Astro Foorumi

Suuri viikko

Pääsiäistä edeltävän Suuren paaston ja sitä seuraavan
Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jää viikko,
jota meillä Suomessa nimitetään Suureksi viikoksi.
Siitä käytetään myös nimitystä Suuri ja Pyhä Viikko.
Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.

Suuren viikon ensimmäisistä kolmesta päivästä
ei ole useimmille ihmisistä muodostunut selkeää kuvaa
päivien kirkollisesta tarkoitusperästä.
Usein Suurta viikkoa pidetään kauniina traditiona tai tapana,
itsestään selvänä, kalenteriin kuuluvana osana.
Pidämme helposti sitä arvostettuna vuosittaisena tapahtumaviikkona, '
jota on noudatettu jo lapsuudesta saakka.
Ihailemme viikon kauniita ja vaikuttavia jumalanpalveluksia, menojen komeutta.
Mutta loppujen lopuksi pääsiäispöydän touhuaminen taitaa nousta
useimpien pääaiheeksi tuolla viikolla.

Kunnianarvoisa isä Alexander Schmemann kysyykin aiheellisesti:

Kun viikko ja pääsiäinen ovat ohi,
jatkamme entiseen tyyliimme normaalia elämäämme.
Mutta ymmärrämmekö todella tuon viikon tapahtumien merkityksen.
Ymmärrämmekö, että maailman aikanaan hylätessä Pelastajansa
ja Hänen kuollessa ristillä, ”normaali elämä” tuli loppuunsa
eikä ollut enää mahdollista kenellekään.
Silloin ”normaalit” ihmiset huusivat: ”Ristiinnaulitse!”
ja he sylkivät Hänen päällensä ja ristiinnaulitsivat Hänet.
He vihasivat ja tappoivat Hänet juuri sen vuoksi,
että Hän oli häirinnyt heidän normaalia elämää.
Tuon ”normaalin” elämän ihmiset pitivät todellakin enemmän pimeydestä
ja kuolemasta kuin valosta ja elämästä.
Jeesuksen kärsimys ja pääsiäinen merkitsivät loppua tuolle maailmalle
ja niin on ollut siitä lähtien.
Tuo loppu saattaa kestää vuosisatoja
ja se ei muuta tämän elämämme ajan luonnetta silti ”lopun ajoiksi”.


Suurella viikolla on omat teemansa eri päiville.

Kun Suuri viikko alkaa, tunnelma kirkossakin vaihtuu surullisemmaksi
edeltävän viikonvaihteen – Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain kuoleman voittamisen ilosta.
Eilinen ilo on nyt hiljaisuutta ja pidättyväisyyttä.
Palveluksissa luetaan Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit kokonaisuudessaan
sekä Johanneksen evankeliumi 13 luvun 30. jakeeseen asti.

Suuren viikon kolmea ensimmäistä päivää kutsutaan ns. sulhaspäiviksi tai yljänpäiviksi,
koska näinä päivinä aamupalveluksissa lauletaan aamupalveluksen troparina:
" Katso Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija,
jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana.
Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi,
ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi;
vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä, Jumala;
Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden armahda meitä."
Tällä ja muilla vastaavilla veisuilla meitä muistutetaan
olemaan viisaiden neitsyiden kaltaisia,
jotka olivat valppaina ja valmiina Yljän saapuessa.

Suuren maanantain teemoina ovat viikunapuun kuivattaminen
ja patriarkka Joosef, vapaaehtoisen ja nöyrän kärsimyksen esikuva.
Viikunapuun symbolinen kiroaminen kuvaa mm. synnin kuivattamista
ja puun olotila, sielua, jossa ei ole hengellistä hedelmää.

Suuri tiistai on hiljaisen odottamisen aikaa,
joka kutsuu meitä kaikkia lähtemään Kristuksen kanssa Öljymäelle.
Päivän teemoissa ovat esillä etenkin tietoisuus maailmanaikojen lopusta
ja meidän kaikkien seisomisesta jonain päivänä viimeisellä tuomiolla.

Suuri keskiviikko on eräänlainen kulminaatiopiste,
Kristuksen viimeinen viikko kääntyy silloin kohti loppuhuipennustaan.
Tämän päivän teemoina ovat Kristuksen voitelu ja Juudaksen kavallusteko.
Koska Kristuksen kärsimyksen katsotaan alkaneen keskiviikkona,
siitä on tullut jokaviikkoinen pysyvä paastopäivä.

