Astro Foorumi

Hei tämä on tosiaan itseäni mietityttänyt taas paljon ihan viime aikoina.

Kuulun kirkkoon, mutta perheemme ei ole koskaan ollut erityisen uskovainen. Joku pari vuotta sitten minua ensimmäistä kertaa alkoi mietityttämään kun tunnen olevani vain tapakristitty. Oikeasti ajatukseni eivät ole perinteisen ev. lut. kirkon mukaisia. Tästä huolimatta vielä tuohon aikaan en kuitenkaan konkreettisesti tehnyt asialle mitään, vaikka eroamista paljon mietinkin.

Olen kääntynyt nyttemmin enemmän ja enemmän sille kannalle, että itse asiassa eroaminen olisi minun tapani osoittaa kunnioitusta kirkkoa kohtaan, koska en harjoita aktiivisesti sen edustamaa uskontoa. Joka kuitenkin muissa tapauksissa on kaiketi ehdoton uskonnollisen yhteisön jäsenyyden ehto!

Toivoisin siis saavani teiltä apua, kommentteja, mielipiteitä kun uskovaisten ystävieni kanssa tästä aiheesta on hieman hankala keskustella rakentavasti  :-\

No jopas, kun minun tästä samaisesta aiheesta piti täällä kyselläkin, että kuinkas moni täällä kuuluu kirkkoon ja kuinka moni ei.

Itse en kuulu, erosin keväällä. Minua alkoi suuresti tympimään nämä kirkon kannanotot naispappeuteen, homo- ja lesbopareihin sekä hedelmöityshoitoihin. Tietenkin kirkonkin sisällä hajontaa löytyy näistä mainitsemistani mielipiteistä, mutta tuli sellainen tunne että en halua kuulua moiseen yhteisöön. Kirkko tekee kyllä myös paljon hyvää, esim. ulkomaanapu, mutta on niitä muitakin tahoja joiden puoleen voin kääntyä ja ojentaa euroni sinne. Myös tuo tapakristittynä oleminen tuntui minusta jotenkin tekopyhältä, kävin vain "pakosta" kirkossa eli hautajaiset, häät, jne. mutta muuten ei mitään kosketusta koko toimintaan. Ja meidät vihittiin siviilissä reilu vuosi sitten, vaikka olin silloin vielä ev.lut. Papin siunaus ei tuntunut hyvältä, tai paremminkin meidän jutulta.

Lapseni on kastettu kirkkoon, silloin siis minäkin olin vielä ev.lut. Tässä nyt herää vaan kysymys että mitenkähän sitten opastan lastani, toisaalta hän kuuluu kirkkoon mutta jos hän käy koulussa uskonnon tunnilla, kuinka paljon hän saa tietoa muista uskonnoista? Milloin hän saa vapaasti valita? Aikuisena vai rippikouluiässä? Erotanko hänetkin kirkosta vai pidänkö ev.lut jäsenenä? Kotoa meidän lapsi ei nimittäin tule kyllä saamaan kristillistä ohjausta mitenkään.... ::)

Itse myöskin kuuluun ev.luttiin ihan vaan kasteen myötä, kuten varmaankin moni muu.
Varsinaisesti en ole mikään kirkko'uskovainen' ja monella tapaa koen asiat erilailla. Missään Jumalanpalveluksissa ei ole tullut käytyä muutoinkuin nämä ns.'pakolliset';kaste, rippi, vihkimiset,ja lisää kasteita ja hautajaiset. Tosin en omissa hautajaisissani ole kyllä ollut...

Jossain vaiheessa tunsin jonkinasteista 'anarkiaa' kirkon uskontoa kohtaan, mutta ajan kuluessa on nekin särmät hioutuneet, koska omalla kohdallani ymmärsin, että ei minussa 'närää' herättänyt itse kristinusko taikka mikään ilmetymä siinä itsessään, vaan jonkun yksittäisen ihmisen tulkintatavat ja toimet, joka itseään kristinuskovaiseksi kutsui.

Näissäkin 'piireissä' vähäisten kokemusteni mukaan, on ihmisinä 'helmiä' jotka välittävät aitoa kohtaamista työnsä ja harrastuksena parissa.

Toisaalta en välittäisi kuulua kirkkoon, koska myöskään en ole mikään aktiivi jäsen. Mutta toisaalta kannatan mielelläni tiettyjä kirkon toimia kirkollisveron maksamalla.
Seurakunnan ja kirkon hommissa on nähdäkseni hyvin paljon 'juuritason'tekijöitä (kenttätyöntekijöitä), jotka todella tukevat toisten askelia siellä missä sitä tarvitaan ja sydän lämmöllä vielä.
Se on sitten eriasia, miten ne verorahat käytetään, mutta siihen minä en puutu. Minä maksan ne verot antamisen ilosta ja vakaasti uskon, että juuri minun pienet senttiseni menee sille 'ruohonjuuritason' työntekijän palkanmaksuun, eikä kanttorin uusiin nahkasaappaisiin.  ::)
 :angel:

Itse kuulun ev.lut kirkkoon myös kasteen kautta. Minun on tehnyt jo vuosia mieli erota kirkosta, mutta intuitio hyssyttelee minua malttamaan vielä mieleni. Olen ajatellut, että syynä tähän on joko tuleva kummius joskus tai kirkkohäät  ;) Niiden jälkeen voi sitten erota hyvillä mielin *nauraa*

Sama juttu minulla. Pidän nykyistä kirkkoa enemmänkin palveluinstituutiona, jolla on oma, tärkeä asemansa yhteiskunnassa. En koe, että sen tehtävä olisi mitenkään ohjata omaa uskoani tai antaa minulle henkilökohtaista tukea. Maksan mielelläni kirkollisverot siitä hyvästä, että voin tarvittaessa käyttää kirkon palveluja. Jollei sitten muita, niin vaikka käydä kauneimmissa joululauluissa näin joulun alla. Minusta siinä suurimmassa kirkostaeroamishuumassa tahtoi joiltakin unohtua se juttu, että asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, että kirkko vaan ottaisi. Kyllähän se paljon antaakin ja useimmat haluavat ainakin joskus käyttää sen palveluja tai tiloja.

Kuulun siis kirkkoon edelleen, vaikka asian tarpeellisuutta toki itsekin joskus mietin. Yhteiskunnalliset puolet painoivat lopulta enemmän vaa'assa kuin rahalliset tai aatteelliset. En koe, että suhdettani henkisiin asioihin mitenkään rajoittaisi se, kuulunko ev.lut. kirkkoon vai en. Kirkon "virallisessa kannassa" on usein asioita joista en ole samaa mieltä, mutten usko, että kaikki muutkaan kirkkoon kuuluvat ovat. Luotan kai siihen, että pikkuhiljaa asenteet sielläkin puolella avartuvat. :)

Erosin kirkosta vasta tänä vuonna hetken mielijohteesta huomattuani miten helppoa se on. Sukulaiset, vanhemmat, jopa kaverit sen sijaan on kirkkoon kuuluvia uskiksia, osa oikein seurakunta-aktiiveja, eikä kukaan kylläkään tiedä etten kuulu enää kirkkoon. Vaikken toisaalta käynyt koskaan edes rippikouluakaan. ::)

Tervehdys,

Aikoinani kuuluin minäkin ev.lut.kirkkoon vauvana saamani kasteen vuoksi. Kun molemmat tyttäreni kävivät riparin, ajattelin, että sen jälkeen eroan kirkosta.  Mutta sain tämän tehtyä vasta tänä syksynä.  Enkä ole katunut.  Kirkko ei vain enää ole mun juttu.  Siellä ei ole mitään mitä tarvitsen.  Meditoin ja hiljennyn siellä missä mahdollista, siihen en kirkkoa tarvitse ja kun hautaaminenkin maksaa yhtä paljon riippumatta siitä kuulutko kirkkoon vai ei, päätös oli helppo.

Heips!

  Minäkin olen tuota samaa miettinyt, siis kirkosta eroamista. Kuulun toistaiseksi vielä, mutta harkinnassa on ollut eroaminen. Minulle vain kovin vaikeaa päättää, kun kuitenkin kannatan kristinuskoa(kin), tietyllä tapaa. Aikanaan ollut mukana joissain seurakunnan jutuissakin.

   Minun mielipiteeni asiaan on se, että loppujen lopuksi on aikalailla samantekevää, kuuluuko kirkkoon vai ei. Riippuu tietenkin omasta vakaumuksestakin. Mutta kirkkohan ei kuitenkaan juuri vaikuta nykyihmisen elämään, se on menettänyt merkitystään huimasti, eikä kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus näy oikeastaan juuri mitenkään. Itselläni tähän pohdiskeluun on vaikuttanut paljon se, että kirkko on loppujen lopuksi vain yksi iso möhkäle, johon joko kuuluu tai ei, omat ajatukset, vakaumukset ja joillain usko on paljon tärkeämpää. Tärkeämpää, kuin johonkin kuuluminen, on se miten elämänsä elää. Jos ei edes usko evankelisluterilaisen kirkon oppeihin, on ainakin minun mielestäni ihan luonnollista erota siitä. Käsittääkseni mitään ei juuri menetäkään, ainoastaan kummina toimiminen ei sitten onnistu, ainakaan kirkon systeemeissä. Muuten se ei elämästä kai mitään vie. Vai tietääkö joku viisaampi enemmän aiheesta..? Muutenkaan kirkon velvollisuuksiin kuuluvia juttuja ei edes ainakaan pienillä paikkakunnilla saa, vaikka miten kuuluisi kirkkoon. Tiedän yhdenkin tapauksen, missä uskovainen nainen ei kriisin keskellä päässyt juttelemaan diakonissan kanssa pyynnöistä huolimatta. Koen jotenkin, ettei kirkko aina täytä tehtäväänsä, ihmisiähän seurakunnankin työntekijätkin ovat. Toki tiedän, ettei yleistää saa&kirkko on mukana hyvissäkin jutuissa, mutta itse olen ajatellut, että voisin veron maksamisen sijasta laittaa rahaa vaikka Pelastusarmeijalle tai Unicefille tms.

  Kuulostaapa kirkonvastaiselta, vaikka itse kirkkoon kuulunkin, enkä tiedä vielä, aionko erota vai en. Piti vain tähän(kin) aiheeseen jotain sanoa, kun itse samoja juttuja miettinyt. Toivottavasti kukaan ei loukkaantunut tms. , minun mielipiteeni nyt ovat vain yhden ihmisen ajatuksia&saattavat olla ihan hakoteilläkin.

   Enkeleitä kaikille&kaunista joulunodotusta, kuitenkin.

Minä kuulun kirkkoon ja aion pysyä; olen silti paljolti tapakristitty nimenomaan vuotuisten tapojen suhteen ja elämänkaaren suhteen.

Tunnen eläväni melko paljonkin erilaista uskoa kuin kirkon julkinen kanta mutta minulla on ollut onni tuntea kirkon piirissä työskenteleviä hiukan oman ajatteluni mukaisia henkilöitä.

Minulla on kolme lasta ja minusta on tärkeää että he oppivat kristillisyyden perusteet ja toivottavasti lukevat raamatun sitten kun hakevat itseään. Haluaisin heidän löytävän enkelit, rukouksen (ketä kukin rukoilee on henkilökohtaista) ja toivon ja tarkoituksen hakemisen. Jos ovat oikein "nohevia" toivoisin heidän lukevan myös Koraanin koska minusta raamattu ja koraani ovat paljolti samankaltaisia kirjoja joiden tarkoituksena on kantaa ja jatkaa sen suuren ajatuksen eteenpäinmenoa.

Kirkkoon kuuluminen on minulle enemmän sitä, että "minulla on" kirkko eli paikka jossa voi ja saa hiljentyä - harvoin käyn tilaisuuksissa - tosin hiljentymistilaksi kelpaa ranta tai metsä tai vuori - mikä tahansa elämää suurempi paikka.

Minusta kirkon piiriin mahtuu kaikki ne tavat jolla uskontoa "harrastaa" tai kuinka sen kokee. Minä katson että minulla on OIKEUS kuulua kirkkoon vaikka en jaa kaikkea sitä ajatusta jota kirkon työssä oleva henkilökunta edustaa. Minun mielestäni ymmärrän oman uskontoni sanoman ja syvemmän merkityksen vaikken sana sanalta edes usko esim raamatun kertomuksiin, mielestäni ne ovat ajatuksen päälle kerrottuja kertomuksia jotta ne voisi tai niiden opetukset voi muistaa helpommin, suurin osa ihmisistähän ei osannut lukea. Kaikissa kulttuureissa on ollut kertomuksia jotka opettavat asioita.

Minulle uskonto on parempaan pyrkimistä ja toivo siitä että löydän itsestäni sen mitä minuun on kätketty. Surullinen kyllä olen että moni käyttää "kirkon ääntä" esittäessään omia mielipiteitään.

Kirkosta eroaminen on nykyään aivan ällistyttävän helppoa, joka olikin yksi syy miksi halusin tämän aiheen tuoda esille.

Kiitos, asiallisia ja ennen muuta ihanan kiihkottomia kommentteja! Vihaan kaikenlaista käännytystä suuntaan tai toiseen  :tickedoff: Vaikka itse joskus jouskarimaisesti yllynkin saarnaamaan...  ;D

Mitä mieltä olette muuten "uskonnollisesta shoppailusta" eli erotaan vain ja ainoastaan jotta vältyttäisiin kirkollisverolta? Onko tässäkin aina kuitenkin taustalla jotain muuta? Kenties juuri yleinen tyytymättömyys kirkon tarjoamaan tukeen tai kokemus, että kirkko ei ole tarpeeksi ajassa mukana?

Tässä kohtaa oma mielipiteeni on ristiriitainen, koska toisaalta mielestäni myös kirkon pitäisi seurata aikaansa, mutta toisaalta mikä se sellainen uskonto on, joka muuttelee käsityksiään ja mielipiteitään miten sattuu...

Kuten moni täällä viittasikin kirkosta on nykyään tullut eräänlainen yhteiskunnan palvelukeskus. Ei uskoon kasvattaja tai uskon vahvistaja... Jonka kuitenkin pitäisi olla kai kirkon ja seurakunnan ensisijainen tarkoitus  ???

Ehkä kirkko vain seuraa sittenkin jossain määrin aikaansa?  :P

Hmm, good point... Ehkä sitten jotenkin näin...  ???

Tässä pohdinnassa olisi kyllä nyt intuitiolle kysyntää... Kun tuntuu, etten osaa päättää mitään suuntaan tai toiseen. Kun ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka kuulun, toisaalta tuskin silläkään jos en kuuluisi. Millään ei ole mitään merkitystä
 :'(

...Paitsi elämällä  ;) :)

Itse olen tehnyt niin, että kun en ole varma, en tee mitään ja tällä asiallahan
ei ole kiirettä  :)

Tunnustele, anna asia muhia ja katso sitten miltä tuntuu.


Itse kuulun kirkkoon ja lapseni on aina pitänyt "ussasta" koulussa, heidän mielestä
ne on mukavia tunteja, koska siellä kerrotaan "tarinan muodossa" suurimman osan
asioista (vielä alaluokilla).

Itse aion pysyä enkä näe mitään syytä toistaiseksi edes erota, kirkolla on lämmin osa minun sydämmessäni, vaikka en olisi ihan samaa mieltä kaikista raamatun / tai kirkon asioista.

Ihan selkeästi huomaa, että aletaan olla valmiita rakentamaan
ns "uutta ajatustapaa/lähestymistä/uskontoa", eli ne 2000 v sitten olleet asiat alkavat pikkuhiljaa luoda uusille asioille tilaa.

Itsenäistymisen paikka/aika, eikö  :smitten:

Alzbeta, varmasti ajan myötä päätöksesi suuntaan tai toiseen vahvistuu. Älä hätäile, anna asian kypsyä rauhassa.  :)

Itse en ole koskaan kirkkoon kuulunutkaan, sillä vanhempani erosivat kirkosta ennen syntymääni. Olen kuitenkin kouluaikoina istunut uskontotunneilla. Meni monta vuotta, ennen kuin tajusin, ettei minun siellä tarvitsisi edes olla. Kun kysyin vanhemmiltani miksi kuitenkin siellä olin eivät he sitä pitäneet pahanakaan. Itse en koe kokeneeni vahinkoa niistä, uskontotunneillahan pitkälti käsitellään raamatun tapahtumia ensimmäiset vuodet ja sehän on tavallaan historiaa. Myöhemmässä vaiheessa sitten taas käydään muita uskontoja jne. Eli enemmänkin yleissivistäviä nuo tunnit olivat. Tai sitten olen ollut unessa kun on puhuttu uskosta ja uskomisesta.   ;D

Itse olen ajatellut, että kirkkoon en liity siksi että saisin kirkkohäät tai pääsisin kummiksi. Liittymiseen pitäisi liittyä uskoa kirkon opettamiin asoihin. Enkä minä kyllä niihin oikein usko. Sitä paitsi minusta tämä luterilainen kirkko on vähän tylsä... miksei uskominenkin ja kirkossa käyminenkin voisi olla hauskaa ja iloista.  ;)

No, koska mieheni kuuluu kirkkoon ja uskoo kaiketi - ainakin välillä, vaaka kun on - niin pappi meidät kävi siunaamassa ja lapsemme kuulemma kastetaan. Ei se minua haittaa, mutta itsepähän saa sitten päättää myöhemmin miten jatkon haluaa. Haluan lapsilleni antaa kuitenkin vapauden valita siinä vaiheessa kun ovat kyllin isoja itse ajattelemaan ja päättämään asiasta.

Rakkautta kaikille.  :smitten:

Muistaakseni saa jo valita-olikohan se 12 vuotiaana-uskonnonopetuksesta koulusta. Että jos ei halua niin ei tarvi. Mutta mikään ei estä osallistumasta, vaikkei olisikaan ev.lut, koska silloinhan myös tulee vaihteluvuutta uskontotunteihin, uusia näkökantoja. Ja kyllä perinteisillä uskontotunneilla muistakin uskonnoista puhutaan, ainakin viimeistään yläasteella, käsittääkseni. Sitä en tiedä oliko se niin, että jo 12v saa myös erota kirkosta...? Mutta jotain tän suuntaista, varmasti löytyy jostain tietoa tästäkin asiasta.

Se, mistä tykkään uskonnonopetuksesta, että siihen on nyt paljon lisätty tälläisiä käyttäymisjuttuja, esim. kiusata ei saa, pitää pyytää anteeksi jne. tälläisiä pieniä suuria juttuja niin, että lapsi ymmärtää. Tai tottakai sä kotona nämä opetat, mutta ei se koulussakaan pahitteeksi ole niitä kerrata. Ainakaan tänä nykyaikana. Kunhan se ei sitten mene ääripäähän...

Itse kuulun vielä kirkkoon, mutta joo...voi olla että eroankin siitä jossain vaiheessa. Lapsikin kuuluu, mutta olen ajatellut, että kun hän tulee aikuiseksi niin päättäköön itse mitä tekee. Silloin on jo sen verran "järkiä pääs". Joillekin sopii, toisille ei ( mies on eronnut kirkosta vuosi sitten ).

T: Karoliina  :)

:angel:

Olen eronnut kirkosta ja liittynyt uudelleen  :D

Kirkollisvero ei minun kohdallani ollut syy eroamiseen,vaan kiukku vähän
kaikkea kohtaan.
Elämässä oli vaihe,jolloinka mikään ei toiminut ja Jumalakin oli tietysti
syypää kun ei minua poloista auttanut.

Koin myös etteivät kirkon työntekijät auttaneet sitä ryhmää jonka etuja itse ajoin.
Mielestäni nuoret ja syrjäytyneet oli unohdettu ja palvelut olivat suuntautuneet vanhuksiin,jo valmiiksi uskoviin ,joille kupillinen kahvia ja
kirkkoherran nyökäytys riittää.

Olen kuitenkin saanut muuttaa kantaani.Nykyisin apu kohtaa yhä laajemmat piirit,erityisesti diakoniatyön kautta.

Liityin kyllä takaisin rahallisesta syystä.Tajusin että kirkkoon kuulumattoman
hautaaminen seurakunnassani on huikean paljon kalliimpaa kuin srk:n jäsenen.
En halunnut lasteni joutuvan maksamaan kohtuuttomia hautapaikastani.

Olen"moniuskovainen"  :),poimin vähän sieltä,karsin täältä tyyliin.
Kirkko paikkana on rauhoittava,varsinkin jos sillä saa olla hiljaisuudessa
yksikseen.

En kokenut srk:sta erottuani oloani sen huonommaksi tai paremmaksi kuin aijemminkaan.
Luottamus elämään oli palannut ja kapinani ohi.

Jokainen miettii tahollaan mikä kulloinkin on itselle paras vaihtoehto.
Turha ainakaan pelätä muitten mielipidettä.
Kyllä ne vastaukset ajallaan itsestä löytyvät,,, :)


        VALOA JA RAKKAUTTA... :smitten:  :smitten:  :smitten:

Hei,

Ei minua sinällään haittaa, jos joku kuuluu kirkkoon vain tavan vuoksi, mutta en minä sitä kyllä oikein ymmärräkään.

Itse erosin pari vuotta sitten - vasta silloin ihan vain saamattomuuttani. En ole kristitty eikä hengellisyys minulle liity kirkkoon. En hyväksy kirkon kantaa moneen asiaan, enkä varsinkaan sitä, että meillä kirkko ja valtio ovat yhteensidottuja. Järjetöntä on mielestäni myöskin se, että kaikki yritykset joutuvat maksamaan kirkollisveroa!

Varmasti kirkko joillekin jotakin antaakin ja myönnän, että he tekevät hyvää esim. köyhien keskuudessa ja kehitysmaissa. Minä autan kehitysmaita kuitenkin sata kertaa mieluummin jonkun muun järjestön kautta, joka auttaa kaikkia apua tarvitsevia uskonnosta riippumatta. En hyväksy kirkon tekemää käännytystyötä ja valikoivaa auttamista, vaikka varmasti heistä on suurta kuvaa katsoen paljon apua kehitysmaissa.

En todellakaan haaveile kirkkohäistä, lapsiani ei kasteta, he osallistuvat ET-tunneille ja menevät protuleirille. Elleivät itse toisin päätä. Aion kuitenkin kertoa heille tasapuolisesti ja objektiivisesti kaikista uskonnoista ja uskomuksista. Ja mielestäni kummi voi varsin hyvin olla kirkkoon kuulumattakin. Mitä väliä sillä on, onko olemassa joku papin kirjoittama kummitodistus - tärkeänä aikuisena lapselle ja nuorelle voi olla silti. Mielestäni kummi on hyvä nimitys ei-kristityillekin, koska sana itsessään ei viittaa uskontoon.

Linn

Liityin takaisin ev.luttiin viime kesänä juuri ennenkuin koulut alkoivat. Tottakai oletimme lapsen (12v) kanssa, että hän liittyy myös. Kävikin niin, että srk:n kansliassa asioidessani jouduinkin virkailijan toimesta soittamaan lapselleni josko hän suostui liittymään myös, kun oli kohta täyttämäisillään tuon 12v. Hänpä halusikin mieluummin koulussa ET:n tunneille ja ei liittynytkään.
Olin eronnut "shoppailumielessä" kirkosta vuoden 2003 lopussa. Lapseni saa liittyä sitten jos/kun haluaa ja sanoikin liittyvänsä heti kun saavat myös kirkkoon kuuluvat osallistua koulussa ET:n tunneille. Näin kuulemma tulee käymäänkin lähivuosina.

Minulle hengellisyys ei ole ev.lut. kirkkoon sidottu vaan jokainen voi tulla uskollaan autuaaksi. Liityin itse takaisin kirkkoon siksi, että viime kesä tavallaan "johdatti" minut siihen. Kaikilla uskonnoilla on sama päämäärä: valaistuminen ja sekin voi ihan yhtä hyvin tapahtua myös ilman mitään seurakuntia. :angel:
 :smitten:

Yrityksiin kohdistuvaa kirkollisveroa en minäkään suopeasti katso,
koska siinä käytetään pakkokeinoja.
Yksityinen henkilö saa kuitenkin itse päättää maksaako vai ei.

En usko,että yleensäkään ihmiset kokisivat henkisyytensä vain kirkon seinien sisällä,oma tunnelmansa kuitenkin myös siellä.

Metsän hiljaisuudessa,meren rannalla,tai vaikka omalla pihallani tähtitaivasta
katsellen,olen kokenut olevani lähellä sitä rauhaa,tai siinä rauhassa,jota olen
ikäni etsinyt.

Eivät enkelimme ja oppaamme sitä paikkaa katso,kyllä he mukana
ovat,missä kuljemmekin.

On hyvä,että meillä on uskon vapaus,saamme olla juuri sitä
mikä omassa sydämessä oikealta tuntuu,,,  :smitten:  :smitten:

En ole kuulunut kirkkoon enää viiteen vuoteen.

Lapsena ennen kouluun menoa, luin raamattua puoleen väliin (vanhan testamentin, ja olin varma, että tulen isona uskonnollisten asioiden opettajaksi - asiat tuntuivat niin ennen eletyiltä ja selkeiltä. :)

Kouluun mentyä aloin pikkuhiljaa kokea jonkin asteista ahdistusta siihen, että asiat eivät enää edenneet. Kaikelle oli jo valmiiksi pureskeltu vastaus=märepala. :(

Rippikoulu oli aivopesukurssi. Itkin koko matkan linja-autolta kotiin kahden viikon leiriltä. :'(

Yökötti konfirmaatio - juo verta ja syö lihaa. :uglystupid2:

...

Alkoi todenteolla tympimään se, mitä kirkossa saarnataan ja opetetaan, ja kuinka se ei ollut sitä, mitä itse sisimmässään kokee todeksi. :crazy2:

Kuuluminen johonkin instituutioon alkoi tuntua ahdistavalta - en käynyt  kirkossa kuin hautajaisissa ja häissä, enkä kokenut sitä systeemiä enää lainkaan omakseni.  :-[
 
Kolmannen lapsen odotus: hän tuli uniini, ilmaisi, ettei halua kirkkoon kuulumista. Ratkaisu oli helpotus: erosin kirkosta ennen hänen syntymäänsä. Todella huojentunut olo. :) :) :)

Esikoinen meni nyt rippikouluun. Hän haluaa kenties aikanaan kirkkohäät - ja pääsee nyt Lappiin (rakastamaansa paikkaan) rippileirille. Asia on selvä. Kunnioitan hänen valintojaan.

Olen onnellinen, että olen löytänyt oman tieni, enkä tarvitse mitään sitoumusta johonkin instituutioon sen vuoksi, että minulla olisi plussakortti hautajaisiani varten, tai että saisin bonuskortilla häät puoleen hintaan... olen onnellinen, että olen tasapainossa oman elämänkatsomukseni kanssa.

En kuulu kirkkoon, pakana kun olen. Erosin heti kun täytin 18, olisin eronnut jo aikaisemmin mutta äiti ei oikein lämmennyt ajatukselle vaikka ei edes ole uskovainen (ainakaan kristinuskovainen, jälleensyntymiseen kyllä tuntuisi uskovan). ::)

Niille jotka eroa harkitsevat, suosittelen että teette sen pian niin ette turhaan joudu maksamaan veroa ensi vuonna. Jos kuulutte kirkkoon ensimmäinen tammikuuta joudutte maksamaan kirkollisveroa koko vuodelta. Eroaminen käy vaikka täällä: http://www.eroakirkosta.fi

Juhlat järjestyvät tälläkin tavalla: http://www.pro-seremoniat.fi/

Toivottavasti ette nyt pidä tätä kamalana mainostuksena, tahdoin vain infota niitä jotka eivät koe kristinuskoa omakseen tai jostain muusta syystä harkitsevat kirkosta eroamista. ;)

Itse erosin kirkosta tänävuonna. Tässä edellä onkin tullut jo monia syitä miksi minäkin päätin erota.

Olen myös sitten sellainen "uskonnollinen shoppailija" vaikka minusta tuo onkin hieman väärä lause sellaiselle käsitteelle. Koska jokaisella on omat syynsä siihen miksi ei halua kuulua kirkkoon, niin yhtenä niistä minulla kyllä selvästi oli se että maksan jostain mistä en saa mitään.

Mielestäni kirkoissa on nykyään enää lähes kaikki papitkin ainoastaan "leipäpappeja" eikä todellisia kutsumustyötään tekeviä sellaisia. Eräskin pappi jonka tiedän, ja joka todella teki työtään kutsumuksestaan käsin erotettiin virastaan! :idiot2: En aina ymmärrä kirkon motiiveja :( enkä myöskään hyväksy kirkon kantaa moniin asioihin.

Silti uskon moniin asioihin mitä kirkkokin opettaa mm. kymmenen käskyä etc., mutta olen todennut, että voin nyt vapaasti olla uskovainen omalla vapaalla tavallani olematta velkaa siitä kenellekään. Mielestäni ihmisen ei tarvitse maksaa siitä mihin uskoo.

Omia lapsiani en kuitenkaan ottanut pois kirkon kirjoilta, koska he saavat tehdä oman päätöksensä asiasta sitten kun ovat siihen tarpeeksi vanhoja. En aijo heille omaa mielipidettäni tyrkyttää, enkä sitä mitenkään korostaa, päätös todellakin saa olla täysin heidän omansa. Tuskin edes kerron lapsilleni etten kuulu kirkkoon, elleivät he sitä vartavasten kysy, enkä lähde erittelemään heille omia syitäni eroamiseeni elleivät he todella sitä halua tietää.

Meillä myös keskustellaan enkeleistä, jeesuksesta ja jumalasta ja meillä luetaan iltarukous lasten kanssa joka ilta.

Todellako? Siis jos kuuluu kirkkoon, niin eikö ole PAKKO maksaa kirkollisveroa? :o ::)

Elektra, minä taasen RAKASTIN riparia, en olisi enää kotiini sieltä halunnutkaan :D
Surin todella kauan sitä ihanaa aikaa; se oli kahden viikon kesäleiri - kaipa sinne sattui vain mukava porukka koolle samaan aikaan ;D

En kuulu kirkkoon. Kirkko kannattaa minusta omaa aatteellista suuntaustaan, siinä missä jokin puoluekin. Siispä minusta olisi väärin, että kuuluisin johonkin puolueeseen vain tavan vuoksi. Minusta olisi väärin, että tämän johdosta joutuisin maksamaan puolueelle veroa. Sitten tämä puolue käyttäisi keräämänsä varat/verot kuten parhaaksi katsoisi oman aatteellisuuden nimissä.
Maksan mielummin veroni valtiolle, joka jakaa varoja kunnille, jotka taasen järjestävät palveluja kuntalaisille, uskontoon, puolueeseen, väriin, rotuun jne. katsomatta. En ota kantaa siihen, miten näitä palveluja sitten missäkin järjestetään, sillä siihenhän me vaikutamme itse äänestämällä kukin kantamme mukaan ja se onkin sitten jo ihan toinen asia...

 :) :vaaka:

Nii-in, mutta sen kummin yksi tehtävähän on opettaa lapselle kristinuskoa. Niin mä olen käsittänyt.  ::)

Ja Ippuska, kiitos selvennyksestä!   :)

T: Karoliina

Ippuska,,, :) :)

Yksityinen henkilö saa päättää kuuluuko,vai ei=maksaa,ei maksa.

Ehkä olen liian avarakatseinen muitten mielestä,asia ei vaan oman,vuosia
sitten kokemani eroamisen/uudelleen liittymisen jälkeen ole tuntunut niin
kuoleman vakavalta  ::).

Annan itselleni väljyyttä toimia myös seurakuntaan kuuluvana.
Uskon jälleensyntymään,meditoin,teen reikihoitoja,käyn
meedioistunnoissa ja käytän selvännäkijöitten palveluja.
Tässä vain muutamia asioita mainitakseni,joita luterilainen kirkkomme ei
hyväksy.

Papit ovat vain työtään tekeviä ihmisiä,eivät julista ainoaa oikeaa totuutta minulle.
Kirkkoon kuuluminen tällä hetkellä on minulle vain tunne itsessäni,
näin on hyvä nyt.

Voi olla,että jonain päivänä srk ei enää omien uskomusteni takia kelpuuta jäsenekseen,mutta en siitäkään suurempaa pääsärkyä saa.

Se että eroamista miettii,on ehkä merkki asian ajankohtaisuudesta
kyseisen henkilön elämässä.
Kai suurelle osalle jossain vaiheessa tulee tarve miettiä ja puntaroida
omaa maailmankatsomustaan.

On uskonto,ihon väri,poliittinen kanta ym.mikä tahansa,eikö tärkeintä
kuitenkin tässä ajassa ole rakkaudellisuus ja toistemme hyväksyntä?

Kun itsellä on hyvä olla,kykenee sitä myös jakamaan muille!

   ILOA KAIKILLE TÄHÄN PÄIVÄÄN  :smitten:  :smitten:  :smitten:

Itse olen luteri ja olen päättänyt sen että kun kerta on kastettu ja kuulun kirkkoon, niin siinä mie sitten olen, vaikka en käy edes kirkossa ellei ole pakko koska uskonto on yksi mikä on jokaisella oma ja josta ei voi edes riidellä :smitten: onneksi! Vaikka kirkon palveluista ei minulle ole hyötyä pahemmin, niin silti sama olenko mie siinä vaiko enkö..mut olen vaan päättänyt olla eroamatta silti ei ole syytä miksi erota ja ei ole syytä miksi olla siinä eli mä vaan olen  :2funny:

Niin no kirkollisveroahan siitä joutuu maksamaan, voit käydä täällä laskemassa kuinka paljon: http://www.eroakirkosta.fi/vero

 :P

Chandra, olen ihan samoilla linjoilla kanssasi katsomuksessasi elämään ja uskontoihin ja valintoihin. Minustakin tuntuu nyt hyvältä olla srk:ssa, käyn usein sunnuntaisin kuuntelemassa Sanaa ja Ehtoollisella "syömässä ruumista ja juomassa verta".
Asun aivan kirkon vieressä ja on ihanaa herätä sunnuntaiaamuisin kutsuviin kirkonkelloihin.

Jumalan ARMO on yläpuolella kirkkojen sekä pappien, se merkitsee minulle yli kaiken.
Silloinkin kun EN kuulunut srk:aan, en tuntenut itseäni "Jumalattomaksi", eihän se uskoani vähentänyt vaikka en kuulunutkaan tiettyyn yhteisöön.
Jeesus Kristuksen välittämä sana lähimmäisenrakkaudesta on tärkein anti ev.lutissa, sitä rakastan ja siihen keskityn, en tuomitsemiseen enkä muuhun paatokseen.

 :smitten:

Itse olen kanssa alkanut ajatella vakavasti kirkosta eroamista.Oikeastaan teini tyttäreni heitti ajatuksen ensimmäisenä ilmaan.Ensimmäinen reagtio oli ei emme eroa kirkosta.Kuitenkin tyttäreni alkoi perustella minulle miksi on tyhmää kuulua kirkkoon.Kirkkohan ja kirkollisvero ei liity uskontoon mitenkään,mitä saamme kirkolta jos on hätä tms-.no ruoka apua joo,ja haudataan ja siunataan ja kastetaan.Mutta kumminkin olen miettinyt asiaa ja olenkin tullut tulokseen ettei uskoni ole sen kummempaa vaikka en kirkkoon kuulu.Haluan uskoa että jumala johon uskon ei ole niin materialisti että johonkin yhteisöön tai miksi sitä kutsuu,kuuluminen takaa sen ns.hyväksytyn uskon.
Vaikeaa selittää. Mun äitini reagtio oli kauhistunut ja edelleen hän tuomitsee ero aikeeni,no kaikillahan on oikeus omaan mielipiteeseen ja tapaa elää.
Kumminkin luulenpa että ensi vuonna en enää kirkkoon kuulu,mutta uskoni on silti edelleen sama,ja tapani elää sama. :)

Säästövinkki kaikille jotka aikovat erota kirkosta: tehkää se nyt joulukuun aikana niin ette joudu maksamaan kirkollisveroa kuin tämän vuoden loppuun. Lisää tietoa:

http://www.eroakirkosta.fi/


Terveisin, Pakana jo vuodesta 1986 lähtien  :angel:

Kiitos vinkistä :)Mä sitten erosin kyseisellä linkillä:tytön edelleen jätin sillä ajattelinjospas hän pikkasen kasvaisi ja osaisi päättää sitten ihan varmalla miten asian haluaa olla. ::)

Kuulun itse kirkkoon ja mieheni kuuluu kirkkoon ja lapset kuuluu kirkkoon ja kuitenkaan se ei meille oikeastaan merkitse mitään siinä mielessä kuin sen pitäisi.Ainoa kerta kun käyn kirkossa vuoden aikana on kauneimmat joululaulut (niitä en jättäisi väliin kuin pakkotapauksessa  :)) ja tietenkin hautajaiset ja häät jos niitä on.Mutta yksi hassu asia tapahtui suvussa joka sai asiaa miettimään ! Perheelle jonka jäsenet ei kuulu kirkkoon syntyi lapsi ja perinteisen kastejuhlan sijasta meille tuli vain tieto jossa väestörekisteriin ilmoitettu nimi ilmoitettiin.Pakko sanoa, että tuntui hassulta! Jotenkin se nimenanto juhla yhdistää läheisiä ihmisiä, kun perheeseen tulee uusi jäsen .Kukaan lapsistakaan ei ole halunnut kirkosta erota, vaikka samalla linjalla itsekin jatkavat ja heidänkin ilmeensä olivat tosi ihmettelevät, kun kastejuhlaa ei tullutkaan.Ehkä jossain mielessä perinteillä on omakin merkityksensä  ;).

Niin no kastejuhlahan ei varsinaisesti ole nimenantojuhla, vaan juhla jossa lapsi liitetään kasteella seurakunnan jäseneksi. Perinteenä vain sattuu olemaan, että vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen silloin, kun koko suku on paikalla. Ne jotka eivät kuulu kirkkoon voivat järjestää nimiäiset halutessaan, ovat yleistymässä kovaa vauhtia viime vuosina. Niistä saa tasan niin uskonnolliset tai epäuskonnolliset kuin ikinä tahtoo, eikä lasta liitetä siinä mihinkään.

Tiedän että osa ihmisistä tällä foorumilla vetää herneen nenään tästä, mutta mielestäni on hieman epäilyttävää liittää lapsi uskonnollisen seurakunnan jäseneksi heti synnyttyään. Eihän lapselta ole siinä kysytty mitään, vaan siinä tunnutaan päättävän hänen puolestaan että "sinusta tulee sitten kristitty". Ja erota voi itse vasta 18-vuotiaana - yhteisöstä johon ei välttämättä itse olisi koskaan halunnutkaan liittyä. :idiot2: Mitäköhän siitä tykättäisiin jos lapsi liitettäisiin synnyttyään vaikkapa Kokoomuksen jäseneksi? Ja erota voi täysikäisenä, jos valittu puolue ei jostain syystä vastaakaan omia poliittisia aatteitaan? Onneksi Suomen laissa on ikärajana edes tässä 15-vuotta.

Missa: Mitäköhän siitä tykättäisiin jos lapsi liitettäisiin synnyttyään vaikkapa Kokoomuksen jäseneksi? Ja erota voi täysikäisenä, jos valittu puolue ei jostain syystä vastaakaan omia poliittisia aatteitaan? Onneksi Suomen laissa on ikärajana edes tässä 15-vuotta.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi Missa.

 :) :vaaka:

Niin kirkollisverothan on aika suuret, jos haluaa rahan takia erota niin kaipa se on ymmärrettävää, eikös kirkon/jumalan palvelut pitäisi olla ilmaiset?jotenkin outoa että jumalan sanasta pitää vielä maksaa ja kun ei ymmärrä raamatun lauseista höykäsen pöläystäkään :crazy2: samapa tuo olla ja maksaa kun ei kuitenkaan meikä käytä niitä palveluja muuten kuin sillon on tarvis..raamattua en lue liian vaikeeta mun ymmärrys tasolle :-\

Missa, taidan kyllä olla kanssasi samaa mieltä. Ehkäpä en annakaan liittää omia lapsiani kirkkoon, vaikka tiedän että mieheni sitä haluaisi. En ainakaan ennen kunnollista keskustelua.  >:(

Itse olen ollut aika välinpitämätön näiden asioiden suhteen, mutta mennessämme viime keväänä naimisiin, minusta kyllä tuntui tyhmältä kun papin vielä piti meidät siunata. Ajattelin etukäteen että se on minulle ihan ok, mutta kaikista merkityksellisin hetki oli siellä maistraatissa.  :)

Vähän tuo symbolinen Jeesuksen ruumiin syöminen ja veren juominen ehtoollisella kummastuttaa kasvissyöjää.

Kyselinkin asiaa joskus nettipapilta. :)
http://www.kirkkohelsinki.net/cgi-bin/nettipappi/nayta_kysymys.cfm?idkysymys=73&idseurakunta=30

:) hauska juttu.ei olekkan mieleen moinen tullut :2funny: Mutta oikeesti ei musta mitään pahaa ehtoollisen annossa ole,se on joillekkin ihan tärkeä ja auttavakin asia ainaskin ajtus mielessä.Mutta toden totta missä on vegaanin ehtoollis aineet.

Tuosta kummiasiasta vielä, että se kristinuskon opettaminen on tietenkin niiden kristillisten kummien tehtävä, mutta pointtini juuri oli, että mielestäni lapselle valittuja luottoaikuisia voi nimittää kummeiksi ilman uskontoakin.

Kuinkahan monen kristitytkään kummit ovat opettaneet kummilapsilleen uskonnosta? Minä muistan saaneeni joskus kummeiltani lahjaksi jonkun lasten raamatun, mutta siinä kaikki. Ihan hyvä kyllä niin.

Minäkään en oikein ymmärrä perustelua, jonka mukaan lapset liitetään kirkkoon, jotta "saavat sitten itse päättää aikuisena, mitä haluavat". Eikö olisi loogisempaa jättää juuri silloin lapset liittämättä mihinkään järjestelmään?  ::)

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu ja on poikinut monia hyviä kannanottoja!

Linn

Hei, vielä teiltä netin kautta eronneilta piti kysyä siitä, että lain mukaan ilmeisesti eroamisesta pitää saada jonkinlainen vahvistus. Mutta jos eroaa lähettämällä maistraattiin sähköpostia niin saako vahvistuksen myös sähköpostiin vai pitääkö heidän lähettää se aina kirjallisena etanapostissa?

Alzbeta:
Sain vahvistuksen eroamisesta etanapostitse.

