ihmistä, on ihmisen osa olla paikallaan kehona sekä henkisenä persoonallisuutena. Muuten ei hänelle voi tehdä hoitoa eikä katsomusta... näin ymmärtäisin itse tämän asian. Jos siinä tuntematon alkaa valuttaa tunnetta ja 'rakkautta', tulee aika helposti paha olo. Rakkauden kehittyminen toimivaan täyteyteensä kestää ihastumisen tai tutustumisen jälkeen missä tahansa ihmissuhteessa 2-3 vuotta. Moni ihminen vuotaa varsinkin hoitotilanteissa selläista tunnemössöä, että tulee kiire työntämällä työntää maksu kouraan, kun heidän läheltään tahtoo vain pinkaista pois. Tekisi mieli irvistää perään, kun huutelevat että 'soittele sitten uutta aikaa'. Yäks! Tottakai puhun tässä kohtaa omista elämänkokemuksistani ja niitten pohjalta. Olen jo lähes kuusikymppinen, eronnut nainen. Liiankin sanavalmis tuttujen seurassa, mutta vetäytyvä 'vieraissa'. Ilman muuta minullakin on tunteet, kuitenkin ratkaisen elämäni asiat järjellä, kunhan vain se on sopusoinnussa sisäisten tuntemusteni kanssa. Siksi on hyvä, että tuntematon ei tyrkytä minulle epäaitoa 'rakkauden valoa'. Useat vieraammat ihmiset eivät 'osaa lukea' tahdikkuuttani, vaan tosiaan tuovat liian lähelle itsensä henkisesti ja fyysisesti. Se nostaa heti pahoinvoinnin tunteen kurkkuun. Siksi olenkin pitänyt yhteyttä TaruTuuliaan ja t.touhulaan, harvakseltaan heihinkin. He pysyvät omissa energioissaan ja sieltä käsin peilaavat minua ja asioitani, kun katsomusta tekevät. Silloin voin vetää rajan mihin asti heidän sallin tulla minua 'tonkimaan'. Sellaiset näkijät, jotka katsoessaan tulevat vertauskuvallisesti sanoen 'kuin hammaslääkäri' tonkimaan hampaitten sijasta sieluani ja sen näkymiä tai suvereenin puolijumalan tavoin sanovat mahtipontisesti: 'No. Katsotaas nyt mitä rouvalle kuuluu.' (ohessa hiukan halveksuen sisäänpäin naureskellen: 'Minä se tässä olen alan guru.' jätän omaan arvoonsa, jos sitä on. Lopuksi lainaus: (arabialainen sananlasku) Hän, joka ei mitään tiedä, mutta ei tiedä, ettei tiedä, on narri. Vältä häntä. Hän, joka ei mitään tiedä, mutta tietää, ettei tiedä, on etsijä. Auta häntä. Hän, joka ei tiedä, mutta ei tiedä, ettei tiedä. Hän nukkuu, herätä hänet. Joka tietää ja tietää, että tietää, Hän on mestari. Seuraa häntä. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: MuruMaikki - 05.04.2007 11:30:09 Oijjoi ja voi! Edellinen kirjoitukseni meni muodollisesti hiukan hassusti.
Sanasta 'Juups! alkaen on minun kirjoitustani. Siihen saakka lainausta Esmiraldalta. En siis osaa vielä käyttää näitä hienouksia, ainaskaan oikein. Mutta asiasisällöltään pysyn sanojeni takana. Hyvää noituusaikaa vaan kaikille näkijöille! Se on Pääsiäinen nyt. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 11:45:04 asiasisällöltään pysyn sanojeni takana. Hyvää noituusaikaa vaan kaikille näkijöille! Se on Pääsiäinen nyt. Ihmettelin eilen kuka olet, mutta nyt tiedän! ;) Kiitos, hyvää pääsiäistä myös sinulle ja muillekin; ei kun luuta käteen ja nurkkia siivoamaan tai lentämään; kumpaan vaan on tarvetta tai valmiutta! :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: MuruMaikki - 05.04.2007 11:51:55 No voihan nenä!
Meni sitten hieno sananlaskukin väärinkirjoituksen piiriin. Oi ei ja voi ei! Siis: Arabialainen sananlasku Joka ei mitään tiedä, mutta ei tiedä, ettei tiedä, hän on narri. Vältä hantä. Joka ei tiedä, mutta tietää, ettei tiedä. Hän on etsijä. Auta häntä. Joka tietää, mutta ei tiedä, että tietää. Hän nukkuu. Herätä hänet. Joka tietää ja tietää, että tietää, Hän on Mestari. Seuraa häntä. - - - - - Huh! :'( Hävettää. Kiireellä ja pohtimatta syntyy tällaisia mokia. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 05.04.2007 11:57:26 Kun taannoin olin kuolla verenhukkaan, sain sairaalassa monta pussia verta. Mietin, että nythän tuli melkoinen kiitollisuudenvelka luovuttajalle.
Ihmettelin asiaa ääneen sairaanhoitajalle. Itse en kelpaa huonoine rauta-arvoineni luovuttajaksi. Sairaanhoitaja sanoi, että sitten voin antaa jollekulle muulle jotakin muuta. Aikaa, rahaa, energiaa, välittämistä. Mielestäni se oli hyvin neuvottu. Tärkeintä, että laittaa hyvät energiat kiertämään. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 12:42:43 Suosittelen muuten kaikille tämän topicin lukijoille seuraavaa kirjaa lämpimästi:
http://fi.shvoong.com/books/biography/178342-tuulihattu/ http://www.johanna.fi/johanna/index.jsp?c=product&id=678581 Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 05.04.2007 15:02:40 miksi siis kenenkään pitäisi tuntea minulle kiitollisuuden velkaa tulkinnasta.... Kenenkään ei PIDÄ, mutta näin varmasti tapahtuu. Läheisissä ihmissuhteissa näin ei ole, mutta ajattelepa itse, että saat täysin tuntemattomalta ihmiseltä lahjan, joka ratkaisevalla tavalla auttaa sinua eteenpäin tai jonka muistat pitkään, kenties ikuisesti? Etkö haluaisi antaa jotain vastapalvelukseksi juuri HÄNELLE, jolta sen sait? sanotaanko näin että jos tämä ihminen vastapalvelusta minulta pyytäisi niin varmasti silloin sellaisen myös saisi...jos hän tuntee että olen se oikea ihminen asiassa auttamaan. ja kuten tuo SA:n delfiini linkki oli aivan ihana kiitos siitä..mutta uskon että sekin tuli aivan intuitiolla...on kiva SA että sen minulle laitoit se oli aivan ihana...mutta kuten jo aiemmin sanoin niin minulle tosiaan riittää tulkinnan saajan hyvä mieli.... miksei läheisissä ihmissuhtessa voisi olla samalla tavalla? mieheni veli ainakin olettaa mieheni olevan hänelle ikuisessa kiitollisuuden velassa asioista joita on hänen puolestaan tehnyt...joka on sääli mielestämme sillä se on jollain tavalla nakertanut heidän välejään... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 05.04.2007 16:19:00 miksi siis kenenkään pitäisi tuntea minulle kiitollisuuden velkaa tulkinnasta.... Kenenkään ei PIDÄ, mutta näin varmasti tapahtuu. Läheisissä ihmissuhteissa näin ei ole, mutta ajattelepa itse, että saat täysin tuntemattomalta ihmiseltä lahjan, joka ratkaisevalla tavalla auttaa sinua eteenpäin tai jonka muistat pitkään, kenties ikuisesti? Etkö haluaisi antaa jotain vastapalvelukseksi juuri HÄNELLE, jolta sen sait? sanotaanko näin että jos tämä ihminen vastapalvelusta minulta pyytäisi niin varmasti silloin sellaisen myös saisi... (*Viittaus tähän alempana* t.touhula) miksei läheisissä ihmissuhtessa voisi olla samalla tavalla? mieheni veli ainakin olettaa mieheni olevan hänelle ikuisessa kiitollisuuden velassa asioista joita on hänen puolestaan tehnyt...joka on sääli mielestämme sillä se on jollain tavalla nakertanut heidän välejään... - - - - - Eli maksat avusta myöhemmin, JOS auttaja pyytää. Luuletko sinä, Jadeania, että kukaan auttaja jälkeenpäin sinulta tulee pyytämään maksua tai yhtään mitään. Asiallinen asiakas korvaa asian silloin kun avun saa, eikä vasta pyynnöstä. SE siitä. - - - Aiemmin, Jadeania, kieltäydyit tajuamasta tätä autetun kiitollisuudenvelkaa ja sen nakertavaa vaikutusta. Tässä nyt oma huomiosi asiasta. Mainiota! Ehkä joskus ymmärrät, mitä kirjoitat. ... että autetun veljen kiitollisuuden velka nakertaa välejänne. Hyvä hyvä! Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: *yildirim* - 05.04.2007 17:42:56 miksi siis kenenkään pitäisi tuntea minulle kiitollisuuden velkaa tulkinnasta.... .Kenenkään ei PIDÄ, mutta näin varmasti tapahtuu. Läheisissä ihmissuhteissa näin ei ole, mutta ajattelepa itse, että saat täysin tuntemattomalta ihmiseltä lahjan, joka ratkaisevalla tavalla auttaa sinua eteenpäin tai jonka muistat pitkään, kenties ikuisesti? Etkö haluaisi antaa jotain vastapalvelukseksi juuri HÄNELLE, jolta sen sait? sanotaanko näin että jos tämä ihminen vastapalvelusta minulta pyytäisi niin varmasti silloin sellaisen myös saisi... (*Viittaus tähän alempana* t.touhula) miksei läheisissä ihmissuhtessa voisi olla samalla tavalla? mieheni veli ainakin olettaa mieheni olevan hänelle ikuisessa kiitollisuuden velassa asioista joita on hänen puolestaan tehnyt...joka on sääli mielestämme sillä se on jollain tavalla nakertanut heidän välejään... - - - - - Eli maksat avusta myöhemmin, JOS auttaja pyytää. Luuletko sinä, Jadeania, että kukaan auttaja jälkeenpäin sinulta tulee pyytämään maksua tai yhtään mitään. Asiallinen asiakas korvaa asian silloin kun avun saa, eikä vasta pyynnöstä. SE siitä. - - - Aiemmin, Jadeania, kieltäydyit tajuamasta tätä autetun kiitollisuudenvelkaa ja sen nakertavaa vaikutusta. Tässä nyt oma huomiosi asiasta. Mainiota! Ehkä joskus ymmärrät, mitä kirjoitat. ... että autetun veljen kiitollisuuden velka nakertaa välejänne. Hyvä hyvä! niin siis tarkoitin tuolla nyt lähinnä tuota ilmaiseksi/lahjaksi antoa...asiahan on täysin eri jos on sovittu että asia jotain maksaa niin silloin se maksaa...mutta jos saisin lahjaksi jotain ja toinen tämän jälkeen pyytäisi vastapalvelusta niin varmasti minulta sellaisen myös saisi...minä taas en todellakaan näitä vastapalveluksia tulkinnoistani odota tai pyydä sillä minulle tämä vastapalvelus on se kun siitä on toivottavasti saajalle jotain hyötyä/apua. mitä tuohon veljen kiitollisuuden velkaan tulee niin asiahan ei minua kalva mitenkään koska asia ei sikäli minulle kuulu..useasti vain harmittaa oman mieheni puolesta kommentit jota nyt sattuvat tulemaan veljen suusta kun ei juuri hänen haluamallaan hetkellä auttaa ehdi niin vastaus on et mähän oon sentää pelastanu sut varmalta kuolemalta... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Cheva - 05.04.2007 18:04:25 Eikös tämän ketjun tarkoitus ole puhua selvänäkijä-kokemuksista?
Kannattanee pysyä aiheessa, ja perustaa oma ketju tälle "onko oikein ennustaa maksutta/pyytää maksua selvänäöstä" - keskustelulle. :coolsmiley: Etenkin kun kaikki osapuolet puhuvat asiaa, mutta kompromissia ei kumminkaan saada aikaiseksi vaikka miten jankattaisiin niin... turha jatkaa :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 05.04.2007 18:31:12 Onkohan kysymyksessä myös yleisen arvonannon konkreettisuuden mitta?
Tässä esimerkki vähän eri alueelta: Olen kurssittanut itseni intialaisessa päänhieronnassa. Tosi upea työ, missä stressi poistuu sekä hierojalta että hierottavalta. Koska minulla on muu varsinainen työ, olen sitä tehnyt lähimmilleni ilmaiseksi sen jälkeenkin, kun hoidin harjoitukseksi (eli ilmaiseksi) 1. kurssiin kuuluvaa sata päätä ja 2.kurssin 50 päätä, niinkuin ohjaaja pyysi. Harjoitus vasta tekee mestarin-malliin. Koska olen antanut nimeni julkisesti nettiin niin jos minulta vieraat ihmiset pyytävät hoitoa, otan siitä maksun joka on lähinnä sitä mitä paikkakunnallani pyydetään virallisissa hoidoissa (salongeissa, kampaamoissa). Hassua kyllä, ne kerrat mahtuvat yhteen käteen. En missään nimessä halua lähteä polkemaan muiden hintoja alas. Siis yleinen arvostuksen mitta sen vaatii. Mutta lähiympäristössä, omassa perheessä ja sukulaisten parissa ja työtovereiden kesken teen sen ilmaiseksi, koska se hoitaminen parantaa myös omaa olemistani. Usein se tapahtuu naapurusten kesken 'väkivelkosilla' eli he vastineeksi huolehtivat muusta. Esim. hoitavat kissan kun olemme matkoilla. Selvännäkijöilläkin on oma arvonsa. Ja arvot tänä päivänä mitataan yleensä rahassa. Ja ne lahjat ovat synnynnäisiä lahjoja. Kuitenkin. Kuinka monet pelimannit (hekin ilman koulutusta) soittavat vielä ilmaiseksi jne. Kuitenkin nämä asiat ovat jokaisen yksityisiä niin kauan kuin niistä tulee 'yleisiä' ja ovat kilpailevalla areenalla. Jos Jadeania itse tarjoaa apuaan, kuten monet muutkin 'enkelit' täällä, niin jokainen ryntää avoimesti kiitollisena esiin. Kuitenkin jokainen täällä areenalla antaa jonkinlaista apuaan ja tietoaan mikä voi olla aivan yhtä herätteistä ja syvälle luotaavaa kuin selvännäkijöidenkin apu. Ainakin minä olen avoimin sydämin ottanut kiitollisena kaiken vastaan ja myös antanut omien idoitteni ja ajatusteni virrata siten, että jos jokua jotakin saa, koppi vain! :smitten: Olo täällä on ihan tasapainoinen. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 18:49:03 Onkohan kysymyksessä myös yleisen arvonannon konkreettisuuden mitta? En missään nimessä halua lähteä polkemaan muiden hintoja alas. Siis yleinen arvostuksen mitta sen vaatii. Mutta lähiympäristössä, omassa perheessä ja sukulaisten parissa ja työtovereiden kesken teen sen ilmaiseksi, koska se hoitaminen parantaa myös omaa olemistani. Selvännäkijöilläkin on oma arvonsa. Ja arvot tänä päivänä mitataan yleensä rahassa. Puit Esmiralda sanoiksi sen, mikä tänään päivällä oli vasta hiljainen ajatus! Hymyilin, naureskelin ja kuvittelin - herkuttelin tänään sellaisella ajatuksella, että pitäisi perustaa Selvänäkijät r.y. Jotta minkähanlaisia yhdistyksen kokoukset olisivat? Entä millaisilla kriteereillä pääsisi jäseneksi :2funny: Itse asiassa tästä on ollut puhetta ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten erään tamperelaisen lähes 70-vuotiaan näkijän kanssa, joka kannusti minua kovasti ryhtymään puuhaan, mutta olin unohtanut autuaasti koko homman, enkä tosissani usko vieläkään, että sellainen tehtävä minulle lankeaisi... Mutta pointti on MM. juuri tuo yllä mainitsemasi edellä kerrottujen LISÄKSI: Selvänäölläkin tulee olla arvoa (vaikka se on tarjolla samasta lähteestä kaikille) ja näkijöillä suojaa. Yhdistys on astrologeillakin; miksei sitten selvänäkijöillä voisi olla omaansa? Mitä tulee siihen, että Cheva kehotti perustamaan tälle oman ketjun niin ei ole varmasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun tällä forumilla asia rönsyilee. Kaikkea tätä ei voi uusiksi kirjoittaa, joten jos moderaattoreita ahdistaa, he voivat mainiosti erottaa ketjun otsikkoon kuulumattomat viestit omaksi aiheekseen. Edelleenhän tähän ovat kaikki kokemukset selvänäkijöistä myös kovin tervetulleita! Vaiko eikö? ;) Alan olla taipuvainen tässä vaiheessa ketjua myös ajattelemaan (ja tuomaan esiin:) sen, että Jadeania yhtenä monista tarjoaa palveluksiaan ilmaiseksi niin kauan, kun on tarpeeksi varma omasta kyvystään, jotta voi ottaa siitä rahaa...Niin sitä on itsekin toiminut ja niinhän kaikki kisällit tekevät. Tarotien nostaminen ja siihen omien mielikuvien yhdisteleminen kun ei vielä ole sama asia kuin selvänäkö! Rakas isosisko t.touhula sohaisi akuuttiin ampiaispesään ja samalla opetti ainakin meikäläistä taas pykälän verran eteenpäin tuomalla omia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia näkemyksiään aiheesta esille. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: K-NRJ - 05.04.2007 19:00:48 Mitä tulee siihen, että Cheva kehotti perustamaan tälle oman ketjun niin ei ole varmasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun tällä forumilla asia rönsyilee. Kaikkea tätä ei voi uusiksi kirjoittaa, joten jos moderaattoreita ahdistaa, he voivat mainiosti erottaa ketjun otsikkoon kuulumattomat viestit omaksi aiheekseen. Edelleenhän tähän ovat kaikki kokemukset selvänäkijöistä myös kovin tervetulleita! Vaiko eikö? ;) Täällä seuraillaan kyllä, ja kohta alkaa ahdistaa, varsinkin jos asia käy kinasteluksi. Joten palataan varsinaiseen aiheeseen. Itse voisin kertoa, että kun itse eka kertaa kävin selvänäkijällä reilu 10 vuotta sitten, olin utelias mutta suhtauduin vähän epäillen. No hän sanoi että tulen saamaan kaksi poikaa ja elämään varsin pitkän, onnellisen elämän. No nyt on ne kaksi poikaa sitten tehty, parisuhde varsin mukava ja elämä kiireistä mutta jos näin jatkuu, niin enköhän aika pitkään vielä elä... ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Rakkaudenliekki - 05.04.2007 21:15:49 Täällä seuraillaan kyllä, ja kohta alkaa ahdistaa, varsinkin jos asia käy kinasteluksi. Joten palataan varsinaiseen aiheeseen. "Kun tuntee tosi hätää, sen aavistaa myös toinen osapuoli ja syntyy aito halu auttaa." ...tämä henki on ollut vahvana ja P Y Y T E E T T Ö M Ä N Ä - puhtaasti lähimmäisenrakkautta ilmentävänä ja toivottavasti SE lämmin rakkaudentäyteinen henki ja ilmapiiri säilyykin täällä astrofoorumilla. .. ..Itse koen sen olevan iso osa tämän astrofoorumin henkistä rikkautta - sitä että tavalla tai toisella - jokainen omia "talenttiaan käyttäen" on valmis vapaasta tahdostaan ja halustaan auttaa - antamaan ja joillain lailla "maksut tulee maksetuksi"...vaikka niin että hyvät teot kantavat mukanaan hyvän siementä - jonka avun saaja taas omalla tavallaa siirtää eteenpäin - kiitokseksi avustaan.... Yhtäkaikki apua voi antaa niin monella tavalla - kun on liikkeellä puhtain ja vilpittömin aikein - ja se on oman kokemukseni mukaan se A & O täällä apuaan antaville...yhtäkaikki voi apu liikkua monella eri tavalla - jo pelkästään se että lukee täällä foorumilla olevia eläviä ja rikkaita elämänkokemuksia - arjen pienissä ja isoissa asioissa KUIN henkisestä kasvusta kaikine muotoineen ja vaiheineen KUIN siitä että niitä yhdessä pohditaan ja pähkäillään ....SEKÄ siitä että oppii ymmärtämään omaa elämänpolkuaan - astrologisesta näkökulmasta - itse ajattelen ETTÄ tavalla, toisella jopa kolmannella - kaikki nämä liittyy yhteen - siitähän on kyse koko tässä foorumissa - henkisestä kasvusta - itsensä tutkiskelusta ja oivallusten löytymisestä - ja koko ajan on LÄSNÄ vahvana vaikuttajana - se että olemme ASTROFOORUMILLA...jonka RAAMIT ja RAJAT ja OSIOT on hyvinkin monipuoliset...pitäen sisällään myös linkkiosion josta löytyy kovinkin kattava tarjonta erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja ja mm.selvännäkijöitä....jos olen väärässä niin korjatkaa... Niin että näen ettei nämä avuntarjoamiset , tarotkortein, enkelikortein, delffiini-keijukortein . tai miten kukin auttavan tiedon saakaan , niin ettei se apu ole keneltäkään pois - päinvastoin. Jos tämä foorumi tarjoaa mahdollisuuden - purkaa sydäntään, pyytää apua, ja kokea ettei olekaan yksin - ajatuksiensa ja kokemustensa kanssa ...niin tämä foorumi on osoittanut ja ottanut paikkansa tässä nykyisessä elämänmenossa juuri sellaisena foorumina jossa on ja säilyy inhimillisyys jonka tavoite on lisätä yhteisymmärrystä ja jopa tietynlaista "yhteisöllisyyttä " niin hyvä - tässä ajassa jossa kaikki mitataan rahassa ja hyödyssä ....että jos täällä saavat avun hekin joilla ei ole mahdollisuutta tai halua tai rohkeutta mennä selvännäkijän luo jolle se on työtä ja ammatti ja josta hän asiaan kuuluvasti ottaa ja saa asiankuuluvan maksun ja näin kuuluukin olla , siitä olen itsekin samaa mieltä. Koen kuitenkin tämän avun jota tällä foorumilla tarjotaan - ns, talkoohenkisyydeksi - josssa autetaan ystävää hädässä - eli annetaan ja saadaan vuorotellen . Ja kun apu on talkoohenkistä siinä on myös oma henkensä - eli kukaan avunantajista ei koskaan mainosta itseään erityisesti ja kukaan ei ole nostanut itseään "ylivertaiseksi" muihin foorumilaisiin nähden - vaan siinä mielessä ollaan "kuin yhtä perhettä" jossa ei käytetä rahaa vaan jokainen antaa vuorotellen sitä apuaan missä itsekunkin lahjat ovat - että tässä mielessä kirjoitin yhteisöllisyydestä - joidenkin taidot ja erityisosaamiset ovat puhtaasto astrologisella puolella, toisen lahja tovat rukouksessa, kplmas tuo iloa ja huumoria ja neljäs elämäniloa, viides henkistä näkökulmaa...ja jokaisen taidot ovat omalla tavalla selvännäköä eli auttamista...näin tämä täällä menee ...ja on hyvä että aiheet rönsyilee - onhan se ainakin omasta näkökulmastani JUURI YKSI ESOTEERISEN ASTROLOGIAN ERITYIPIIRRE, ja luettavissa jo tulkinnoissa joita SEPOLTA on tilattavissa - VALON LAPSI, SISÄINEN SOTURI PARISUHDEANALYYSI ...kertoo kuitenkin itselleni sen että näissä raameissa täällä ollaan....ja asioista rönsyilläänkin... En puutu kenenkään mielipiteisiin en puolesta enkä vastaa - vaan oli tämä kirjoitettava - ihan puhtaasti sen vuoksi, että jotkut foorumilaiset ovat nyt joutuneet kohtuuttoman huomion kohteeksi...kun kukaan heistä täällä foorumuilla apuaan antavista ei tee sitä työkseen vaan vilpittömästä ja pyyteettömästä halustaan olla omalta osaltaan vaikuttamssa siihen että edes pieninä hetkinä joku meistä saa itselleen kokemuksen "ettei ole yksin täällä"...ja jos joku meistä kokee tämän vilpittömän pyyteettömän "työnsä" sielunsa-korkeimman itsensä mukaiseksi tehtäväkseen - niin on täysin selvää että se tehdään juuri niinkuin täällä on tapana - sitäpaitsi jos alkaisi ilmetä maksunottamisia - niin oletan että Astrotiimi pumpsauttaisi nopeasti sellaisen toiminnan pois. Että eletään ja jatketaan hyvässä hengessä - edelleenkin. Sinänsä ymmärrettävää tämä keskustelu onhan nuo :mars: planeettaohitukset melkoisia ja muutenkin...joku voisikin katsoa taas "foorumin kartalta" että mistä tämä kertoo :smitten: Kaikillen valaisevaa pääsiäisaikaa...t. rakkaudenliekki :smitten: ja jk. anteeksi varmasti on kirjoitusvihreitä - on niiin pitkä tämä kirjoitus. ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 05.04.2007 22:16:42 jotkut foorumilaiset ovat nyt joutuneet kohtuuttoman huomion kohteeksi... Hetkinen...! Eivätkö kaikki huomion kohteeksi joutuneet (?) / joutuvat ole itse valinneet osansa? Eivätkö kaikki halua kirjoituksensa yleisellä forumilla huomioitavan? Muuten kirjoitit ihan asiaa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Rakkaudenliekki - 05.04.2007 23:23:32 jotkut foorumilaiset ovat nyt joutuneet kohtuuttoman huomion kohteeksi... Muuten kirjoitit ihan asiaa. jk. ;)..kuvaa Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: K-NRJ - 06.04.2007 10:12:15 Rakkaudenliekki, kirjoitit hyvin ja olen pitkälti samaa mieltä. Täällä on paljon ihania ihmisiä, joilta saa voimaa ja apua. Itse myös olen saanut paljon näistä keskusteluista, ja varsinkin niiltä kirjoittelijoilta, jotka ovat eri mieltä: he avaavat uusia näkökulmia ja panevat väkisinkin katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Kiitos heille.
Siksipä toivoisinkin, että kaikki kirjoittelijat muistaisivat kirjoittaa toisiaan kunnioittaen jolloin moderaattoreiden ei tarvitsisi puuttua riitoihin ja kinoihin. Itse en poistellut ketjusta mitään, koska kaikki kirjoitukset olivat mielestäni perusteltuja, mitä nyt aihe lähti vähän rönsyilemään, muttei liiaksi. Kukaan täällä ei ole "guru" joka tietää kaiken, vaan kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita. Myös foorumin ilmaisauttajat ovat tärkeitä, itsekin heiltä olen apua saanut. Jatketaan. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 06.04.2007 13:12:12 Tuntuu siltä, että näkökulmaani ei ymmärretty. Viis siitä. Sanonpa sen vielä selkeämmin ( - sitten lopetan tämän ketjun kommentoinnin ja alan tosissani pohtia henkisen 'pikkusiskoni' kanssa ammattinäkijöitten ry.n perustamista).
Tiedän varsin hyvin miten ystävyydetkin katkeavat, jos autettava jää kiitollisuudenvelkaan. Usein vaikean elämäntilanteen keskellä kamppaileva on maksuvaikeuksissakin. Tämä raha ei ole näkökulmani pointti, vaan nimenomaan näköalattomuudessa kiemurtelevan ihmisen psyyke. Psyykkinen tila usein aikaansaa vääristynyttä velvollisuudentuntoa, tästä näkyvin esimerkki on kiitollisuudenvelka. Jos kiitollisuudenvelka syö henkilön muutenkin ahdistunutta psyykeä, hän mieluummin katkaisee ystävyyden, ehkä parjaileekin näkijää ympäriinsä, kuin maksaa itsekokemansa velan, vaikka talous kuntoutuisikin. Koska koen, että auttaja ei saa sitoa autettavaa itseensä mitenkään, vaan pikemminkin auttaa tämä nousemaan omille jaloilleen ja tehdä itsensä tarpeettomaksi autettavan elämässä, pidän parempana, että ennen avun antamista sovitaan miten ja kenelle autettava korvaa / suuntaa, omiin resursseihinsa nähden kohtuudella, saamansa avun. (Esim. Jadeanian miehen ja hänen veljensä ristiriita: Tilanteessa toimii normaali tavallisen kansalaisen oikeudentajun mukainen vastapalvelu-tietoisuus ja vastapalvelun odotus. Jollei se täyty, katkeaa ystävyys- ja sukulaisuussuhde, ellei vastapalvelu-odotuksen hiertämistä oteta vakavasti huomioon. Näin se valitettavasti menee.) Esim. koska liikun autolla hyvin paljon ympäri Suomea ja pystyn auttamaan hätätilanteissakin nopeasti ja ammattimaisesti monenlaisissa pulmissa, teen selväksi autettavalle heti, miten toivon hänen jatkavan avun ketjua. Usein vuosikymmenten aikana olen itse kohdannut henkilöitä, jotka kertovat tästä katkeamattomasta pyyteettömän avun ketjusta - kuullut nimiäkin ilmaisista auttajista, omakin nimeni on mainittu (minut tuntemattomien) tarinoissa, nimenomaan liikenteessä olijoilta. Työt, joista saan palkkani ja joilla varmistan vaatimattoman elämäni sujumisen, eivät kuulu tämän ilmaisavun piiriin. Tähän viittasin myös romaniennustajien kohdalla. Ymmärrän, että henkilö jolle ennustetaan, ei ole vapaa elämään todeksi saamaansa tietoa, jollei hän katsomusta jotenkin omakseen lunasta. Edelleen korostan: tästä erottuu tarkoituksella, selkeästi ilmaistuna, lahjaksi tehty katsomus. Usealle henkilölle, kun on tullut sisäinen kehoitus sanoa jotain tulevasta, olen sen tehnyt selväksi, että olen selvänäkijä ja sanon sinulle vain tämän. Jos tahdot lisää, se maksaa. Näin 'jätän' henkilön omille jaloilleen henkisesti. Hän myös tietää saaneensa lahjan. Tämä siksikin, että itse tahdon olla riippumaton muista, vapaa elämään omannäköistäni elämää ja vastuullinen kaikesta mitä teen. Nojuu. Ehkä tämäkin loukkaa jotakuta. SE loukkaantuminen on kuitenkin hänen oman asenteensa ristiriita minun asenteeseeni. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 06.04.2007 14:08:13 Kiitos T.Touhula!
Luulen että selkiinnytät minulle järkevän tietosi kautta paljonkin asiaa, mm. vastapalvelutietoisuudesta. Luulen, että en ole aivan ainoa, joka on vähän ymmärtämättömän jäänyt tähän koukkuun. Mutta asiathan eivät ole aivan yksioikoisia, niihin on liitoksissa moninainen verkosto. Tuo avun kierrättämisen olen iloisena kokenut! :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 06.04.2007 15:29:57 Tämän ketjun perusteella voisi kuvitella, että näkijät näkevät kaiken kaikille tuosta vain, ja ainoastaan hinnaston laatiminen tuottaa ongelmia.
Mutta hyvät ammattilaiset, miten menettelette niissä tilanteissa, joissa ette näe. Otatteko rahan kuitenkin, vai sanotteko suoraan, ettei homma onnistu? Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 06.04.2007 15:52:17 Voi herttinen että on vaikeeta.
Jos joku tarjoaa ilmaisia neuvoja, otan ne vastaan ja tutkin oliko siinä jotain pointtia. Yleensä annan pienen vastalahjan jollain tavalla. Jos pitää maksaa jotain, maksan. Itsekin kävin joskus tuolla Iris Roineella, kun ystävällä oli tilanne päällä ja mainitsi nimen. Minulla ei ollut mitään suurta ongelmaa silloin eikä Roineen sanatkaan jääneet mieleen. Yhä vähemmän otan yhteyttä ulkopuolisiin, ellei joku vahvasti usko vaikkapa rukouksen voimaan tms, voihan asioita yhdessä pyytää..jne. Sisäinen rauha on tilanteesta toiseen, siksipä ennustelijoita ei oikein tarvitse. Yhdestä pidän kyllä, sellainen joka näkee mm kadonneet asiat ja muut jutut ainakin toistaiseksi oikein. :angel: Hankalia vyyhtejä tässäkin näkyy tuottavan psyykkiset ongelmat.. eivätkä ne kuulu näkijöiden vastuulle. "Jos kiitollisuudenvelka syö henkilön muutenkin ahdistunutta psyykeä, hän mieluummin katkaisee ystävyyden, ehkä parjaileekin näkijää ympäriinsä, kuin maksaa itsekokemansa velan, vaikka talous kuntoutuisikin." Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Asterix - 06.04.2007 16:25:18 Lahja-hevosta ei ole hampaisiin katsomista,
eiköhän se päde näihin henkisen maailman näkyihinkin. :) Jos neuvon/näyn/kanavoinnin ilmaiseksi saa, niin turha sitä lähteä arvostelemaan ja saivartelemaan. Jos joku haluaa auttaa muita lahjallaan maksutta, niin mikä ongelma kenellekään on, se on hänen valintansa. :) Itse täällä kuitenkin pitää se oma elämä elää ja omat valinnat tehdä, näkijänkin, eikä siihen pysty kukaan (toinen) selvänäkijä päättämään kenenkään puolesta, mitä kenenkin tulee tehdä ja kuinka. Näkijä pystyy valottamaan ainoastaan joitain puolia, joita ei ole tullut huomanneeksi tai ei ole edes halunnut huomata. Päätökset omasta elämästä ihminen tekee kuitenkin itse. :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 06.04.2007 16:42:51 Hankalia vyyhtejä tässäkin näkyy tuottavan psyykkiset ongelmat.. eivätkä ne kuulu näkijöiden vastuulle. Eivät välttämättä kuulu näkijöitten vastuulle, mutta näkyvät kyllä ja kuuluvat korville :) Psyykkiset ongelmatkin ovat aina jostain peräisin ja näiden solmujen selvittämisessähän nimenomaan näkijä voi auttaa. Ei tässä ole mitään vaikeata. Täällähän ollaan keskustelemassa. Jokainen vähänkään järkeä omaava ymmärtää, että myöskään kenenkään puolesta ei olla mitään päättämässä. Tämä on niin itsestäänselvää, että en ymmärrä, että siitä pitää edes mainita. "Näkijä pystyy valottamaan ainoastaan joitain puolia, joita ei ole tullut huomanneeksi tai ei ole edes halunnut huomata." Niin. Eikä näkijäkään huomaa aina kaikkea. Ihminen kun on. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Jasca - 06.04.2007 16:49:30 Tämän ketjun perusteella voisi kuvitella, että näkijät näkevät kaiken kaikille tuosta vain, ja ainoastaan hinnaston laatiminen tuottaa ongelmia. Julietan kysymys on tosiaan aiheellinen. Olen itsekin kokenut sen, että ihan kuuluisa meedio-selvänäkijä ei osannut sanoa mitään, mutta maksu kelpasi oikein hyvin. Olen sen kokenut muutaman kerran, mutta yksikään heistä ei ole jättänyt rahastamatta, vaikka yksi jopa sanoi ettei nyt oikein näe. Näiden kokemusten vuoksi pidän erittäin suurena riskinä mennä mihinkään maksulliseen selvänäköistuntoon uskoen saavansa sieltä jotain tietoa. Jokainen tietenkin valitsee itse mihin tahtoo rahansa laittaa. Enhän minä ole kenkäfriikkikään, joten valinnastahan on kysymys. 8)Mutta hyvät ammattilaiset, miten menettelette niissä tilanteissa, joissa ette näe. Otatteko rahan kuitenkin, vai sanotteko suoraan, ettei homma onnistu? Lahja-hevosta ei ole hampaisiin katsomista, Sasha kuvaa hyvin ihmisen oikeutta valita itse. Mielestäni raha ei voi olla sellainen arvostuksen mitta, että selvänäkijä muka on sitä parempi, kokeneempi ja luotettavampi mitä kalliimmalla suostuu aikaansa myymään. Pikemminkin useammin rahastuksen osaavat ne huijarit, jotka ovat alalle luiskahtaneet dollarin kuvat silmissä. On hyvin valitettavaa, että henkiset ihmiset ovat ottaneet tämän kaupallisuuden ohjenuorakseen ja yrittävät "opastaa" kaikkia selvänäkijöitä samaan rahan haalimisen kulttuuriin. Minusta olisi fiksumpaa sallia ihmisen vilpitön auttamisen halu ilman viittauksia siihen, että se johtuu vain kokemattomuudesta. Jos henkistyminen = oppia rahastamaan, niin minua ei edes kiinnosta se tie. Sitten olen ihan vapaaehtoisesti tällainen "alempi olento", joka ei ole vielä henkistynyt riittävästi osatakseen arvostaa rahaa. :crazy2:eiköhän se päde näihin henkisen maailman näkyihinkin. :) Jos neuvon/näyn/kanavoinnin ilmaiseksi saa, niin turha sitä lähteä arvostelemaan ja saivartelemaan. Jos joku haluaa auttaa muita lahjallaan maksutta, niin mikä ongelma kenellekään on, se on hänen valintansa. :) Itse täällä kuitenkin pitää se oma elämä elää ja omat valinnat tehdä, näkijänkin, eikä siihen pysty kukaan (toinen) selvänäkijä päättämään kenenkään puolesta, mitä kenenkin tulee tehdä ja kuinka. Näkijä pystyy valottamaan ainoastaan joitain puolia, joita ei ole tullut huomanneeksi tai ei ole edes halunnut huomata. Päätökset omasta elämästä ihminen tekee kuitenkin itse. :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 06.04.2007 17:02:26 On hyvin valitettavaa, että henkiset ihmiset ovat ottaneet tämän kaupallisuuden ohjenuorakseen ja yrittävät "opastaa" kaikkia selvänäkijöitä samaan rahan haalimisen kulttuuriin. Minusta olisi fiksumpaa sallia ihmisen vilpitön auttamisen halu ilman viittauksia siihen, että se johtuu vain kokemattomuudesta. Jos henkistyminen = oppia rahastamaan, niin minua ei edes kiinnosta se tie. Vastaan myöhemmin rauhassa mm. Julietan kysymykseen, mutta tähän sanon, että jos katsotte topicia taaksepäin ja luette uudelleen rauhassa kirjoitetun, niin näette, että itse olen ainakin sanonut, että se on sama vaikka se olisi yksi euro - se euron (joka on myös symbolinen) tarkoitus on perusteltu moneen otteeseen mm. t.touhulan toimesta. Kärjistykset ovat tietysti välttämättömiä keskustelun kannalta, mutta soisi, että aihe luettaisiin ensin kunnolla läpi, ennen kuin aletaan heittelemään lööperiä "rahan haalimisen kulttuurista". ;D eiköhän ne rikkaudet tule kuitenkin muualta... Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Jasca - 06.04.2007 17:14:44 Alan olla taipuvainen tässä vaiheessa ketjua myös ajattelemaan (ja tuomaan esiin:) sen, että Jadeania yhtenä monista tarjoaa palveluksiaan ilmaiseksi niin kauan, kun on tarpeeksi varma omasta kyvystään, jotta voi ottaa siitä rahaa...Niin sitä on itsekin toiminut ja niinhän kaikki kisällit tekevät. Tarotien nostaminen ja siihen omien mielikuvien yhdisteleminen kun ei vielä ole sama asia kuin selvänäkö! Rakas isosisko t.touhula sohaisi akuuttiin ampiaispesään ja samalla opetti ainakin meikäläistä taas pykälän verran eteenpäin tuomalla omia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia näkemyksiään aiheesta esille. Viittasin siis tähän tekstiin sanoessani, ettei mielestäni ole syytä leimata toista kokemattomaksi sen perusteella, että hän haluaa vilpittömästi auttaa kanssakulkijoitaan. Yksinkertaisesti on olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa ihan vain rakkaudellisista motiiveista. Minusta on aivan ihanaa, että heitä vielä nykymaailmasta löytyy. Kiitän heitä siitä lämpimästi. :smitten: :smitten: :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Asterix - 06.04.2007 17:20:06 Mutta mitä vikaa siinä on, jos joku haluaa ottaa
maksun palveluksistaan ja toinen maksaa siitä? :idiot2: Tiedossani ei ole vielä ainuttakaan tapausta, jossa selvänäkijä olisi pakottanut kenenkään vastaanottamaan apuaan ja sitten vaatinut maksua. ;D Jos ihminen on niin idiootti, että ei osaa elää omaa elämäänsä ilman (maksullista) selvänäkijää, niin voiko siitä sitä selvänäkijää syyttää? ??? Jokaisella on vapaa tahto tehdä mitä haluaa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Cheva - 06.04.2007 17:29:16 Pieni kysymys päässäni muotoutui...
Miksi korvauksen pitäisi olla konkreettinen? Eikö vilpitön kiitos enää riitä nykymaailmassa? Se se vasta surullista olisikin. Tuo avunkiertäminen on hieno ajatus. Ja varmasti ihminen, joka saa apua ja valoa elämäänsä selvänäkijältä löytää uusia tapoja auttaa omia läheisiään. Ja miksei myös tätä selvänäkijää. Ja olen samaa mieltä "small":in kanssa. Se, että joku ei pyydä maksua ei tarkoita, että on kokematon. Tietenkin jotkut ovat ilmaisia juuri siksi, että aloittelevat, mutta toiset ovat ilmaisia sksi, että haluavat auttaa. Kiitos heille siitä. Ja henkkohtanen mielipiteeni on, että esimerki Jadeania on kaukana kokemattomasta kortin nostajasta. Kohdalleen on osunut. tietenkin mielipiteitä on monia, ja tästäkin on turha tavallaan kinastella, sillä kukaan muu ei voi sanoa toisen puolesta, että onko hän varma omista kyvyistään vai ei. Minusta varmuuden kertoo se, että on tälläkin foorumilla avoimesti tarjoamassa apuaan eri ketjuissa, eikä vain salakavalasti yksityisviestin suljetussa maailmassa auta omaa astro-sisäpiiriään. En näe mitään vikaa siinä, että joku ottaa maksun palveluistaan (elantohan se pitää saada jokaisen, koska rahalla on väliä nykyään) Ja jos toinen on ilomielin maksamassa, eikä epäröi niin go for it! Osaava ja tietävä ja kokenut näkijä ansaitseekin myös konkreettisen palkkionsa, etenkin, jos selvänäkö on pääleipätyö. Ensi viikolla soitto maksuselvänäkijälle. Jännitys hipoo jo solisluissa asti. :o Toivottavasti hän on myös minulle sopiva selvänäkijä, tuntuu kyllä siltä. :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 06.04.2007 17:34:52 Viittasin siis tähän tekstiin sanoessani, ettei mielestäni ole syytä leimata toista kokemattomaksi sen perusteella, että hän haluaa vilpittömästi auttaa kanssakulkijoitaan. Yksinkertaisesti on olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa ihan vain rakkaudellisista motiiveista. Tämä on niin mielenkiintoista nyt, että eihän tästä koneelta pääse mihinkään :) Ei ole myöskään syytä leimata minua tuomariksi sen perusteella, että sanon toisen olevan kisälli. Se on minun kokemukseni, joka perustuu muuhunkin, kuin tässä keskustelussa nähtyyn. Myös tietysti omiin kokemuksiini. Se ei myöskään tarkoita sitä, etteikö esim. Jadeania voisi olla "parempikin" selvänäkijä; juolahtiko mieleesi, että ehkä tässä halutaan myös auttaa "kollegoja"? Jos tekstini antaa mielestäsi "leiman" kokemattomuudesta toiselle, niin ehkä silloin et ole itsekään ihan varma siitä, mitä sanot? ;) Mitä tulee auttamiseen puhtaasti rakkaudellisista motiiveista: sitä tekee jokainen. Se ei vaan ole kaikille kaikkien kohdalla mahdollista. Tämä on yksinkertainen totuus. Sen yrittäminen rikkoo itseä ja vie voimia. Nyt Julietan kysymykseen: ajatellaan, että asiakas kysyy jotain tiettyä , tarkasti määriteltyä asiaa. Siihen tulee vastaus. Mutta jos asia onkin laajemmin tulkittavissa; esim. näetkö minulle miestä lähiaikoina? Entä näetkö muuton? Jos ei näe, niin ei näe. Pitääkö nyt palauttaa se euro? Mikä tässä on kysymys? Usein toiveet perustuvat harhakuvitelmille omasta itsestä. Näkijän tehtävä on mielestäni myös löytää toisesta se ydin; se jumalallinen Itse ja persoonan huippukohdat, joita vahvistetaan ja joiden täyden hyödyntämisen kautta ne unelmat ja tarpeet elämässä alkavat manifestoitua. Joskus tosiaan jollekin ei näe paljoakaan. Nämä ihmiset on "määritelty" aiemmin tässä topicissa. Jos henkilö on kovasti irrallaan omasta todellisesta itsestään hänelle on vaikeampi katsoa kuin toiselle. Jos esim. sinulla on huumeongelma, teet helpommin ja radikaalimmin ratkaisuja kuuntelematta sisintäsi, jolloin sielunsuunnitelmasi tulee luonnollisesti vaikeammin näkyviin. Polullesi muuten tulossa oleva hyvä väistää sinua, kunnes saat itse itsesi kasaan taas. Jos olet itse itsesi pitkäaikaisella alkoholinkäytöllä sairastuttanut - niin - näkijän tehtävä on tässä mielessäni kaivaa siihen lähtölaukauksen aiheuttanut tekijä, eikä kertoa tulevasta. Se kun on tuolloin niin paljon omasta TAHDOSTA kiinni. Ensin minä, siitä sitten versovat elämäni unelmat. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Asterix - 06.04.2007 18:01:39 Ei ole myöskään syytä leimata minua tuomariksi sen perusteella, että sanon toisen olevan kisälli. Hyvin sanottu. :) Minua ihmetyttänyt jo pitkään tällä saitilla tämä tuomarointi ja leimaaminen muut tuomareiksi ja heti perään kirotaan, mitä kaikkea pahaa tuollainen tuomarointi teettää. ;D Se lähentelee jo kaikessa naurettavassa tragikoomisuudessaan kaikkien puujalkavitsien huippua. ;D :2funny: No.. lemmikkimarsu juoksee juoksupyörässään kuvitellen pääsevänsä jonnekin. ::) Mitä tulee auttamiseen puhtaasti rakkaudellisista motiiveista: sitä tekee jokainen. Se ei vaan ole kaikille kaikkien kohdalla mahdollista. Tämä on yksinkertainen totuus. Sen yrittäminen rikkoo itseä ja vie voimia. Niin ja täällä Itävallassa on sellainen sanonta, että rakkaudella ei vuokraa makseta ja sitä saa vapaasti soveltaa. ;) Nyt Julietan kysymykseen: ajatellaan, että asiakas kysyy jotain tiettyä , tarkasti määriteltyä asiaa. Siihen tulee vastaus. Mutta jos asia onkin laajemmin tulkittavissa; esim. näetkö minulle miestä lähiaikoina? Entä näetkö muuton? Jos ei näe, niin ei näe. Pitääkö nyt palauttaa se euro? Mikä tässä on kysymys? Luulenpa että osuit asian ytimeen. :coolsmiley: Nykyihminen kuluttajana on tottunut siihen, että rahalla saa mitä haluaa ja jos tuote on epämieluisa, niin sen voi palauttaa. Jotkin naiset, jotka kyselevät selvänäkijältä tulevista miehistä kuvittelevat, että kun he maksavat selvänäkijälle pari kymppiä, niin se mies todella silloin tulee ja selvänäkijän ei auta sanoa, että ei. ;D He siis haluavat kuulla rahaansa vastaan vain itselleen mieluisia asioita. :) Voi kun sen miehen voisikin ostaa selvänäkijältä.. ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 06.04.2007 18:20:08 Nykyihminen kuluttajana on tottunut siihen, että rahalla saa mitä haluaa ja jos tuote on epämieluisa, niin sen voi palauttaa. Jotkin naiset, jotka kyselevät selvänäkijältä tulevista miehistä kuvittelevat, että kun he maksavat selvänäkijälle pari kymppiä, niin se mies todella silloin tulee ja selvänäkijän ei auta sanoa, että ei. ;D He siis haluavat kuulla rahaansa vastaan vain itselleen mieluisia asioita. :) Voi kun sen miehen voisikin ostaa selvänäkijältä.. ;)[/color] :2funny: juurikin näin. Eli kyse on juuri siitä PSYYKEN vastuusta ja tästä osoituksena raha tai määritelty, mieluisa vastapalvelus on välttämätön suoja näkijälle ja myös asiakkaalle ikään kuin "lupaus" siitä, että näky toteutuu... Sanotaan, että saan ilmaisen ennustuksen, että elämääni astuu uusi mies puolen vuoden sisällä. No, sellaista ei astu niin konkreettisesti, että hän tulisi kattoni alle tai haluaisi minut naida. Nyt tietysti olen miettinyt koko ajan ilmaista ennustusta, että milloin se tulee, miksi se ei tullut? Rasitan kaikella tällä miettimiselläni näkijää. Samalla työnnän miestä pois luotani. Entä jos olen maksanut ennustuksesta? No, nyt unohdan koko ennustuksen ainakin suurimmaksi osaksi valvetietoisuuttani. Koska olen ottanut siitä VASTUUN. Nyt mies voi astua elämääni, koska en ole kiinni näkijän näyssä. Olen vapaa ja kun asia tapahtuu minulle muistan hänen sanojaan. Näin kiitos moninkertaistuu sen sijaan, että se jää vellomaan johonkin sfääriin osaksi halupalloa. Niin...miestä ei voi ostaa, mutta elämänsä voi lunastaa omiin käsiinsä. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: K-NRJ - 06.04.2007 18:44:25 Niin...miestä ei voi ostaa, mutta elämänsä voi lunastaa omiin käsiinsä. Nimenomaan! Kerron taas tähän väliin omasta elämästäni. Silloin kun tapasin tuon selvänäkijän ja hän kertoi minulle, että tulen saamaan miehen ja kaksi poikaa, niin varsin pian sen jälkeen meillä meni silloisen poikaystävän kanssa poikki. Ero oli aika hurja, ja molemmat otimme sen tosi raskaasti. Ryyppäsin pari kuukautta putkeen. Noina huonoina hetkinä muistin kuitenkin, mitä minulle oli sanottu (vaikkakin suhtauduin siihen aluksi epäilevästi), ja se oli minulle huonoina hetkinä ilonpilkahdus... Jotenkin tiesin että asiat vielä järjestyvät ja tulen saamaan hyvän perheen. Eri asia sittenkin olisikin, jos hän olisi sanonut, etten ikinä löydä onneani ja jään aina yksin... En tiedä olisinko silloin jättänyt ennustuksen omaan arvoonsa ja päättänyt löytää onneni. Mietin myös, että mitä jos vielä yritämme lasta, se olisi kolmas. Kun kaksi piti tulla... ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Asterix - 06.04.2007 18:51:46 Tuossa on kyllä perää ainakin joidenkin ihmisten kohdalla,
että kun he antavat jotain konkreettista itseleen arvokasta (rahaa) näkijälle katsomisesta, niin he alkavat myös herkemmin työstämään niitä vallalla olevia energioita konkreettisiksi elämässään. Ilmaisen näkijän näkemystä ei välttämättä ota kovin todesta, koska kuluttaja -ihminen ei välttämättä osaa arvostaa mitään ilmaiseksi saatua, vaikka se olisi täysin curantti näkemys. :) Tosin tämä ei päde kaikkiin ihmisiin, koska varsin paljon selvänäkijöiden asiakkaista on sellaisia, että ne joko eivät osaa elää ilman selvänäköä joka mutkaan tai/ja ne ovat sellaisia, joita ei tyydytä sitten kuitenkaan mikään vastaus. Noille ihmisille on yksi ja sama, onko näkijä maksullinen vai ilmainen, niiden elämä on ilman selvänäköäkin paikallaan polkemista. ;) Joka tapauksessa, kunnioitettavasta auttajista kuitenkin on kyse, sai siitä rahaa tai ei. :) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 06.04.2007 19:36:30 Päätin jo, että tämä keskusteluketju ei kommentointiani enää kaipaa. Vesi on jo valunut niin monen hanhen selästä.
Mutta... On aivan uskomatonta, että moni nykyihminen on niin tietämätön historiallisista tosiasioista ja miksi vaihtotaloudesta siirryttiin ensin oravannahkoihin ja sitten muihin valuuttoihin. Syy oli yksinkertainen. Moni jäi velkaa niin monelle että vietiin velkavankeuteen, tai kerkesi kuolla, ennenkuin oli maksun aika. Useinhan tuohon aikaan tuotteet maksettiin toisilla tuotteilla tai auttaalla töissä. Silloin sairaudet tappoivat ihmisiä kuin ryöstökalastava troolari nykyisin nostaa kalaa merestä. Tai no, suhteessa väestön ja kalan määrään toki. Aina kautta maailman sivu on ollut totta, että hinta nousee, kun hyvän tavaran tai palvelun tarjonta vähenee, vastaavasti tarjonnan lisääntyminen jälleen pudottaa hintoja. Sashaa lainatakseni: Rakkaudella ei makseta vuokria, eikä pankkilainojakaan. (Eikä ruokakauppa myy silakoita vilpittömällä kiitoksella.) Tosi on. Marsujako jollakin lemmikkinä? Noh! Minä jatkan toiseen aiheeseen. Pyörin tuossa yksi päivä mersulla (automerkki hienosteltu, jos vaikka joku kadehtisi) kaupungilla. Huomasin hiukan poissa tolaltaan olevan nuorehkon rouvan ja pysähdyin. Näytti voivan kovin huonosti. Kysyin mikä on, jos vaikka tarvitseisi apua. Rouva alkoi itkeä, helpotuksesta. 'Joku välittää hänestäkin', sanoi kun kysyin itkun syytä. Pyysin, että nousee kyytiin, jotta muut ihmiset saavat tölvästellä aivan muita, jos vaikka rouvaa nolottaa. Kysyin minne hän on menossa, että minun suuntani on se-ja-se. Hän sanoi, että kilometri ennen määränpäätäni on hänen matkansa pää, tällä kertaa. Juttelimme koko matkan. Hän kertoi, että on jo usean vuoden käynyt psykoanalyysissä ja olo on niiiiin tyhjä. Ettei hän siitä apua saa, mutta KELA.n rahat menevät muhkeisiin palkkioihin. Psykiatri kuulemma osaa hyvin vain yhden sanan: Hmmm tai mmmmm. (Ajattelin itsekseni, että taidankin avata vastaanoton. Saan kunnioitusta -Psykologi ja psykiatrihan on IHAN ERI KUIN NÄKIJÄ- ja hukkaanpuhumisen tunne loppuu kertalaakista. Usein näkijänä sanat hukkuvat asiakkaan 'Niinmuttakun minä haluan sen miehen!'-kommentteihin. Asiakas soittaa usein saadakseen mieleisensä vastauksen. Muuten näkijä ei 'näe' mitään tällaisten asiakkaitten mielestä.) Sanoin sitten tälle rouvalle, että kirjoitapa syntymäaikasi ja syntymänimesi tuohon (ojensin ruutukansion). Hän ihmetteli, että mitä?! Kerroin, että eräällä metodilla se sinun ongelmasi ydin on nähtävissä niistä. Hän alkoi oivaltaa, ilmeestä sen näki. Totesin olevani selvänäkijä. Hän siihen, että uskoo näkijöihin. Että häntä kiinnostaa huuhaa-ilmiöt. Pysähdyimme hänen kotiovelleen ja analysoin hänen asiaansa ja totesin että ennen kouluikää hänet on henkisesti lytätty ja sen tytön, joka hylättiin, hänen tulisi ottaa uudelleen haltuunsa ja alkaa elää omanmieleistään elämää tästä ja nyt eteenpäin. Rouva alkoi itkeä vuolaasti, mutta hymyili kyynelten läpi. Hän hoki 'kiitos'ta kerta toisensa jälkeen. Kysyin: 'Enhän vain loukannut sinua, tarkoitus ei ainkaan se ollut?' Hän vain totesi, kun itku alkoi laantua ja hymy tasaantua. 'Tiedätkö, sinä puhut asiaa. Silloin minua tylytettiin kesäsiirtolassa oikein olan takaa. En tiennyt syytä, enkä vieläkään ole ymmärtänyt. Tuli vain semmoinen olo, etten ole tervetullut. Surettanut on koko elämä, kun niin tykkään eläimistä ja maalaiselämästä.' Vastasin hänelle: 'Niinkuin sanoin, ota haltuun se pieni elämää rakastava pikkutyttö, joka viihtyisi paremmin maalla. Silloin löydät tien omaan sisimpääsi ja alat voida hyvin. Jonkun aikaa tarvit käydät vielä tuolla analyysissä, mutta varmaankin voit sen kohta lopetella.' Hän kysyi josko minulla on hirveä kiire, niksautin vain niskojani: 'Aikaa on kellon ympäri, voin siirtää tapaamista minne olin matkalla.' Vaihdoimme puhelinnumeroita. Hän kertoili vielä jotain itsestään. Vielä noustessaan autosta, kun menin perään halatakseni hänelle pika-reiki-hoidon siinä pihamaalla, hän totesi, että 'Nyt alkoi minun parantumiseni. Tunnen sen sisälläni. Näitä sanoja tarvitsin voidakseni alkaa eheytyä.' Tekstiviestejä on sadellut, kaikissa on selvä juoni. Hän on lyönyt kättä pienen tytön kanssa omassa sisimmäsään ja alkanut topakoitua. Tämä on eräs kertomus, missä näkijälle kuuluu 'totta hitossa' toisen henkilön psyyken kunto. Ohi toisen elämällä ei voi ketään psykiatrikaan kalliissa hoidossa parantaa, tai edes auttaa toipumaan. Eivät kaikki selvänäkijälle soittelevat ole idiootteja, vaikka jotkut heistä tukevasti jalat ilmassa ja illuusioissaan elävätkin. Rasittavimpia asiakkaita ovat puhelimesta aaveen lailla ulos tulevat ja näkijän asioita uumoilevat. Sellaiselle henkilölle sanon suoraan jo ajanvarausvaiheessa, etten näe heänelle mitään. Säästyn jälkihaukuilta, vaikkakin nämä evätyt asiakkaat kertovatkin muille, 'ettei se mitään näe'. Tässäkin aihepiirissä käy toteen se Raamatun sana, jossa sanotaan: 'Auta itseäsi, niin Jumalakin auttaa Sinua. Hän lähettää enkelinsä Sinulle avuksi ja turvaksesi.' Silti sanon edelleen: 'Jumala armahtakoon minua asiakkaista, jotka väkisin tahtovat oman sekavan tilanteensa keskellä auttaa minua.' Apua tyrkyttämällä tällainen henkilö työntää omat olotilansa toisen henkilön elämään. Siis: Ei kiitos! Siihen 'apuun' on selvä keino, kunhan vain maksaa kohtuullisen korvauksen, joka on ollut markka-ajasta asti arvoltaan sama. Tapani 'katsoa' on niin totaalisen poikkeava monesta muusta -itseasiassa en tiedä yhtäkään, joka tekee katsomuksen kuten minä- etten voi kuvitellakaan melupakoisena persoonallisuutena sotkeutuvani ottamaan palautus'pakko'apua vastaan, varsinkaan henkilöiltä joille en muutenkaan avaisi omaa elämääni. Moni nykyihminen viihtyy pölyssä, mölyssä, ihmisvilinän melussa ja pakenevat hiljaisuutta sekä rauhaa tietoisesti, aina pitää soida tai vain kuulua ääntä jostain. Jokaisella ihmisellä on paikkansa tässä maailmankaikkeudessa. Minulle oikein paikka varmaankin rauhan ja varsinkin oman rauhan kaipuisena olisi luostari, jonne toivon vielä vetäytyvänikin. Siihen asti kuitenkin toimin omine periaatteineni, enkä rakkauden-ilmaispakkosyöttö-periaatteella, kuten moni aitoa rakkautta todeksi elämätön kanssaihminen. Ainut riippuvaisuus, minkä elämääni hyväksyn, on riippuvaisuus Korkeimmasta Voimasta, jota Jumalaksi kutsun. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 06.04.2007 21:18:24 Oikealla tavoin kun auttelee muitakin tekemään omasta elämästään tietoista niin siinä on ilmaista lahjaa sellaisillekin, jotka eivät sitä edes odota eli pyyteetön Rakkaus ei koskaan pyydä korvausta tekemästään työstä. Vaan se vauraus tulee silloin elämäämme aivan toisella tavoin eli se auttamisemme lahja auttaa sen vauraudenkin energioidemme ns. "kierrossa" eikä silloin KUKAAN jää koskaan todellista korvausta vaille. Vaikkei se ehkä aina olekaan rahassa mitattavissa vaan ehkäpä myöskin siinä Valossa. ;) Niinpä juuri. :smitten: :angel: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Julietta - 08.04.2007 21:36:04 Mainitsin tuosta päin mäntyä näkemisestä siksi, että minulle ovat muutamat ennustukset menneet ihan suurissa linjoissa täyshuti. Samaa on tapahtunut kavereilleni, joten kaikki ei johtune siitä, että olen erityisen mätä yksilö (eikä ole huumeongelmaakaan, Tarutuulia).
Kolme maksullista ja pari ilmaista on mennyt aivan metsään. Iris näki jonkin verran (muttei nähnyt ystävälleni). Yksi tarot-ennustus maapallon toisella puolella meni aika nappiin. Hullu arabi Jerusalemissa näki asioita, intialainen astrologi ei tiennyt mitään. Singaporelainen katuennustaja suuttui, kun kyselin liikaa. Ja vielä kolme onnistunutta ennustusta mahtuu joukkoon (ilmaisia), ne eivät tosin ole olleet mitään kaikenkattavia. Tämä aihe vain sattuu kiinnostamaan, siksi noita kokeiluja harrastin. Nykyään en kysele tulevia muilta kuin heilurilta. Vaihtoehtohoidot ovat sitten eri juttu, ja eläimillä olen käyttänyt henkiparantajaakin. Miesennustuksista muuten: jos olisin näkijä ja vastaanotolleni kävelisi kohtuullisen näköinen sinkkunainen, voisinpa ennustaa, että mieshän sieltä jossakin vaiheessa tulee. Varsinkin, jos mimmi ei olisi ensimmäistä kertaa pappia kyydissä... Pelimiehistä varoittaisin, varatusta sellaisesta näkisin helposti kyyneleitäkin. Kaunottarelle ennustaisin, että miehiä suorastaan sataa. Kristallipallostani näkyisi jotakin värikästä, olisikohan kesän kukkia, tai jos ero aivan takana, niin ehkä kuitenkin syksyn lehtiä. Mikäli suhde natsaisikin vasta ensi keväänä, voisin aina vedota siihen, ettei henkimaailma tunne aikaa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 10:59:31 Mutta mitä vikaa siinä on, jos joku haluaa ottaa maksun palveluksistaan ja toinen maksaa siitä? :idiot2: Tiedossani ei ole vielä ainuttakaan tapausta, jossa selvänäkijä olisi pakottanut kenenkään vastaanottamaan apuaan ja sitten vaatinut maksua. ;D Jos ihminen on niin idiootti, että ei osaa elää omaa elämäänsä ilman (maksullista) selvänäkijää, niin voiko siitä sitä selvänäkijää syyttää? ??? Jokaisella on vapaa tahto tehdä mitä haluaa. Totta puhut, Sasha. Mutta ennenkuin kissasi (ilmeisen musiikkihöperö kuten minäkin :coolsmiley: :2funny:) pyörtyy... voisin ottaa sen kotiini henkiseksi kaveriksi. Kissat ovat ihanan aitoja. Nojoo, ovat sitä koiratkin, ainakin hyvin pidetyt! ============================================================== Mutta asiaan. Siis yleisvastaukseni ilmaiskatsomus-pakko-vaatimukseen versus 'Palvelija on palkkansa ansainnut.' Mitenkähän kirjoituksissani selkeästi ilmitulevat sisäisen äänen kehoituksesta ilmaiseksi pika-apuna katsomiset liukuvat kuin vesi hanhi(i)e... Ups. :laugh: Ymmärtääkseni juuri Jumala puhuu sisäisen äänen kautta. Kun sisäinen ääni kehoittaa tekemään jollekin henkilölle katsomuksen, teen sen. Jos sama ääni kehottaa 'ei tekemään' ja varomaan ko. henkilöä, silloin en sitä tee ja irrottaudun sellaisen henkilön seurasta. *Kirjaviittauksena: Elisabeth Haich, Vihkimys. Kirjassa oivallisesti selostetaan ihmisten ja muittenkin eläväisten erilaisista tasoista ja kuinka monen tason ylitykset ovat mahdollisia, parannustilanteessa ja muutenkin, ihmisen henkisen minän rikkoutumatta ja sairastumatta tai kehollisestikin terveyttä säästäen. Jos henkinen taso on 2-3 alempi tai ylempi, on syytä varoa yhteyksiä -jotta kumpikaan ei vahingoittuisi.* Juliettakohan se oli, joka kertoi kokemuksistaan maailman turuilta ja toreilta näkijöiltä ja ennustelijoilta saamistaan kommenteista ja ennustusten sekä katsomusten paikkansapitävyydestä. Kas siinä oiva esimerkki, miksi kaikille on turha ennustaa. Siitä 'avusta' ei ole mitään hyötyä kummallekaan, jos 'kunhan vaan' ennustelee. Eettisyys menee kohdallani ohi yleisen mielipiteen tai jonkun reikimasterin oikea-väärä- käsitysten. Jumala on sen sisäisen äänen meille kullekin antanut, jotta sitä käyttäisimme ja itsellemme olisimme uskollisia (=rehellisiä, nykykielen mukaan). Sillä silloin olemme rehellisiä myös muille. Ja kuka enempi rehellisyyttä tarvitsee kuin henkilö, joka toisilta kyselee 'minne mennä, kuin eleä' (Antakoa anteeks, ka olokoa niin hyvät! En voinut olla lainaamatta Kalevala-mittaa.). Jollei minulle nouse henkilöstä mitään esille, sanon sen suoraan. En ala silloin ennustella 'korvasyyhyyn' (=kyselijän mieliksi), jotta saisin siitä maksun. Tottavie se olisi taloudelleni hyväksi, mutta kyselijä joutuisi harhateille. Siinä on ennustajan / selvänäkijän vastuu, ennustamisen ja selvänäkemisen eettisyys, tehdään sitten katsomus ilmaiseksi tai korvausta vastaan. Lisään tähän vielä tuosta 'ilmaisen auttamisen pakko-odotuksesta' jota muuan reikimaster täällä toitottaa: Raamatussa sanotaan selkeästi 'Palvelkaa lähimmäisiänne ilolla.' Mutta sanotaan siinä samassa kirjassa, Jeesuksen suulla: 'Kuka on minun lähimmäiseni? Äitini, isäni, veljeni tai siskoni? Ei, sanon minä. Minun lähimmäiseni on hän, joka toimii Jumalan tahdon mukaan. Hän joka kulkee kanssani, jakaa elämäni ja kutsumukseni.' (Tässä selkeä kehoitus yhteisöllisyyteen, jota nykymaailmasta -varsinkin 'kehittyneestä' lännestä- puuttuu. Että pitäisimme huolen läheisistämme. Että olisimme toisillemme opiksi ja ojennukseksi, emmekä johtaisi harhateille heikompaa kanssaeläjäämme. Harhatie myöskin on omalla työllään köyhyydessä elävälle hänen kannustamisensa ilmaistyöhön. Hänelle on hyvä suoda vapaa valinta, jotta hän ei henkisen johdattautuvuutensa vuoksi jää vahvemman persoonan perässähiihtäjäksi eli jonkinlaiseksi 'irto-hännäksi'.) Raamatussa sanotaan myös: 'Katsokaa kukin omaa kutsumustanne, että toteuttaisitte Taivaallisen Isänne tahdon.' Jokaiselle on oma kutsumuksensa. Sen kertoo sisäinen ääni, eikä mikään kouluttaja. Jos kouluttaja olisi tuon kutsumuksen 'antaja', minun kohtalonani olisi olla usean ministeriön pääjehu, useamman mitä Suomessa on. ??? Olla nyt meppinä ja monena ministerinä tai hallintopäällikkönä yht' aikaa. Aika absurdi ajatus. Justjust. Samoin myös: 'Palvelija (joissain paikoin käytetään sanaa 'työntekijä') on palkkansa ansainnut.' Miksikö viittaan Raamattuun niin usein? Siksi, että se on ollut lähes koko läntisen maailman yhteiskuntajärjestelmän ja eettisyyden oppikirja vuosisatoja. Sitä 'kieltä' me kaikki olemme kouluissa ja muuallakin yhteiskunnassa oppineet ja toteuttaneet sen henkeä (=arvomaailmaa) vuosisatoja. Totta on myös, että Raamattu on aiempien henkisten ja hengellisten kirjoitusten toisintoa (tosin muuntumina sopimaan kulloisenkin alueen aiemmin vallinneeseen yhteiskuntajärjestelmään, eli siinä on 'astian maku') suurimmaksi osaksi. Miksi korostan, että työstä on hyvä saada selkeästi palkka? Siksi, että silloin toteutuu myös se Raamatun sana: 'Olkaa kukin kutsumuksessanne vapaat toteuttamaan Herran, teidän Jumalanne tahto, kukin omalla kohdallamme.' Tämä ei poissulje niiden yksilöiden, joilla on mahdollisuus tai tahto palvella ilmaiseksi, vapaaehtoista toimintaa, kunhan jokainen toimintaan liittyvä saa omakohtaisesti ja -ehtoisesti päättää työskentelynsä vapaaehtoisuudesta tai palkallisuudesta, samoin kuin ajasta ja voimavaroista jotka toimintaan käyttää. (Pieni -yhteiskuntamme vaatima- eettisyys-lisäys toimintaperiaatteisiin, sillä moni laupeuteen hurahtanut toimii hurmoshenkisesti ja vetää heikompiaan peräänsä. Vastuu heikommista on eräs yhteiskuntavastuun osa-alue, myös näissä kiistellyissä aihealueissa.) Epäeettistä kuitenkin on samalla nostella yhteiskunnalta korvauksia ja tehdä ilmaistyötä. Toinen epäeettisyyden toteuttamistapa nykypäivänä on ottaa lahjoituksia vastaan ja siinä ohella nostaa (kun palkkaa ei tilille tule) erilaisia valtion tai kuntien maksamia tukia. Oikeuslaitoksella on varsin kalliiksi tuleva tutkintakäytäntö tällaisille toiminnoille. Maksajana aina 'laupias ilmaispalvelija'. Aito laupeus on ihan jotain muuta. Näitten 'kuppajaisten' (johdannainen sanasta kuppaus) -koska ilmaistyöstä ei synny verokertymää valtiolle eikä kunnille- vuoksi monelle vähemmän koulutetulle ei ole mahdollista tarjota palkallista työtä, vaikka tarve työntekijään yhteiskunnalla aidosti olisi. Ja työstä saadun palkan vuoksi kertyisi myös eläkettä ko. henkilölle. Reaali-ajassa tärkeää on työssäolosta henkilölle tuleva tarpeellisuuden tunne, palkan ohella luonnollisesti. Vapaaehtoistyö ylläpitää 'arvostuksen nälkää' henkilöillä, jotka eivät ole löytäneet omaa 'kutsumustaan' ja ovat täten vahvempiensa (tai röyhkeämpiensä) johdateltavissa ja määriteltävissä. Itse en tahdo velvoittaa ketään ajattelemaan samoin kuin minä. Jos joku niin ajattelee ja toimii, nouskoon se hänen vapaasta tahdostaan. Sillä meillä jokaisella on erilaiset ja erialaiset, jo syntymässä saadut kyvyt, joita kehittämällä meistä jokainen on itselleen, läheisilleen (ovat sitten verisukulaisia, samoin ajattelevia tai keitä tahansa liki valikoituneita) ja yhteiskunnalleen eniten hyödyksi. Jokainen kehittäen arjen toimivuutta ja inhimillisyyttä, vaikkapa lahjoittaen kehitysmaihin sitä rahaa mitä palkkatyöstään saavat. Ilmais'vaihto'palvelut kehittävät ja toimivat vain omassa maassa, lähipiirissä ja ovat siten nurkkapatriotismia sanan varsinaisessa merkityksessä. Jotta globaalius saisi positiivisemman kaiun korvissamme ja aikaan jotain pysyväistä hyvää maailmassamme, on meidän autettava näkyvin ja pysyvin kanavin myös kolmatta maailmaa. Täten heilläkin on mahdollisuus läntisten mahtivaltojen vetäydyttyä kehittää yhteiskuntaansa ja kouluttaa sekä tervehdyttää kansalaisiaan, siellä missä jo asuvat. Hmmm... Onkohan tämä nyt sitten sitä kaukorakkautta, jota tunnen heitä kohtaan. Siinä kokemuksiani palkkaa työstään ansaitsevan näkijän osuudesta koko maailman hyvinvoinnin osatekijänä. PSSST! Missä kirjassa tai laissa on K Niro kehoitettu / velvoitettu määrittämään näkijöitten työ palkattomaksi? Eivätkö siitäkin valtiolle tulevat verot ym maksut ole yhteiskuntaakin rakentavia tuloeriä? Eikö näkijä saa tulla työnsä hedelmillä toimeen, myös laillisesti oheiskulut maksaen? Miten verottaja, eläkeyhtiö tai muu viskaali perii laissa määritellyn osuutensa rukouksina, ilmaishoitoina tms 'maksetusta' korvauksesta? ...? :crazy2: :uglystupid2: :D :'( :angel: :angel: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 12:30:47 :o Jahas, että nyt sitten puhuu Ykseytemme Luoja K N :nnän kautta. Vot vot! Että... 'K Niro: Sillä ohjaavia energioita on jokaiselle järjestetty kaksi, sekä se 'väärä' eli oma egomme että se 'oikea' eli Jumaluutemme ääneksikin kutsuttu, sillä tarkoituksena on 'tuhota' vapaa tahto.'
Tähän loppuu K Niron lainaus tässä kohtaa. (Niro näköjään tänään toisena pääsiäispäivänä klo 14-20 välisenä aikana muuttanut tekstiään ja poistanut sanan 'kaksi' alkuperäis-tekstistään. ?!?!?!?! t.touhula kirjoittaa: Jumaluuden äänellä tarkoitus 'tuhota' vapaa tahto..? No ohhhohhh! Jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus toteuttaa vapaata tahtoaan, kunhan ei toimillaan vahingoita ketään tai mitään muuta. Toisilla ihmisillä ei ole oikeutta 'syöttää' kenellekään mitään 'uutta tahtoa'. Sitä kutsutaan manipuloinniksi ja on rangaistava teko. Ihan käräjäsalissa. Muilta osin -ainakin tässä vaiheessa- tyydyn aiempiin kirjoituksiini, koska Niron kirjoituksissa vihdoin tuli ilmi, että hänkin mahdollisesti maksaa veroja ja pyrkii toimimaan yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Toivottavasti näin on totuus, jotta palstalaiset eivät jää 'käsityksiin' aiempien Niron kirjoitusten hengen mukaan, vaikka he nousivatkin niin vahvasti vastustamaan 'työstään palkkaa saavan näkijän' oikeutusta saada korvaus toisen ihmisen hyvän vuoksi katsomiseen käytetystä ajasta ja itse katsomuksesta. Näin siis vesittyi tämäkin 'ilmais'auttajuuden jumalointi, mikä on ihan hyvä asia kaikkien osapuolten kannalta. Huoh! Hyvä niin. Aiemmat kirjoituksensa ovat asian toisin ilmituoneet. Ihmettelinkin Niron kirjoituksia ja asemaansa reikimasterina, jos palkatonta työtä muilta vaatii. Siihen ei masterius anna oikeutta. Lisäksi tämä palsta käsittelee selvänäkijöistä olevia kokemuksia. Itsellänikin niitä on, sekä huonoja että hyviä. Tarvitsenhan minä toisia ihmisiä (syvällisiä tuttuja) ja heidän näkemyksiään (puhelimessa ja kasvokkain luottamuksella keskustellen), vaikka pidänkin oman henkisen tonttini omanani hyvinkin tarkkaan. Tämä kirjoittelu onneksi puhkaisi erään illusorisesti (tällä palstalla) vaalitun (passiivi muoto= yleinen näkemys tai teko) kuplan (= ilmaistyön vaatimus auttajilta ja näkijöiltä), johon ilmaisemani itsellinen näkökulma aiheutti varsinaisen polemiikin. On hyvä kunkin puolustaa näkemyksiään, mutta puhukaamme silti kukin totta. 'Rehellisyys perii maan.' vaikkakin nykymenossa sanonnan uskoisi olevan 'Rehelliset maa perii.' Eläköön totuuden voitto, jonka se jälleen kuvitelmista sai. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 13:21:53 Esmiraldalle on unohtunut vastata. Siispä tässä:
8) :) Puhuit muutama päivä sitten muitten myötäilemisestä. Mitäpä siinä on pahaa, sinällään. Varsinkin jos persoona on kutakuinkin ehyt, vaikka etsisikin uutta polkua elämäänsä. Jokainen meistä jokaisessa elämänsä vaiheessa myötäilee niitä, jotka vastaavat sisimpiin kysymyksiimme jo omilla teoillaan ja varsinkin suoriin kysymyksiimme. Näin tuollaiset ihmiset ovat elämämme merellä majakoita joiden valo kantaa kauas ja ohjaa jo havaittujen karikoitten ohi, jotkut ihan kotisatamaankin saakka. Varsinkin ne, joiden puhe tai kirjoitus on perusteltua (lähdeaineistoin ym) ja selkeää, ovat antoisia ja ajatuksia herättäviä. Valitettavan usein mielipidepalstat täyttyvät epäjohdonmukaisilla tai viittauksettomilla kirjoitteluilla. Niiden anti on enemmänkin kirjoittajalle itselleen jäävää ajatusketjun jäsentelyä. Sellaisen lukeminen ei muille aikaansaa antoisaa pohdiskelua eikä herätteitä.:o :idiot2: Ensisijaisesti huomaan tökänneeni kipeään kohtaan niitä, jotka eivät suostu muodostamaan itsenäistä ja selkeästi omaa ajatusmaailmaa, josta käsin sitten ohjaisivat (omaa) elämäänsä. Oikeastaan koko kirjoitteluni olen sen kaltaisten ihmisten vuoksi 'ilmineerannut'. Jotta he havahtuisivat elämään todeksi OMAT näkemyksensä, todentamaan OMAT haaveensa. Nousisivat omille jaloilleen, myös henkisesti. Mistä sitten löytävätkin ne majakat, joitten valon kiilaa seuraavat. Siinä pointti koko aiheen polemisoinnille taholtani. Kiitos, Esmiralda, huomioistasi. Tähän olisin laittanut pajunkissoja ja ruusuja, mutta ei tuolla hymiöissä sellaisia ole. Otathan ne kuitenkin ajatuksena vastaan?! :) Moni kirjoitustesi kohta herätti empatioita ja syviä ajatuksia. Kaikkea hyvää elämääsi. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 18:45:48 Nirolle pikku kommentti:
Olen lukenut kirjoituksesi niinkuin ne suomenkielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan on ymmärrettävissä. Mikäli tieto, epätieto ja / tai lauserakenne on jäsennelty oikein, voi kuka tahansa lukija saivartelematta ymmärtää, mitä kirjoittaja kirjoituksissaan sanoo. Enempää ei liene keltään voi vaatia. Muuta voimallista, kuin omien epätodellistenkin näkemystesi puolustelu en kirjoituksissasi havainnut. Ole huoleti, en aio kaataa maailmankuvaasi. Elämässä on paljon tärkeääkin tekemistä. Näkemyksemme eivät kohtaa,vaikka taustallamme on paljon samaa. Sinua tarvinnevat toisenlaiset henkilöt, kuin minua. Eläköön ja pysyköön voimissaan se ero. Elämä on kaikkineen moninaista. Jokaisella on hänelle itselleen sopiva arvomaailma, jolla hän vetää puoleensa samanlaisessa harmoniassa viihtyviä ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Viihdyn älykköjen ja yhteiskuntavastuuta kantavien seurassa, heiltä oppii koko ajan uutta. Onneksi heitä on olemassa. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 09.04.2007 19:23:34 Älyköt ja yhteiskuntavastuu, kuulostaa kiinnostavalta. Olisinkohan minä sitä?
Mutta onhan minullakin joidenkin henkilöiden kanssa erimielisyyttä siitä mitä on ennustettu. En nyt jaksa kaivella asioita, joilla ei niin merkitystä. Kaarina näkee asiat omalla tavallaan, minäkin olen ennen hermostunut eri ennustuksista, jos eivät toteutuneet. Nyt olen päästänyt niin monesta menneestä asiasta irti ja edennyt monella tasolla, että ei haittaa. Toki kaikkien näkijöiden pitäisi olla vastuullisia, otti maksua tai ei. Esimerkiksi, jos edelleen tivaan no tapahtuuko jotain vuoden tai kahden sisällä ja vastaus on, "ei tietoo".. tavalla tai toisella, voisin suuttua tai sitten vain ilmaista, ok en usko kaikkea mitä sanot enkä ajattele kuten sanot. Olen muuten kysynyt ainakin kahdelta henkilöltä palstalta, että miksi Jumala sanoo tai lupaa jotain, ja ei voida sanoa aikaa. Tämä askarruttaa, miksi voidaan sanoa "mitä" mutta ei "milloin", heh. Ja nämä eivät olleet maksullisia ennustajia, edes. Jos minulle sanotaan, "joku paranee kunhan".. ja en saa tietää koska - tiesikö näkijä? Jos sanotaan "elämääsi tulee joku" ja joku tulee sitten joskus - oliko se tieto Jumalalta vai vain elämää? Eli voivatko ihmisten valinnat vaikuttaa tulevaan niin paljon, että Jumalakaan ei voi kertoa näkijälle tai kanavalle oikeaa aikaa? Silti en kiistä täysin, että he eivät kuulisi Jumalalta asioita. Tekevälle sattuu tulee mieleen niistä ennustelijoista, jotka ovat hyväntahtoisia, lähettävät valoa tai ennakoivat joidenkin asioiden toteutumisen vähän väärin - jos kyse vaikka työasioista ja aika heittää muutaman kuukauden tms :) . Ennen kaikkea vaikuttaa se, että luomme sitä tulevaa itse koko ajan. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 19:38:47 Vastaus Soul's Adventurelle:
Vuosien takaa muistan sanotun: Jos sama tieto tulee useammasta lähteestä (useamman näkijän tai kanavoijan kautta) samanlaisena, on tieto peräisin universaalilta tasolta. Eli, ettei näkijä ole kertonut sitä asiakkaan mieliksi, vaan, että se tieto on toteutuvaa sorttia. Kun 'katsoo' ja tietoa alkaa tulla 'kuin lukisi kirjaa' tietää itsekin 'saavansa' sen tiedon jostain 'varmemmasta lähteestä'. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Esmiralda - 09.04.2007 19:53:14 No voi!
Pittää tulla mukkaan. :coolsmiley: Ensinnäkin 'älykkö' ja 'yhteiskuntavastuullinen' on niin monisärmäinen juttu kuin on nökökulmia katsella tätä maailmaa. Nämä asiat mitataan aina omasta näkökulmasta. Minäkin olen älykkö ja yhteiskuntavastuullinen ja näiden asioiden verhona aina 'epäluulot ja syyllisyys' :idiot2:. Jos on älykkö tässä yhteiskunnassa, on myös syyllinen. Sillä ihmiskunta ei ole onnellinen. Vastuutakaan minun mielestä ei saisi yksiköidä just johonkin soppeen, vaan se on universaalinen alue, jota jokaisen kannattaa kyllä miettiä. Ennustusmielessäkin, toisaalta vastuu ennustettavalla (taustalla merkitys miksi sinne meni, kuka käski, kuka halusi) ja ennustajalla omien etiikannäkemyksien myötä. Ja kummallakin vastuunsa toisesta, yhteispelissä kun ollaan. Vastuu on myös siinä kuinka kehutaan ja haukutaan ennustajan työtä, sitä asiaa mitä tultiin pyytämään. Ja varsinkin näin avoimella areenalla. Ennustus on mielestäni asia, minkä kukin ennustettava voi itse kumota omalla tahdollaan. Ja jo 'ennustettaessa' torjunta voi tapahtua jo ihan huomaamatta. Ennustus on mielestäni aina otettava varoituksena 'jos elämäsi ja asenteesi on yhä näin, niin käy näin'. Uskon, että jopa Raamatun tai minkä tahansa suuret 'visiot' ovat meidän muutettavissa. Itse hallitsemme varmasti ainkin osin elämäämme kuka enemmän kuka vähemmän ja voimme kääntää suuntaa. Siis vanhat 'Jumalankin' puheet ovat muutettavissa. Saatikka hyvän ennustajan puheet. Aika myös on utopiaa. Se aika mitä me lineaarisesti koemme ajaksi, on vain meidän ihmisten keksimä. Meidän ulkopuolella on suunnaton olevaisuuus, monenlaisia aikoja ja voimia. Mutta uskon, että moni meneekin 'ennustajan' tai selvännäkijän luokse kun tuntee kulkevansa 'hämärässä' ja tarvitsee jonkinlaista sysäystä, ihmettelemistä ja oman mielen kohottamista. Se osin voi olla myös piristettä, mielenkiintoista asiaa, mitä puhutaan juuri 'minulle'. Jokainen tarvitsee sitä silloin tällöin. :smitten: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 20:06:15 Oletpa röyhkeä, K Niro.
Taidatkin olla humalassa tai muuten suuriluuloinen. Tulet toisen energioihin pyytämättä. Siihen on pyydettävä lupa. Sitä lupaa et minulta ole saanut, etkä saa. Puhut puutaheinää. Minun tapani toimia on minun tapani. Yrität omia sinun alaisuuteesi minua ja tapaani toimia. Ei onnistu. Korostan, että tapasi puhua utopioita ei saa vastakaikua eikä samaistumista minussa ainakaan aikaan. Sinäkö, K Niro, muka minut energioillasi olet luonut. Elä herrajjestas luulottele. ===hajurako=== Minulla oli aivan mahdottoman taitavat ja upeat vanhemmat. Olen heidän risteymänsä aivan 100%sesti. Toisen pakko-ohjaamisesta toimimaan omilla periaatteillasi ei ole kovinkaan pitkää 'kantoa'. Vrt. radioaaltojen määritelmiin, ehkä sitten ymmärrät. Todennäköisesti et. Otin kantaa kirjoituksiisi, en sinuun. Sinä otat kaiken näköjään henkilökohtaisena. Miten matalan tason kehitysasteesi onkaan?! Tulet toisen 'iholle'. Pakko'kosketusta'. Tulipa siitä limainen olo. Jaa-a *muka älynväläys, lienee nirolaisuutta* kohtahan on sammakonkutua joka lätäkössä. Sielläkö sieluani nyt uittaa. Yäk! Häpeä jos osaat. Sanon tämän ihan sydämestäni: (, jotta oppisit edes hiukan tahdikkuutta.) Pysy minusta kaukana. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: t.touhula - 09.04.2007 20:30:55 Juupa juu, Esmiralda. Sillai älykköjä tässä maailmassa kohdellaan. Yritetään vetää milloin mihinkin liemeen. Syyllistäminen on eräs hannaus-konsti. Vaatii melkoisen tervettä minäkuvaa, jotta ei menisi mukaan. Helpointa on sanoutua selkeästi ja mieluiten julkisesti irti sellaisista lähestymisistä.
Näkijänä myös saa helposti osakseen -jopa ammattilaisten taholta- kaikenlaista loanheittoa ja yhteistyöpakotuksen yritystä. Siitäkin pitää osata sanoutua irti, jos ja kun siten kokee tarpeen tehdä. Noista Raamatun ennustuksista varmaankin osa ihmiskuntaa tulee säästymään, oman valintansa kautta. Osa ottaa lukua toisistaan oikein raskaimman jälkeen, verisesti ja tuhomielellä. Mutta harvinaisen moni Raamatun ennustus on nykyajassammekin toteutunut, osa parhaillaan toteutumassa (esim. Israel vs. Palestiina; samoin Irakin sota, joka piakkoin todennäköisesti laajenee.) Selkein toteutunut Raamatun ennustus on Neuvostoliiton hajoaminen, joka alkoi kun 'kolme kylkiluuta riuhtaistiin irti sen rinnasta' eli Baltian kolmen valtion itsenäistyminen. Jatkossa sanotaan: 'Googin ja Maagoogin maan ruhtinas Mikael, jolla on päässään merkki, näkee torninsa ikkunoista hallitsemansa maan rajat.' Gorbatshov istui arestissa ja Neuvostoliitto oli hajonnut. Varmaa valtaa oli enää aivan lähikilometrien päähän. Myöhemmin solmittiin sopimus Venäjään kuuluvista maista. Mielenkiintoista, että tällaiset faktat kiinnostavat muitakin selvänäöstä kiinnostuneita. Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: täysikuu - 09.04.2007 20:40:05 Kokemuksia selvännäkijästä, toisistanne taidatte nyt otella selvää :'( Me ollaan kaikki erilaisia, se tämän mielenkiinnon saa aikaan. Koetetaan hyväksyä se :smitten: Minun kokemukseni selvännäkijästä on sekä humpuukkia puhuvaa potaskaa, että todella tärähtävää. Aattelen niin, että sitä saa silloin kun tarvitsee ;) Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 10.04.2007 05:27:11 Kertoisitko Kaarina tai muut julkisesti, miksi on helpompi ennustella mitä tapahtuu kuin että koska tapahtuu? Eikö se ole ihan yhtä simppeli asia?
Jos sanotaan; "tämä henkilö tekee näin", voitaneen sanoa "koska". Vai eikö? Nimittäin jos tapahtumisaika jätetään täysin avoimeksi, kuulijalla menee luottamus puhujaan vähintäin muutaman vuoden kuluttua. Meillähän kävi niin, että lupailit toivomiani asioita, joita en todella pidä enää toden- näköisinä enkä edes toivo niitä. Liian suuria ihmeitä pitäisi tapahtua, jos seuraan sitä miten tilanne oikeasti kehittyi puolisen vuotta ennustusten jälkeen. Minun takarajani oli siinä. Sama asia oli myös liittyen elämäntehtävääni, koska senkin koin eri tavalla. Kysyjän ajatukset saattavat muuttua tilanteen jälkeen, jolloin tärkeänä pidetyllä asialla ei olekaan merkitystä (loin itse merkityksiä ja poistin ne). Don't let others convince you to accept something that you are skeptical of. Deep down inside, you know exactly what you believe in- Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: TaruTuulia - 10.04.2007 12:36:21 Sillä ensimmäisenähän tulee aina kullekin halujensa mukaisia ennusteita ja vasta sen jälkeen, jos on asiansa osaavia selvänäkijöitä, voidaan luvata jotain sellaistakin, jota muut ei vieläkään näe. Jotenka monestihan juuri sellaisesta ennusteesta sanotkaankin, että on sitä "potaskaa", koska itse sitä ei vielä näe. ;) :) Totta toinen puoli. Tuota en kyllä ihan heti allekirjoittaisi kaikkien osalle, että ensimmäiseksi tulee halujen mukaisia ennustuksia. Asia on paljon monisyisempi. Aika HC-väännöksi täällä on mentykin viikonloppuna..! Hyvä näin; hyvä, että keskustelua syntyy. Täytyy sanoa, että ymmärrän sekä t.touhulan näkemystä, että Niron. Vaikea vain pukea sanoiksi sitä keskitietä..!!! Ehkä yritän myöhemmin...nyt en kyllä pysty! :laugh: Otsikko: Vs: Kokemukseni selvänäkijästä Kirjoitti: Irish - 10.04.2007 12:59:21 Moro vaan kaikille. :coolsmiley:
|