Suuren torstain teemana on Kristuksen viimeinen ateria
ja ehtoollisen asettaminen – uusi liitto.
Suuren torstain palveluksessa pyhitetty Ruumis ja Veri "varastoidaan"
tulevan vuoden sairaanripityksiä varten ja näin kaikki,
jotka vuoden mittaan esim. sairaaloissa ja kodeissa osallistuvat ehtoolliseen,
nauttivat silloin Suurena torstaina pyhitettyjä lahjoja.

Suureen perjantaihin sisältyvät niin apostoli Pietarin kolminkertainen
Kristuksen kieltäminen kuin Kristuksen kärsimysten huipentuminen - ristiinnaulitseminen.
Suuren perjantain illalla on Kristuksen hautauksen muistojumalanpalvelus,
joka liturgisen järjestyksen mukaan kuuluu seuraavan päivän
eli Suuren lauantain palveluksiin.
Meillä tämä jumalanpalvelus on kuitenkin tapana toimittaa
Suuren perjantain illalla.

Suurena lauantaina muistellaan Kristuksen kuolemaa ja tuonelassa käyntiä,
millä teollaan hän johdatti aikaisemmin kuolleet takaisin elämään.
Suurena lauantaina toimitettavassa liturgiassa saamme kokea ensimmäiset viestit tulevasta.
Palveluksen aikana kirkon tekstiilit ja papiston vaatetus vaihtuvat tummista valkeiksi.
Kuolema on voitettu, pian on ilon aika.
Suuren lauantain palvelukset päättyvät ennen puoltayötä toimitettavaan puoliyöpalvelukseen.
Palvelus päättyy vähän ennen puoltayötä ja kohta uskovaisten odotus täyttyy.
Alttarista alkaa kuulua papiston laulu:
"Sinun ylösnousemistasi Kristus Vapahtaja, enkelit veisuin ylistävät taivaissa,
tee meidätkin maan päällä otolliseksi, Sinua puhtain sydämin ylistämään."
Valo tuodaan alttarista ja kaikki tuohukset ja valot sytytetään.

Sunnuntaina onkin sitten Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla – juhlien juhla.
Odotus on palkittu, pitkä valmistautumisen aika on takana, Kristus on ylösnoussut.

http://www.ortodoksi.net/tietopankki/paasiainen/suuri_viikko.htm

Usein pääsäisen aikaan muistelenkin Tatjaanaa, joka näytti minulle Pietarissa ortodoksisen pääsiäisenvieton.

Eikä siis ihme, että välilauantaina yllättäen tapasin häntä marketissa. Juttelimme ja kiittelimme toisiamme puolen tunnin verran. Sillä aikaa mies haki minua ympäri markettia ja oli aika kiukkunen.

Ei se minua haitannut. Oli niin mukava nähdä Tatjaanaa!

Voisin yhtä hyvin olla ortodoksi kuin luterilainenkin.

Hei Elämänilo
oletko koskaan itse ollut mukana tuossa yöllisessä tapahtumassa?
Minä olin kaksivuotta sitten.
Siitä jäi hyvä mieli,iloinen olo  :D
Kyllä sinne voi mennä sellaisetkin jotka eivät ole ortodokseja,sillä se on kaikille avoin tilaisuus. :)
Ruokailemaan en kuitenkaan mennyt,vaikka siellä pöytä notkui herkkuja... :P (lipaisee huuliaan...)

Mutta mikä oli pääsiäisen vieton tarkoitus ennen, ennenkuin siitä tuli Jeesuksen ylösnousemisen juhla?
Raamatussakin viitataan siihen siinä yhteydessä kun Jeesus kavallettiin ja vangittiin?
 ??? ???

Niin MYÖS  :D Olen muutaman kerran käynyt tsasouna-messussa, lämpimiä ja iloisia tapahtumia olivat  :smitten:

Olen käynyt kirkossa joskus teininä sisällä ja meille esiteltiin tämä
upea "taideteos" kokonaisuudessaan.. (Kirkossa ei tuolloin ollut muita.)
Hieno kokemus ja meidät ainakin mykisti täysin.  :)

Hei!
Alla ottamani kuva siitä jossa kävin, mm. eräänä Joulupäivänä  :) Tämä sijaitsee Pielisen rannalla Nurmeksessa, Bomban takana Hiljaisuuden polun päässä  :smiley6600:
 

En minäkään ihan tarkalleen muista, mutta muistaakseni silloin juhlittiin juutalaisten vapautumista muinaisesta orjuudesta. Mooseksen ajoilta...  ::)

Tässäpä vielä legenda, tarina pääsiäismunasta:

http://www.youtube.com/watch?v=telkYJWElcg (http://www.youtube.com/watch?v=telkYJWElcg)

Juups,sieltähän se löytyi raamatun sanastosta,kun vaan älysin etsiä sieltä. :-[ ;D
-Egyptistä vapautumisen muistojuhla.-
Siihen liittyi seitsenpäiväinen happamattoman leivän juhla,joka viittasi (leivän syöminen) kiireeseen Egyptistä lähdettäessä.
Jeesus opetuslapsineen juhlivat pääsiäistä tuolla aterialla, jonka Jeesus sitten muutti ehtoolliseksi.
Josian aikaan Jerusalem määrättiin ainoaksi uhripaikaksi,siksi juhlasta muodostui pyhiinvaellus jerusalemiin.
Paavali sanoo Jeesusta pääsiäislampaaksi,joten siten pääsiäinen tuli merkitsemään kristityille vapautumista synneistä.
 ???
hmmmmm...mietinpä vain...että eihän Jeesuksen oikea syntymäkään ole jouluna...joten ???
...mutta väliäkö sillä  ;)
 :smitten:

Vielä palaan kun asia mietityttää... ???

Siis lähtökohtaisesti mikään ei ole sattumaa, niin mietin vielä sen Egyptistä vapautumisen juhlaa, ja Jeesuksen Ylösnousemuksen ajankohdan ajoittumista samaan aikaan.
Mikä on se symboli siellä "taustalla", ja mitä se symboloi.
hmmm..
Nää kirjoitukset raamatussa, onko ne oikeilla paikoillaan,vai sinne lisätty että saadaan "suurempi" merkitys.
Heh... olen huomannut,että minulla on meneillään kaiken "opitun" romuttamiskausi ;D
 :smitten:

muoks, alkaa vastauksia löytyä, lainaus tuolta toisesta foorumista.. :coolsmiley:
Pakanat eivät juhli pääsiäistä. He juhlivat kevätpäiväntasausta tai Ostaraa. Miksi tämän sapatin nimi muistuttaa englanninkielistä easteria? Eostre tai Ostara, on anglosaksisen Aamuruskon Jumalatar, jonka symboleita ovat muna ja jänis (kuulostaako tutulta?). Hän on Ishtarin tai Astarten eurooppalainen muoto. Näitä kahta jumalatarta on palvottu jo vuosituhansia sitten, ennen kristinuskon syntyä. Eli kristityt ovat vain iskeneet juhlansa samaan aikaan kuin pakanoiden juhla ja varastaneet vielä symbolitkin.

Hmm... Niin... Kaikki liittyy kaikkeen.  ;) ::)

Oi, se hiljaisuuden polku ja tuo tsasouna ovat ihania. Olen käynyt kesällä siellä. Joskus olisi kiva mennä myös ortodoksiseen messuun...

Mitä tykkäsit? Lauloivatko paljon?

Joulupäivänä siellä kerran olin ja iloisempi on ilmapiiri nuissa ortodoksisissa palveluissa kuin ev.lut:n, sanoisin  ::) :coolsmiley:

Toivon, että ensi kesänä silläkin polulla saan taas käväistä  :)
 :smitten:

Minustakin ortodoksisessa kirkossa ja niiden toiminnoissa on niin paljon kaunista, että sieluni nauttii siitä.

En niinkään ajattele näitä uskomuksia ja periaatteita, samaa kristillistä uskoa, vaan sitä tunnetta mitä se valtaa ihmisessä.

Kaikki etsivät kauneuden kautta jumalaansa!  :smitten:

http://www.nnc.fi/bomba/images/Bomban_Aluekartta.jpg
Kartassa alhaalla vasemmassa kulmassa on Nurmeksen tsasounan sijainti, Bomban Karjalaiskylässä  :smitten: