Astro Foorumi

Jostain syystä tämä sai kihisemään kiukusta oikein kunnolla.  >:( Pitäisiköhän mennä kirkkoon vähän riehumaan...  ;D

Nimittäin uutisissa on nyt kohuttu siitä, kun eräät kirkon miestyöntekijät ovat alkaneet protestoimaan samassa vuorossa naispapin kanssa työtä tekemistä. Heidän mielestään naispappeus ei ole oikein yms. ja perustelevat taas kaiken vedoten raamattuun. Uskomatonta kapeakatseisuutta ja suvaitsemattomuutta.  :tickedoff: Onneksi ja toivottavasti heidät todella erotetaan, mikäli tuollainen kieltäytyminen jatkuu.  :knuppel2: Huomenta suomessa, jokin piispa jonka nimeä en muista, ainakin sanoi niin. Mielenkiintoista seurata minkälainen soppa tästä vielä syntyy... Mitä mieltä te olette asiasta?

On se hyvä, jos kirkko viimeinkin katsoisi peiliin. Jotenkin se systeemi on elänyt kaiken inhimillisen ulkopuolella, vaikka on sanonut elävänsä ihmisten keskellä. Herätköön hekin tähän muuttuvaan maailmaan, vihdoinkin. Kiitos siitä.  
 :smitten:

Tuo on kyllä totta.  :angel: Muutoksen tuulet ravisuttelevat jo kirkkoakin.  ;)

Luterilainen kirkko on muutenkin jotain menneisyyden haamuja.. kuvitelkaa että joku estäisi äiti Ammaa olemasta oman oppinsa edustaja ja naisia olemasta hänen auttajiaan siinä missä miehetkin voivat toimia. Kirkko on viimeisiä bunkkereita miesenergian vallalle.

Veikkaisin että minut on joskus poltettu noitana.. kenties.  :-\ Tässä elämässä olen ollut tekemisissä k.o laitoksen kanssa ja ei innostanut enää myöhemmin. Mitä heillä on mitä minulla ei ole? Joudun kenties maksamaan siitä kokemuksesta vieläkin, mutta kasvattihan se minut voimaani.

Juu, minä olen myös pöyristynyt tuosta että vielä vuonna 2007, jollekin naispappeus on niin kamala asia. Sääliksi käy, hengen köyhyyttä suorastaan, oli kuinka pappismies tahansa. Tämä on yksi syy miksi itse olen eronnut kirkosta.

Ja asiaa sivuten, katsoin eilen laatuohjelmaa, eli Vaimot vaihtoon. Siinä homopariskunnan toinen puolisko meni hyvin uskonnolliseen perheeseen kun puolisot siis vaihtoivat paikkaa. Järkyttyneenä katsoin sitä paatosta jolla tämän uskonnollisen perheen pappi selitti perheen miehelle miten se on syntiä ja sairautta. Tämä homomies ei saanut edes nukkua perheen talossa, päivät kylläkin vietti siellä. Onneksi perheen vaimo alkoi ymmärtää asioita paljon paremmin, hän oli alussa myös hyvin järkyttynyt joutuessaan homojen vanhempien perheeseen. Muutenkin tuossa ohjelmassa se homoparin perhe oli paljon tasapainoisempi perhe kuin jyrkästi uskovaisen perhe.

Niin totta ja surullista, kuinka siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni  :'(

Olen kyseisen jupakan vuoksi alkanut taas miettimään kirkosta eroamista ja syyksi ilmoittaisin juuri kirkon jäykkyyden... Miksi on naisia ja miehiä, jos ne eivät olisi tasa-arvoisia? Jos Jumala olisi tarkoittanut, jotta nainen olisi vain miehen palvelija ja lasten synnyttäjä, hän olisi varmasti luonut miehet munimaan klooneja... ja jättänyt naisen pois  :2funny:

Miten, muistan hämärästi... joku asiaan hieman paremmin perehtynyt voisi valaista?! Jotta Jeesus olisi opettanut, että rukoileminen ja Jumalan palveleminen ei olisi paikkasidonnaista?  :)

Pluto joukkarissa muuttaa valtarakenteita.

Kun katson rauhallista tyyppiä tuossa sinun avattaressasi, niin ihan oikeasti haluaisin nähdä sinut riehumassa kirkossa. Voin tulla jeesaamaan, jos olet menossa.  :2funny:


Kirkosta eroaminen olisi toinen hyvä keino ilmaista mielipiteensä, mutta kun minä erosin jo vuosia sitten. Niinpä mulle jää vaihtoehdoiksi enää Rakkauden valon kanssa kirkossa riehuminen tai vaikka lehtiin kirjoittelu. Torillakin voisi pitää puheita näin kauniilla ilmalla.   :knuppel2:      :-\      ;)

Siis...pah! Kiukuttaa!  >:( Tiedän yhden homopapin, hän ei ole kuuluttanut homouttaan julkisesti, joten ei ole tarvinnut tuollaista sietää. Naiseus on sen sijaan näkyvää, joten siihen jotkut vanhoilliset heti tarttuvat.

Jos saisin päättää niin kaikki olisivat kaksineuvoisia tässä maailmassa. Eipähän tulisi mitään sukupuolisotkuja ja kaikki sukupuolisuhteetkin olisi normaaleja.

minäkin toivon että nämä kyseiset miespapit saisivat niittää jossain vaiheessa sitä mitä nyt kylvävät.

mikä siinä on etteivät he voi hyväksyä naista papiksi..mielestäni tuo heidän raamattuun vetoaminen on enenmän kuin naurettava syy.

itsellä keskimmäisen tyttären risti naispappi ja niin lämmöllä häntä edelleen muistan oli nähnyt omalta osaltaan tilaisuuden eteen varmasti enenmän kuin paljon vaivaa...verraten miespappeihin kahden muun kohdalla...

eikös se myös niin ole että jumalan silmissa olemme kaikki samanlaisia ja tasavertaisia...sukupuoleen,ikään,rotuun yms. katsomatta..miten siis noinkin lähellä jumalaa olevan ammattikunnan eräät miespuoliset edustajat eivät voi ajatella samalla tavalla??? laittaa ihmetyttämään tuo touhu...

Eiköhän tässä taas huomata mistä kirkossa on kyse? Valtapeliähän se on, henkiset asiat ovat sivuseikka.

:2funny: En suutu helposti, mutta kyllä minäkin sen taidon osaan. Taidan kuitenkin jättää sen riehumisen väliin...  ;D ;)

Nakojaan ei maailma helposti muutu missaan, taalla taistellaan naisrabbeudesta
ja eripuraisin mielin, siis vastaan ja toiset puolesta-miksi sen pitaisi olla vain miesten maailmaa?

Nii-in...  :knuppel2:

Kun, katsokaas, muuan tarkoin piiloteltu salaisuus pyrkii pintaan.

Se on tieto siitä, että maskuliinisuus toimii välittäjänä feminiinisyydelle,
kun taasen feminiinisyys on kokonaisvaltaisuutta:
kokonaisuuden valtaa osiensa kautta.

Eikä vain vaakasuoran "yhteistuumin" -johtamismallin kautta
vaan niin, että ihmisessä itsessään oleva naiseus
korottaa miesenergiat uuteen kunniaan.

Ilman innoitusta - olisiko Jeesus tehnyt selkoa siitä,
mikä ihmisessä yhdistyy; mitä kahdesta tulee kokonaiseksi ihmiseksi?

Olisiko miesapostolien rinki peruuttanut Jeesuksen luota,
ellei nainen olisi ollut edellä heitä
mutta Jeesukselle myötä?

Edellä... siinäkin mielessä, että naisesta kuvastuivat jo tuolloin piirteet,
jotka ovat omiaan tekemään ihmisestä henkisen.

