Astro Foorumi

Mitkä elementit kartalla ilmaisevat ihmisen haavoittuvuutta? Mitä taivaankappaleita tulisi tarkastella tai mistä huoneista etsiskellä?

Ja tiedoksi vielä, että tarkoitukseni EI ole käyttää tietoa väärin ja muita ihmisiä vastaan ;). Pikemminkin katsoa, mitä oma syntymäkarttani voisi ehkä opettaa omasta haavoittuvuudestani. Samalla voisi olla hyödyllistä saada aavistus myös siitä, millä elämän osa-alueilla läheisemme ovat kaikkein haavoittuvaisimpia -ei siksi, että heitä voisimme haavoittaa, vaan siksi, että osaisimme olla haavoittamatta.

Voisin kuvitella, että Neptunuksella olisi osansa tässä asiassa? Kenties myös Ravun hallitsemalla 4. huoneella? Entäpä Kuu? Tai haavoittunut parantajamme Chiron?

Ehdottomasti chiron, kertoo missä meillä on sellainen haava, jota on vaikea parantaa ja jonka kanssa tietyllä tavalla kamppailemme koko elämämme. Toisaalta se kertoo tietenkin myös siitä, mitä voimme muille opettaa.

Kuun alue tietenkin kertoo myös osittain sitä, missä alueella elämässään ihminen on tunteellisimillaan, eli tavallaan myös haavoittuvaisin tietyllä tapaa. Muita ei tule tähän hätään oikein mieleen. Mielenkiintoinen aihe!

kuu herkimpänä vastaanottajana,
siellä minä ainakin haavojani nuolen..
tunnereaktio kun on ihmisellä se ensimmäinen reaktio..

ehdottomasti varoisin sanaa ehdottomasti,(paraskin fanaatikko...)
"chiron on portti kaikkein vähiten ratkaistuihin ja syvimmällä piileviin pelkoihin"
chiron on sisäinen opas,joka antaa ulkoisia merkkejä,
så tycker jag,
onhan se haavoittunut ja haavoittaja,
mutta just sellanen opettaja,tarpeellinen,
palkankorotuksen ansaitsisi..

Laitetaanpas tänne  :pluto:. Vaikka skorpionista tai Plutosta on vaikea ajatella haavoittuvuutta niin kyllä se haava siellä syvällä on. Useinhan skorpioni tai plutomainen ihminen on jo pienenä tullut tutuksi kuoleman kanssa. Samoin oikein repivät eron tunteet ovat tuttuja myös. Näille skorpioni/plutomainen ihminen herkistyy ja pyrkii näitä myös välttämään. Herkkänä ihmisenä hän sitten huomaa muissa nämä samat tunteet ja sopiva tyyppi sitten manipuloi toisissa näitä tunteita ja sitä kautta ohjailee heitä. Manipuloivuushan usein liitetään juuri  :pluto:. Manipulointi on mielestäni oman pelon hallitsemiseksi kehitetty keino. Manipuloijasta näyttää siltä, että hän hallitsee pelkonsa ja olo on turvallinen. 

Olen tässä viime aikoina tuumannut, että olisiko Kauriiksi syntyminen jotenkin erityisen kauhea kohtalo ihmiselle.

Olen todellakin tutustunut pariin Kauriiseen tarkemmin (heillä on kahden päivän ikäero + :saturnus: :aspect_con: :aurinko:) ja vaikka temperamenttinsa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, niin kohtaloissaan on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Siis: Kauris on herkkä merkki, vaikka sitä ei heti päälle päin uskoisi. Uskoisin, että kaikissa merkeissä on tiettyä haavoittuvuutta, mutta Kauriilla haavat eivät parane kovin helposti, johtuen jotenkin sisäänrakennetusta velvollisuuden- ja syyllisyydentunteesta.

Eri mieltä, samaa mieltä???

Lilli, mielenkiintoista, mutta en kyllä tiedä voiko sitä ihan kaurismaisuuteen pelkästään pistää, mutta minulla on ainakin ollut valehtelematta hyvin rankka elämä, mutta en tiedä johtuuko se ainoastaan kaurismaisuudesta. Kaurismaisuudessa on vain se ongelma, että kauriin perusluonne on tavallaan jo itsessään sellainen, että kauris omalla jyrkkyydellään itseään kohtaan, sekä syyllistämisellä pahentaa monia asioita omalla ajattelullaan. En osaa sanoa onko se kaurismaisuus mikään merkki huonosta elämästä itsessään. Mutta toisaalta, kauriilla on toisaalta sellaista "kiivetään vaikka pystyseinää, jos se vaaditaan ylös pääsyyn" - tyyppistä asennetta, mikä voi kyllä toisaalta olla lähtöisin vaikeista kokemuksista tai ne voivat olla kimmokkeina tällaisten suuruuksien ja menestymisen tavoitteluun.

Kuten sanoit, Kauris on hyvin herkkä merkki, mutta kauris piilottaa sen herkkyytensä usein pätemiseen, loogisuuteen ja tietämiseen ja koettaa näin peittää omaa epävarmuuttaan ja haavoittuvaisuuttaan. Kauriin vastamerkkihän on herkkä rapu, jossa on yllättävän paljon samaa kauriin kanssa - molemmilla on vahva kuori, jonka alla on herkkä sisus, molemmat merkit ovat vastuuntuntoisia ja käyttävät oikeastaan samantyyppisiä keinoja oman herkkyytensä piilottamiseen.

Samaa mieltä! Kauriit ovat kyllä herkkiä, mutta aina eivät näytä (edes itselleen) että ovat haavoittuneet. Tämä on oma kokemukseni heistä. (huom. minulla on kokemusta vain miespuolisista kauriista)

Joskus olen miettinyt mikä adjektiivi kuvaisi parhaiten kauriita  ja lopulta keksin sen: jäyhä. Mutta ei negatiivisella tavalla jäyhä. He osaavat näyttää todella tunteettomilta ja kylmiltä, mutta sisältä eivät sitä ole. Sisällä on herkkä ihminen ja herkästi haavoittuva ydin, jota ei pääse näkemään, ellei kauris päästä lähelle. Jos ei pääse lähelle näkeekin sitten vain selkä vääränä raatavan työnarkomaanin.

Muuten... luonnehoroskooppiosiossa lukee: "Seksuaalisesti Kauris on kaikista merkeistä herkin ja aistillisin [...] Kauriin seksuaalinen vastaanottokyky toimii ainoastaan silloin kun hän voi tuntea olonsa täysin turvalliseksi ja luottavaiseksi kumppaninsa seurassa."

Minusta ylläolevan voi kauriin kohdalla ihan hyvin soveltaa muuhunkin kuin seksielämään.

Ja toinen mikä tuli mieleen on kuu, minkä nikki jo mainitsi,  (etenkin sen rankemmat aspektit) ja neitsyen merkkiin myös mielestäni sopii haavoittuvuus (kuten rapuunn, mutta se liittyykin tuohon kuuhun).

niin  :kuu: esim. kaloissa tekee superherkäksi
ehkä nuo merkit merkkaa aika paljon myös siis?

olen sama mieltä tuosta plutosta. tulee mieleen myös 12. huone jota kalat hallitsee? entä aspektit...? altistavat varmasti.

Hmm, mielenkiintoisia näkökantoja...kirjoitelkaa ihmeessä lisääkin!

Tässä sellainen tuli vain mieleen, että omasta mielestäni herkkyys ei ole synonyymi haavoittuvaisuudelle. Molemmat elementit toki useimmiten liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta mielestäni esimerkiksi herkät ihmiset eivät aina ja välttämättä ole kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisen haavoittuvaisia. Joskus ovat, tai lienee kohtuullista sanoa jopa, että usein ovat. Toisaalta heissä voi piillä myös huomattavaa voimakkuutta ja vahvuutta (jonka toteamisen jälkeen lienee tarpeellista mainita vielä, ettei haavoittuvuus mielestäni ole kuitenkaa synonyymi heikkoudellekaan), joka auttaa selviytymään vaikeissakin tilanteissa ja suojelee ihmistä ainakin niiden kaikkein syvimpien ja parantumattomien haavojen syntymiseltä.

Olen useamminkin elämässäni törmännyt tähän (vähän kyllä aiheen sivusta menevään)mieltäni askarruttavaan kysymykseen "kuinka määritellä herkkyys". Luulen, että oma näkemykseni ja kokemukseni poikkeaa jonkin verran siitä yleisestä, jossa herkkyyteen tuntuu aina ja erittäin vahvasti liittyvän jonkinlainen hauraus ja, kyllä, myös haavoittuvuus. Jopa Wikipedian selvitys sanan engalnninkieliselle vastineelle ´sensitivity (http://en.wikipedia.org/wiki/Sensitivity_%28human%29) sisältää kohdan, jossa tuo haavoittuvuus mainitaan. En kiellä, etteikö tuo yhteys olemassa olisikin, mutta itse miellän herkkyyten liittyvän paljon muutakin.

Mielestäni herkkyys on nimittäin ennen kaikkea kykyä eläytyä voimakkaasti; kokea, nähdä, kuulla, tuntea. Elää ja olla joka solullaan ja aistillaan mukana niin hyvissä kuin huonoissakin hetkissä ja kokemuksissa. Ja tähän mielteeseeni nojautuen voisin jopa heittää ilmoille niinkin ´vallankumouksellisen' ;) väittämän etteivät kaikkein herkimpiä merkkejä ehkä olekaan vesi- ja maamerkit, kuten usein tunnutaan ajateltavan, vaan ilma- ja tulimerkit. Laaduista herkimmäksi taas miellän jotenkin tuon muuttuvan...jonka jälkeen olemmekin lopputuloksessa (jonka pätevyydestä en enää ole itsekään ihan vakuuttunut -ainakaan tuo Kaksosten osalta ;D ), jonka mukaan herkimpiä eläinradan merkkejä olisivatkin itse asiassa Kaksonen, Neitsyt, Jousimies ja Kalat.

Vaikka olen törmännyt (jopa hämmästyttävän usein) tuohon väittämään, että Kauris olisi erittäin herkkä merkki, niin itse en vieläkään (asiaa sulateltuani) pysty allekirjoittamaan tuota ihan täysin. (Tämän voi tietenkin väittä johtuvan omista ennakkoluuloistani ja tietynlaisesta "pelostani" ko. merkkiä ja sen edustajia kohtaan, mutta en usko sen vain sitä olevan.) Näen nimittäin Kauriin tietyssä mielessä jäykkänä ja joustamattomana merkkinä, eivätkä nämä kaksi adjektiivia mielestäni passaa yhteen tuon käsitykseni kanssa, että herkkyys olisi ennen kaikkea kykyä eläytyä. Sen sijaan voisin kyllä nähdä jäykkyyden ja joustamattomuuden ominaisuuksina, jotka tekevät ihmisestä haavoittuvaisen. Taipuu vaan ei katkea kun tuntuisi oman kokemukseni mukaan olevan hyvinkin tavoiteltava ominaisuus ihmisessä, mikäli tässä elämässä tahtoo pärjätä. Koska jokainen meistä joutuu tiensä varrella kohtaamaan jos jonkin näköisiä kolhuja ja koettelemuksia, on sopeutuminen yksi tärkeä avain selviytymiseen ja tietynlainen kovuus (oli se sitten todellista tai näennäistä, usein jälkimmäistä),järkähtämättömyys ja ehdottomuus(joita piirteitä monissa kohtaamissani Kauriissa näen) voi itse asiassa lopulta tehdä ihmisen juuri kaikkein haavoittuvaisimmaksi. Kallio ei murru helpolla, mutta siihen kerran piirtynyt railo tai haava on ikuinen. Ja eivätkös monet Kauriit juuri helposti tunnu siltä; ystäväpiirinsä/perheensä/sukunsa/työyhteisönsä turvallisilta ja luotettavilta peruskallioilta, jotka (muka) jaksavat leikiten kantaa paitsi omansa myös kaikkien muiden murheet ja sydänsurut "koskaan" murtumatta? Ja kuitenkin monet heistä kantavat sydämessään kaikessa salassa ja hiljaisuudessa haavaa, joka ei koskaan arpeudu. Eli kyllä; Kauris voitaisiin nähdä erityisen haavoittuvaisenakin merkkinä.

Ja Kauriin kautta haavoittuvaisuuteen voitaisiin liittää ehkä sitten myös Saturnus? Jospa ihmisen haavoittuvuus löytyisi sittenkin, ei sieltä, missä Kuu peilaa tunteitamme, Neptunus herättää henkisyytemme tai Chiron muovaa meistä parantajaa, vaan sieltä, missä Saturnus sijaitsee? Missä opimme vaikeimmat ja ehkä arvokkaimmat läksymme ja kohtaamme omat rajoittuneisuutemme ja toisaalta valjastamme omat voimavaramme käyttöömme? Mitä olette mieltä tällaisesta teoriasta? Voisiko siinä piillä ajatustakin?

Tekisi mieleni vatvoa tuota Herkkyys-teemaa vielä enemmänkin, mutta ehkäpä se vaatisi jo ihan oman ketjunsakin...Ei ole aikaa eikä mahdollisuuttakaan juuri nyt käydä tämän perusteellisemmin jäsentelemään omia ajatuksiani siitä, sillä ne omassakin päässäni vielä vähän irrallaan harhailevat. Esim tuo ilmamerkkien asema tuossa kuviossa...Miten sopii ilmamerkkien objektiivisuus ja kyky ottaa etäisyyttä asioihin tuohon mainitsemaani täysillä eläytymiseen...Hmm nooh...toisella kertaa ehkä sitten.

Mielestani kuu reakoi, Chiron nuolee nappeja ja Pluto saa aikaiseksi...

Tänään sain käsiini erään tuttavani syntymätiedot (ilman kellonaikaa). Hän kuoli 41-vuotiaana hukuttautumalla kärsittyään sitä ennen ainakin kaksi vuotta masennuksesta ja suoranaisesta psykoosista. Tuttavani on erään kuuluisan kirjailijan poika, ja poikansa tapauksesta isä on vastikään julkaissut kirjan, josta tietonikin ovat peräisin.

Uskoisin, että tämä tapaus oli pahoin haavoittunut. :'( Päällisin puolin hän oli lievästi sanottuna särmikäs ja v-mäinen, mutta yllätti joskus herkkyydellään.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin hän on syntynyt 27.7.1964 Kajaanissa ja kuollut 16.10.2005 Sotkamossa. Kuolemansa aikaan taivaalla mollotti täysikuu, ja taisipa tuolloin olla kuunpimennyskin.

Joka tapauksessa siellähän se Saturnus taas kummittelee. Se tekee enemmän tai vähemmän tarkkaa yhtymää tuttavani  :kalat: :kuu: :lle. Uranus teki tälle kompleksille itsemurhan aikoina yhtymää ja samalla oli menossa ikäkausitransiitti  :uranus: :aspect_opp: :uranus:. Pakittava  :mars: näyttää olleen tarkassa yhtymässä radix- :jupiter:_n kanssa.

Eräällä toisella tuttavallani on niin ikään kartallaan enemmän tai vähemmän tarkka  :kuu: :aspect_con: :saturnus:. Hänen Kuunsa sijaitsee  :harka::ssä. Hänellä on ollut varsin traaginen kohtalo ja omien sanojensa mukaan elämä on satuttanut häntä pahasti. Tällä herralla on kuitenkin myös  :aurinko: :aspect_con: :chiron: syntymäkartallaan. Aurinkomerkiltään hän on Oinas.

Mitä sitten  :pluto::n aiheuttamiin haavoihin tulee, niin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että tämä kivenmurikka ei vain haavoita, se suorastaan murskaa. Tämä kuitenkin mahdollistaa ns. henkisen uudelleensyntymän ja valtavan kasvun. Koska ei Pluto murskaa muuta kuin egon jähmeitä rakenteita, joita loppujen lopuksi ei tarvita.

Mukavaa.. Saturnus ja Chiron vitosessa.. ajattelin sen vaan niin että mitä toinen riepottelee, toinen parantaa (sydän).. Chiron oppositiossa Uranus ja Pluto..

"Kauriilla haavat eivät parane kovin helposti, johtuen jotenkin sisäänrakennetusta velvollisuuden- ja syyllisyydentunteesta."

*Kuukala kauris olikin siis herkkä.. joopa joo.. mennyttä se juttu todella..

Joka tapauksessa.. kuu minulla kakkosessa, mitenkäs siellä nyt herkistellään, sehän on rahahuone. Jousimies, mitenkäs me nyt olemmekin herkkiä, mehän olemme tunteettomia pinnallisia ahneita huvittelijoita.. saako herkkyydestä pinnoja..

"Jospa ihmisen haavoittuvuus löytyisi sittenkin, ei sieltä, missä Kuu peilaa tunteitamme, Neptunus herättää henkisyytemme tai Chiron muovaa meistä parantajaa, vaan sieltä, missä Saturnus sijaitsee?"

Jäin eilen vielä miettimään tätä haavoittuvuuden teemaa ja muistin erään tuttuni, kaurisnaisen, jolla on sekä voimakas kaurisstellium, että voimakas skorpionistellium. Hän on itsekin sanonut, että on todella loukkaantumis- ja haavoittumisherkkä. (on myös pitkäihainen ja kostonhaluakin löytyy (mutta ei mitään sellaista verikostomaista tyyppiä). 

Hän on kertonut, että hänelle pitäisi kaikki asiat esittää pumpulissa, kauniilla sanankäänteillä. Hänellä on muutnekin elämässä ollut paljon koettelemuksia, taitaa se skorpparipainotus tuoda ainakin noita puolia. 

Hiukan hankala käsite tämä haavoittuvuus, mutta jotain tuli vielä mieleen. Olen viime aikoina lueskellut jonkin verran narsismista ja psykopaateista. Usein narsisteista ja psykopaateista mainittiin ensimmäisenä intensiivinen katse, joka tuntuu porautuvan suoraan ytimeen saakka. Usein mainittiin myös heidän kehonkielensä, joka tuntui puhuttelevan toista suoraan, ohi tietoisen järjen. Heitä kuvailtiin myös selittämättömällä tavalla puoleensa vetäviksi. Huomasin aika pian, että nyt puhutaan skorpioneista/plutomaisista ihmisistä. Lisäksi skorpioniin ja  :pluto: liitetään myös valta. Se on narsistin ja psykopaatin ainoa tavoite eli ottaa sinut valtaansa ja käyttää.
   Tällaisia ihmisiä sikiää, kun kotiolot ovat turvattomat ja pieni lapsi joutuu kokemaan tulleensa hylätyksi. En muista minkä ikäisenä koettu ylivoimainen turvattomuus tuottaa narsistisen persoonallisuushäiriö, mutta aikana pienenä se oli. Mitä vakavampi haavoittuminen sitä kovempaa on sitten manipulointi eli tavallaan sen plutomaisempi ihmisestä tulee. Sen sijaan että ihminen menisi mielensä kellariin mörköjä tapaamaan, hän peilaa sen itsensä ulkopuolelle ja on kontrolloivinaan pelkoaan, kun kontrolloi ja alistaa toista. Tällaiselle ihmiselle toisen tottelemattomuus on elämän ja kuoleman kysymys, tosin kuolemaksi se on vain kapinoivalle alistujalle ja onneksi harvoin. Ja niin se on Lilli, että  :pluto: tosiaan mahdollistaa henkisen uudelleen syntymisen. Mikään ei vapauta omia voimavaroja niin kuin omien mörköjen kohtaaminen. Tämä Plutosta.
  Mikään ei haavoita ihmistä niin kuin epärealistisuus ja siinä mielessä  :saturnus: on tärkeä tekijä kartalla. Sen huoneen edustamissa asioissa missä  :saturnus: on, henkilö joutuu usein tutkiskelemaan itseään kovasti, että saisi selville vaikeuksiensa syyn. Ihmisen tulisi kyetä näkemään itsensä varsinkin  :saturnus:-huoneen edustamissa asioissa juuri sellaisena kuin hän on. Ei alakanttiin tai yläkanttiin arvioiden vaan just oikein. Niin kauan kuin ihminen ei tähän pysty, törmäily jatkuu ja ihminen on haavoittuva. Niin että kyllä se  :saturnus: voisi hyvinkin kertoa haavoittuvuudesta.

minä aattelen tämän haavoittuneisuuden jotenkin sillain että
siinä on mukana sekä "tekijä" että "uhri",
nuo  :pluto: ja  :saturnus: olisivat enemmänkin tekijöitä kuin suoraan haavoittuneisuuden osoittimia kartalla,
senkin takia ettei kumpikaan niistä ole henkilökohtainen planeetta,
toinen kosminen ja toinen sosiaalinen,
esim. minulla  :saturnus: :vesimies: 2 huone,
sellaisenaan se ei haavoita,voi tuoda konkreettista köyhyyttä,mitä on tuonutkin,mutta se miten köyhyyteen reagoin ja missä reagoin,
se on haavoittumispisteeni,elikkä yhteisten varojen huoneessa 8,
siellä  :kuu: oppositioasemissa,huoli ruuan riittävyydestä ja nimenomaan äitiyden saralla,minusta viis kunhan lapselle leipää,
tai tuo saturnus vanhana isänä,velvollisuus ja vastuu aspektina
taas,huolehdin isäni ruuasta ja rahataloudesta,
haavoittumisherkkänä kohtana oma tunne-elämäni,
miten sen sovitan vastuunottoon,
tai  :pluto: :neitsyt:,
ei kerro mitään haavoittumisesta,
mutta kun tutkailee sen aspekteja ja nimenomaan henk.kohtaisiin planeetoihin,avoin  :aspect_sex: :venus: :skorpioni:rx,
kyllä,sopeutuminen rakkauselämän jatkuviin muutoksiin,
ainaiseen luopumisen teemaan,jossa haavoittavana tekijänä on nimenomaan
jumalattaren perääntyminen,mikä kuvastaisi liiallista kiinnittymistä,
menneessä elämistä,
muutenkin olen sitä mieltä,että henk.koht.perääntyvät planeetat ovat herkempiä haavoittumaan kuin energiaansa normaalisti eteenpäin vievät
planeetat,esim. :mars: :kauris:rx on tuntuviksi konkreettisestikin paljon haavoja keräävä,elämä joskus lyijyn raskasta,
siihen jos on vielä kimpassa  :chiron:rx niin eipä käy kateeksi,
ja
esim. tuo  :pluto: :skorpioni: sukupolvi,
kollektiivinen haavoittuminen vapaan seksin myötä,
ihmiskunta tuli tietoiseksi aidsista,
yksilötasolla se ilmeisesti kohdistuu joko  :mars: tai  :venus::een,
ja
sitten tuo stellium,
vapaana vahva tiivistymä,
mutta heti erittäin haavoittuva kun sille tulee isomman pallukan transiitti,
pienellä aikavälillä joudut paloittelemaan osiin vahvuutesi,
käymällä läpi jokaisen planeetan kohdalla muutoksen,
hyvä jos ehjänä selviät,
ja se miten näistä selviydyt,
voisi löytyä omasta sisäpiiristä,
kuinka käsittelet tätä elämää,reagoit siihen, :merkurius: :venus: :aurinko:,
älyllä,minuudella,rakkaudella,arvoilla,millä?
missä eniten järistys tuntuu?
ja
esim. :askendentti: :neitsyt:,
on ihan eri lailla haavoittuva kuin esim  :askendentti: :jousimies:,
 :askendentti: :neitsyt: koko kartan hallitsijana on silloin henkilökohtaisiin planeetoihin lukeutuva  :merkurius:,
tai ravulla kuu,tai leijonalla  :aurinko:,
vaa alla  :venus:,kaksosillakin merkurius,
haava on henkilökohtainen,syvempi,minuutta ravisteleva,
kuin esim jupiterimmeisellä,joka pistää laastarin kissanraapaisuihin,kuittaa asian sillä ja jatkaa matkaa

Poistin pari viestiäni välistä.

Kantani havoittuvuuteen oli siis  :saturnus: :aspect_squ: :kuu: ja plutonisuus.

Ja SA, ehkä ei kuitenkaan kannata lyödä noita leimoja ihan noin herkästi ihmisiin, joita ei ole koskaan tavannut.

Hmmm...

Omassa elämässä perääntyvä  :chiron: :kalat: 4.huoneessa (lapsuuden haavat)

 :saturnus: :vesimies: 4.huoneessa
 :pluto: :neitsyt: 11.huoneessa
 :kuunsolmu: :rapu: 9.huoneessa
 :kuu: :vaaka: 11.huone


 :pluto: :aspect_squ:  :venus: :mars:,  :aspect_opp: :chiron: ja :aspect_con: :uranus:

Tuota plutomaisuutta jäin nyt miettimään  :idiot2:

Vaikka "haavoitettu" olenkin, huolehdin kuitenkin perheestä, lapsista ja ystävistä vähän liikaakin jopa itseni uhraten välillä ja sitten uupuneena parantelen haavojani, jotka johtuvat pitkästä loppuneesta suhteestani.

Haavojen parantelujen jalkeen yleensa alkaa kysymykset, miksi mina olen mita olen ja haluanko tehda muutoksia elamani parantamiseksi, eiko Pluto uudista meiden ymmartamysta saadaksemme sisaisen lapsen ulos itsestamme(tietysti myos Uranus) ja jos haluamme muutoksen-sehan tapahtuu.
Vai?

ehdottomasti perun sanani ja olen samaa mieltä Ebenian kanssa tutkailtuani ero-vuoden ap-karttaa,
mikäs muu kuin chiron siellä kävi transiittina läpi koko  :skorpioni:
stelliumini,tarkka yhtymä venukseeni eropaperit kirjoitettuani,
ja tähän tapahtumaan käy erittäin hyvin tuo mitä kirjoitin että
chiron on portti kaikkein vähiten ratkaistuihin ja syvimmällä piileviin pelkoihin,
minulla se oli hylätyksi tulemisen pelko,joka oli syntynytkin jo
2-vuotiaana,eli kaukaa ja syvältä piti tunteet kaivaa,
samaan aikaan oli  :uranus: 5 huoneesta :aspect_con: radix  :saturnus:
2 huoneessa,joka on siis oppositiossa tuohon kuuhun kasissa,
mutta kun tuon haavan pystyi läpikäymään ja työstämään pitkän ajan kanssa,osa hyvinkin tiedostamatonta vollotusta,
niin tiedän ettei se asia minua enää pysty haavoittamaan,
ja ehkä sillä saralla pystyn chironin teemaan liittyen olemaan tukena
jollekulle toiselle samaa asiaa läpikäyvälle,
ja
asiasta viidenteen,
minusta on surullista,että ihmiset poistavat arvokkaita viestejä
elävästä elämästä,
ne kun valottaisivat tätäkin asiaa astrologisesti kaikkein parhaiten,
mutta ehkä tässäkin olemme erittäin haavoittuvaisia,
varsinkin jos olemme siellä keskellä myrskynsilmää...

Hmm, mielenkiintoista että nostit esiin temperamenttiteorian! En ollut sitä tuolta kantilta ajatellakaan, mutta todellakin; ilman elementtihän liitetään nimenomaan sangviinisuuteen, jonka itse kyllä kaikkein herkimmäksi temperamenttityypiksi koenkin :).

Entäs miten ne muut elementit menivätkään...tuli oli koleerista, mutta oliko maa melankoolista ja vesi flegmaattista? Kai se taisi noin mennä? Tämän mukaan Kauris maan merkkinä edustaisi temperamenttityypeistä melankoolikkoa, mutta laadultaan johtavana tietyssä mielessä myös koleerikkoa, eikös? Ja vaikka melankolikoissa toki tiettyä herkkyyttä onkin, niin yhdistelmänä melankoolis-koleerinen ei kuitenkaan mielestäni ihan parhaimmalla tavalla omaa (häilyväistä ja vielä täysin muotoutumatonta) herkkyyden määritelmääni täytä.

Olen muuten usein miettinyt sitäkin, että saako joidenkin Kauriiden luonteessa ja sielussa asuva eräänlainen synkkämielisyys ja masennusalttius ihmiset näkemään tämän merkin jotenkin erityisen (vaikkakin salatun) herkkänä? Kuitenkin masennus ja alakuloisuus ovat mielestäni ennen kaikkea asioita, jotka ovat yhteydessä jonkinlaiseen pessimistisyyteen ja tunne-elämän jähmeyteen, jotka taasen näen asioina, joita en ensimmäiseksi lähtisi herkkyyteen yhdistämään. Olen nimittäin itse kärsinyt useammatkin keskivaikeat/vaikeat masennukset elämäni aikana ja täytyy sanoa, ettei tunne-elämä silloin ainakaan kaiken herkimmillään ole. Lähinnä kaikki on aika samantekevää, eikä mikään oikein jaksa enää herättää sen suurempia tunne-elämyksiä ja reaktioita.

Koen että herkkyys ylipäätään nähdään vähän turhan synkeässä valossa, eikä sitä ja sen monimuotoisuutta osata ainakaan meidän yhteiskunnassamme tarpeeksi arvostaa. Herkät ihmiset halutaan turhan usein mieltää hauraiksi ja haavoittuvaisiksi, tai hauraat ja haavoittuvaiset ihmiset herkiksi. Näillä asioilla epäilemättä on yhteys, mutta haluaisin hiukan kyseenalaistaa sen itsestäänselvyyttä ja väistämättömyyttä. Toivoisin, että ihmiset oppisivat ajattelemaan, että herkkyyteen liittyy suurenmoinen kyky kokea ja elää, paitsi surun ja ahdistuksen tunteita, myös ilon ja onnen tunteita. Herkkyys ei välttämättä mielestäni aiheuta tunne-elämän raskautta (vaikka joskus ja aika ajoin sitäkin), vaan voi olla myös keventävä ja ilmavuutta tuova elementti. Kun yhdistämme sanan herkkyys ihmisluonnon ulkopuolella eläviin asioihin ja ilmiöihin, sillä harvoin silloinkaan kuvataan mitään raskasta ja synkkää. Ajatelkaapa vaikka perhosen siipien, sinivuokon tai upean akvarellimaalauksen herkkyyttä!

Vielä palaan tuohon Kauriin merkkiin ja sen väitettyyn herkkyyteen. Olen tässä ehkä maalaillut ilmoille vähän turhan negatiivissävytteistä kuvaa kyseisestä tähtimerkistä pyrkiessäni määrittelemään, miksi en ko. merkkiä erityisen herkäksi koe. Siksi haluaisin nostaa esille myös erään, monissa tuntemissani Aurinko-Kauriissa ihailemani (joskin myös hiukan pelkäämäni), positiivisen ja yleisesti ottaen myönteisenä pidetyn ominaisuuden, joka ei myöskään tuohon omaan herkkyys-käsitteeseeni oikein istu. Tehokkuus. Kauriilla on ilmiömäinen kyky suoriutua tehokkaasti ja voitokkaasti kaikista niistä tehtävistä ja toimista, joihin he todella päättävät ryhtyä. He osaavat sitoutua niihin ja suhtautua niihin kunnianhimoisesti, päämäärätietoisesti. Kyky, joka monelta herkkänä pitämältäni ihmiseltä valitettavasti puuttuu; kun on mieli ja sydän jatkuvasti täynnä, ajatukset ja tunteet väristen kuin ne perhosen siivet, on hyvin hankala todella keskittyä mihinkään.

Ja tästä kaikesta juontuikin mieleeni, miten räikeästi tuo, mielestäni kovin yksipuolinen, yleinen herkkyys-käsite tulee esille lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Useinhan puhumme kilteistä ja hiljaisista, syrjäänvetäytyvistä lapsista (usein vieläpä tytöistä ja kenties siroista ja ulkoisesti heiveröisistä sellaisista), miten herkkiä he ovat. Samaan hengenvetoon saatamme mainita raisuksi ja villiksi lapsen, joka on äänekäs ja levoton ja joutuu helposti konflikteihin muiden lasten ja aikuisten kanssa (hän on usein poika ja kenties ulkoisestikin jämerän ja rivakan oloinen). Ja näin sanoessamme päätämme ehkä kohdata nämä molemmat ääripää esimerkit, joilla kenties onkin enemmän yhteistä kuin tajuamme, hyvin eri tavoin, kulloiseenkin tapaukseen mielestämme parhaiten sopivin keinoin. Koitamme olla helliä ja ymmärtäväisiä herkäksi pitämäämme lasta kohtaan ja lujia ja peräänantamattomia villikkoa kohtaan. Joskus se voi tepsiäkin, mutta joskus ei. Silloin voisi miettiä, että jos se hijainen ja ujo tulisikin kuorestaan reippaassa ja topakassa seurassa? Ja jos se villi ja raju rauhoittuisikin hellässä ja kiireettömässä halauksessa? Sillä ehkä herkkyys ei asukaan vain pienissä, hiljaisissa tytöissä, vaan myös hurjissa ja rämäpäisissä pojissa ja pohjimmiltaan sama asia, sama luonteenpiirre ja ominaisuus, vain purkautuu ja ilmenee heissä eri tavoin, persoonansa ja temperamenttinsa muiden piirteiden puitteissa...

Oikein pahalta tuntuu haava/haavoittuminen silloin, kun se osuu 'paiseeseen'.

Tarkoitan sillä sitä, että sellaisia paiseita muodostuu itse kullekin huomaamatta, piilossa.
Tarkoitan paiseilla niitä juttuja, jotka ovat syntyneet omista peloista, itsesyytöksistä ja paheista.

Ja kun haava syntyy tällaiseen paiseeseen, se käy mahdottoman kipeään, mutta on usein hyvin tarpeellinen.

Paise puhkeaa ja paraneminen voi alkaa.

Mutta siihen tarvitaan oman todellisuuden tajuamisen heräämistä.

Kysynkin, voiko haavoittumista tapahtua, jos ei jo itse alunperin pelkää jotakin tai ole itselle kasannut siihen aihetta?

Hyvän ketjun nostitkin
sinikiviuhko :)