Astro Foorumi

Onpas kinkkiset kysymykset Seikkailujen Sielu! Moniulotteiset.

Tuosta sinun 'nimestäsi' jäinkin miettimään oletkohan sinä luonut kaikki 'seikkailusi'?


Minä uskon itseeni Luojana. Luon varmaan kaikki hankaluudetkin tai ainakin vedän niitä kummasti joskus puoleeni.

Etupäässä kait minä luon Unelmia. Ja kas kummaa, kun ne joskus toteutuu!  :D

Joten unelmia kannattaa sekä luoda että kantaa!

Heh, haluaisin jo rauhaa mutta joudun tilanteisiin joka opettavat, tavalla tai toisella... Todellakin moniulotteinen kyssäri ja noi vastaukseni tuli aika spontaanisti. ;)

Oleminen luoja - johtopäätöksien sijaan se antaa valmiuksia ottaa haltuun
oma elämä, olemassaolo ja ikuisuus.
Haltuunottaminen on tulemista itseään puolitiehen vastaan;
kykyä olla aina jollakin tiedostettavalla tavalla mukana siinä, mitä kohtaa.


Kärsimys on tarkoitushakuista mutta tarkoituksetonta.
Ihmismieliä kalvanut kärsimys-myytti on hiljalleen väistymässä.
Ja todellakin: vahingoittumaton on jokaisen itse.



Saan sen, mitä olen tilannut. Aina en vaan muista tilanneeni.
En useinkaan saa sitä, mitä olen halunnut, mutta saan vahvistusta sille puutteelle, joka pani minut haluamaan lisää illuusiota.
Vielä on saamatta paljon siitä, mitä en tiedä jo omaavani.
Eniten olen kokenut tarvitsevani elämättömyyden vajentumista,
so. sisältöä elämääni.

Haluaminen itsessään on jo rajoitus ja este sille, että tyytyisin olemaan sujut elämän kanssa.

Ja kyllä, olen halunnut kannattamatonta ja saanut turhuutta.  :)


En ehkä ymmärrä, mutta seuraan mestarin askellusta.  :smitten:


Iloitsen uudestisyntyisyydestäsi.  :-*

Uskominen, jota pitää selitellä, on järkeilyä.

Elämässä tosiaan, muistaa luojuutensa ja sillä välin simuloida tietoisuudella mielen ohi ikään kuin jo täysin muistaisi - tehdä temppuja ja AUTS, nytkin ottaa nauloja päähän kun liian typeriä yrittää kirjoittaa.

Onko elämä teidän mielestänne tosiaan enemmänkin oppimista kuin sen muistamista, että on jumalainen? Hmm..

Oppiminen liittyy mielestäni enemmän elämässä selviytymiseen,
muistaminen sen sijaan olemassaolostaan riemuitsemiseen.

Jonkinlaista tasapainoa näiden välille kaipaan.

Pitkään ihminen on vaatinut itseltään oppiläksyjen kurinalaista läpikäymistä,
mutta oman jumalaisuutensa muistamista on pikemminkin harjoitettu salaa.

Haltuunottaminen, oman jumala-osallisuutensa haltuunottaminen lienee päivän sana?

- Jotakin on päivitettävä uudelleen,
eikä siinä pidemmän päälle auta kantapääkikat ja niksien opettelu...
vaan "syvämuistaminen".

Sen mieleen palauttaminen, minkä on unohtanut lähtiessään elon tielle.
Oman sielunsanomansa kuunteleminen.

 :)

Tota noinnin. Tosta on olemassa nimitys.

Narsistinen jumaluuskompleksi missä henkilö kuvittelee olevansa
Jumala (ylin auktoriteetti) tai sen valtuuttama. Se on huonosta
itsetunnosta johtuva neuroottinen pakokeino jolla vältetään
omien virheiden kohtaamista.

Sitten on kanssa Shaivite käsitys siitä että kaikki olisi Shivoja
ja Shivaa. Sitä ei ole hankalaa ymmärtää sillä Shiva on vain
nimitys energialle joka muuttuu, tuhoutuu. Ja mikään tässä
maailmassa ei ole sellaista mikä ei muuttuisi.

Ei tällä ole mitään tekoa narsismin kanssa, joka on tunteettomuutta ja rakkaudettomuutta, vaan sitä että ottaa ohjat omiin käsiinsä, ei ole muiden hyppyytettävänä vaan tiedostaa mitä tekee.

 :smitten: dynaaminen jännite,
 :smitten: jatkuvan sisään-ulos-hengityksen turbulenssi,
 :smitten: henki ja elämä, kaikessa, meissä

Sehän on hienoa jos pystyy unissaankin olemaan tietoinen siitä kaikesta
mitä tekee.

Miksi haluaisin?

Miksi en haluaisi?

Niin, ideaaleja elämäntapoja? Vai elättekö sellaisessa jo nyt?  :angel:

Tulipa vain mieleeni tuosta ideaalista ja elämäntavasta.  :coolsmiley:

Minä en tiedä mitä elämäntapaa olen oikeastaan suorittamassa.

Tai luulen tietäväni. Vaikka luullaan että materiaalinen elämäntapa on tiedossa, niin tiedämmekö me kuinka paljon se vie meitä tuhoon vai todella ideaaliin. Mitä se sitten lienee? Olisko se niin kuin keinuslaudalla keikkumista.
Aina vain haluan kovemmat vauhdit ja luulen että nyt ollaan korkealla, kunnes taas tullaan alas. 

Entä henkinen elämäntapa? Siitä nyt en varmaankaan tajua kuin pätkän verran. Jotakin vaistoan...Onneksi en tiedä kaikkea. Sehän voisi olla aika turhauttavaa. Hirvittävää!

Mutta tässä ja nyt. Hengitän, toimin, liikun, ajattelen.

Todellakaan en tiedä mikä olisi ideaalia minulle, kun en edes tiedä missä tässä oikein mennään.  ;D

Tiedättekö te?

;) KyMySyksiä Luoja-luoja-sinulle:

Kuka sinulle antaa vapauden olla luoja ja etkö muka sitä ennenkin voinut vain luoda jokaisella ajatuksellasikin?
Pitääkö vapaudellaan tehdä jotakin, jotta se pysyy itsellä?
Kuinka voi olla vaikuttamatta maailmaan?
Miten voit antaa maailman (vain) olla?


Eikö ihminen hoksatessaan olevansa syvällä samastumisen tilassa
alakin vetää puoleensa sen vastakohtaa
- sitä, mihin ei ole samastunut?

Entä, jos ihminen on samastunut kumpaankin
- sekä aineellisuuteen että henkisiin asioihin:
mitä "tasapainon liittoa" hän tämän hoksattuaan alkaakaan vetää puoleensa?!  :o :o :o

Ja nimenomaan tiedostaessaan olevansa materialismin ja itsekkään maailmanajan kurimuksessa
mutta henkisistä asioista kiinnostuneena ihmisenä!

Eikö siinä olekin lähteitä toivolle,
so. "parempaan" nousulle
- ilman että karkaa kauas vuorten taa?

- Eikä vain materialismista irtoamisena
vaan tajunnan peilikirkkaaksi ja hengen läpiaistittavaksi
tulemisena aineessa.

PS. Mitä sieltä aineesta esiin kajastaakaan
ellei se, JOKA laskeutui aineeseen verhoutuen sillä
mutta vain noustakseen "aineesta riippumattomuutensa" nykytilaan
kokemuksistaan rikastuneena ja voimaantuneena.



:o :angel:

Luominen ja tuho - niin, ja ylläpito.


 :smitten:

Täällä on muuten ilmaiskurssi netissä englanniksi aiheesta luominen, otin tuohon otteen rahaenergiasta, olen kuullut asiasta 90-luvun alusta asti..

 :D


http://www.carriehart.com/a_course_in_creation.htm


Let go that death grip you have on money.   Relax it some.  Whatever you have right now, you probably think it is not enough.  Change this.  For it is the attitude which matters, not the numbers.  Ask anyone who has a thousand dollars in the bank, and they will tell you they are worried that it is not ten thousand.  And yet, someone with ten thousand wishes they had one hundred thousand.  And these people think they are not safe and fulfilled unless they have one million.  And so it goes, without end.

 

And you, right now, have the choice to instead awaken with joy and observation, looking around and seeing what wonders and beauties the world is offering you today.  Ask the angels to send you guidance on how you might become more prosperous.  And know that when people complain about your licorice ice cream, you are not being sent complainers, you are being sent the information you sought.  These are your angels, coming to you to tell you that they don’t want what you are offering, but that if you will just ask them, they will tell you what you can give them that they will gladly pay you for.  These are your angels.  The very people you have been worried about or complaining about.

 

Like that mean boss who criticized you, perhaps even fired you.  Ask yourself why.  What information did you gain about how you could have made different choices?  Or that customer who gave you such a hard time.  Ask yourself why.  What can you learn about what people really want from you?  All of the answers are there.  All of those seemingly negative responses are lessons and information, if you will but allow yourself to see them in that light. You are surrounded by both opportunities and lessons.  And all you need to do is combine them.

 

Remember that the universe loves you, cares about how well you do and desires your happiness.  You are being helped at every turn.  But it is up to you to send fear away.  Fear and doubt make very poor decisions.  Fear and doubt say, I have a warehouse full of licorice and if I buy vanilla and cocoa beans instead, I will lose my investment.  That is fear speaking.

*******************************************************************

   
Today we continue A Course in Creation.   

 
Quado’s Message:

In our Course in Creation, we began inside.  You have been working on calming yourself, centering yourself and learning to love yourself deeply.  You have been practicing forgiveness, and understanding it as a gift you give to yourself, a way that you gently release the past so that you might move yourself deeply into the present.  And you have created a world view for yourself, a way to look at the world which makes you feel safe and loved and helps you realize how deeply treasured you are and how much help is there for you, in every moment.  And then, last week, you opened up your connection to the rest of the world through expanding your intuitive and psychic skills, understanding them as a natural part of who you are, just like your other senses such as taste and smell.

 

And now, you are ready to take the internal power which you have built up in yourself and see what you can make of your life, see how you can introduce some desires into the world and help them to manifest.

 

Before we talk directly about this, however, there are a few things to be said.  First, this weekly course is one which may take you many years to master.  You must be patient with yourself and the world around you.  The external world will come to mirror you as you grow and evolve inside.  But this does not happen overnight.  It happens gradually and in its own way.  Great patience is required, to get yourself to this point and to move forward.

 

Whenever you are dealing with your deep connection with the world, you must be deeply patient and you must be coming from love:  love of yourself, love of life, love of your connection to all that is.  The depth of your love and your patience and yes, your gratitude, will enhance your ability to create the life you wish to live.  And if you find that you are sometimes going backwards, this is also very natural.  You will move forward and think that you have achieved some new place, only to find yourself pulled backwards into some old cycle.

 

That is because the progress you have made was in one area or to one depth only.  You will find it necessary to return and repeat this entire cycle, from inward self love to outward expression, over and over, as you cleanse the past and all that it contained, as old habits reassert themselves and need to be purged and purified.  Relax and have faith in your own ability to change, to evolve, to grow and to learn.  Know that all of this is perfectly natural.  Expect it.

 

And as we begin to talk about manifestation, know that it is a great paradox.  You will find this to be so as we discuss it.  And you must just accept this as well.

 

Desire is something which you can expect never to be satisfied.  As you desire something and as that desire is fulfilled, you will simply replace that desire with another desire.  And so, you may wish to free yourself from this cycle of desire or allow it to flow easily.  But do not expect that you will ever, in this physical lifetime, reach a point in which you are completely fulfilled and satisfied, some time in your life when you say, “Ah, this is it.”  You will have moments like this, but then you will simply move on and want the next thing.  This is natural and normal and a part of human experience.  You will never be without an obstacle to overcome or a desire to fulfill.  This is a part of what you do.

 

It is hoped, merely, that your desires will become more centered upon loving acts and service, rather than the mere possession of material goods and the fulfillment of romantic fantasies.  But in any event, it is all a part of who you are as a human.  It is all a part of your journey.  So relax and let it be.

 

And so, one of the paradoxes is this.  Fulfilling your desires, while possible, is not going to fulfill you.  The completion and fulfillment of an activity is not what is ultimately to be sought.  What is to be sought is the involvement, the passion and the love in the process of the fulfillment.  And since this is true, since it is the journey and not the destination which counts, why not aim high, why not set out at the foot of the highest mountain possible and give it all that you have, give it your entire heart?

 

It is common wisdom in this society at this time to set very attainable goals so that you might have the satisfaction of their fulfillment.  And while it is true that it is very nice to reach a ledge on the mountain and rest for a moment, looking out upon the landscape below and congratulating yourself on this feat, is it not the mountain peak which you truly desire?  And if you do not have that in mind, if you are not aiming for something high and vast, is the climb worth it?  Do you truly wish to spend your lifetime in conquering small hillocks when you might head for the Himalayas?

 

We have spoken also of the power which you have inside.  Know that this power comes from connection with all that is.  As you become more connected, you will gain more power, the power of the connection with all people and all that is.  And so, as you seek to fulfill desires which are entirely separate, which are for you only, you are separating yourself from your power.  As you seek to fulfill desires which are for a greater good, which allow everyone to benefit and gain, then you are connecting yourself to the source of your power, which is the all.  Remember this if you become frustrated in your ability to manifest what you wish.  Your very separateness is disempowering.  Your connection and your ability to give is what strengthens and empowers you.

 

And this brings us to the ultimate paradox of wish fulfillment and manifestation.  If you were so completely connected, so deeply enlightened and a part of the great field of intention and beingness that you could access all power and therefore manifest anything and everything you cared to, you would have no desire to do so.  You would be free from desire because you would realize, in the depth of that connection, that everything is perfect exactly as it is, and that everything one might wish for already exists and all you need to do is be one with all that is in a state of joy and peace.

 

Yes, all of this is so.  So remember this when you work on manifestation and wish fulfillment.  Remember that the more you want and desire, the less power you have toward its manifestation, and the more power you have, the less you will desire.  Ah, life is such a paradox, is it not?  But is that not where the mystery and the fun begin?

 

Yes, the fun.  For you must look at life in this way.  For laughter and love are the elements which free you from these cycles of expectation and disappointment, striving and trying only to find yourself standing at the mountain top, disappointed with what you find there.  Love your life.  Love every moment.  Laugh loudly at every opportunity.  Awaken with joy in your heart, throw open the window and breathe in the fresh air.  Let life flood in through your veins and declare, "I am the luckiest of people.  I am so glad to be alive, right now, being me, exactly as I am, in this wonderful life, full of bounty and love and goodness.  Thank you, thank you, for letting me have this experience.”

 

From this place of lack of desire, from this place of love and gratitude, from this place of connection, you are empowered and can begin to attract toward you all that you might possibly wish.

 

Let it be like this.  Be happy and in joy every moment of your day, no matter what your circumstances, no matter what is happening outside you.  Take every moment you can, sitting with your cat in your lap, walking across the parking lot and looking up at the sky, enjoying your own lovely thoughts, singing a song, dancing to music you love, take every such opportunity to just enjoy your life and who you are.  And then, let this spirit, the way you feel when you are like this, when you are free of your ego and your fear and doubt, when you are abandoned to simply being alive, let this feeling enter into your heart as you also focus on the next thing you would like to manifest in your life.

 

This is the place of power.  This feeling of freedom, this feeling of peace, this feeling of connection.  I would ask you to find ways to bring this feeling to you, to call it into your heart.  Through nature, music, animals, in any way that works for you, or simply by sitting quietly.  Find a way to reach connection, a place where your heart is full of gratitude and your mind is quiet.  Experiment until you reach little glimpses of this feeling.  And then, know this feeling as the seat of true power.
 

**

Do this every day.  Find a length of time which works for you.  For some people, it is a standard 20 minute meditation.   

For others, visualization may not be the strongest way.  You may find that it works better for you to write out your desire, what you wish to manifest.  This may help keep you focused.  You might wish to write it out ten times, always in very positive tones and in the present tense.  I am or I am becoming.  Express the fulfillment of the desire you are manifesting.

 

And if you do not know what it is that you wish for your life, consider yourself blessed.  For the plan is out there, the purpose lies ahead of you and you will have a great adventure discovering it.  All you need to do is relax and go into your place of connection. And there, release any wanting and desire.  Release any frustration or doubt and just let yourself float on the connection.  Ask only that you be helped along your path.  Ask only that your higher self find expression through you and that you be led, step by step, as you should be led.  This is, in the end, a more powerful state than manifesting a specific desire, and is not to be underestimated.

**

And then, you must let go.  You must just let go of this desire, let go of any specific expectations, and let the universe deliver in her own way and in her own time. Know that you will be surprised. Know that many coincidences will flow toward you, and the more rigid you are in your expectations, the less you will be able to take advantage of what the universe is delivering.

 

For the manifestation of your desire is not just a parlor trick, it is a way to help you evolve.  And you will find that the path to manifestation will demand much of you.  It will demand that you overcome great obstacles and grow inside; it will demand that you show great courage by stepping out in faith.  It will ask all of this of you.  It will ask you to pursue apparently meaningless paths just because they feel right.  It will ask you to go against the advice all your friends and family.  It will ask you to take great risks, based only on that feeling inside that it is what you are supposed to do, even though you could not possibly justify it rationally.  The path of manifestation is one of growth and learning and evolution toward your higher self.

 

Remember, you will be led to climb the mountain.  And as you do so, the storms will blow and force you to take cover.  But the morning following the storm will dawn in crystalline beauty beyond imagining.  The ledge will become narrow and force you to leap across a chasm based on faith that the other ledge will hold you upon landing.  You will come to trust your instincts and your courage.  And signs will be everywhere.   Little signs, like a bird swooping down in front of you and saying, this way, follow me.  You will learn to become open to these signs and to follow them.  Everything will come to you as you need it and not before, freeing you from your need for safety and hoarding.

 

Just enough, just in time.  This is the delivery mechanism of the universe.  And when you are deeply in tune, when your connection is very strong, you will come to know this and be able to go forward in faith, knowing that the answer will appear as it is needed, if only you will let courage, faith and action replace fear and doubt.

 

Vai kenties luomenluoja :o... no vitsi vitsi :2funny:

On hyvä että maailmassa 'tietäjänaiset' ilmaisevat itseään, kait minäkin yks sellainen!

Mutta onko 'tietäjä' tiedon omistaja vai luoja?

....ihan näin sponttaanisti tulee ajatus ETTEI kumpaakaan - ei omistaja eikä luoja - vaan tuoja ~tiedon kanssa eläjä ~jakaja ~ammentaja ~sillä ajattelen, ainakin tässä että tieto on ollut olemassa ja jää olemaan - eikä sitä voi omistaa - ja kaikki se on
" luotu jo" .... hmmm. ~ ehkä synnyttäjä- siirtäjä - henkiin herättäjä - synnyttäjä ~kasvattaja ~laajentaja ~no kyllä hengestä aineeksi luoja ~ muuntaja ....... :o  ???  ::)  :D  :angel: .....

...miltä kuulostaa "tietäjänainen" Esmiralda ~ :-*

.... vastaan tässä itselleni ;) ...eli jatkan tuon luoja-sanan kuulostelua ... että Luoja vai luoja ....  ???

Esmiralda....toisaalta kyllä olenhan minä oman elämäni luoja ~samalla maailmankaikkeuden luoja ......~näkyväksi tekijä ~uutta luova ~ vaan ehkä edellinen ajatuksenpoikanen ETTEN ole luoja suntyi siitä äkkinäisestä kokemuksesta ETTÄ olen Luoja Luojassa .... vaan sehän se perimmäinen totuus on että olemme LUOJIA ...  :smitten: JA kyllä korjaan tuossa edellisen ETTÄ eittämättä olen luoja, Luoja, ..... :angel:  :-*

Hm. Luin vain SA;n avattaren alta tekstin 'tietäjänainen', joksi hän itsensä varmaan hyväksyy täten. Jatkankin kysymystäni hänelle: Oletko SA tietäjänainen? Millaiseksi tunnet itsesi?

Arkiviisulle vastaisin, etten oikeastaan ole ymmärtänyt itseäni 'tietäjänaiseksi', pikemminkin arkkityyppi metsäkauriin kautta voin löytää itseni joissakin tapauksissa viestintuojaksi. Mutta noidaksi minua on enemmänkin nimitetty, ja jotenkin se tuntuu sopivammalta  ;).

Mutta kyllähän minä enemmän olen ehkä sitä 'taivaanrannanmaalaria' ja pienen kyläkoulun ahkera opettaja. Noista 'ammateista' voisi muodostua minun kokonaisuuteni sekä fyysisen roolin että henkisen roolin alueelta. Hyväksi osaksi siis luojaa kumminkin.  :smitten:

Mitä sinä olet Arkiviisu? Kuinka paljon olet luoja?

Joka sanaa ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti, mutta onhan minussa paljon paljon tietoa tämän ja muiden ulottuvuuksien henkisistä asioista. Yhtä hyvin voisin laittaa, matkaaja ja mystikko.

Eli siis, jotkut kuitenkin suostuvat kutsumaan itseään luojiksi, kun toisille se on kauhistus..   ;)

Muuten arkviisu, sanotkos nyt tähän, miksi meillä jäi ihan arkinen juttu kesken?? Tulikos sinulle kiirettä?

Muoks. tekstiä  .... ai minäkö  :o  :o  :o ... sori jos en huomannut kysymystä - näin vain tuon Esmiraldan viestin luoja vai omistaja - ja siitä hyppäsin mukaan - ja  hei SA katsot ihan väärään suuntaan olen täällä - no täällä ihan jalkojesi vieressä   :smitten: - tomusssa ja pölyssä ja tuhkaakin on ylläni~ihan itse olen ripotellut   - ilmankos et minua huomannut kun olen niin maantien värinen - vaan silmäni kirkkaina loistaa -  :smitten:  :angel:  :-*  ;) :D ... niin että jos minua tarkoitit NIIN mikä se on kymysys  ::)  ???

MUOK: punaisella ja korjattu kiljoitusvihreet... ;)


...... no ihan aluksi tämä tarkennus " että SE tietäjänainen" ... tuli pilkkeenä silmäkulmassa  tästä... ...vaan silti ihan totenakin - juuri kuten itsekin kirjoitat ~kuvailet itseäsi - iiih ~sillä tuo "taivaanrannan maalari" kaikissa lukemattomissa merkityksissään sopii minullekin ~ ja nyt on huuuiss pyyhitty pois vanha uskomus ( hih...sen sain tuolta Jadeanialta ja Ikitosiltakin viestinä... ;)  ) uskomus siitä että taivaanrannanmaalari tarkoittaa jotain haihattelua - joka ei ei saa mitään oikeaa ja pysyvää ja tarpeellista aikaan.... ~ainakin meidän sukuperintönä on tuo sana saanut em. merkityksen....

Että taivaanrannamaalari.... luonnonmaalari - luonnon kanssa maalari ~sateenkaariväreillä-luontoväreillä ~luonnonelementeillä maalari JA LUOJA olen .....  JA TOINEN hiii :D nimittäin tuo mainitsemasi .."pikemminkin arkkityyppi metsäkauriin kautta voin löytää itseni joissakin tapauksissa viestintuojaksi..."  ETTÄ tuo metsäkauris on oma voimaeläimeni ~ .....

Että kannanottoa olenko tietäjänainen ~en sitä enää mieti , pohdi, kuulostele ~tietoisesti ... muok. olen tai en ~  eli sillä ei ole itselleni mitään sellaista merkitystä ETTÄ sen perusteella olisin jotain muuta muok.enemmän  kuin itsenäni eli   olen " ihan ittenäin tässä ja nyt" .... olen tätä mitä olen  ja se riittää itselleni ~ilman ns. itse antamiani   leimoja tai nimityksiä ~ tiedän  ;)  :o   että itselläni on monenlaisia kykyjä tai taitoja tai talentteja ( ja sitä varten ne on annettu ja jo aiemmin opittu ja hjankttu että niitä käytän ~vaan ei sitä varten että niistä nummeroa tekisin - miten se meni ETTÄ kuka itsensä ylentää SE alennetaan.... ja lisäisin tähän että kuka aiheettomasti itsensä ylentää ~sillä kyllä lahjoistansa saa olla nöyrällä soinnilla ylpeäkin - kun niitä voi ja saa käyttää yhteiseksi hyväksi - vaan ei peräänkuluuluttaen omia kykyjään vaan juurikin hiljaisesti ja nöyrästi......) EHKÄ jopa enemmän kuin keskivertona ajatellaan ~ vaan sou sanon itselleni -  toisaalta sekin riippuu juurikin hänestä " kuka ns. keskiverrosti "ajattelee -  NO KYLLÄ sisäisessä soturissani on että omaan keskivertoa suuremmat määrät alkemistisia, meditatiivisia, tarottulkitsijan, astologian taitajan - etc. ominaisuuksia ja kykyä ja taitoa ymmärtää korkeampaa tietoa - vaan .... kyllä minun arvoni ovat jossain muussa kuin tietämisessä tai kyvyissäni  ~ne vain ovat osa arkea ja elämistä  ja KUITENKIN uskon että  jokaisella meistä on näitä lahjoja kellä mitäkin, yhtä arvokkaita ovat  - ajattelen että ne ovat ne talentit eli  :aspect_tri: = mahdollisuuksien kolmiot jotka olemme mukaamme ottaneet selvityäksemme kaikesta siitä mistä sieluina olemme päättäneet selviytyä , mitä kokemuksia kokea ja mitä tehtäviä tehdä - itsemme ja toistemme hyväksi....

Ok. oli aikoja jolloin hehkutin tällä kaikella PIDIN itseäni erityisenä, erityisellä tavalla erilaisena, parempana ~joka kuljin "kuin henki vetten päällä " jakamassa ihmisille jotain mitä ilman he muuten olisivat jääneet - NÄIN ITSE KOIN JA ajattelin - KUNNES TULIN TASAPERSAUKSILLENI aaalaaas  MAAHAN ja SUORAAN LIETEKAIVOON taisin sukeltaa - sinne jäi taikasauvat ja taivaspöllyt - ja hyvä että putosin ja hyvä että jäi ......

Sillä tuosta putoamisesta alkoi oma kasvuni oikealla tavalla ~sisimmästä käsin   - kun ensin meinasin hukkua p-----n eli omaan kuvitelmaaní ~illuusiooni siitä mitä henkisyys on ja miten henkinen ihmine elää ja miten henkinen ihminen jakaa henkisyyttä -  :crazy2:  :-X  :buck2:   :'(  :'(  :'( ... ja kyyneleet olivat ne jotka alkoivat hiljalleen puhdistaa sitä illuusiota eli p - - - - a yltäni .....

Koskaan en ole tätä näin karrikoidusti vaan juurikin näin tapahtuneena kertonut - että tämä on nyt julkinen tunnustus - ja vaikka huumoria tähän heitän, ihan tarkoituksella NIIN totta kaikki oli juuri noin .... ja satutti ja koski ja kolautti , rikkoi ja särki tuhannen pirstaleeksi.. ylpeyttä~egoa , omaa kokemustani itsestäni ja olemiseni tarkoituksesta ja tehtävästäni täällä ..... jossain vaiheessa olin vaan lähtenyt vinoon tai mutkamarssille tai what ever - ja sen verran ylös olin kiivennyt ylpeyden kukkulalleni ~norsunluutorniini - että kun se sortui niin korkealta tulin alas ja kovaa sattui ... ja tämä kaikki vei kaikkinensa taasen vuosia - hmm. ihanaa tässä on se ETTEI sentään mennyt monia elämiä  :-*

Ja mitä sitten tapahtui - ja sen jälkeen .........  m o n i a  a s k  e le i ta..... elämää ..... ja vihdoin se hetki että .....

Ja nyt tämä kokemus itsestäni Luojana ~  ´vaan ei ylimestarina kenenkään toisen ihmisen elämän suhteen ~ mutta silti vastuullisena kaiken suhteen mitä ilmoille iäsnä laitan - ajatuksina - kokemuksina, tunteina, sanoina, tekoina - olemisena..... läsnäolemisessanikin luon joka hetkessä luon - vaikkei se juuri nyt näy - ole vielä  konkreettista NIIN jossain kohtaa se muuttu näkyväksi - vaikka niin että joku poimii sanojani ....  :-*

ENPÄ TIEDÄ vastasinko ollenkaan  - vaan tämä pulpahti pintaan nyt ja tuhattsiljoonaa kiitosta ESMIRALDA että autoit minua avaamaan tämän " pandoran lippaani".... :-*

 8) ja sori jos jäi kiljoitusvihleitä - luen kohta ja koljaan vihleet... :-*

JA TÄMÄ ON SITTEN IHAN OMA TARINANPÄTKÄNI EIKÄ OSOITTAVA SORMI MUUTA KUIN ITSEENI  ;)

No okay, olen siis mitä olen, kun mikään ei ole Luojasta poissa olen sekin kuten kuka tahansa muukin, ja tämän maallisen luomukseni kautta olen johdin luojuudelle kuten muutkin. Puun veli ja kiven sisko, hengitän osana tuulta, kuten me kaikki. Maalaan myös taivaanrantaa kovastikin, yhtenä maalareista. Minä olen pensselinkäyttäjä Pulla.

... no hyvä sitten ~on kaikki kohdallaan ja varmasti tarkoituskin ETTÄ itse oivaltaa  8)  :-*  :smitten:

Vaan tämän kyllä lisään että anteeksipyydän josjakun olen sinusta käytökselläni  kuulostanut siltä että vähättelen jotain asiaasi tai huomioitasi SA ~- se on ollut tahatonta tai sattumien sumaa  8) ...  :)

Hei! Mukava kun meitä taivaanrannan maalareita, eli visionaristejä löytyy, varmaan joka lähtöön, ja eiköhän yhdessä voida aina lainailla pensseleitä ja sitä väriä mitä uupuu ja saada vähän vihjeitä, virikkeitä ja sopivaa kritiikkiäkin toisiltamme.

Yhdessä maalaillaan!  :smitten:

Mutta et ole varmaankaan ainoa, Arkiviisu, joka on latvasta tulla romahtanut, eiköhän itse kukikin ja varmasti huomasit kuinka terveellistä on välillä tuntea ryteikkö ja poimia risuja hiuksista, katsella mihin on tultu. ÄITI-MAAN SYLIIN VAIN! Kyllä se hoitaa, jos huomaa mihin on tultu. Ylhäällä aina tuulee ja on yksinäistä, vaikka luulee hetken hurmiossa näkevänsä kauemmaksi. Sekin piti nähdä.

Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän jaksaa puuhun kiivetä fyysisesti. Mutta henkisesti kyllä.  ::) Sitäkin enemmän. Parasta aikaa minäkin kuuhun kurkotan. Odottelen kuka tulee ja tuuppaa alas tai ravistelee puuta.

Mutta ihanasta helpottaa lukea toisten 'pandoran lippaita' ja tarinoita kuinka siinä käy!
Olen ylpeä sinusta tämän luettuani, Arkiviisu, jospa minäkin pystyn samaan joskus. Tarvitsemme toistemme tarinoita ja kokemuksia, niistä saamme rohkeutta karistella ja pölytellä ylpeyden viittaa.  :smitten:

.....tuntea ryteikkö ja poimia risuja hiuksista, katsella mihin on tultu. ÄITI-MAAN SYLIIN VAIN! Kyllä se hoitaa, jos huomaa mihin on tultu.....JA ESMIRALDA näiden kokemusten myötä uskon että kasvaa SELLAISET juuret ~että jo vain riittää pituutta kurkotella kuuhun ~juuret on ja pysyy maassa ~ja vaikka välillä pidemmilläkin reissuilla kävisimme taivaanrannan takana jopa tai tuulien mukana NIIN jalat sitli maassa pysyy  ~olen tämän joskus kirjoittanut ~sain sen vedakoulutuksesta, ja tuhannesta muustakin paikasta ~vaan pääsinpä kirjoittamaan   :2funny:  aikanaan ETTÄ jalat ja juuret maassa ja pää pilvissä ja kädessä Luojajumalattaren pensseli ...... :D

.... ah miten sieluun käyvästi kirjoittelet Esmiralda - ihan on kuin hunajaa sataisi ~taivaan mannaa ~jokos kohta alkaa sataa viiniä...~elämän eliksiiriä... :angel:

Arkiviisu, sinä imartelet!  ;D

Toki itseäsikin!

Omia asioitaan voi luoda ja jossain määrin tapahtumia elämäänsä, mutta muiden käytökseen ei voine luoda kuin reaktioita.

... ihan reilusti vastaan ETTÄ niin teet/teen  :2funny:  VAAN etelleen täältä vilpittömästä puhtoisesta, elämän kaikenlaisia mutkia ja nousuja ja laskuja kokeneesta JA senpä vuoksi pienistä ilonhetkistä onnellisesta olevasta sydämestäni .... huh olipa pitkä lause  :2funny: .... sitä vain riitti ja riitti kuin huiveja taikurin hatusta ETTÄ tsägädäm Esmiralda ~se on nyt  tilauksen paikka....  ;) Mitäs tilaat  luojaltasi.... :D  8)  :coolsmiley:

Voisko asiaa katsoa toiseltakin näkökulmalta.

Yksi on, että luomme reaktioita toiselle. Tarkoituksella vai tarkoittamatta...
Toinen on, emme edes luo mitään reaktioita, elämme vain itsellämme ja toinen luo siitä omia mielikuvia, jotka taas synnyttävät reaktioita. Eli jos luommekin itse nuo reaktiot?

Uhhuh, menee mutkikkaaksi, kun sitä luuli vain elävänsä ja luovansa toiveittensa mukaista elämää.. ahaa äänestyksessä ajatellaan että tämä touhu on oppimista, minusta edelleen muistamista.

 :P

Quado Daily Portion

Stop trying to solve your life

 You and your life are not problems to be solved.  You are not something to be cleaned up and made better, to be repaired as if you were broken.  You are a flower ready to blossom. You are a treasure to be uncovered, sparkling gold and silver, gems beyond imagining.  You are a song ready to be sung, a dance that only needs the right music.  And the music is drifting across on the breeze right now.

Rather than think of your life as endless circles of disappointment and shame, where you seem to repeat patterns helplessly, think of life as a long road.  And on this road are many things to be discovered and experienced:  times to meander through fragrant gardens; times to walk through an orchard where the ripe fruit is ready to pluck; times to climb a high mountain, using every ounce of your strength to pull yourself up to the next ledge; times to wander into a forest in the fog, uncertain of your bearings; times to step out of that forest into sparkling clarity, as you see a seemingly endless stretch of road ahead; times to encounter vast boulders, obstacles so enormous that it requires you to mobilize an entire group to clear them; and times to walk across sharp rocks that bite into your thin soles, only to emerge into a meadow of daffodils, nodding their heads in the spring sunshine.

This is your life.  And your so-called problems are the doubts and worries in your mind and the burdens you carry on your back, out of active choice, a sense of obligation or simply because they have always been there.  And though you sometimes dream that you would be happier if you had taken the other fork in the road, your happiness is influenced more by the drama in your mind than the pathways you walk.

In fact, the external choices you make have little influence compared to the choice you make each second with your internal world, whether to allow the weight of those burdens to overwhelm you, whether to allow your worries to dominate your mind, whether to gaze backwards in regret or march forward across the snow, full of faith that the daffodils are just around the corner.

Stop trying to solve your life.  Stop trying to analyze what you did wrong and why you do not have everything you want in life.  Stop torturing yourself minute by agonizing minute.

Instead, embrace this road, this life, this journey, these obstacles and yes, even these mountains.  Enjoy the meadows then they come, eat from the orchard when it is there, but draw strength from the other challenges in their time as well, allowing the snows of today to make tomorrow’s roses smell all the sweeter when they emerge in their spring glory.

This is your life and it is glorious and you are glorious within it.  You are everything you need to be.  You are standing just where you should stand.  So right now, stand tall.  Straighten up.  Lift that chin and pull those shoulders back.  Take a deep breath.  Drop the burdens you can and use your internal strength to carry the rest, with all of the heart and muscle that is yours.

You do not carry more than you can handle.  Just relax, shift the weight a little, take a deep breath, clear your mind of regrets, shame and worries, and look at the road ahead.  And then, one step at a time, walk that road, knowing that the sunshine of faith and the raindrops of unending love will form a rainbow above you, a rainbow to show you the great loving presence that surrounds you always.  And now walk, walk under the rainbow, knowing in your heart that you are treasure at the end of that rainbow.  The knowledge and acceptance of the great wonder that is you:  that is the prize.


Here is a little prayer for today

 

I walk my road in deep understanding and joy.  I have eternal peace as my companion.  I am like a deep well filled with peace and love, unending.

 

I walk, knowing that I am blessed deeply by love, surrounded always by the benevolence of an abundant universe.  I walk with my head held high, knowing that I am deeply deserving of the love that is showered on me every day of my blessed life.

 

I am love.  I am the abundant universe.  I am peace abiding.  I am.

Oppia miten sitä muistettiinkaan?  ::)

Aineellista luomista ......henkistä luomista ......aineellista luomista jonka henkenä eli ytimenä eli kasvupohjana, tai ravintona... on luojani henki ..... :)

.... sehän SE suurinta ihmettä  tämä aejesta selviäminen  JA luomista parhaimmillaan  on arjen luominen ..... luovuus ~luominen usein käsitettään taiteeseen ja siihen että luodaan taidetta ~jotain erityistä ~jota sitten katsellaan ja ihastellaan ~ja tietty niinhän se on tarkoituskin ~vaan sittenkin kauneinta luomista on elämänsä luominen ~ arjesta selviytyminen, luovuutta parhaimmillaan voi olla että synnyttää jotain uutta joka helpottaa olemista joka fyysisesti eli aineellisesti tai henkisesti ~luovuus pitää sisällään sponttaania intoa ja kiinnostusta ETTÄ kiinnostuu omasta elämästään, vaikka ....

Ja itselleni "istuu hyvin " tuo kanssaluominen ~joka minulle tarkoittaa sitä että olen yhteydessä ( mitä se ikinä onkin ja miten se yhteys ikinä syntyykin) Luojaani ~ ja luon siis elän ... :smitten:

Itse asiassa jos olisin Jumala, miettisin 2 kertaa vapaan tahdon kohdalla. EN haluaisi nähdä niin paljon surua luomuksessani.  :coolsmiley: Järjestäisin ilolle ja rakkaudelle ehkä.. toisenlaisen kontrastin kuin pahan ja suru.

Vapaa tahto on jotakin, mitä ihminen haalii itselleen ja jonka hän pelkää menettävänsä.

Ja kun vapaat tahdot riitelevät keskenään, luodaan surupuserrusta.

Vapautuminen harhautuneista haluista johtaa sisäiseen lepoon.

Se on vapautta ilman valintaa siitä, onko vapaa vai ei.

Pidän sinua, SA, jumalana.

*kumartaa*

Mitäkö siitä seuraa - että olet jumala:

voit antaa itsellesi vapaata tahtoa liikkumaväliksi tai talutusnuoraksi.

Kuka taluttaa, elleivät omat uskomukset ja käsitykset.

Mutta ehei, ei mikään toiseuden jumala tee meistä talutettaviaan.

Me olemme itse keittäneet koko sopan.

Idze asialla!

 :)

Suru ja kärsimys ovat illuusioteatterin nimeltä "elämä ihmisenä maan päällä" aineksia. Juuri niiden epämiellyttävyys ja vältettävyys paljastavat minulle, ettei kyse ole TODELLISESTA vaan harhasta.

Mutta kun muuta ei ole harmonian lisäksi, ei harmoniaakaan ole.
Tämän voi todistaa itselleen kuuntelemalla harmonista musiikkia maailmassa, jossa soi kakofonia:

Sitä etsiytyy valitsemansa musiikin pariin, mutta jos kaikkialla ja kaikessa soi yhtä ja samaa, sehän on helvetillistä menoa - ainaisuutta ja loputtomuutta!

"Taivas" on maanpäällisyyden - ja jopa "helvetin" - aisapari.
Ihannoimme taivaallisuutta, vaikka jokainen meistä tylsistyisi sen junnaavuuteen alta aikayksikön.

Kun... muuta kuin taivasta ei ole.  :-\


PS. Oikeastaan kukaan meistä ei tiedä, mitä hakee "taivaalla".

Kukako mitäkin?  :(

"Motiivit näkee Jumala" - sanotaan - mutta ihminen elää motiiviensa ristiaallokossa etsiytyen turvalliseen satamaan, siihen "taivaaseen".

"Kehäytymisestä on kyse", sanoisi varmaan muuankin Jumala-keskustelija.

Mistä karma alkaa ellei siitä, että kokonaisuus lähtee joiltakin osin liikkeeseen, vajentoon, mutta johon osallistuu myös "kotona olevainen" - ydin taikka alkulähde taikka...

Siten - kotoperspektiivistä katsottuna - karma on osaluomistapahtumien muodostama eheä, mielekäs ja tarkoituksellinen, so. päämäärähakuinen suuntautuminen itsensä toisinkin ymmärtämiseen kokemuksellisesti.

Kuinka voin ymmärtää itseäni toisinkin ellei sen välivaiheen kautta, etten yhtäkkiä ymmärräkään itseäni! - Siinä koko ihmiselämän ihme: vajentamalla itseään sijoittaa olemiseensa enemmän, muutakin, toisinkin.

Karman polttaminen on itse asiassa karmisten tekijöiden vapauttamista - perimmäisenä oman vapaan tahtonsakin siunaamista maan multiin.

Siten karman läpikäyminen tuottaa kiertokulun huipentumista pisteeseen, josta lähdettiin karmistumaan.

Sehän on... sehän ompi... UNESTA HERÄÄMISTÄ!  :( :angel:


Harha on mielen tapahtuma eli käsityskuilu, johon samastutaan niin, ettei nähdä sen sisältyvän todelliseen.

Ihmisellä on kyky luoda lisää sitä, mihin samastuu.
Siten uni ruokkii unta - siihen asti, kunnes unehtija havahtuu omaan tarkkailevaan tietoisuuteensa, so. läsnäolon pakottamattomaan voimaansa.

Olen viivähtänyt yhdentasoisessa taivastilassa, jossa tajusin aina olleeni/mme olemassa - eli mitä on IKUISUUS koettuna; mitä on olemassaolon ikuisuus.

Se on samaa kuin nähdä, mistä turvasatamasta lähteekään purjehtimaan myrskyyn - tietäen sen olevan katoava luomus elämänseikkailua itselle luotuna.

Jumala vastaa tähän ketjuun juuri siinä määrin,
kuin suotimemme antavat itseillemme "rakoväliä".

Puhdistava tietoisuus = "rakovalkea"

 :)

Kysymys:
Sanotte usein, että jumaluus on sisällämme, ja sitten jatkatte sanoen, että siihen saakka kunnes opimme vastaanottamaan, jumaluus on ulkopuolellamme. Voisitteko selittää yksityiskohtaisemmin?
 
Mikael:
Kyllä! Hengen olemus tukee kaikkea elämää. Sielunne aivan ytimessä on jumaluutenne. Jumaluutenne ei pakota itseään teille. Jos mielenne haluaa välttämättä olla elämässänne ajajan penkillä, jumaluutenne ei vastusta tuota valintaa. Jumaluudessa on kyse vapauden antamisesta elämälle valita omasta puolestaan. Opetuksemme kannustavat mieltänne tulemaan jumaluutenne kumppaniksi opettamalla vastaanottavuuden taitoa. Jumaluutenne asuu sielussanne ikuisena kumppanina. Silloin kun mieli päättää työskennellä tämän suhteen ulkopuolella, jumaluutenne näyttää mielen näkökulmasta olevan ulkopuolellanne.
 
Sinä, sielu, olet täällä maan päällä kokemassa iloa elämisestä omien luomustesi sisällä. Se pyytää sinua valitsemaan omasta puolestasi, miten haluaisit elämän palvelevan sinua. Kun tuo valinta on selkeä sinulle, mielesi lakkaa yrittämästä kontrolloida elämääsi ja alkaa palvella jumalolemustasi kumppanina. Tämä on vasta sen kauniin tanssin alkua, mitä jokainen teistä luo elämäänsä.
 
Kysymys:
Huomaan haluavani vähemmän aikaa toisten ihmisten lähellä ja enemmän aikaa itsekseni luonnossa. Se tuntuu tavallaan itsevarjelulta. Voitteko kertoa näkemyksenne?
 
Jeshua:
Kyllä! Kehotamme teitä menemään syvälle metsään. Miltä tuntuu, kun kuljette puiden välissä? Useimmat teistä kertovat meille, että tunnette rauhaa, tyytyväisyyttä ja syvää luonnon kunnioitusta. Puiden ja teidän väillä tapahtuu energiavaihtoa, minkä ihmiset alkavat vasta oppia. Puut jakavat olemuksensa toisten kanssa ylläpitämällä vertikaalin yhteyden elämän lähteeseen. Puut eivät koskaan luovu tästä suhteesta ja ne antavat esimerkillään teille kaikille syvällisen opetuksen.
 
Sinusta on tullut hyvin herkkä ympärilläsi oleville energioille. Kun viet kehosi ihmismereen, energiat kulkevat horisontaalisti. Tämä vaihto on hyvin heikentävää. Olet suojannut itsesi näiden tyydyttämättömien toiveiden hyökkäykseltä. Suojaukset, säikeiden katkaiseminen ja energioiden heijastaminen takaisin ovat kaikki tärkeitä työkaluja perustan luomisessa ja oman itsenäisyytesi takaisinottamisessa. Monien muiden tapaan käytät näitä työkaluja, koska ne palvelevat hyvinvoinnin tunnettasi, mutta ne myös suodattavat yhteyttäsi sielun kanssa.
 
Puu rakastaa puuna olemista! Se nauttii olla puu eikä voi kuvitellakaan elämistä muualla kuin maan päällä. Teidän jokaisen on myös aika vaatia tämä tunne, vaikka mielenne esittäisikin todisteita vastakkaisesta. Elämä haluaa palvella teitä! Koet tämän totuuden, kun jatkuvasti hengität sisään sydämesi toiveita. Vastaanottavuus pyytää sinua muodostamaan suodattamattoman suhteen elämän kanssa. Huomaat, että nämä horisontaalienergiat vain kulkevat lävitsesi. Testaa sitä. Mene käymään paikallisyhteisössäsi, kulje kaupungilla hengittäen elämää sisään.

hm, olen kyl kuullut että se viha vain kannattaisi kääntää rakkausenergiaksi, sitten asiat suttaantuu (purkaa, käsitellä, muuntaa - mutta ehkä ajat samaa asiaa takaa). juuri nyt on hyvä aika testata miten paljon Luojaa ja universaalista voimaa minussa on.. kun ollut vähän koettelemusta, tilasin jotain riemullista. tiedän että jotkut asiat tulee syksyllä, ne ei tule nyt.
mutta muuten asioita saisi pyytää NYT.

no, löysin muistivihkon ja kolikon kadulta, mikä tarkoittaa runsauden aukeamista..

en edes katsonut mihin aikaan lähdin liikkeelle, klo oli 08 ja kaikki ruuhkabussissa kontrolloitune ilmeineen, no en ole menettänyt paljon, heh kun en ole kulkenut niissä viime aikoina.  ;D siis, tilauksessa on kyl enemmän romantiikkaa ja seikkailua kuin mitä tuo näytti tarjoavan. no sitten ajattelin että pitääkö se riemu ja huvi aina löytää itsestä, jos yleistunnelma tylsä. se taas riippuu siitä mihin tilaisuuksiin ja bisneksiin itsensä vie, eikö? saan viestejä etelän maista, että siellä tapahtunee kivaa.. eli odotan vielä vähän lisää riemua lähipäivinä. jep..

eikö ole kiva että Ruotsin hienosto onkin linkissä Suomeen, useinkin jollain on juuret täällä..  8)

olen autellutkin ihmisiä viime päivinä kuten kuvaan kuuluu, ainahan minä.

Remember that the universe loves you, cares about how well you do and desires your happiness.  You are being helped at every turn.  But it is up to you to send fear away.  Fear and doubt make very poor decisions.  Fear and doubt say, I have a warehouse full of licorice and if I buy vanilla and cocoa beans instead, I will lose my investment.  That is fear speaking.

Whenever you are dealing with your deep connection with the world, you must be deeply patient and you must be coming from love:  love of yourself, love of life, love of your connection to all that is.  The depth of your love and your patience and yes, your gratitude, will enhance your ability to create the life you wish to live.  And if you find that you are sometimes going backwards, this is also very natural.  You will move forward and think that you have achieved some new place, only to find yourself pulled backwards into some old cycle.

koeta luottaa sisäiseen ohjaukseen.. voi tietysti miettiä missä tilanteissa viha ja kiukku on tarpeen. minulle selvisi omasta jutusta että toinen osapuoli on halunnut pelata hieman ikävästi, mutta minäkin olen tylsä kun aina kutsun oppaat, enkelit ja kaikkeuden puolelleni ja pyydän näitä hoitamaan hommat,  ;D  ;D  mistä tuli mieleeni kysymys;

ei niin ettei luottaisi kaikkeuteen, mutta voiko siihen luottaa liikaa? siis sisäiseen voimaan ja jumaluuteen ja tukeen? siihen että kaikki ratkeaa ja menee hyvin?

entäs kun kyse oli luottamuksesta, minulla näkyy kääntyvän yksi meteliä aiheuttanut juttu hyvin, samalla ollut kiinnostavia reissuja ja tulossa lisää. että sanoisin kaikkeuteen voivan luottaa (muutama vko sitten epäilin sitä..  :D ). luen vanhaa kirjaa visualisoinnista, siinä on sama kama kuin kovasti markkinoiduissa kirjoissa sen jälkeen.

käskyjähän ei siis oikeastaan lähetetä henkimaailmaan vaan omalle Yliminälle, no riippuu mitä haet, mutta ainakin näin minulle sanoi eräskin kanavoija+psyykkisesti kyvykäs jäbä Saksasta. että ota yhteys Yliminään, se ottaa yhteyden oppaisiin (jotka ehkä koet henkimaailmaksi). ja näin asiat luodaan sukkelaan. kirjassa jopa; vaivattomasti ja nyt.  8)

jos määrittelet toiveesi tarpeeksi tarkkaan, se alkaa toteutua (huom toimii töihin paremmin kuin muihin asioihin). esim itsellä eräs firma tarjoaa sekä tavallisia että luxus kohteita. no minua kiinnostaisi tietty jälkimmäiset enemmän.. tai kehitellä vielä lisää. moni ei näe ovia jotka aukeaa esim tänään eräässä tapaamisessa korealainen tyyppi. samat jutut ei iske kaikkiin. hänen juttu oli urheiluvalmennus tms. se taas kiinnostaa minua vain tiettyyn rajaan asti, mut hyvä että hänellä on se.

olen näissä henkisissä kuvioissa törmännyt ties minkälaisiin vaihtoehtoenergioihin, jopa kristalleista pitäisi voida saada energiaa, mutta kehittely on vähän vaiheessa. yliopistossakin jo tutkittua. kaipa se riippuu tekijöistä ja tuota tietoahan nyt kanavoidaan; Cooperin mielestä tuulivoima ym olisi riittävää.

olen kuin tietopankki..  ;D