- Aika HYVÄ peiliksi, kokonaiselle... seurakunnalle!  :o

 :-* :angel: :-*

Kirkko puhuu tasavertaisuudesta, mutta silti ei hyväksy homoliittoja eikä naispappeja  ::) vähä menee ristiin kyllä uskonasiat, siksipä en kirkossa käykkään, koska herra ei huoneita tarvitse jumaluus asuu meissä se minulle riittää  :smitten: Aamen

 :o :D ;) :coolsmiley: :smitten: :-*

Kaiken takana on nainen...  ;D ;)

Heh, tämä on kyllä niin ketuttava aihe (siis hyvä että asiasta puhutaan..mutta saa myös mun verenpaineen nousemaan)

Se on niin että raamatun suuri lausahdun kironherrojen mukaan on se että :" nainen vaietkoon seurakunnassa". Tällä perustellaan sitä että naispappeus on poissa meidän Herramme huoneesta.
Minä olen kristitty, uskon että Jeesus eli ja kuulun kirkkoon. Sillon kun olen (valitettavan harvoin kylläkin) ollut jumalanpalveluksissa tms kirkollisissa tapahtumissa, koen että minulle puhutaan tämän ihmisen (papin) kautta. Se ihminen on välittäjä ja Jumala puhe. Jos asia olisi näin, eihän kukaan voi sanoa että pelkästään mies tai pelkästään nainen on sovelias tähän touhuun.
  Uusien tutkmusten / tulkintojen mukaan, lausahduns : Nainen vaietkoon seurakunnassa, onkin itseasiassa ollut vinkki suulaille naisille. . Eli : ei höpötellä kun saarna on kesken (jotenkin en yhtään ihmettele puheliaana tyttönä, että on pitänyt Isoon Kirjaan oikein asia painaa.)
 
Se on kaunis asia että kirkossa olisi sukupulien kirjo, kun siellä on myös sukupolvien kirjo. Tällä hetkellä kirkon herrojen ei pitäisi liikaa nuukailla kun katsoo nykypäivän tilastoja: on kirkosta eroamisia, palveuluksissa kävijät hupenee, kirkosta erkaannutaa ym ym.. se on myös bisnestä, ikävä kyllä.
Mielestäni ei muuta kuin perustamaan oma kirkkokunta jos tuntuu että nykymaailman koura on liikaa tarttumassa Suuren Huoneen elinpiiriin. Mutta jokainen siis uskollansa autuaaksi tulee; ymmärän myös heitä jotka naispappeutta vasustaa.

Mitä tähän homo asiaan tulee, niin sekin on jännä juttu.
Kuinka monien miesten mielestä lesbot on ihan jees.. aikuisviihdehän saa suuret rahat juuri heteromiehiltä jotka alan materiaalia kuluttaa.. miesten mielestä taas homoilu on homojen hommaa, ja ihan luonnotonta..
minun paras ystävä on pesunkestävä lesbo ja on kihloissa naisen kanssa. Aivan ihania ihmisiä, heidän koti on aina pullan tuoksuinen ja rakkautta täynnä.
Itseisarvona ei saisi olla ulkoiset nimikkeet, ei edes tittelit. Vain Sydän tunnistaa toisen sydämen.
Näin uskon minä.

Tervehdys!

Niin, ja jos naispappeutta ja homoutta tarkastelee sen mukaan, mitä Jeesus opettaa Raamatussa, (johon käsittääkseni Kirstinusko perustuu), niin Jeesus ei missään kohdin kiellä naista toimimasta tässä työssä, enkä ole löytänyt yhtäkään sanaa homoja vastaan. Ja kun esim. Paavali kirjoittaa ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä,(14: 33-34) "Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa, olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo." Paavali, tai kuka tämän tekstin onkin kirjoittanut, perustelee näkemystään lailla, ja tekee käsittääkseni samalla tyhäksi Kristuksen työn. Sillä kuolemalla ristillä Jeesus kumosi lain, ja antoi tilalle armon.
Tämä se taitaakin olla vaikein pala purtavaksi.

 Eikös se niin ole että vain Jumalalla on luomisoikeus, saatanasta ei ole siihen. Paholainen vain viettelee jo valmiiksi "hyvät". Ja vanhan testamentin mukaan ei käsittääkseni kirkkokaan mene..ja kirkollisissa toiminnoissa on ollut paljon naisia töissä, on diakonissoja ja mun mielestä Paavalilla oli oikein läheinen työkaveri joka oli nainen jota hän arvosti aikanaan.

Pohdin että kuinka moni pappismies hyväksyisi ajatuksen että oma äiti olisi pappi. Että jos joku mies ajattelee että naisesta ei ole papiksi tms.. niin vois kääntää katseensa omaa äiteeseen.. kuinka kykenemätön hän on..?
Raamatussa on kohta, mies älköön yhtykö toiseen mieheen.. mutta rakkaudesta kai on kaikessa kysymys..
 

Luulenpa, että tämä kohina naispappeudesta(kin) enteilee vain alkua todellisen "naispappeuden", "Jumalattaren" ja äiti Maan "nousulle".  :coolsmiley:  :angel: :smitten:

Lainaanpa tähän sopivana pari juttua uusimmasta Minä Olen lehdestä:

Luinpa kirjaa jossa naisia poltettiin noitina, siis ihan Pohjolan maiden historiaa.. siinä on se pimeyden pelko. On kumma ajatella naisen aseman muutosta matriarkaatista ja jumalattaren palvonnasta naisten polttamiseen ja naispappeuden pelkoon. Mitähän siinä oikeastaan tapahtui tai mistä oli kyse, historiallisesti, okkultismista, miesten peloista vai mistä.

Pappeus. Niin jos Raamatussa sanotaan niitä ja näitä naisen asemasta, niin siihen kai sitten nojataan. Mutta naiset, tietäjät, noidat jne ovat aina touhunneet kaikenlaista kirkon sisällä ja ulkopuolella. Nykyisinhän moni nainen kanavoi viestejä, henkimaailmaa, Jumalaa. Mitens nämäkin otetaan kirkon sisällä vastaan.  8)

Niinpä. Voisin kuvitella, että aika kauhunsekaisin tuntein. Ehkäpä nuokin nyt niin kovasti naispappeutta jälleen vastaan nousseet miespapit ovat nähneet ja säikähtäneet naisten poweria.  :coolsmiley: ;) Mutta sama powerihan se on heissäkin, kun vain tajuaisivat.  :smitten:

Asioiden sydänpuolen läsnäolona asioissa, niin kunnioitetun järjenkäytön ja realismin tasapainottajana feminiininen energia avannee hoivan myös kullekin itseään kohtaan. Jotenkin..välittämisen suunta siten että itseään vastaantullessaan pystyy liittymään puolitiessä toisia vastaan, kun se sydämen ääni nyt on järjenkäytön takia sen oman taloudellis-materiaalisen edun vastaista ja välittäminen on pikemminkin välin pitoa.

Ja se miten perinteisesti Jumalan tulisi antaa meille anteeksi se kuten mekin (muka) anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Vaan jos me täydennymme sillä aina läsnäolevalla itsensä hyväksymisen hoivalla ei kukaan ole koskaan tehnytkään meille "rikkomuksen" hetkellä kuin palveluksen. eiku.. noh jotenkin näin tunnen.


 :-* tsuiks

No noinhan se minunkin mielestäni kutakuinkin menee... Siltikin kun harva meistä osaa ja pystyy ns. "loukkauksen" tilanteessa ajattelemaan sitä "palveluksena" on anteeksianto hyvin tärkeää. Täten tärkeänä säilyy myös anteeksi pyytäminen. Vaikka kaikella on tarkoituksensa, ei se sulje pois sitä seikkaa, että jotkin asiat, tapahtumat ja teot tuntuvat siinä hetkessä pahalta. Kun saa hieman etäisyyttä asiaan, ei se enää ehkä niin pahalta tunnukaan. Tässä ja nyt hetkessä ajatellen anteeksi, saat anteeksi, kiitos ja ole hyvä ovat hyvinkin paikallaan. Äh no menipä nyt hivenen saivarteluksi ja pilkun viilaamiseksi.  :idiot2: ;D

RV sinähän kanavoit Jeesusta. Mitens kirkonmiehet suhtautuisivat mitäs luulet?  8)

Heh. Varmasti, että antikristus tai itse paholainen tai joku demoni/riivaaja kauttani tietoa välittää.  ??? Kun en kanavoi missään "hurmoksessa" enkä raamatun mukaisesti.  ;D En ole kokeillut, mutta eräässä uskonnollis painoitteisessa chatissa vierailtuani mielipiteeni ja kommenttini on otettu ainakin tähän tyyliin. Vaikken siellä ole edes kanavoinut tai kertonut kanavoivani. Muuten vain olen esittänyt eriäviä mielipiteitä asioista...  ;)

Lahden Henkisessä kasvussa.. kai joku suhtautui näin, mutta minulle on kanavoitu Jeesusta jossain vaiheessa. 8) Kuten enkeleitä, Andromedan galaksia jne jne.., delfiinejä, Siriusta.   8) Näin muuten jotain unta aiheesta, siinä oli pappeja. Joku sanoi, että olen korkeassa koulutuksessa, öisinkö vai.. menneissä elämissä olen ilmeisesti ollut ainakin jossain vaiheessa pappi. Olinkohan mies.  :2funny: Tosiaan olin tulkinnan mukaan pappi Italiassa,  olin varmaan mafian kanssa tekemisissä.. kirkko ja valta.. tuo elämä ei ole kovin tuoreessa muistissa, mutta ne maat ovat tutun tuntuisia. 1300-luku.

Edelleen minusta tuo noitakirja kuvasi aika hyvin sitä miten kirkonmiehet kehittivät naisista, taikavoimista ja noituudesta ongelman joka piti hävittää vaikka mestaamalla ja polttamalla.  ??? :angel: Mietin tunsinko eräät kirkon herrat menneissä elämissä, kun tuli selkkausta heidän kanssaan, mutta en tiedä selvittäisikö sitä asiaa, on kaukana menneessä jo. Olen itse siis päässyt katselemaan kirkon valtarakenteita ja uskomuksia sisältä nyt ja ennen.  ;)

Eikun loistavaa aakkosta kompastelijalle. Luotan liiaksi siihen että tilanteessa toinenkin tajuaa sen palveluksenteon ja yhteenpelaamisen, niinkuin jokaisen ohjaus on läsnä joka hetkessä. Minulta ei tarvitse pyytää anteeksi ja se on vaikeaa siksi nähdä toisinpäin, vaikkakin egoni metkuja kyllä pahoittelen kun se oikealta tuntuu. Ja toisaalta tulisi tehdä vain se mikä oikealta tuntuu eikä koska kuuluu tehdä niin ihmisten kesken. Joten keskeilen sen keskitien jotenkin. Hyvähyvä, kiitos!  :smitten:

Luin tässä äskettäin yleisönosatokirjoituksen eräästä lehdestä, jonka mukaan nainen ei ole Jumalan kuva. Asiaa perusteltiin Raamatun tekstikohdilla, mutta unohdettiin kuitenkin Mooseksen eka kirjan ensimmäisen luvun jakeet siitä, miten Jumala loi ihmisen kuvakseen, "naiseksi ja mieheksi hän loi heidät".
Ja kun näitä tekstejä lukee gnostilaisten kirstillisten tekstien valossa, asiat ja käsityksen muuttuvat päälaelleen. Tai oikeastaan niin, kuin itse on aina ajatellut.

Mutta asiasta toiseen; olen kantapään kautta viime aikoina opetellut antamaan anteeksi. Se ei ole niin helppoa kuin ajattelisi, mutta voi valtavaa, se fiilis mikä syntyy, kun voi puhdistaa mielensä ja sydämesä katkeruudelta; kokea rakastavansa ihmistä, joka kaiken järjen mukaan on toiminnallaan ansainnut vain vihaa.

Tuo anteeksianto: niin totta  :angel:

Eikös olekin metkaa, että helpoimmasta tehdään usein se vaikein  :o

 :smitten: