Astro Foorumi

Yritin etsiä aiheesta aiempaa keskustelua, mutten löytänyt.

http://www.terveysinfo.net/current.php?id=185
http://www.namaste.fi/196.html

Onko kenellekään tuttua?

Äitini suositteli tätä minulle. Hän on itse kirjoittanut jo useamman vuoden näitä aamusivuja ja väittää, että ne ovat olleet ehkä se ainoa asia, mikä on pitänyt hänet kohtuullisen täysipäisenä viime vuosina, kun hän on kamppaillut avioeron keskellä ja työpaikkakiusauksen uhrina.
Vanhoja vihkoja löytyy jo puolimetrinen pinkka komerosta, eikä äitini ole ajatellut lopettaa ihan lähiaikoina tätä tapaa.

Kuulemma tuota kolmen sivun sääntöä pitää noudattaa, vaikka ei olisi mitään asiaa. Sitten vaan kirjoittaa, ettei ole mitään asiaa, mitähän tähän kirjoittaisi taitaa tulla sade jne...

Yleensä kuulemma kolmannen sivun lopussa juttu päätyy johonkin suhteellisen positiiviseen ajatukseen, vaikka olisi sitä ennen ruikuttanut 2 ¹/₂ sivua elämän epäreiluudesta.

Itse ajattelin vasta tänään mennä ostamaan sopivan päiväkirjan/vihkon tähän tarkoitukseen, ja ajattelin kysäistä millaisia kokemuksia foorumilaisilla on aamusivujen kirjoittamisesta?

Joitain vuosia sitten kirjoitin säännöllisesti, jopa iltasivuja - niillä sai päivän pulkkaan ja uni tuli ilman pohtimista.
Aamusivuista itselläni on ihan samanlaisia kokemuksia kuin äidilläsi, ja suosittelen minäkin niitä - vaikka joskus ne muka rassasi - että ei ehdi. onpas kello paljo, niin sitten kun ne rassaamisetkin alkoi kirjoittaa paperille..niin kyllä juuri näin kävi useinmiten että 2,5 sivua aivan hulabaloota ja lopussa muutama rivi jossa kirjoitti usein itselleen jopa vastauksia johonkin edellisten päivien kirjoituksiin...

Ja saman allekirjoitan että oli aikoja jolloin ko.sivut piti itsensä kasassa kun kirjoitti päätään tyhjäksi tuhansista päässä pyörivistä ajatuksista, lauseenpätkistä, kysymyksistä joihin ei ajattelemalla löytynyt vastausta....ja oma kiinnostukseni ja innoitukseni lähde oli Julie Cameronin kirja ; Tie Luovuuteen...oli siinä jotain mikä tökki- amerikkalaisella tyylillä kun on kirjoitettu, mutta toimivuus oli se kokemus joka laittoi lukemaan ja tekemään kirjan harjoitukset...
Kirjasta sen enempiä - vaan AAMUSIVUT on oikein hyvää tekevä kokemus ja voisi tätä ketjua jatkaa juuri näissä merkissä - miltäs kuulostaa  ???  :smitten:..päiväkirjaostoksille...!!!


...Sille, mitä haluaa tehdä, löytyy aina aikaa.

No voi voi, ei tunnu olevan aamusivut foorumilaisille kovin tuttu juttu.

Itse kirjoitin tänä aamun ensimmäisen kerran. 50 minuuttia sain aamustani siihen kulumaan, ja aikamoista tajunnan virtaa suolsin.

Toistaiseksi en mitään kovin rakentavaa kirjoittanut - tuntemuksiani ihmissuhteeni todennäköisestä päättymisestä - mutta tässä eron keskellä tämä aamu oli ensimmäinen puoleentoista viikkoon, etten käyttänyt paria tuntia aamustani itkemiseen. :o

Jo se oli sellainen edistysaskel, että jatkan kyllä tätä tapaa ainakin pahimman yli päästäkseni, mahdollisesti pitempäänkin.

Suosittelen kaikille!

Olen kirjoitellut elämäni varrella paljon "aamusivuja" ja iltasivujakin.
Minulle se kirjoittaminen on ollut totinen terapia ja helpotus monessa asiassa.
Kirjoittaminen pitää myös meidän aivotoimintaa vireämpänä ja kai se kehittää muutenkin.
Huolia ja murheita niitähän ne jutut ylipäätänsä olivat, tai rakastumisen alkuihanuutta.
Kirjoitin myös paljon runoja pöytälaatikkoon ja lyhyitä juttuja. Vihkot on tallella ja vanhana istuskelen tuossa keinutuolissa ja lueskelen niitä.

Kirjoitus on nyt tietokoneaikana vihkoiin vähentynyt, mutta menossa on lapsuusmuistot  :)

Kehoitan kaikkia kirjoittamaan ja lukemaan niitä omia ajatuksia se on terapiaa.

Aivan - minullakin toimii juuri näin - varsinkin tuo omien ajatusten lukeminen - yleensäkin - usein yllättää itsensä - kun on kirjoittanut jotain kovinkin intensiivisessä olossa - ja kun lukee tekstiä niin  :o oppii itsestään paljon - näinkin  :) toimii näissä foorumikirjoituksissakin - oikein todella :)

niinpä  kovin usein - siis minäkin suollan tajunnanvirtaa höh..nyt jo  :-[..... :smitten:...silti

En ole koskaan kirjottanut aamusivuja. Se saattaa kyllä johtua siitä, että olen armottoman aamu-uninen enkä kyllä heti herättyä edes kykenisi pitämään kynää kädessä. Mutta uskon kyllä kirjottamisen parantavaan voimaan ja itsekin kirjoitan aina, kun on iso tai pieni huoli. Monet kerrat on huomannut itsessään ja omassa ajattelussaan sellasia perusjuttuja, joita muuttamalla koko hankala tilanne näyttää helpommlta tai tulee suorastaan ratkaistuksi.

itse en nyt varsinaisesti ole kirjoitellut noita aamusivuja mutta muuten kyllä kijoittelen montakin sivua aina kun siltä tuntuu. auttaa jotenkin selkiyttämään omia ajatuksia.

tämä tänne foorumillekin kirjoittelu voi aina silloin tällöin olla hyvinkin selkeyttävää tai joskus jopa kysymyksiä nostattavaa jonka jälkeen illalla voi kirjoittaa monta sivua vain tavallaan maadoittaakseen itsensä.

Aamusivut on vieras,
mutta minulla on vihko sängyn vieressä aina.
Jos asiat alkavat pyöriä päässä nukkumaan mennessä,
niin otan vihkon esille ja alan kirjoittaa.
Se helpottaa kun saa asin käsiteltyä edes paperille  :)

Vihkoja onkin kertynyt matkan varrella pino  ;) Hömppää tekstiä, mutta eihän niitä onneksi kukaan lue.

 ;D minä en ethtisi töihin jos aamulla alkaisin väkertämään noita sivuja! sen sijaan iltaisin ennen nukkumaan menoa on hyvä kirjoittaa päiväkirjaa. Sekin on tosin jäänyt kun täällä ahkeroin tuntitolkulla joka ilta...  :idiot2:

Heh..! :D Nousi mielikuva itsestäni aamulla yrittämässä
kirjoittaa kolme sivua jotain..

- Se olisi jotain tämän tapaista aamusta toiseen
A4 kokosilla kirjaimilla ja kolmella sivulla;

MITÄ TÄSSÄ NYT PITÄISI OIKEIN SANOA? KAHVIA!  ;D :2funny:

Menetelmä sopii varmaan hyvin aamuvirkuille? :uglystupid2:

juuh tiedän tuon tunteen asterix.itse en juurikaan ole noita aamuihmisiä myöskään. pikemminkin se kirjoittamisen tarve saattaa tulla aivan yht äkkiä ja yleensä mitä hölmöimmistä asia yhteyksistä.

yleensä kun pääsee kirjoittamaan kaiken pois juuri sillä hetkellä kun ajatus ensimmäisen kerran tulee mieleen se ainakin minulla auttaa eniten.

pitäisi varmaan opetella päivän päätteeksi sellainen tapa että kirjoittaa kaikki päivän aikana tulleet ja sillä kirjoitus hetkellä mieleen tulevat asiat paperille ja nollata/maadoittaa tällä tavalla mennyt päivä.

 ;D  :smitten:

lilja-82

mielestäni kannattaa kirjoittaa silloin kun itsestä tuntuu siltä. silloinkin kirjoittaa vaikka vain sitä mitä kulloinkin mieleen tulee...eihän se ole kai välttämättä pakko miettiä että mitäpä surkeaa tänään tai eilen tapahtui vaan kääntää sen vaikka toisinpäin mitä posittista tänään tai eilen tapahtui ja vaikka mitä positiivista voi tapahtua huomenna.

itsellä on halposti tuollain kirjoittaessa se sama vika että saatan kirjoittaa monta sivua siitä miten huonosti mukamas kaikki on...mutta sitten kun rupeat listaamaan paperille sitä mikä onkin hyvin niin useasti jopa ainakin itse piristyn kummasti.

posittiviset asiat taitavat myös joskus olla tässä meidän elämässämme sellaisia asioita joita ei aina edes huomaa olevan ennen kuin asiaa alkaa todella kohdallaan miettiä. jotenkin siis tuntuu että kaikki negatiiviset asiat elämässämme on varmaan helpompi huomata kun ne kaikki positiiviset.

sitten vielä tuosta pituudesta josta täällä on puhuttu...itse saatan parhaimmassa tapauksessa kirjoittaa 4 sivua mutta onko sillä tekstin pituudella edes niin väliä??eikös sen voi lopettaa aina juuri siihen missä kulloinkin tuntuu että nyt olen sen mielestäni tärkeimmän kirjoittanut.miksi siis kirjoittaa puuta heinää jos siihen ei koe mitään tarvetta?? joskus voi vaikka riittää vain muutama rivi ainakin itselle selventämään näitä omia monimutkaisia ajatuksiani.

Tänä aamuna aamusivuja kirjoittaessani pohdiskelin juuri koko tätä kirjoittamisen ideaa.
Itse kirjoitin n. 10 vuotta sitten päiväkirjaa enemmän tai vähemmän säännollisesti selvitäkseni elämäni silloisista karikoista. Epäilemättä tuo päiväkirjan pitäminen auttoikin aikalailla.
Muistan ajatelleeni, että kun päiväkirja päättyy, päättyy myös tämä kaamea vaihe elämästäni. Kyseessä oli jumalattoman paksu monisataasivuinen kirja, jota täytin useamman vuoden...

Tosiaan, kun se päiväkirja vihdoin viimein loppui, alkoi elämässäni aivan uusi vaihe, jota en tosin itse ensin huomannut, koska ensin alkuun näytti siltä, että kaikki on menossa entistä enemmän solmuun.
Ostin uuden päiväkirjan, mutta en jaksanut sitä enää täyttää samalla lailla. Pelkäsin taas jumiutuvani johonkin yhteen asiaan, mitä käsittelen vuosikaudet.

Ymmärrän siis tuon ajatuksen siitä, että näin säilöö negaatioitaan.

Huomasin tänään mikä ero päiväkirjan ja aamusivujen kirjoittamisessa on itselläni. En osannut ikinä kirjoittaa päiväkirjaani vain itselleni. Kirjoitin sitä ikäänkuin joku muukin joskus lukisi sitä. Sivukaupalla analyyttistä pohdintaa ja ironisia lausahduksia elämäni surkeudesta.

Aamusivut taas ovat kolme sivua ajatuksen virtaa, jossa ei tarvitse olla päätä eikä häntää.
Mieleeni tuli Harry Potter-fanina kyseisissä kirjoissa mainittu ajatusseula, jonne professori Dumbledore siirtää päästään muistoja ja ajatuksia, jotka päässä pyöriessään ruuhkauttavat vain aivoja. ;D
En yhtään ihmettelisi, vaikka J.K. Rowling olisi saanut idean ajatusseulaan juuri jostain aamusivujen tms. kirjoittamisesta...

Itse olen tässä kokonaisen kolmen aamun kokemuksella  :D tullut siihen tulokseen, että kun saa kaiken ylimääräisen ajatuksen virran vuodatettua paperille, aivot saavat jotenkin enemmän tilaa ja rauhaa käsitellä niitä perimmäisiä ajatuksia.
(Sulla Liljahan on myös  :uranus: :aspect_con: :merkurius: -kuvio kartallasi, joten ehkä sinullekin on tuttua tuo ajatusten ylikuumeneminen, kun kaikki kiertää päässä 230 km/h. ;D)

Sinänsä ei varmaankaan ole väliä, kirjoittako noita ajatuksiaan aamulla vai illalla. Itse ainakin olen tullut siihen tulokseen, että tämä aamusivujen kirjoittaminen toimii tasan niin kauan, kun olen työtön ja minulla on aamulla aikaa. Myöhemmin ehkä kirjoitan sitten iltasivuja, en tiedä.

Tuota kolmen sivun sääntöä sen sijaan pidän tässä melko tärkeänä. Se voisi yhtä hyvin olla neljän sivun sääntö, mutta luulen, että joku sivumääräsääntö on tärkeä.
Itse aloitin raskaamman kautta ja kirjoitan kolme A4-sivullista tekstiä, mutta esimerkiksi äitini kirjoittaa paljon pienempään vihkoon, jossa sivut ovat noin A5-kokoa. 
Kirjoitan siis määrällisesti enemmän kuin hän, mutta vaikutus on sama. Kolmannen sivun lähetessä loppuaan, aivot ikäänkuin alkavat jotenkin itsestään rakentaa jonkinlaista yhteenvetoa kaikesta siitä tuubasta, mitä aiemmille sivuille on suoltanut. Sitä ikäänkuin panee pisteen kaikelle aiemmalle tekstille ja (okei, tämä kuulostaa itsestänikin pimeältä :coolsmiley:) estää sitä palaamasta takaisin sotkemaan ajatuksiaan.

No huh huh tulipahan taas kirjoitettua! Ja kolme sivua on tänä aamuna jo väkerretty paperille.  ;D

Palaan aiheeseen, kun olen nyt säännöllisesti kirjoittanut aamusivuja neljän viikon ajan.
Ehdin puolisentoista viikkoa kirjoittaa sivuja, ennen kuin lainasin äidiltäni tuon Rakkaudenliekinkin mainitseman Tie Luovuuteen -kirjan. Olen nyt tehnyt myös viikottaisia harjoituksia noiden aamusivujen kirjoittamisen lisäksi.

On ollut aika huimaa huomata, että kehitystä tosiaan tapahtuu. Ja koska aloitin sivujen kirjoittamisen ennen kirjan lukemista, olen huomannut että asioita nousee esiin juuri niinkuin kirjassa sanotaankin. Minun tapauksessani ne ovat tulleet esiin monesti jo ennen kuin ehdin edes lukea kyseisen viikon tekstiä.

Esimerkiksi 2. viikon teemoja oli tarkkaavaisuus. Jo viikkoa aiemmin olin tajunnut, että kävelen ulkona kuin laput silmillä, tajuamatta mitään muista ihmisistä tai ympäröivästä luonnosta, keskittyen vain omiin varsin synkkiin ajatuksiini. Jopa jokapäiväinen enkeliviestikin antoi monena aamuna viestiksi "uteliaisuus". Ja jumankekka, viime viikolla tuli tuolla ulkona ihmeteltyä luonnon ihmeitä oikein olan takaa ja kiinnitettyä huomio nimenomaan yksityiskohtiin. Seisoskelin kalliolla haistelemassa auringon lämmittämän jäkälän tuoksua, yritin tunnistaa lintuja äänien perusteella ja mietin, millä kaikilla sanoilla voisi kuvata auringon säteiden leikkiä havupuiden oksistoissa ja rungoilla.

Ja ihan oikeasti olen edelleen sitä mieltä, että kun aamulla on vuodattanut kaikki mieltä kaivertavat asiat paperille ("Tuntuu, etten selviä tästä erosta... Täytyykin pyytää isää vaihtamaan kesärenkaat autooni..."), vapautuu huomaamaan myös muun maailman ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

Kirjan tehtäviä ei varmaan olisi työssä käyvällä aikaa tehdä, mutta nyt kun itse työttömänä lorvin, päätin ottaa kaikki tehtävät tosissani.
Ne herättävät oikeasti miettimään itseään. Huomasin esimerkiksi, että on tosi vaikeaa listata 20 asiaa, joiden tekemisestä aidosti nauttii.
Kokeilkaapa. Minun keksimiskykyni hyytyi viiden kohdan jälkeen... Vähän huijaamalla sain 19 asiaa listattua, mutta viimeistä en sitten enää pystynyt keksimäänkään. :buck2:
Se oli oikeasti aika järkyttävää tajuta, miten flegmaattinen on.

 :smitten: luit ajatukseni pluto - juuri tänään aamulla ajattelin sinua ja aamusivuja.... :D

Ja täällä kaivoin hiukka aikaa sitten oman kirjani esiin - " elokuussa 1999"...olen aloittanut silloisen matkanpätkäni tämän ko. kirjan kanssa - KIRJA kuuluu myös "lähtemättömän vaikutuksen tehneiden kirjojen galleriaani"....ja nyt kun katson kirjan sivuja - ne ovat täynnä merkintöjä, JA "JOSSAIN"-tiedän kyllä -ovat myös silloiset Aamusivu-vihkoni kuten muutkin vihkot joita kirjan myötä syntyi - esm kuvapäiväkirja, runoja, piirustuksia.... olin silloin 150% motivoitunut kuin sitoutunutkin "siihen prosessiin"....Ja oikein avasin tämän kirjan töhön näkösälle - kun mainitsit näitä tehtäviä....tuossa on ihana Ajatelma - kuuluu osioon "Hengellinen sähkö".... : " Jokaisella ruohonkorrella on enkeli, joka kuiskii sille: Kasva, kasva." -Talmud- 

Täällähän se on sanottu : " Perustyökalut : Luovuuden elvyttämisessä on kaksi ensisijaista työkalua aamusivut ja taiteilijatreffit...


OMA EITTÄMÄTÖN SUOSIKKINI OLI JA ON VIELÄKIN :smitten: - TAITEILIJATREFFIT... :2funny:
 

...parasta luovuudessa on SE että se ei ole pelkästään erilaista ilmaisua, liikettä, väriä, muotoa, maalaamista, ääntä,...menetelmiä on kymmeniä - ja niin on ETTÄ nämä ovat menetelmiä joilla houkutellaan luovuutta esille - parhaimmat taiteilijatreffit on itselläni kun "treffaan " Luovuuden jumalattareni - ja hänen kanssa saamme aina aikaan mitä ihanimpia juttuja - eikä tarvitse jäädä sisälle - voi mennä metsään, rannalle, hiekkakentälle, merelle ja ja jäätelökioskille, puutarhaan, kasvitarhaan ....luovuutta parhaimmillan on KAIKKI SE MITÄ ME LUOMME - ja parhaimmillan se toimii arjessa - arkielämän oienissä ja suurissa tilanteissa joissa "ovat hyvät neuvot kultaakin kalliimmat"...niin luovuus se on se VOIMA joka saa meidät löytämään uusia ratkaisuja - tekemään muutoksia - whatever...SE SAA MEIDÄT LIIKKEELLE - ja siinä on luomisen perusenergia - liike ja liikuttaminen...kun ensin aamusivuilla liikuttaa ajatuksia.......tai päässänsä - ja alkaa tuoda niitä "ulos" eli alkaa toimia - niin...tätä minusta luovuus parhaimmillan on...että selviää arjen pienissä ja suurissa asioissa elikkäs elämisessä...IHAN INNOSTUIN...sori :-[ ...AAMUSIVUT RULETTAA .... :-*   :2funny:  :angel:  :smitten:

M.O.T.  :aspect_squ:

Tämän viikon (3. harjoitusviikko) teemoja mm. SYNKRONISITEETTI...  :D

OLI OIKEIN HIENO ESIMERKKI ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ TÄMÄ M.O.T  :aspect_squ:

3.viikko - VOIMAN ELPYMINEN.... synkronisiteetti... :aspect_tri: ...
" jos todella on olemassa voima, joka vaikuttaa elämässämme, meidän täytyy alkaa itsekin toimia toteuttaaksemme unelmamme - jotka aikaisemmin tuntuivat mahdottomilta...me teemme oman elämme. E I  O L E V Ä L I Ä uskommeko S I S Ä I S E E N   tai U L K O I S E E N  j u m a l u u t e e n - tärkeintä on L U O T T A A  siihen...Jumalan - tai hyvyyden - käsi, joka auttaa meitä, kun sukellamme syvimpiin unelmiimme - ja kuuntelemme omaa sieluamme....
....tavallisessa elämässä tapahtuu myös tällaista sitoutumista omaan unelmaan; "löysin itselleni uuden sohvan - ihan juuri sellaisen kun halusinkin - osuin ihan sattumalta yhteen varastomyyntiin - ja siellä se oli....Suurmiesten elämässä tällaiset hetket korostuvat ja näyttäytyvät jälkipoville monumenttaalisina. Kolumbus lähti etsimään Intiaa ja Isak Dinesen lähti Afrikkaan - meillä jokaisella on omat Afrikkamme, tumma ja romanttinen unelmien manner, joka kutsuu meitä...KUN TOTTELEMME TUOTA KUTSUA, LAUKAISEMME LIIKKEELLE VOIMAN , jota C.G.Jung kutsui synkronisiteetiksi - merkittävien yhteensattumien summaksi. Aloittaessasi aamusivujen myötä - taiteilijatreffien myötä - L U O V A N   E L P Y M I S E S I - tulet huomaamaan T Ä M Ä N  voiman M E R K K E J Ä  kaikkialla... :smitten: /Julie Cameron..

...  :) "löydämme oman lahjamme kun lopetamme sopeutumisemme omiimme ja muiden malleihin, opimme olemaan oma itsemme ja annamme luonnollisen kanavan olla avoinna"....Shakti Gawain... ;)
...mielenkiintoisia ja voimaa elvyttäviä aamusivuja sinulle pluto... ja itsekullekin meillee ;)