Astro Foorumi

olisin halunnut ihan uteliaisuuttani tietää millaisia kokemuksia teillä täällä on vesimies miehistä? hyviä ja huonoja kokemuksia?

ja ennen kaikkea miten tuollaisen vesimiehen saisi kaikista helpoiten valloitettua oikein lopullisesti...ideoita otetaan vastaan.  :smitten:

itse en jaksa uskoa että vesimies oli jotenkin pettäjä luonnetta.pitenminkin päinvastoin.

sen olen tässä myös huomannut että heillä todellakin on se oma ihmeellinen ajatusmaailmansa jota ei varmaan voi ymmärtää kuin toinen samanlainen.

olemme tunteneet tässä jo pari vuotta ja jotenkin tuntuu että tämä homma tarvitsisi sitä jotain mutta mitä??

Tässäpä vesimiehen sielunelämää 31 vuoden kokemuksella:

 :vesimies: iloinen...
(http://www.pe.com/entertainment/garfield-60.jpg)
 :vesimies: surullinen...
(http://www.pe.com/entertainment/garfield-60.jpg)
 :vesimies: on rakastunut...
(http://www.pe.com/entertainment/garfield-60.jpg)
 :vesimies: haluaisi kertoa sinulle, että rakastaa sinua...
(http://www.pe.com/entertainment/garfield-60.jpg)
... mutta toisaalta - äh, tiedäthän sinä sen jo muutenkin  :D

Mutta HUOM! ... Tuohan on vain pintaa! Syvällä sisimmässään veskarikin tuntee niitä omia (omituisia) tunteitaan. Aina niistä ei ulkopuolinen ota tolkkua - mutta ehkä ei ole tarkoituskaan. Oman kokemukseni mukaan vesimies tulee sitä lähemmäs, mitä enemmän hänelle antaa tilaa. Ja syvällisillä keskusteluilla voi päästä pitkälle!

Mä uskoisin, että tie vesimiehen sydämeen käy ystävyyden kautta. Veskaria ei ehkä koskaan saa valloitettua ihan kokonaan (ainakin osan hullunkurisista mietteistämme haluamme pitää omana tietonamme - ja ehkä parempi niin  ;D), mutta parhaasta ystävästään hän pitää yleensä kiinni kynsin hampain. Hienointahan on, jos tuo paras ystävä on myös oma elämänkumppani. Niin veskareilla usein onkin.

Perus-vesimieshän on uskollinen. Se työpaikan kaunis blondi saattaa hänen mielestään hyvinkin olla "hyvä jätkä" - ja jos hän niin sanoo, niin se myös on. Veskari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että tytöillä ja pojilla on muutakin eroa kuin eri väriset kurahousut...  ;D  Tottakai poikkeus vahvistaa säännön tässäkin tapauksessa, mutta yleensä kyse on silloin isommista ongelmista suhteessa (tai veskarilla itsensä kanssa), kuin vain se, että joku sattui iskemään silmää baaritiskillä.

Itse olen elänyt useamman vuoden  :aurinko: :vesimies::n kanssa, jonka lisäksi menneisyyteeni kuuluu kaksi veskari-poikakaveria ja yksi miespuolinen veskari-ystävä. Emme me välttämättä niitä kaikkein helpompia elämänkumppaneita ole, mutta ihan symppiksiä tyyppejä enimmäkseen kuitenkin...  ;)

Juu kyllä minäkin pidän veskaria uskollisena mallina. Tosin kuvittelen, että ahdisteltuna menisi kyllä vieraisiin. Siispä vapaana miehenä pysyy uskollisena omalleen. Eihän veskaria yleensä edes saa vakiintumaan, ellei hän ihan itse vapaaehtoisesti sitoudu.   ;)      ;D

Oma veskarini on aivan ihana nallukka, joka taas tänäkin iltana sai minut raivostumaan ja painui sitten makkariin hihittelemään. On siis juuri se maailman ihanin ja myös v****sin tyyppi. Eipä käy kuulkaa aika pitkäksi ja vaimo pysyy tyytyväisenä, kun saa kokea kaikkien tunteiden kirjon samassa suhteessa. Ei nimittäin tartte vaimonkaan etsiä vieraita miehiä, kun joka päivä voin kysyä ´kukas sinä olet´ siltä mieheltä, joka täällä asuu.  :2funny:      :2funny: 

Valitsen veskarin!    :smitten:           :smitten:           :smitten:

small

voi kun kuulostaa jotenkin niin tutulta.meillä kans jotenkin tälläistä...vaikka vielä toistaiseksi eri osoitteissa asutaaankin.

sit se on kumma juttu että kun sille sattuu jostain hiukan suuttuu niin sille ei kuitenkaan pysty olee vihainen muutamaa tuntia pitempään...

mielenkiintoisia kommentteja,
kiitän annaliljan huomiota vahvasta naisesta,
ja minervan karrikoitua karvista omasta puolestanikin,
vesimies on minullekin kiehtova arvoitus,
itsellä  :saturnus: :vesimies: ja ilmeisesti vesimiehet,pikkuveljestä lähtien,ovat henkisiä kasvattajiani,
helposti ovat sitä kenelle hyvänsä,onhan heidän perinteinenkin planeettansa  :saturnus:,
pikkuveljestä opin jo nuorena että vesimiestä on aivan turha komentaa,
ja hälle aikakäsitys on aivan omaa luokkaansa,
minulle nyt on just ja heti,
vesimies taasen ei käsittänyt ollenkaan moista hötkyilyä..

nikki

henkisiä kasvattajia...juuh.nyt mie sit ymmärrän tän hänen yhden lauseensa.

ekaa keraa kun josku käyttii leffassa.oli hän saanut päättää leffan.no leffa nyt oli eräs eurooppalainen elokuva jonka jälkeen hänelle sanoin että johan olit leffan valinnut. johhon vaan tokaisi että niin mie aattellin et sivistyst siullekkiin ja hymyili sillee jänskästi päälle.

kauan aikaa mietin et olikohan toi nyt sanottu sit hyvällä vai pahalla...mutta jos se nyt sit vaikka oli tuota veskarin henkistä kasvatusta  ;)

no jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.

minusta veskarit eivät ole noita sanomiasi ylimielisiä ihmisiä.pitemminkin tuntuu että asia on päinvastoin.

oma veskarini ainakin ajattelee useasti enenpi muita kun itseään vaikka hänen ajatusmaailmansa on niin veskarimaisen pilvissä liitelevä aina välillä.

tästä veskarista olen myös huomannut tosiaan sen että pakottamalla hänen kanssaan ei mitään saa aikaiseksi.vaan kauniisti esitettynä asiat menevät perille ilman suurempia ristiriitoja.

niin tosiaan tuo ilmaisusi että miehet eivät ole mitään koiria...samaa mieltä jotkut ehkä lapsia mutta eivät koiria. mielestäni koirille laitetaan selvät rajat kuinka toimia ja jokainen mies yleensä ihminen päättää kyllä loppu pelissä itse miten elämäänsä elää ja kantaa siitä myös vastuun.

onhan jokaisessa toimivassa parisuhteessa kuitenkin oltava tietyt molemmille sopivat pelisäännöt...eikä koskaan toista ihmistä voi varmaan sanan varsinaisessa merkityksesä omistaa.veskaria varmaan näemmä kaikkein vähiten.

pitipä vielä lisätä että tuo oli paremmin kuin hyvin ilmaistu.juuri tänä aamuna sain omalta veskariltani eka kertaa viestin minä rakastan sinua...tähän asti sitä ei ole sanoina kovin usein kuulunut eleinä sitäkin enenmän.jospa minäkin olisin tuo hänen oma kiintopiste tässä maassa...  :smitten:

taisit tehdä juuri aarrekartan,kun ketjun aloitit(lainaus annaliljalta)


juuh voi olla...olenkin sellaisen tekemistä miettinyt jo pidemmän aikaa..jos se tulikin nyt ihan kuin itsestään..  ;)

ja sinulle gaston

minun ei tarvitse ainakaan mieheni vuoksi mitenkään madella. mielestäni ainakin omaa veskariani ainakin asia rupeaisi sellainen vi***taan.niin kun on sanottu veskari siis taitaa tarvita itselleen itsenäisen ja vahvan naisen.eikä mitään huomaa minutkin..matelevaa tyyppiä...

ja taidan olla samaa mieltä tuon annaliljan kanssa et tämä toistemme viestien sisäistäminen nyt ei oikein mene yksiin..

Taitaapi olla niin, että veskarit arvostavat vahvoja ihmisiä, koska ovat itsekin (usein pinnan alla) hyvin vahvoja, sellaisia lempeitä jääräpäitä...  :D  Kumppanin on tietyllä tavalla päästävä "samalle tasolle", koska vesimiehelle jos kenelle on tärkeää voida arvostaa kumppaniaan. Vesimiesmieskin pitää yleensä naista tasa-arvoisena, ja toivoo kovasti, että tämä olisi myös tasavertainen  ;)

Mä olen aiemminkin törmännyt väitteisiin veskarin itsekkyydestä, mikä on sinänsä hassu juttu... Ainakin mun tuntemani veskari-miehet ovat sieltä kilteimmästä, huomioonottavimmasta ja ymmärtäväisimmästä päästä!! Vaikka vesimies kaipaakin omaa aikaa omien ajatustensa kanssa, hänellä on taipumusta asettaa tosipaikan tullen muut itsensä edelle. Joskus ehkä vähän liikaakin (itse ainakin olen joutunut ihan vartavasten opettelemaan sellaista positiivista itsekkyyttä...).


Toi pitää kyllä varmastikin paikkansa  ;) !! Karrikoidusti: nopein tapa saada veskari soittamaan taksi, on rajoittaa hänen vapauttaan. Rakastunut vesimies kyllä asettaa ne rajansa ihan itse, ja juuri sitä kautta syntyy myös kunnioitus niitä rajoja kohtaan. Enpä mäkään naisveskarina toisen asettamia rajoja sellaisenaan nielisi. Johan sitä alkaisi kapinamieli nostaa päätään!! Mutta kun molemmin puolinen luottamus ja kunnioitus toimivat, kaikki menee kuin itsestään.

Silloinhan kaikki rakastamisen arvoinen on tässä ja nyt  :)

Oikeestaan veskarin ihanuus onkin siinä, ettei tarvitse taipua. Minäkin etsin kumppanikseni Vahvaa Miestä ja veskarissa löysin veroiseni. En voisi ottaa mitään tossua, koska repisin hänet kilon palasiksi viikossa ja heittäisin pois. Veskarissa on minullekin Miestä niin, että tunnen olevani tasa-arvoinen hänen kanssaan. Koska hän tunnistaa oman tilan tarpeen itsessään, niin hän myöskin ymmärtää minun tilantarpeeni ja kunnioittaa sitä. Myös minä saan olla vapaa ja vastuullinen kuten hänkin. Tää on kivaa!  :D 

[/quote]
 En voisi ottaa mitään tossua, koska repisin hänet kilon palasiksi viikossa ja heittäisin pois. Veskarissa on minullekin Miestä niin, että tunnen olevani tasa-arvoinen hänen kanssaan. Koska hän tunnistaa oman tilan tarpeen itsessään, niin hän myöskin ymmärtää minun tilantarpeeni ja kunnioittaa sitä.
[/quote]

itse samaa mieltä.en voi ymmärtää jotenkin näitä parempi tossun alla kun taivas alla tyyppejä.

itse ainakin tarvitsen tilaa välillä ympärilleni vaikka  :harka: olenkin. ja on ihanaa huomata että tämä oma  :vesimies: osaa kunnioittaa tätä. samoin kuin itse kunnioitan hänen niin ihanaa pilvissä liitelevää ajatusmaailmaansa yms.

:vesimies: on myös ihanaa tämä hänen tapansa ilmaista asioita lyhyesti näin... sanon mitä ajattelen,enkä ajattele mitä sanoisin. tuota ajattelu tapaa ei mielestäni kovin monelta muulta merkiltä löydy tai eivät tuo sitä ainakaan niin vahvasti esiin.

Omat kokemukset varsin ikäviä  :-\ eka mies vesimies..tosi juoppo ja väkivaltanen ja täysin epärehellinen, sit pari suhdetta vesimieheen...sama juttu toinen salajuomari ja epärehellinen mut toinen ei juonut laisinkaan mut epärehellinen muuten ja sairaan mustiksia :buck2: kaikki veskarit ollu mustiksia ei todellakaan sovi meikälle tai sit mie oon imenyt ne negatiiviset veskarimiehet aikoinaan :crazy2:

Sawotar

voih...sinulle on toisiaan tainnut sattua ne huonoimmat vesimies yksilöt.

johtuisiko sitten kenties siitä kun ovat hieman tuollaisin edelläkävijä/haavelija luonteita etteivät olisi ollut ihan sinuja itsensä kanssa.tai tunteneet saavansa liian vähän tilaa toteuttaa itseään.

 mielestäni veskarille pitää tavallaan antaa se kuva että sinähän sen jonkin idean keksit...vaikka käytännössä asia ei ihan näin olisikaan. olen vaan huomannut ainakin itse että jotkin asiat luonnistuu silloin paljon yksinkertaisemmin...

Niin tiiäppä sitä, itse oinas naisena kyllä annan tilaa niin paljon kun toinen haluaa, koska itsekkin kaipaan omaa tilaa, olen aika vahva henkisesti ja pyrin paljon keskustelemaan ja nämä veskari miehet eivät siihen ilmeisesti kyenneet helpompi oli karata kuin ottaa vastuu tekosistaan kyllä ne on aika keksijöitä kieltämättä ja niillä on todella omalaatuinen elämä  :coolsmiley: mut itse en kokenut kuuluvani siihen elämään, olen aika vaativa koska tiedän mitä haluan :knuppel2: kumppanilta ja itseltäni :smitten:

Huonot kokemukset täälläkin vesimies-miehestä. Huono itsetunto, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, sairaalloista mustasukkaisuutta kaikesta  :'( Mutta onneksi pääsin eroon melkein 7 vuoden piinasta ;)

                      :)    Oinas73

voisiko näistä viesteistä kenties todeta että vesimiehissä on vain ja ainoastaan kaksi ääripäätä mutta ei sellaista kultaista keskitietä ollenkaan?

veskarimiehen kanssa oltu 7 v....(15.2.62 klo 01:00 kuopio´), nousu skorppari vielä kaiken lisäksi. Ei asuta yhdessä, en voisi edes kuvitella moista, jotenkin on semmonen hellan ja nyrkin välissä nainen oltava -tyyppi, joka mun luonteelleni ei sovi kuitenkaan. Kun suuttuu niin nyrkki heiluu tosin olen jo sen verran sitä pelotellu ettei uskalla kuin lyödä nyrkkiä seinään, mustasukkainenkin on ja erittäin omahyväinen. Tosin niin olen minäkin ja liekö siinä syy miksi ollaan yhdessä? Kännissä herkistelee ja kaipaa paijausta...ihan sotahullu sitä paitsi, on asetta ja sotakirjaa. Erikoisen seksin ystävä myös...mut oikeesti se ei ole herkkä ja mä taas haluan herkän miehen. Ihan outo tyyppi ja on muuten ylpee siitä... (mä 071162 klo 13:44 hki)
Vaikka mars minulla on leijonassa, törmään aika sen vastamerkkiin eli veskareihin??

Tjaah...olen naimisissa sellaisen kanssa. Mielestäni hän on sellainen viileä tunne-elämältään, toisaalta yllättävässä paikassa herkistelee (Venus-Kalat, Kuu-Oinas). Häntä ei saa suuttumaan sitten millään! Jos vähän ärsyttää, niin on vain hiljaa ja jatkaa touhujaan kuin mikään ei oiskaan...Ja sekös on hassua!?! :knuppel2:

No, täytyy kyllä harmikseni todeta että myös erotiikan puolella on aika viileä ja haluton tapaus. Itse olen hiukan pervo mieleltäni (Nousu-Pluto, Kuu-Kalat? Venus-Kaksonen) :police:...mutta Veskari-mieheni ei oikein ymmärrä käsirautojen päälle ;D

Isänä hän on mitä vastuullisin ja huolehtivaisin. Hyvähermoinen ja lempeä...(Nousu-Leijona)...

Vahvasta miehestä on ollut puhettakin...on vahva, ja jollain tapaa jääräpäinen...ei halua muuttua. On mikä on. (Kiinteän merkin ominaisuus?)

Ystävinä mulla on myös Vesimiehiä. Heitä kaikki yhdistää rajaton ja henkinen elävyys, moralisoimattomuus ja jollain tapaa avoin elämäntapa. Mitään kauheita nipoja kukaan ei ole...

joo itse huomannut kanssa tuon että veskaria on vaikea ainakin meillä saada suuttumaan niin että huutoa kuuluisi tai kaikki tavarat lentelisi.pikemminkin sen huomaa välillä sellaisena pienenä äänen painokkuden muutoksena tai sitten aivan täysin siihen omaan maailmaan uppoutumisena.

oma veskarini on nouseva neitsyt ja on myös todella perhekeskeinen...lapset ovat hänelle tärkeitä vaikka eivät ole edes hänen omiaan.ensin kyllä sanoi että musta tulee varmaan hirvee huono isä..kun kysyin miksi niin totesi siihen että mie varmaan annan lapsille kaiken periksi joka tekee taas minusta lasten silmissä sen säälimättömän tyrannin (toivottavasti en ole sellainen....rajoja ja rakkautta).

aluksi ehkä näin olikin...hänestä paistoi sellainen liiallinen lempeys.nyt huomannut että on ruvennut laittamaan myös lapsille rajoja ja nehän rajat muuten pysyy...

Yhtään vesimies-miestä en oo heilastellu, mutta parilla eksällä on  :kuu: :vesimies: . Kovasti ollut eroottista latausta välissä. eksät olleet aurinkomerkeiltään skorpioni ja rapu.

Vesimiestä siis odotellessa.  ;)

Minun tuntemani vesimiesmiehet olivat molemmat hyvin erilaisia toisiinsa nähden, mutta yksi yhteinen piirre heillä oli: sosiaalisuus. Ystäviä riitti ja juttua irtosi kenen kanssa tahansa, missä tilanteessa tahansa!

Ensimmäinen vesimiesmies - jonka olen tuntenut melkein 13 vuotta - on hyvin boheemityyppi, myös ulkoiselta olemukseltaan. Sellainen seilaajaluonne, joka etsii yhä paikkaansa näin kolmenkympin lähestyessä mittariin. Pohtii syvällisiä, mutta ui tunteineen myös hyvinkin syvissä vesissä. Hyvin lämmin, avosydäminen, lapsirakas ja lempeä mies, joka uskaltaa itkeä. Pidimme kimppakämppää yhdessä ja meillä oli aina ovi auki kelle tahansa, joka kaipasi yöpaikkaa. Henkilökohtaisesti hän on minulle edelleen kuin veli. Ainoa miinuspuoli persoonassa on viehtymys päihteisiin, joka ymmärtääkseni tulee osaltaan siitä, että hän ui niin syvällä. Olen miettinyt, että hänellä saattaa olla Rapu tai Kala merkittävässä asemassa kartalla.

Toinen aikoinani tuntemani vesimiesmies oli taas enemmän tiedemiestyyppiä, joka pohti uusia keksintöjä ja maailmankaikkeuden toimivuutta noin fyysisessä mielessä. Hän oli kuitenkin huomattavasti seesteisempi ja halusi perinteisen elämän: oma koti, lapsia, vakituinen työ jossa tienaa hyvin. Asiat selitettiin järjellä, ei tunteilla. Päätti opiskelupaikkansakin sen mukaan, mikä ala tuottaisi parhaiten rahaa tulevaisuudessa, vaikkei se hänen mielialansa ollutkaan. Hänellä oli tarve olla aina oikeassa  ::) Paha olo purettiin kiukkuamiseen. Ulkoiselta olemukseltaankaan hän ei erottunut joukosta toisin kuin tämä kämppisboheemivesimiesmies.

Molemmat vesimiesmiehet nauttivat hyvistä keskusteluista, mutta kuten sanottua, toisen vesimiesmiehen piti saada olla aina oikeassa, joten keskustelu saattoi kääntyä kenen tahansa kanssa äkkiä väittelyksi "juupas-eipäs" meiningillä. Ensimmäinen, edelleen tuntemani vesimiesmies taas oli enemmän kuuntelija tyyppi, joka osasi valita aina oikeat sanat lohduttamaan kaikkia niitä, joilla meni huonosti.