Olen eronnut kirkosta, koska se ei ole minun juttuni. Alle kouluikäiset lapset seurasivat äitiään tässä asiassa, eli olisin antanut heidän olla kirkon jäseniä mutta se ei onnistunut. No, lapset ovat nyt minun kanssani eronneet tuosta instituutiosta.
Minulla on oma tapani uskoa, mutta se ei pohjaudu raamattuun, ei ainakaan sellaisena kuin me sen opimme koulussa tuntemaan. Olisi yleensäkin mielenkiintoista ymmärtää ja päästä lukemaan alkuperäistä tekstiä - väitetäänhän esim. lepopäivän pyhittämisen tarkoittaneen alun perin sitä, että ihmisen tulee rauhoittua, mennä itseensä ja etsiä jumaluutta itsestään. En siis usko siihen kirjaan sen enempää kuin Kalevalaan.
Lapset ovat osittain käyneet päiväkodissa pyhäkoulun, ja koulussa tulee kristillisten juhlien (joulu, pääsiäinen) myötä esille raamatullisia asioita. He sanovat minulle uskovansa, ja se on puolestani ok. Kysyn silti monesti, onko puhuttu muiden uskontojen keulahahmoista, ihan vain pitääkseni yllä ajatusta että onhan maailmassa muitakin jotka uskovat olevansa ihan yhtä oikeassa kuin kristityt...
Kirkolla on tärkeä paikkansa yhteiskunnassa avustustoimijana ja henkisenä tukijana, mutta vastustan uskontojen pakkosyöttöä esim. kouluissa ja päiväkodeissa. Moni ei varmaan ajattelekaan, miten 3-6-vuotiaille lapsille kerrotaan raamatun tarinat täytenä totena, ja pieni lapsihan uskoo. Siinä syntyvät vahvat juuret tapakristitylle.

Ei lasten tarvitse erota äidin mukana kirkosta, jos isä kuuluu kirkkoon.

Kun erosin kirkosta, lasten isän halusi lastensa kuuluvan kirkkoon. Siispä allekirjoitin paperit,  että lapset seuraavat isänsä uskontoa.

Silloin, kun lapseni kastettiin olin ehdottomasti sitä mieltä, että pitää kastaa ja ev.lut olla. Mutta ajatukseni ovat muuttuneet aika paljon yhdentoista vuoden aikana. Enkä ole asiaa sen kummemmin miettinyt, että mitäs nyt tehdään... ::)

T: Karoliina

Niin, että jos vaan "löis hanskat tiskiin" ja sanois että päättäkööt sitte itte.  :santa_wink:

Hmm, minäkin olen sitten varmaan extra uskovainen. Hei meille extrauskovaisille pitäisi perustaa oma seurakunta  ;)

En tiedä, mutta toissa aamuna kun menin kouluun aamulla 8 kolme yötä huonosti nukkuneena ja vihaisena ja ärtyisenä tunsin kuinka silmissäni ei ollut minkäänlaista pilkettä ja olin kaiken lisäksi myöhässä luennoltani.

Sitten sain jostain päähäni, että menenkin kirkon ohi. Pelkkä kirkko rakennuksena ei ole ikinä aiheuttanut minussa sellaisia tunteita. Yhtäkkiä tunsin kuinka se pilke ja ilo palasi silmiini ja olin rauhallisempi enkä enää ärtynyt eikä harmittanut, vaikka olin myöhässä. Oli kyllä todella ihanat energiat. Sinä päivänä kirkko pelasti päiväni.

 :smitten:

Veroilmoituksessa oli edelleen ruksi ev.lut. kohdassa ja en voinut olla miettimättä, että jos eroaisin niin sitten siinä olisi vain väestörekisteri. Se tuntui jotenkin ikävältä. Ehkä nyt en ihan vielä kuitenkaan eroa...  :)

Kuulun kyllä kirkkoon ja niin on ollut koko elämäni ajan. En kuitenkaan ole uskovainen ja kirkossa tulee käytyä äärimmäisen harvoin... En ole tuntenut "tarvetta" sellaiseen, eikä se vedä minua puoleensa. Hiljennyn mieluummin muilla tavoin esim. olemalla luonnossa. Luonto on tavallaan se minun "kappelini". Joulukirkossa käyn satunnaisesti, lähinnä sisareni perheen kanssa. Lapsille se etenkin tuntuu olevan mukava kokemus. Kirkkoon kuuluminen minulle on vain jotenkin ollut sellainen "automaatio". En ole kokenut siitä haittaakaan olevan. Olen ylpeä kummitäti/sylikummi ja aikoinaan oli tosi kivaa aikaa rippikoulun ja rippileirin käyminen. Niin ja jos joskus menen naimisiin, haluaisin kirkkohäät...

 :smitten: :smitten: :smitten:  liityn heti  :smitten: :smitten: :smitten:

Sama Jumala se on kirkkorakennuksen sisällä kuin ulkonakin. En tiedä missä se ei voisi olla..

Minusta kirkko on maallinen laitos jonka päälle on vain kasattu erilaisia 'juttuja'.
Viihdettä ja rauhallisuutta + kuolleita asioita.

Niinpä ! Eikös Hän juuri ole kaikki ja kaikkialla...

Ei oikeastaan voida puhua Hänestä sillä siihen liittyy sen verta persoonallisia mielikuvia että Se muuttuu ja pohjautuu silloin menneisyydeksi tai määrittelyksi johonkin tosiasialliseen vaikuttavasta..

Tärkeintähän on kuitenkin läsnäolo ja aktuaalinen merkitys Elämän läheisyydelle..

Hyvä pointti Lumor ! Korkeimmaksi voimaksi minä sitä kutsun...

Itse erosin kirkosta viimein alkuvuodesta ja syykin on ollut kauan selvillä...Kyseisellä paikalla/uskonnolla ei ole minulle mitään annettavaa.

En tarvitse tulevaisuudessa kirkkohäitä tms...eli mulle se oli selvä peli  :D

 :smitten:

Elämä on, minä olen, Luoja on, minä olen Luojan luova luotu.

Kirkko on ihmisen luoma rakennus. Rakkaus=Luoja on kaikkialla ja ikuisesti.
Kirkoissa saadaan kuulla Jumalan/Luojan /Elämän /Rakkauden Sanaa niin halutessaan, mutta sitä voi lukea myös kotona. Jos ei ole toimivaa kuulo- tai näköaistia, niin sen voi myös Tuntea Sydämessään ilman rakennuksia tai pappeja tai seurakuntia, onhan Pyhäin Yhteys. Yhteys on ymmärtääkseni tietty taajuus/aallonpituus  ::) ::)  :smitten:

Kirkossa on ollut se hyväpuoli ja kirkonmenoissa menneinä vuosina, vuosikymmeninä ja vuosisatoina, että ihmiset ovat silloin hiljentyneet.
Sitähän muissakin henkisissä suuntauksissa toitotetaan, hiljentymistä.
Ja jos ajattelee, miten hieno opetus sapatti loppuen lopuksi on ollut, nimenomaan menneinä vuosisatoina, ihmiset epäilemättä olisivat nääntyneet työtaakkojensa kanssa, ellei olisi ollut "pakollista" sapattia, lepopäivää.

Jostain muistan lukeneeni, että useimmiten kirkkorakennuksissa on sellainen rakenne, että siellä energiat liikku jotenkin eritavalla.
En muista enään tarkalleen, mistä oli kyse, joten jos joku muu tietää, niin olisi kiva kuulla....
Jokatapauksessa se oli jotenkin niin, että kirkkojen rakenne auttoi tuomaan sellaisen henkisesti ylenevän tilan...Jotain sen suuntaista se oli.
Itse ainakin tykkään lomareissuilla käydä tutustumassa erilaisiin kirkkoihin ja minusta niissä usein on juuri sellainen merkillinen tunne tai energia...Iätön fiilis.

Minusta kirkossa veisataan jotain ihmevirsiä ja luetaan ihmisten ylöskirjoittamia sanoja sekä saarnataan hölöpötihöppäätä jostain menneistä joiden todenpitävyydestä en menisi vannomaan kun asioissa sattuu olemaan monta mutkaa matkassa... ::)

Luojaa sinällään voi lukea ja kuulla missä vaan. Sen pintahan ympäröi meitä kosmisella olemassaolollaan  ;)

Sarjakuvat ovat kivoja jos osaa käsitellä mielensä kuvaa. :D
Myös mantrat ovat eduksi houkuttelemaan henkistä yhteyttä paikalle :smiley6600:

Tuollaista hölöpötihöppäätä voi monenmielestä olla myös astrologia ja kaikki muutkin henkiset jutut...Moniin saarnoihin kyllä liittyy joku tietty opetus. Ehkä lähimmäisenrakkaudesta tai milloin mistäkin.
Ja aika usein käyvät nuo opetukset  yksiin monien henkisten gurujen kanssa.
Toki riippuu papista ja hänen taustastaan
Mie laulan kuorossa ja silloin tällöin käyn kirkossa yhdessä kuoron kanssa...
Jollain tavalla mie kyllä nautin siitä.
Minut kastettiin ja konfirmoitiin 5 vuotta sitten aprillipäivänä :D
Se tapahtui sen vuoksi, että mieheni halusi kirkkohäät.
Mutta sitä kautta olen kyllä saanut mukavia kuoroystäviä ja siellä ei meno ole todellakaan tiukkapipoista....Ensin olin ennakkoluuloinen ja ajattelin, että mitenköhän pian he minut potkivat pois sieltä, mutta ei. Ihan olen voinut olla pöhelö oma itseni. Se on yksi virkistävimpiä iltoja viikossa. :smitten:

Kyllä minuakin suuresti ihmetyttää se, että virsikirjan virret ovat 1600-1700-luvuilta suurin osa ja kuinka IHANIA UUSIA Gospel-lauluja onkaan! Miksi ei niitä voisi koota kirjaksi ja ottaa välillä "veisattavaksi" joku ajankohtainen esim. riparilta tuttu "veisu"  :D  Sehän voisi vaikka houkutella nuorisoakin käymään kirkossa  ;)
Mielestäni niissä immeisten muuntelemissa Sanoissa on kuitenkin niin valtavasti TOTTA ja VOIMAA, erityisesti Jeesuksen "elämäkerrassa", että kyllä sieltä "sokeakin kana" aina jonkun jyväsen löytää  ;) ;) ;) :-*

Voipi olla että liityn samaan kuoroon jos muutamme ensi kesänä samaan kaupunkiin kuin missä asut  :D :smitten:
En tiedä mitään ihanampaa kuin laulaminen ja tanssiminen  :smitten: :smitten: :smitten:

heh, täräytänpä siulle YV:tä Ippuska!

Sehän siinä onkin kun nykyajan kulttuuri on tukahduttanut hengellisyyden ettei monille ole sitten kuin kirkolliset ja seurakunnalliset touhut joista saada yhteyttä sieluumme  :angel:

Pitäisi luoda mahdollisuuksia ja avointa asennetta uskonnollisuuteen suhteessa ihmisten tiukkaan arkeen..

Vallitseva ilmapiiri on niin kriittiinen kaikkea Todellista kohtaan että sitten epätietoisuudessaan ihmiset leimataan sitten vaikka miksi kun ollaan materialismin pauloissa ja oman persoonallisuuden kehittämisen ristitulessa ettei oikein osata antaa arvoa ajattomalle ja kestävälle henkisyyden pohjalle..  ???

Olet niin oikeassa Lumor. Jospa/kunpa pikkuhiljalleen palailisimme takaisin Lähteelle  :angel: :smitten:

Kotia kohti  :D  :smitten:

(http://a1259.g.akamai.net/f/1259/5586/1d/images.art.com/images/-/You-Are-Here---Solar-System-Poster-C10290351.jpeg)

Minä voisin kuulua mihin uskontoon tahansa tai yhtä hyvin en mihinkään uskontoon. Kamala pakana!

Olen miettinyt joskus eroakin. Mutta onko se nyt yhtään parempi. Ei ole ollut syytä erota. Tai oikeastaan yksi hyvä syy. Mieheni loukkaantuisi jos eroaisin kirkosta. Ja miksi loukkaisin miestäni. En ainakaan tarkoitushakuisesti.

Jokainen uskonto on jonkinlainen kanava tai..
hitonmoinen instítuutio pitämässä järjestyksessä näitä hulluja ihmisiä.

Luulen että tätä maailmaa ei olisi ilman uskontoja. Uskonnot ovat luoneet jonkinlaisia kehyksiä olla koossa. Olen kiitollinen niille erinäisistä syistä, mutta olen myös yhtä pettynyt niiden valheellisuudesta, vallanhalusta ja muusta, siis kaikesta mistä ihmisen vahvuudet ja heikkoudet ovat heijastuneet.

Huh huh :-[ ja  :uglystupid2:

Olen muuten joskus toiminut kirkon oppaana. Kuvitelkaa, että olette yksin isossa kirkossa ulkona sataa vettä ja jossain hieman etäämmällä käy ukkonen...

Tätä neljä tuntia... Aika huikeaa.

Tai kuvitelkaa, että menette aamulla töihin ja siellä on juuri käynnissä hautajaiset. Ja sinä olet se, joka tilaisuuden jälkeen menee korjaamaan pois arkun alusen ja kyntteliköt ja muut. Se tunnelma, mikä tyhjässä kirkossa on hautajaisten jälkeen omaisten poistuttua muistotilaisuuteen on jotain aivan uskomatonta. Se suru mikä siellä leijailee oli jotain todella mykistävää.

Vaikka saarnaa en välittäisi mennä kuuntelemaan niin kirkot ovat kyllä pyhiä rakennuksia. Sekin kirkko, jossa olin oppaana on yli 200 vuotta vanha. Vaikka en silloin ollut tietoinen energioista tai muista, mutta silloin sen kyllä tunsi kun joka päivä vietti monta tuntia yksin siellä kun näitä kävijöitä ei niin kauheasti ollut. Paitsi toripäivinä.

Tämä siis siitä huolimatta, että myös ajattelen jumaluuden olevan jokapuollella,koko ajan kaikkialla ympärillämme.

Kirkkohan on rakennettu Jumalan palvelemista varten. Mainitsemassasi 200 vuoden iässä kirkossa on ehtinyt käydä paljon ihmisiä Jumala ja pyhyys mielessään, joten en yhtään ihmettele kirkkojen voimallista auraa ja tunnetta. Paikathan vetävät puoleensa ajatusenergioita ja pyhissä paikoissa sekä sotapaikoissa energiat ovat varmaan kaikista vahvimman tuntuisia.

Hih - joku mainitsikin, että lapset pitävät kirkossa käynnistä... Ei meillä...Meidän nassikka ilmoitti tiukasti, että hän ei ainakaan mene kirkkoon - on käynyt päiväkotilaisten kanssa ja siellä vaan hoilattiin ihme lauluja ja muutenkin oli niin ikävä paikka... :2funny: :2funny: :2funny:

Puhuit kauniisti!

Kyllä minäkin uskon, että kirkoissa on jotakin erityistä. Olen käynyt ortodoksissa suurissa kirkoissa esim. Pietarissa ja kokemus jäi mieleen. Sellainen rakennus on niin täynnä aitoa toivoa, rukousta, kärsimystä, uskoa ja just sitä aitoa ihmistä, että siinä se pyhyys kiteytyy.

Pietarissa ystäväni opastuksella syleilin pyhäänjäännöstä, jota oli pääsiäisen aikaan jatkuvat jonot odottamassa hiljaisia, mietteliäitä ihmisiä. Kun pääsin paikalle, en suudellut sitä, vaan painoin otsani lasiin, jonka alla se luu oli , kuten olin nähnyt monien tehneen. Tuntui että otsaani poltti kova tuli. Niin paljon kiteytyi energiaa siihen.

Samoin samalla matkalla polvistuin erään munkin haudan edessä meditoimaan, enkä meinannun herätä jostakin kummallisesta rauhasta, ennen kuin ystäväni laski käden olkapäälleni.

Näitä kaikkia pyhiä paikkoja mielestäni pitää osata kunnioittaa ja lähestyä avoimena. Ei ole temppeliä eika paikkaa, mikä olisi vähempi arvoinen sen vuoksi, että uskonnolla on eri nimi. Kaikki pyhyys riippuu omasta asenteesta.

Meillä jokaisella on omat mielikuvat ja tuntemuksemme myös kirkosta. Jokainen kokee sen tavallaan.
Jotkut projisoi itse rakennukseen omat rahaan ja valtaan liittyvät 'harmistuksena', jotkut ei. Jotkut taas pyhät kokemuksensa.
Mutta kirkko on kirkko, eikä muuta. se on 'viaton' rakennus, se ei ole aiheuttanut meidän sisäisiä ristiriitojamme, eikä kaipuutamme pyhyyteen.

Itse kyllä olen kirkoissa, temppeleissä ja kappeleissani käydessäni aistinut 'pyhyyden', vaikka yhtä hyvin voin aistia sen saman, katsoessani tai kohdatessani kuralätäkköä/-kön tai voikukkaa/-kan.
Kirkossa olevat tapahtumat ja seremoniat antavat myös omanlaisensa fiiliksen/energian kyseiselle paikalle, kuten Alzbeta tuolla kauniisti kuvailikin.

Jokainen löytäköön sisäisen 'pyhyytensä ja ahneutensa' mistä haluaa tai olkoon löytämättä. Onneksi olemme erilaisia.
 :)

Tai ykseys!?

:)

    ;)

     Nuo mahtavat rakennelmat, KIRKOT, ovat varmaankin

     hartaudella tehty, ammattimiehet ( en syrji naisia, mutta

     luulen - en tiedä - miehet niitä rakentelevat ) ja suunnit-

     televat..     :angel:

     Ihminen, ihmiset luovat sen systeemin joka valtaa alaa,

     ja massat nöyrästi niskojaan taivuttaa..


               EROTKAA POIS


                       :uglystupid2:

Kuulun kirkkoon, mutten käy siellä. Tai en siis ole käynyt pitkään aikaan. Se mikä minua pitää kirkossa ja maksan niitä veroja, on tieto siitä että verorahoja käytetään kirkon hyväntekeväisyyteen, mitä ikinä ne rahoittaakaan. Ne menee ihan hyvään tarkoitukseen.

Osa rahoista toki menee hyväntekeväisyyteen, mutta suuri osa myös ihan vain sen instituution pyörittämiseen ja usein ahdasmielisten pappien palkkojen maksuun...  ::)

Linn

Hienoa Jam0, että tunnet kymmenyksiesi menevän oikeaan kohteeseen :angel:

Tätä meidän kannattaakin kaikkien kohdallamme miettiä.
mikä on tärkein elementti elämässäni, miten voin sitä tukea ja sille kymmenykseni kantaa

 :aspect_tri: Toiset maksavat kymmenyksensä kirkolle veron ja kolehtien muodossa, koska arvostavat sen toimintaa (mm. sanan levitys kehitysmaille)
 :aspect_tri: toiset antavat kymmenyksensä lääketehtaille (jotka voivat sitten puolestaan tarjota matkoja lääkäreille jotka ovat heidän tuotteitaan reseptille kirjoittaneet)
 :aspect_tri: toiset puolestaan arvostavat kauneutta ja kantavat kymmenyksensä kosmetiikkaosastoille
 :aspect_tri: toiset taasen tukevat kymmenyksillään alkoholin tuotantoa maassamme
 :aspect_tri: toiset taasen...
 :aspect_tri: mihin sinä kymmenyksesi laitat, mikä sinulle on tärkeintä

 ::) ;)

Minusta se, että papit saavat työstään palkkaa ei ole ollenkaan huono asia.
Vanhempani nimittäin kuuluivat pieneen uskontoon, jossa kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietysti sellaisissa porukoissa ollaan aktiivisia yleensä. Ja isänikin oli tuossa seurakunnassa ns. vanhin (eli vasaava kuin pappi).
Mutta kaiken sen työn seurakunnassa, hän teki oman leipätyönsä lisäksi.
Aivan hirmuinen työmäärä. Ja tietenkään omalle perheelle ei sitten aikaa juuri ollutkaan, tai ylipäätään millekään muulle.
Ja nykymaailmassa on kuitenkin pakko tehdä työtä, että voi elää.
Eli siinämielessä minusta on hyvä, että pappi voi keskittyä työhönsä täysin ja hän saa siitä myös elannon. Onpahan hänelläkin sitten aikaa myös perheelleen jne. En ole kateellinen heille ollenkaa siitä.

Mita me olemme tutkimaan , minne muut pistavat rahansa, mutta meilla on oikeus paattaa mihin yleiset rahat menevat.
Meilla on oikeus valita ainakin osittain jos haluamme tukea kirkkoa, lahkoja tai puliukkoja.
Eli yksi paata mitaan eika tuhatkaan, mutta ehka jo miljoona on eri juttu.
Diamond

En kuulu mihinkään kirkkoon itse sen takia, koska kaikki työni kuuluu jokaiselle!

Eli eri uskontokuntien omat tavat eristävät niitä, jotka eivät kuulu samaan ajatusmaailmaan eikä se näin ollen rakenna sitä maailmaa, johon itse uskon.  :angel: Eli yhteiseen Luojaan, jonka lapsia olemme joka ikinen.  :smitten:

Kuulun  (näköjään) ev.lut kirkkoon,mutta hupaisaa kerran kun täytin papereita ja siinä kysyttiin mihin sarakkeeseen kuulut ,niin piti kysyä toisilta  ;D En tosiaan tiennyt mikä ,koska sillä ei ole merkitystä.(muuta kuin tietty % lähtee tuloista=niin mistä tuloista?? ;D)

Pitää myöntää ,että sitä on varmaan kirkossa ,koska se on "kaava" vanhasta.
Vanhemmat liittää lapsensa ja me taas sitä jatketaan.(?)

Ilmaisin tapani mukaan itseäni epäselvästi? :D

Tarkoitin sitä lähinnä, että jokainenhan meistä päättää itse mihin energiansa laittaa. Mutta moniko meistä toimii automaattiohjauksella? Esimerkkinä mainitakseni: Olin liikuttunut kuullessani siitä, miten elät kulttuurissa, jossa kunnioitetaan kuunkiertoa - ja kohdistat sille energiasi, eikö niin? Meitä on monta, jotka kunnioitamme myöskin kuunkiertoa täällä elämässämme, mutta kuitenkin tämän maan tapoihin kuuluu elää mielivaltaisen ajanlaskun mukaan, ajanlaskun, joka on jo ammoin kuolleiden ihmisten suunnittelema ja luonnonvastainen. 

Mitä useampi meistä havahtuu ajattelemaan mihin energiansa kohdistaa: toteuttaako yksityisessä elämässään luonnonmukaista ajanlaskua - laittaako kymmenyksensä sellaiselle asialle, mikä on oman arvomaailmansa mukainen, vai annetaanko asioiden mennä valtavirran vaatimalla tavalla ja kuljetaan kuin pässit narussa.  ;)

Sitä mukaa kun havahdumme tarkistamaan, onko valintamme automaattinen vai sydämemme valinnan mukainen, niin sitä mukaa muutosta tapahtuu.

Annan siis edelleenkin lantin rantaperkiön pojalle, joka pyytää euroa kahvikuppiinsa, mutten maksa kirkollisveroa instituutiolle, joka julistaa ajatusmaailmani vastaista viestiä tuomiopäivää odottavalle kansalle :)

Hmm... Tuli vain mieleen, että en itsekään oikein tajua miksi edelleen kirkkoon kuulun  ::) (ev.lut) vaikka ajattelen samanlaisesti kuten Keho tekstissään:



En vain jostain syystä ole kuitenkaan kokenut tarvetta erotakaan kirkosta. Ainakaan vielä... Vaikka en sitä sinällään "kannata", siellä kun on niin paljon suvaitsemattomuutta, ahdasmielisyyttä yms. Enkä kirkossakaan käy kuin vain jouluna. Aikoinaan halusin kuitenkin kirkkohäät. Lasteni kastaminen on myös jostain syystä ollut minulle tärkeää.  ::) Kirkothan sinällään rakennuksina ovat myös hyvin kauniita ja henkeviä rauhoittumisen paikkoja. Sitäpaitsi, ehkäpä sitä voisikin tällä ajatus/kokemusmaailmalla lähteä muuttamaan ev.lut. kirkon ja yleensäkin kristinuskon "luutuneita", vääristyneitä käsityksiä ja oppeja...  ;D No ei kai sentään... Jokaisellahan on oikeus uskoa mitä ja miten haluaa.

8)

   Kehon kirkkoon kuuluviahan näkee parhaiten " punttisaleilla ", siellä
 
     kohottavat kehonsa kuntoa, ja se vie kehitystä !! ?  ?  ?


          Kaikki olemme yhtä,,  koitamme kestää !! ?


                  :2funny:

Erosin kirkosta seitsemän vuotta sitten.
En halua maksaa jäsenmaksua järjestölle, jonka periaatteisiin en usko/luota.
Olen mieluummin lähimmäiselle lähimmäinen ja annan "kymmenykseni" sinne. Tai perheeni ruokaan  :)

Niin, minulle kirkko on joka paikassa, mielestäni kirkon rakennukset ovat rakennettu tukemaan kirkon asemaa, jos ne ovat kauniita, hyvä, sillä ne tuovat tunnetta jostain pysyvyydestä. Papit siellä tuovat oman näkemyksensä mukaista tekstiä ja kuulijat ottavat oman näkemyksensä mukaisesti vastaan.
Minulle luonto on Jumalan puhetta ja se on rehellistä, elämän totuutta aidoimmillaan :angel:. Lintujen laulu sykähdyttää enemmän kuin mollivoittoinen virsi, papin lupaus syntien anteeksi antamisesta, kuulostaa minusta väärältä, koska hänen lupauksensa ei pidä paikkaansa, minusta, synti, mitä se on?, se on vain erillainen tapa kohdata elämää ja rakkaus on joka meidät pelastaa
                    :smitten:             :smitten:
                         :smitten:   :smitten:
                                :smitten:

 ;) mateve

Pieni keskustelu ukkoni kanssa tuossa aamulla.
- Senkin ihmisen pelasti sitten uskoon herääminen (helluntalaisuus).
- Niin.
- Niin. Ei sitä uskonasiaa saa pilkata, se auttaa monia ihmisiä.
- En uskokaan, että juuri uskon asiaa pilkataan. Uskot pilkaavat toisiaan.
- Niin sinähän se et usko mihinkään.
- Uskonhan minä Jumalaan.
- Mikähän se sinun jumalasi on? Minä en ainakaan ymmärrä siitä mitään.

 :tickedoff: :D :o

Aivan! Myös minulle... :smitten:

Onkohan meidän pahin illuusio se, että etsimme jumaluutta jostakin 'ylhäältä', kun meidän pitäisi löytää se ensin 'alhaalta'? Se on koko ajan vierellämme luonnossa, ihmisen luonnossa ja kaikessa aivan liiankin konkreettisesti.

Ja voihan sitä omaa kirkollisuuttaan arvioida vaikka katsomalla 9.huoneen kärkeä, hallitsijaa, aspekteja, ja tietysti Jupiterin sijaintia. Esim. minulla 9.kärki Kaksosissa, Merkurius 2.huoneessa  :aspect_con: Saturnukseen skorpionissa, Jupiter 3.huoneessa Kauriissa. Ei mikään ihme ettei kirkko ole mun juttu.  8)

niinpä..
9 huone on neitsyttä ja kun sitä isännöi heti ovella pluto,niin kirkon oppeja ei ihan sellasenaan nielläkään,vastauksia etsitään syvemmältä,
yhtymä 8 huoneen uranukseen ja ceres siinä välissä,
jumaluus löytyy luonnosta,luonto löytyy minusta,siispä jumaluuskin on osa minua itseäni,ei minun ulkopuolellani olevaa jotakin mystistä,kaukaista,
selittämätöntä
tunne itsesi-löydä jumaluus itsestäsi
ja tuolla löytöretkellä uranus avaa symbolikielen ,ikiaikaiset merkit niin kirjoituksissa kuin luonnossakin avuksi itsetuntemukseen,
myös pluton sekstiili neptunukseen toimii taikavarpuna tällä matkalla
kaikki uskonnot kiinnostavat,ehkä kuitenkin eniten nuo alkuperäiskansojen
luonnonläheiset symbioosit,omankin kansan ukko

kirkosta rakennuksena,uskon että kaikki kirkot on rakennettu ns. pyhille paikoille,
niiden sijainti ei ole sattumaa,siksi ne olemuksellaan kutsuvat luo myös kirkkoon kuulumatonta,vaikka kirkkokonserttiin,onhan niiden akustiikkakin aivan omaa luokkaansa
tuollaiset pienet kirkot ,joita esim. ahvenanmaalla on joka kylässä tiuhaan,
vastaavat viehättävyydellään sitä kirkon yhteenkuulumisen tehtävää,
yhteisöllisyyttä,toisista välittämistä,mitä varmaan myös ortodoksisuudessa on paljon enemmän kuin luterilaisessa synnintuskassa,
ortodoksien musikaalisuus on kaunista kuultavaa,
ja jotenkin se rituaalisuus viehättää suuresti..
en ole ortodoksi,vaikka heiltä pashan ja kulitsan pääsiäisherkuikseni olenkin lainannut,kuuluu jo omiin pääsiäisrituaaleihin niiden teko ja nauttiminen

Niinpä.  :angel:

Yhtyy kuoroon !  ;)

Kuin myös!  :smitten:

:)

    ;)

       :D     TULI  =  Hyvä renki.

               KIRKKO = On hyvä kerho mummoille.

               USKO =  On koti epäuskoisille.

               KIRKOSSA = Hyvä akustiikka.

               KOTI KIRKKO = Kahvitusta varten.

               KIRKKOTIE = Muistele Lutterin teesejä, ja KADU..


                        :2funny:

Kuulun kirkkoon, mutten käy siellä, paitsi silloin, kun lapseni esiintyy siellä. Se mikä minua pitää kirkossa ja maksan niitä veroja on, että kirkko on tänä päivänä samanlainen palvelujen tuottaja kuin kunnatkin. Itse olen käyttänyt kyllä joka pennin heille kantamastaan kirkollisverosta. Esim. Koululaisten kerho toiminnan kautta ja ym. tapahtumista nauttien. Ei johonki uskontoon kuuluminen tarkoita aina, että kädet ristissä kumarrellaan hallelujaata. Kyllä se riittää, että on itsellä suora yhteys ylöspäin. Se on aika pieni tekosyy väittää kirkollisveroa eron syyksi, sillä vero on aika pieni monille kulutettuun hyötyyn nähden. Jokainen meistä tekee uskostaan sisäisen valinnan ja toteuttaa sen mukaista vakaamusta.
 :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:

"Veit sanat suustani" Salomi!  :smitten:

Jos se vain on syy olla kirkossa, että käyttää niitä palveluja niin mihin sitä kirkkoa sitten tarvittaisiin, kun kerran kunnatkin tuottavat aivan samoja palveluja. Ja keräävät myös niitä verojakin, jos se on se tärkein syy siellä oloon???

Eli eiköhän silloin olekin toinen tarpeeton, jos kerran verovaroin pidetään yllä KAHTA samanlaista "palvelulaitosta" vain sen takia, etteivät ihmiset erota enää kirkon tekoja muuhun????

Joten tämähän taitaakin olla loistoidea - eli lopettaa ne kirkollisverojen keruut ja alkaa olla vain siten kuin on. Eli auttaa ihmisille niitä palveluja ilman kahdenkertaisia maksujakin. Sillä sitä on olla "uskossa" oikeasti, kun on se auttaja vapaaehtoisiin maksuihin perustuvin teoin!!!! :smitten:

Enpä ole minä ainakaan törmännyt kunnalla/kaupungilla "ilmaisiin" (verovaroin) järjestettyihin lasten kerhoihin. Kuntien ja kaupunkien kerho palvelut maksavat vielä aina erikseen ja vaativat sitoomuksia; jos otat 'kerho' paikan, siellä on käytävä 'sotilaallisesti' kuten koulussakin ja jokainen poissaolo perusteltava yms.  ;)

En myöskään ole törmännyt kunnissa/kaupungeissa juhlaviin kuoro esityksiin, en konserteihin (sekä lasten koulujen ja kerhojen juhlatilaisuudet yms) yms. pelkin verovaroin kustannettuna....en ainakaan vastaavissa 'akustisissa'ympäristöissä tai muutenkaan vastaavassa ympäristössä.

En myöskään ole diakonialaitoksen palveluja vastaavia palveluja nähnyt kunnilla ja kaupungeilla, ehkä enneminkin tosiaan tukevia, en tosiaan kumoavia.
Lisämaksut kuuluu aina kaupungin/kunnan palveluiden käyttöön verovarojen kustannusten lisäksi....

Kun todellakin vielä miettii kaikkia muitakin palveluja joita tulee käyttäneeksi niin....  ::)

Mutta tuo rahan pelko (oman ahneuden kohtaamattomuus) sokeuttaa niin monia sekoittamaan oman sisäisen kasvunsa ihan vain tavalliseen tiettyjen palveluiden ylläpitämiseen tarvittavan taloudenpidon uskontoon ja uskomuksiin.

Ei raha ja taloudenpito tee itsessään mistään 'ei henkistä' taikka 'ei pyyteetöntä', vain ihmismieli haluaa sen niin nähdä, jos on uskomuksien kerrostumia täynnänsä.

Surullista että 'sisuskalut' halutaan levittää fyysisen todellisuuden päälle...mutta mieli on sellainen, se tekee tepposiaan, kun haluaa paeta todellisuutta ....

Niin kauan kuin "henkinen kasvu" on pakoa todellisuudesta ja omien pelkojen maalaamista fyysisen todellisuuden päälle... :crazy2:  :uglystupid2:  :2funny:

Ja jos oikein tarkkaan katsoo....
olisikohan valtio suurempi peikko kuin kirkko...jos peikkoja haluaa maalata.... ja luoda...  :2funny:

Tyrkyttäminen on jotain, josta pyyteettömyys on kaukana...ei olemassaolevat palvelut, joita voi oman valinnan vapauden kautta valita....vapaasta tahdostaan! Tai olla valitsematta.

Voi mahdotonta miten sen taas tein, kun avasin sinulta noin suuren syyllisyyden padon sitä kirkkouskovaisuuttamme kohtaan!  :D

Olen pahoillani, kun sen nyt vasta tein, kun sille olisi ollut aikaisemminkin tilausta vaan en ehtinyt paneutua asiaan kuin vasta nyt. Kun se nimittäin vasta nyt on ajankohtainen!  ;)

 :2funny: Minulta syyllisyyden.... ::) sinä sen teit  :uglystupid2:
Heh, ei täällä mitään syyllisyyttä ole...  ::) Päinvastoin...  :angel: Mutta jokainen lukee ja näkee sen, minkä haluaa....olevan itselleen totta...
Ihanaa kyllä, mutta asioita voi tehdä jokainen omalla kohdallaan...ihan koska haluaa...ellei halua uskoa toisin.
 :smitten:

Kovasti tarvitsi kuitenkin sitä kirkon tärkeyttä puolustaa, vaikken puhunutkaan kuin OMISTA tarpeistani olla se aito auttaja sillä tavoin kuin kerroinkin!   :angel:
Joten kukinhan voi puhua itseilleen, miten sen haluaakin kuulla eli tekemään juuri sen minkä teinkin!  ;) :smitten:

Tosiasioiden kertominen on eri asia kuin puolustautuminen...  :idiot2:
Joku vain tulkitsi tekstini puolustamiseksi, vaikkei siinä ollut kuin oman kokemuksen yksi näkökulma yhdestä suunnasta.
Retorista tekstiä vailla mitään emotionaalisia tunnetiloja  ;)

Luulen, että täällä foorumilla syntyy tätä kismaa vain koska pelkkä kirjoittaminen jättää niin paljon aukkoja...ja on niin lukijan armoilla tuo tekstin tulkinta...olen vain ollut huomaavinani, että koko ajan jostain väännetään ja välillä niin aggressiiviseen sävyyn (mikä nyt ei sitten liittynyt tähän aiheeseen)  ;) Sitä se tekee, kun tunnemme toisemme vain virtuaalisesti ja luomme toisistamme kuvia ja mielipiteitä edes näkemättä toisiamme...jää niin paljon sanomatta, rivien välit ovat niin vieraita. :-X

Eikö se ole rikkautta olla montaa eri mieltä  ::)

Annoinkin vain esikuvan siitä, miten se OMA mieli on se, joka tulkitsee niitä tekstejä, joita itsekin olen kirjoittanut tälle foorumille!  ;) :)
Joten menihän se vihdoin perille!  :angel:

HEI KAIKELLA RAKKAUDELLANI SINULLE KASTE ON TÄRKEÄ JA MINÄ OLEN KULKENUT ERONNUT JA LIITTYNYT ETSINYT KUULLUT JA TOIMINUT HERRA KUTSUU MYÖS KUT ETSIT JA SYDÄMMEN USKO ON TÄRKEÄ SE YHDISTÄÄ MINÄ ITSE JANOSIN SITÄ VOITELUA MINKÄ JEESUSKIN SAI PYHÄN HENGEN VOITELUN ORTODOKSINEN USKO SEN TOI HERRA ILMESTYI LOPULTA MINULLE NÄIN KÄSITIN KAIKEN TUNTEEN YLLÄ OLEVANA IÄISYYTENÄ OLI ENSI O JA SITTEN A. YMMÄRISN ETTÄ TUO O OLI ALKU SYNTYMÄ MISTÄ TUO IÄISYYSHIUKKASET TULIVAT TUON TUNTEEN KANSSA NAINEN SEN SYNTYMÄN KÄSITTÄÄ HELPOSTI JA SITTEN OLI A JA KÄSITIN SEN TARKOITTAVAN ALKUA ELI PALATAAN ALKUUN JÄLLEEN TUOHON SYNTYMÄÄN NÄIN EI OLE ALKUA EI LOPPUA KÄSITIN SEN KUTEN TUON JÄRJESTYKSEN. NÄIN NE PUNAISINA VANHANMALLLISINA KIRJAIMINA. JA SAMALLA SAIN TIEDON SIUNATA ITSE ITSENI MUISTAN VIENEENI KÄTENI MYÖS SYDÄMMELLENI. EN TIENNYT NOISTA ENNEN. MIETIN MISSÄ USKONNOSA OLISI TUO A JA O OLI HURJAA MIETÍN MITÄ TEEN OLENHAN VAIN MITÄTÖN JA VIELÄ NAINEN MIETIN PITÄÄKO UUSI PERUSTAA. SITTEN TUO ORTODOKSIA OMISTAA NUO KIRJAIMET SE OLIKIN YLLÄTTÄVÄN LÄHELLÄ
EN TIENNYTKÄÄN TULEVAN LAPSENI ISÄLL
 OLI PAIMENSANOMAT LEHTI JA SIINÄ TUO NIMI.. SITTEN VUOSIA SIITÄ KULKI JA TAPASIN EÄÄN TOSIUSKOVAN JOKA OLI SUUREN SAARNAAJAMIEHEN POIKA ITSEKIN KUULU PROFETIOISTAAN. ENSIN KUN NÄIN PROFETOI MINULEE KAIKKEA MITÄ EN ODOTTANUT. KATSOI LÄPI ENSI NÄKEMÄLTÄ TAIVAAN VAALEILLA SILMILLÄLÄÄN. POIKAMIES KUULUISA TRI. VAIKUTTAA HYVÄLLÄ TAVALLA KANSAANSA YLI RAJOJEN JA MINULLA OLI USKOMATON JOHDATUS MIKÄ VOISI SANOA KAIKESTA MUTTA OLI IHANA OPPIA TUNTEMAN HÄNET. YKSI ASIA MM. AJATTELIN KYSYÄ HÄNELTÄ SEURAAVAN KERRAN KUN TAPAAMME MITÄ TUO ORTODOKSIA TARKOITTAA HÄN VASTASI MINULLE KUN ISTUIMME PÖYDÄN ÄÄREEN EN EHTINYT EDES AJATELLA - ORTODOKSIA TARKOITTAA OIKEAA SUORAA OPPIA OIKEA SUORA OPPI. HÄN OLI ITSE VANHALESTADIOLAINEN JA HYVIN TUNNOLLINEN. EI TARVINNUT TELEVISIIOTA EI OLLUT VERHOJA POIKAMIEHELLÄ JOKA KYLLÄ ARVOSTI NAISEN KORJUUN LAHJOINEEN KORKEALLE. HÄN SANOI TÄRKEIN ON SYDÄMMEN USKO.
PAASTON OLEN KOKENUT TODELLA PUHDISTAVAN JA SUOJAAVAN SIELUN KUN JOULUN JA PÄÄSIÄISEN ALLA OLEN PAASTONNUT. EHTOOLLINEN ON TODELLINEN MITEN KIRJOITETAAN JA SYNNINTUNNUSTUKSEN JÄLKEEN KUN OLEN SEN HERRALLE PUHUNUT OLEN PUHDAS JA MAAILMA IHMEESTI VALOA TÄYNNÄ. SYDÄN ON EHTOOLLISEN IHANUUDEN HIENONA LÄMPÖNÄ TUNTENUT. SIUNATULLE IKONILLE OLE HUOLENI VIENYT TUOLLE ALTTARILLE JA IHMEET SAANUT SUOJAN KUULIJAN YSTÄVÄN AUTTAJAN. ALTTARI, IKKUNA ON TUO. KYSY ROHKEASTI JOS TUNNET YHTÄÄN NIIN KYSY. TÄMÄ ON OLLUT PALJON MAANLÄHEISTÄ LÄMMINTÄ. EI ULKOKULTAISTA, KAIKKIALLE PAHA KULKEUTUU SEKIN ON TOTTA OLEN KUULLUT MUTTA HERRA ON. KUN SINULLA ON OIKEA ISÄ OHJAAMASSA SAAT TUET NEUVOT. MISTÄ HYVÄ IKONI MYÖS. ENKELI SINULLE
MYÖS LUTERILAISEN JUMALAN OLEN KOKENUT TULEVAN MEDITAATIOSSA ILMOITTAMAAN MINULLE TOTUUDEN JOKA OLI TOTTA MIELTÄNI ASKARTANEESEEN KYSYMYKSEEN HÄN TULI KULTANA ILMAAN JA MINULLE TULI TIETO ASIASTA JOKA VAIVASI AVIOITUMISEEN LIITTYVÄSSÄ KYSYMYKSESSÄ VAIKKA SYDÄMMESSÄNI TIESIN KULKEVANI OIKEAA TIETÄ TAVALLAAN. JOS MINULLA OLISI NYT MAHDOLLISUUS MENNÄ NAIMISIIN OTTAISIN SEKÄ ORD. ETTÄ LUT PAPIN. ORTODOKSIA  LÄHENSI MINUT JEESUKSEEN. TOI HÄNET TIENÄ ISÄN LUO. RUKOILIN HÄNEN KAUTTAAN. HÄN ON IHANA.
ROHKEUTTA JA RAKKAUTTA ISÄ EI HYLKÄÄ.

Mahtoiko... :idiot2:
Hyvä jos niin...  :smitten:

Tässäkin on hyviä esikuvia siitä, mitä sanoja OMA mieli ajatteli kirkon teoista sille omallekin henkiselle kasvulleen, kun sai purkautumaan noinkin rajusti teoistaan pienen tekstini teoilla.

Koskaan emme kuitenkaan voi syyttää ketään muita siitä tavastamme ajatella noin kuin sen Luojamme tekoja. Koska sehän tässä taaskin oli takana, kun auttoi tuonkin kaiken puhdistamisessa vain sen takia, että sitä uuttakin eli rakentavaakin luomisen ajatusta voisimme sisäämme tuoda ja sen avulla aloittaa aidot "kirkollisetkin" teot.

Sillä kukaan ei varmaankaan voi sanoa, etteikö olisi jo aika kirkollistenkinkin ajatusten uudistua, vastaamaan tämän päivän ihmisten tietoisuutta eikä puhumaan kuin pienille lapsille puhutaan. :smitten:

No niin,taas alkaa tämä tekojemme kautta foorumilta lähteminen.

On se kumma,kun toisten Luoja on niin tuhoava,toisten rakentava.
Valinnan vapaudesta ei tietokaan.

Täälläkin on monta esimerkkiä,miten rakentavassa mielessä voidaan asioista keskustella.
Huolimatta mielipiteitten eroavaisuudesta.

Ja parempi puhua selkeästi,kuten pienille lapsille,kuin kieltä,jota kukaan ei ymmärrä!

Kyllä tämä lähtemisen vimma näyttäisi olevan paikallaan jo monelle muullekin vain sen takia, ettei nähdä vieläkään metsää puilta vaan aina ollaan tekemässä toisista syyllisiä kunkin OMIIN tekoihin!  ::)

Mutta vielä tästä aiheesta itsestänsä niin kukahan sen syyttävän sormensa on opettanut "alamaisillensa" paremmin kuin se meidänkin luterilainen kirkko, jota tekoaan niin moni egomme taisi täälläkin vain pelästyä, kun tajusi mistä se omakin ajatusmaailmansa on peräisin. Sillä sehän tässä keskustelussa aina on tarkoitettuakin, että jokainen näkisi sen OMAN ajatusmaailmansa alkuperän, kun lukee sitä toisten tekstiä ja sen jälkeen tulkitsee siihen reagointiansa.

Eikä koskaan kuukaan toinen voisi siihen edes olla syyllinen, jos päättää SEN takia lähteä, ettei olekaan sen ajatusmaailmansa alkuperään tyytyväinen!  :coolsmiley:

Kirkon "syyttävä sormi" on ollut niskassamme niin kauan, ettemme enää erota sitäkään, kuka luulee pärjäävänsä ilman ihmistä itseään.

Ja tällä tarkoitan sitä, että kirkko on itseisarvostanut itsensä korkeuksiin, johon sillä ei ole valtuutusta - koska kirkko ei voi tulla tietoiseksi itseydestämme.

Pyörittäessään tarpeisiimme vastaavaa yhteiskunnallista palvelusektoria kirkko on paitsi mekanisoinut taikka suoritteellistanut itseään myös tehnyt itsestään maailmallisuutta vaalivan mutta sielullisuudelle sokean kehäraakin.

Joka sielu-sokeus ilmenee siinä, ettei kirkolla ole näkemystä sielumme laajuudesta, syvyydestä ja ihmeellisyydestä - mutta kylläkin varoittavia sanoja "meille kertaalleen annetun" sielun menettämisestä.

Unohtaen näet alkukirkkona palvelleensa välittäjänä eikä erottajana ihmiselle ja hänen taivaskotilaisuudelleen - yhteydellemme läpinäkyviin mutta näkeviin olemuspuoliimme.

Tarkoitan "alkukirkollisuudella" ihmisen ylösnousemusjohteisen kehäytymisen taikka hänen menettämättömään taivassijaansa takaisin kuroutumisensa tukemista.
Niin että ensin kokoontuisimme ja yhdistyisimme hengessä, jotta voisimme yhdessä alkaa "hengen uudetkin luomisteot".

Silti - kaiken touhuamisensakin keskellä - kirkolta puuttuu juuri mainittu "itseys" eikä omaa tajuntaakaan löydy edes "jumalan sana" -monopolin takaa.

Hän, jolta tämä oma tajunta löytyy - miten onkaan hän painanut päänsä esiintyen kirkkonsa kaitsemana: kurittomana ja eksyilevänä sekä muotopuolena lampaana, johon vaikutetaan ja jota pelastetaan sekä jota tuomitaan - tai ainakin "tuomiopäivän koittamisesta milloin tahansa" varoitellaan.

- Kunnes on käymässä niinkin, ettei kukaan kohta enää kehtaa muistuttaa yhtikäs mistään itsetakeellisuudestamme, jottei syntyisi tietä riippumattomaan hengellisyyteen ja henkiseen itsenäisyyteen - Itse itselleen olemiseen.

Silti ilmaantuu Muistuttaja - tyttärinensä ja poikinensa.

Sillä todellinen "herätysvaikuttaja" voi olla vain hän, joka seisoo oman ajattelunsakin takana eli ollen lopulta perimmäisten motiiviensakin tasalla - lähempänä todellista Itseään kuin yksikään harhasidonnainen ajatuksemme erillisyydestä.

Ollen se Tie erillisyyskuvitelmista ykseystodellistumaan.

Joka jatkuu jatkumistaan kirkkomaan siunaamattomankin osan läpi,
mutta jättäen taakseen kirkollisenkin katoavaisuuden.

Sillä sitä ei voi siirtää taivaaseen, jolle kokemus taivaskotilaisuutemme meneillään olevuudesta ei ole totta - kuvitellessaan puuttuvansa sieltä, mistä ei ole lähtenytkään; luullessaan olevansa osaton siitä, jota todellisimmillaan aina on Itse oleva.

 ::)

:2funny:

En lähde leikkiin mukaan.

Aiheeseen:

Ihmetyttää vaan,mistä tämä PELKO kirkkoa kohtaan syntyy?
Jos sen opeista itse on vapaa?Meillä on valinnan vapaus tässäkin asiassa.

Jotkut käyvät siellä samalla mielellä kuin museossa.Katselemassa taidetta.
Toiset kuuntelemassa musiikkia.Ja jotkut tuntevat saavansa lohtua kirkon sanomasta.

En usko henkilökohtaisesti perusoppeihin,mutten myöskään arvostele heitä,jotka kokevat sieltä lohtua saavansa.Se on heidän uskonsa ja valintansa.
Ei ole syytä tuomita heitäkään uskonsa takia,tai toimimme samoin kuin kirkko itse.

Miten se vanha sanonta menikään:"Jokainen tulkoon uskossaan onnelliseksi."

Hm.

Kirkko? :coolsmiley:

Ehkä tuo sana, käsite, jo merkitsee eri asioita ja ideaa ihmisille. Toisille se on konkreettinen rakennus, toisille instituutio, toisille osaa uskosta, jumaluudesta, arvoista.

Eli ehkä ei voi kiistellä jostakin ilman, ettei sanan merkitys ole piilossa taustalla. Puhutaan asian ohitse, ympäri ja ristiin.

Sitten vielä tuo 'kuuluminen'. Silläkin on eri merkityksiä, jollekin ei mitään muuta merkitystä kuin että ollaan siellä missä muutkin ihmiset yleensä.

Eilen istuin kauniissa merimieskirkossani ja ajattelin mikä ympäristö hyville soittajille, ja minkä musiikin antaakaan hyvät soittajat kauniiseen tilaan. Ja siinä sai yleisö istua, he näyttivät onnellisilta.

Musiikki oli enimmäkseen Vivaldia.

Minä tapasin ennen kirkkoa rokkipojan. Minun isäni soitti aikoinaan salaa viulua elosuojassa. Hän oli sen ajan rokkipoika. Vivaldi erotettiin papin urasta, koska hän sävelsi kirkkoon sopimatonta musiikkia, siis rokkipoika. Siinä se musiikki nyt kuitenkin soi ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Muutoksia on. Ei elämässä mitään voi kahlita. Vaikka joku aina yrittää.

Pelko kirkkoa kohtaan syntyy tai pikemminkin toimii silloin kun ihminen haluaa irrottautua häntä rajoittavasta kirkollisesta umpiosta.

Pelko, hyökkäävästikin ilmaistuna, näet suojelee ja vapauttaa ihmistä olemaan jälleen Rakkaus.

On eri asia punnita kirkon merkitystä, asemaa ja roolia kuin tuomita muita näiden uskonnollisen vakaumuksen takia.

Edellinen pyrkii vapauttamaan ihmisen kirkollisuuden ahtaista raameista, kun taas jälkimmäinen pyrkii sitomaan ihmisiä kirkollisuuteen, kuriin ja nuhteeseen.

Toisaalta kirkon en ole havainnut niinkään punnitsevan omaa painoarvoaan kuin tuomitsevan hänen puolestaan, jonka kirkko uskoo tuomitsevan ihmisiä.

Eli mistä tuleekaan tuo tuomiovalta ellei ihmiseltä itseltään - hänen uskonjärjestelmistään, maailmankäsityksistään ja ihmiskuvastaan, joiden heijastumaa hänen luomansa jumala-kuvatus on.

Silti ihminen on katoamaton tietoisuusolento, kirkko taasen katoava, tiedoton instituutio.

Jokainen voi toki tulla uskollaan autuaaksi,
mutta jääden yhä tietämättömäksi siitä,
mihin autuus perustuu - kuinka autuus kestää.

Sillä autuus pohjautuu ja palautuu uskon ja varmuuden takaiseen tosi tietämiseen, siihen puhtaaseen, tietoiseen olemiseen, joka edeltää uskomista ja joka on yhäti jäljellä uskon tultua kumotuksi taikka todeksi eletyksi.

Arkkitehtuuri, historia tai taide sekä musiikki ovatkin aivan eri asioita kuin se uskomusjärjestelmään perustuva idea, sen papin olemista se välikäsi Jumalan ja ihmisen välillä.

Sillä siihen tehtäväänsä sitä ei enää tarvita, koska meillä jokaiselle on jo se yhteys olemassa muutenkin eli se kait tässä aiheessa oli tarkoituskin keskustella, että miten sen kukin on kokenut omassa elämässänsä.

Joten pelot lienevätkin olleet sitä uskomusjärjestelmää ylläpitävien pappien tarpeista lähtöisin eikä suinkaan oikeasta Jumalasta. Elikkä siten ovat saaneet ihmisen elämät aisoihin siten kuin oli tarpeellista, pönkkittäessään omaa valtaansa. Muttei enää sellainenkaan ole tarpeellista vaan Rakkaudellahan tehdään jo tekoja niillekin, jotka eivät sitä kirkkoa itseään rakasta.

Eli ulkopuolisesta ohjauksestahan tässä vain ollaan vapautumassa, kun ei kuuluta kirkollisiin piireihin vaan luodaan se yhteys toisella tavalla - suoraan sydämistämme siihen Jumalammekin sydämeen, oman mielemme teoilla.  :smitten:

Pelko saavuttaa, jos jo on olemassa pelon kasvava taimen.

Voiko tuomio satuttaa ketään sellaista, joka on turvassa omalta tuomiolta ja toisten tuomitsemisesta?

Ei voi, sillä kukaan "toinenhan" ei edes tuomitse ketään vaan kyllä sen itseillemme vain tehdä kukin itse voi.  ???

Onpa mukava nähdä sinua jälleen, Keho!

Kuin myös, metsätonttu!  :smitten:

Tervetuloa Keho
Olet aina puhunut asiaa.
Mielestani uskonto ja uskomukset alkavat menettaa voimaansa melkein koko maailmassa, toisilla hitaammin ja joillain nopeammin.Mutta kun ihmissielu alkaa ymmartaa oman kehityksensa ,silloin muiden opetukset alkavat menettaa merkityksensa.Kehittynyt sieluhan on vastuussa itsesta ja muista.
Diamond

Diamond  :smitten:

Vain tuollaisella rauhalla ja mielellä jaksaa, vaikka ympärillä maailman uskonnot väkivallalla valtaa raivaavat.

Totta se on, diamond, ettei kirkkokaan ketään rakasta siten kuin voimme olla Rakkaita - ihmisenä toinen toisillemme. Sillä sisällämme elävä Jumala on se, joka vain voikaan rakastaa aidoilla teoillansa.  :smitten:

Kiitän myös tervetulotoivotuksestasi, diamond!  :smitten:

:o

   Keho, mitä ihmeitä nämä paljon mainnostamasi TEOT ovat??

     Eiköhän me jokainen huolehdita omista TEOISTAMME, ilman

       SINUN suurta, ja POhjolan Valon huolenpitoakin. AINIIN??

         Onko tämä mainnos ,, POHJOLAN VOIMALLE, ??

            Mikä häntä tuo lienee kurssi tänään on ??


                       :2funny:

Hm. Saanko vastata ymmärrykseni hänen sanoistaan? Suothan  :coolsmiley:

Ne teot ovat kaikki mitä SINÄ ITSE teet.

Ja tuo Pohjolan voimahan on hieno idea! Me vanhat noidat, maakuopissa asuneet tihrusilmäiset, takkutukkaiset peikot, niinkuin muinaisissa hisrtoriankirjoissa mainitaan, olemme idättäneet pimeissä mielissämme aivan omaa voimaamme luonnon kanssa. (Nyt lähtee jo minunkin mielikuvat laukkaamaan) Ja mitä siitä voi muuta kiteytyä, kuin aivan omaansa huumoria, sisua, näkemystä ja valoa, Pohjolan kirkasta yötäntä valoa. Kyllä siinä on jotakin erityistä mystiikka. On se sinussakin, Kotkansilmä, vaikka joskus lyöt sitä huumorilla ja terävillä silmäniskuilla. Usko pois!

Mutta kyllähän kevät saa meitä raapimaan välillä ärhäkkäästikin itseämme!

Heh, tee muille se, mitä toivoisit itsellesikin tehtävän...
Mutta eipä liity otsikkoon... Kuulun kirkkoon, mutta en juuri koskaan siellä käy. Usko/henkisyys, hengellisyys ei ole mistään rakennuksesta kiinni. Minulle koko universumi on ikäänkuin kirkko.  ::)

 ;D  Kiitos vaan, mutta raavitaan sitten, kun aika on kypsä, ja

      Keho meistä puhdistuu, eli, orvaskesi, tuo pintakelmu

       putoaa jo ajankin takia pois, tosin kevät, se saattaa

        osaltaan auttaa, mihin ?? hyvä kysymys !!

                     :2funny:

Hei!
Erosin kirkosta 2001, enkä ole katunut. Se vain on niin minun kohdallani, että ajatusmaailmani ei kohtaa kristillisiä ajatuksia. Olen sitä mieltä, että jos maailmasi ei kohtaa kristillistä ajattelumallia, kannattaa erota. Saa sitten aivan rauhassa olla juuri sitä mitä tuntee, eikä sitä, mitä yhteiskunta meidän tahtoo olevan.

Minäkin erosin kirkosta tuossa jonkin aikaa sitten...

Hei kaikki Pohjolan noidat-paljon onnea euroviisuihin, pian ne tulee telkasta :smitten:
Diamond

Hehee menninkäiset taisivat olla matkassa mukana viisuissa, vihdoinkin.  :D

No mutta siis ihan tosissaan asiaan.

Kotkansilmä, näyttääkö maailma sinun mielestäsi siltä, että osaamme huolehtia itse omista asioistamme ja mitään pohjolan valoja tai muitakaan tulitikkuja ei tarvita?

Minun mielestäni ei. Päinvastoin tarvitsemme kaiken avun ja valon mitä maailmankaikkeus vain meille voi suoda.

Haluaisin erota kirkosta, mutta huomaan että mieltäni askaruttaa kysymys siitä, että haluaisin kuitenkin kuulua "johonkin"... muuhunkin kuin väestörekisteriin...

Se kaikkeuden vValo tuleekin juuri täältä Pohjolasta, jota sinäkin "Nikita" näytät odottavan jostain "ulkopuolelta", vaikkei olekaan kuin sen oman Jumaluutesi Valo. ;) :) Ja se roihu on jo alkanut tehdä sitä alkemiallista muutosta siellä omassakin sydämesi kammiossa, josta se aloitta jokaiselle sen teon!  :angel: :)

Rakas Keho, en odota että se Valo tulee mistään "ulkopuolelta", mutta odotan, että se Sisäinen Valoni loistaisi myös ulospäin.

 :smitten:

Juha Siltala on kirjoittanut mahtavan psykohistoriallisen tutkimuksen Suomalainen ahdistus, joka kuvaa herännäisyyden syntyä ja vaikutusta ihmisiin. Samalla siinä näkyy sitäkin miten kirkolla ja protestanttisella, kristityllä uskonnollamme on ollut ettenkö sanoisi litistävä vaikutus koko suomalaiseen mielenmaisemaan. Ei ihme että tähän valtaisan ihanasta kirkkoinstituutiostamme eroamiseni on tulevien päivien asia. Voin silti käydä kirkossa, onhan ne pystytetty vanhoille voimapaikoille kun "pakanuutta" korvattiin/syrjäytettiin kristinuskolla. Voi, tästä piisaisi juttua. Minä en vaan tykkää semmoisesta pakkopullasta ja vapauden/elämänriistosta mitä vuosisatojen saatossa on tapahtunut uskontomme nimissä.

 ::) Valo

 :o

    ;D

       ;)

        Näin on, ja miksi pitää seistä oman valonsa

         edessä?  Kirkko tai jotkut muutkaan valot,

          eivät aina aja ( ehkä ) sinun parastasi!??

              :'(   :angel:

Hmmm... rakentavasti... no joo.  ;)

Minä erosin kirkosta neljä vuotta sitten, koska tutkittuani kristinuskon historiaa (kun Amerikka valloitettiin ja pistettiin inkkarit inkvisitio tuomioistuimeen) ja sitä valtaa mitä on käytetty / käytetään edelleen, kuinka uskonnolla oikeutetaan paljon epäoikeudenmukaisuutta ja suvaitsemattomuutta (naispapit, homot ym.)... tulin siihen tulokseen, että en voi allekirjoittaa kirkon kapeakatseisuutta.

Raamattu on TULKINTAA, jonka ovat tehneet MIEHET joskus kauan sitten. Raamattua kirjoitetaan uudelleen ja uudelleen - se muuttuu... mikä pyhä kirja se semmoinen on, joka ei PYSY SAMANA?

Uskon, mutta en tarvitse siihen kapeakatseista institutiota taustalle. Ainut hyvä asia on PYHÄ TILA, jonka kirkko tarjoaa ja siitä voisi jopa maksaakin, mutta sitten se tila täyttyy niillä kaksinaismoralistisilla papeilla... uuh ja aah. YUUK. :buck2:

Kannattaako kirkosta erota jos ei tahdo kuulua johonkin tiettyyn seurakuntaan? Olen vaihtamassa kirjat takaisin "kotipaikkakunnalle" joksikin ajaksi, ja en tahtoisi kuulua entiseen seurakuntaan, jossa olen itse asiassa ollut lyhyen aikaa töissäkin. Onko kirkkoon kuulumisella merkitystä joissain ammateissa? Valmistun opettajaksi ja en ollut ajatellut että opettajan kirkkoon kuulumisella olisi jokin merkitys, ennen kuin joku siitä mainitsi. En tosin luokan opettajaksi aio.

Minusta kirkkoon kuulumisella ei pitäisi olla mitään tekemistä minkään muun kuin kenties seurakunnan sisäisten ammattien kanssa. Mielestäni kaikenlainen muissa ammateissa uskonnon määritteleminen ja sen mukaan palkkaaminen tai palkkaamatta jättäminen rikkovat lakia. Vähän sama asia kuin se, että "emme palkkaa sinua, nuori nainen, koska mitä todennäköisimmin pamahdat raskaaksi, emmekä sinua, nainen, jolla on jo lapsia, koska joudut toimittamaan myös äidin roolia, josta työpaikka kärsii".

ainoa syy, miksi en eroa kirkosta, on että haluan kunnioittaa vanhempiani ja ristimätilaisuutta, jossa sain nimen. pysyn kirkkoon kuuluvana koko elämäni ajan.


joudun kyllä käsittelemään sisälläni ja muuntamaan paremmaksi paljon 'antikristillistä' vihaa.

vihaan kaikkea raakuutta, kuten veristä ristiinnaulitsemista ja martyyriyttä ja muuta omasta mielestäni kieroutunutta.

en halua joka vuosi juhlia raakojen murhien kunniaksi.


kävin silti jouluna kummitätini kanssa kirkossa. se oli sinänsä ihan kaunis kokemus.


heilun jonkinlaisessa ristiriidassa asian kanssa, kuulun kirkkoon kai sukulaisuussuhteden takia. en siksi että pelkäisin mitä he sanovat jos eroaisin, vaan jotenkin siksi, kun sukulaiset ovat minulle ihmisyksilöinä tärkeitä ja rakkaita ja minut on liitetty tähän piiriin kirkon kautta.


toisaalta koen metsän pyhäksi paikaksi ja raamatun jumala on mielestäni masentava ja ahdistava huumorintajuton tyranni.


ehkä tämä ristiriita selviää ajan kanssa.

Erosin 17 vuotiaana kun vanhempien luvalla sai silloin erota. Isäni ei ole kuulut kirkkoon vuosikymmeniin ja yritti minustakin kasvattaa pesunkestävää ateistia. Äitikin lopulta erosi muutama vuosi mun jälkeen. Kotitaustallakin on toki vaikutus, mutta suurin syy on että en voi kuulua ev.lut kirkkoon koska siellä ei hyväksytä esim jälleensyntymistä. En voi kuulua laitokseen jonka oppeja en kannata. Vaikka uskoisin että meillä on vain yksi elämä ja sen jälkeen uskovat pääsee taivaaseen ja syntisäkit helvettiin, niin eikö silloin pitäisi riittää uskominen ja syntien anteeksipyytäminen? Ei tarvi maksaa veroja/kuulua kirkkoon, ei niitä taivasosuuksia myydä. Nuorempana olin hyvinkin radikaali, ja käännytin ihmisiä ja usutin eroamaan kirkosta sen kun kerkesin, mutta nykyään ei jaksa enää höyrytä. Kirkossa on se hyvä puoli kuitenkin että sitä kautta voi antaa rahallista apua tarvitseville ja joskus voi itsellekin tulla tilanne jossa ei ole muita avuntarjoajia. Ymmärrän monien pointin siihen. Mutta olen itse valintani tehnyt, ja ikinä en takaisin liity. Kummityttöni ei kuulu kirkkoon, jos minulla on mies joka haluaa välttämättä kirkossa naimisiin, se on sitten väärä mies.

Itse erosin kirkosta kun 18 vuotta täytin. Eroamisen syynä oli lähinnä se, että en koe olevani kristitty pääni sisällä, enkä hyväksy kirkon kielteistä kantaa homoseksuaaleja kohtaan. En nyt välttämättä itse koe kuuluvani seksuaalisiin vähemmistöihin, mutta en toisaalta voi kuulua uskontokuntaan, joka käy jatkuvaa sotaa ihmisten vapautta vastaan. En sinänsä nykyään edes ole mitenkään erityisen kielteinen kristittyjä kohtaan, sillä monelle se varmaankin toimii vallan mainiosti. En usko, että kuuluisin kirkkoon, vaikka uskoisinkin Jumalaan, sillä en näe tarvetta erityiselle organisaatiolle minun ja uskoni välille. En asiasta nyt mitenkään erityisesti vauhkoa tai tuo sitä esille. Jos asiasta tulee puhe mainitsen kyllä, että en kirkkoon kuulu, mutta pohjimmiltaanhan se on oma yksityinen asia. En ole kokenut loukkaavani sukulaisiani, sillä en ole heille edes vahvasti kantaani esiin tuonut. Heillä on heidän oma uskonsa, minulla omani.

joo, kuulun kirkkoon näköjään vaan kunnioittaakseni vanhempieni tekemää nimenantorituaalia minulle. jos mietin miten uskon, ja millaista henkisyyteni on, niin ei se kyllä mene enää yhtään kirkon oppien mukaan ja on jotain ihan täysin muuta.


se ikuinen helvetti kuoleman jälkeen, minusta koko tarina on lattea. jonkinlainen vallankäyttö-pelote aikoinaan....jotta saadaan pakanoita ruotuun....


ja jos se helvetti on, niin, otanpa sen riskin, olen jo tuhoon tuomittu sitten muutenkin.


pitää kattoo mitä minä tän kirkkoon kuulumisen kanssa teen. ajattelin vaan huvikseen kuulua siihen koska minut nyt on kastettu, mutta olla henkisyydeltäni jotain ihan muuta......


olen kyllä iloinen heidän puolesta, jotka kokevat saavansa kirkosta jotain hyvää henkiselle tielleen!


jos ajattelee historiaa, niin onhan kirkolla ja munkeilla kyllä iso sivistyksellinen merkitys, munkit teki ensimmäiset kirjat esim....mutta niin...


historia on mitä on, nyt on nyt.


kristinuskossa on niin paljon mitä en tajua. neitsytäitimyytti, jumala joka uhraa ainoan poikansa, pelkkä isä-poika-pyhä henki....


ja missä ÄITI JA TYTÄR?



ei en voi ottaa sellaista juttua vastaan, jossa on Isä, muttei Äitiä.


no, ristiriidan selvittely jatkuu......

Avominiäni järjestää meille tässä pienen tulikasteen, kun lapsi nimetään.

Eli hän taitaa olla ukkoni suvussa ensimmäisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Minulle se ei merkkaa mitään, mutta kyllä ukkoni on vähän ihmeissään, kierittelee asiaa, että 'mitähän ne muut', että 'vähän tässä hävettää'. Kuitenkin hän tykkää miniästään. Mutta kun he eivät ole naimisissakaan...jne.

Yritän sanoa, että minua ei hävetä yhtään. Kyseessä on ihan aito rakkaus ja välittäminen ja yhteinen sopimus lapsesta ja hänestä kyllä varmasti välitetään. Ei mitään pintakiiltoa. Tiedän, että he järjestävät kauniin nimenantohetken ja minäkin voin siellä jotain kaunista lausua.

Mutta....vanhat körttiläiset, arvatkaa! Ja pojalla on lestadiolaissisko ja veli, tosin puoli sellaisia, mutta yhtä tärkeitä. Tulikasteella tarkoitan sitä, että tässä mitataan nyt pelkkää ihmisarvoa. Saa nähdä kuka tulee, kuka kunnioittaa tilaisuutta, kuka ei. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta.  :)

Esmiralda.



Ymmärrän tuon, minullakin fundamentalistiuskovaiset sukulaiset on yksilöinä ja ihmisinä tärkeitä, vaikka...niin...enpä mene enää uskonasioihin.


Nyt yleistyksenä, ja omasta yksilöllisestä näkökulmastani. se mikä minua on eniten loukannut ja satuttanut näissä 'körttiläisissä', on että he eristäytyvät omiin piireihinsä ja sulkevat kaikki muut 'helvettiin menossa olijat' ulkopuolelleen, eivätkä anna heille mitään arvoa ja...siis nimenomaan, tuntuu kun heillä ei ole sitä ihmisarvoa enää.


esimerkiksi enoni on sitä mieltä, että kaikki jotka eivät ole uudestisyntyneet, tunnustaneet syntinsä ja 'uudestisyntyneet ylhäältä' kristittyinä, ovat jo suoraan Saatanan omia.


kuitenkin, kävin enoni luona viime kesänä, saunoin ja hän oli todella kiva minulle ja vieraanvarainen.....


ristiriita siinä on. hän näytti minulle kristillisiä kirjoituksiaan ja raamatuntulkintojaan ja 'opetti' minua omista näkökulmistaan.


no, tällä systeemillä Suurin Osa ihmisistä on menossa suoraan helvettiin ja suurin osa on Saatanan omia.



Minulle ei taas ole Kristinuskon Saatanaa!


olen sen ulkopuolella, eli tarkoitan 'saatanalla' ihan eri asiaa, silloin kun sitä sanaa jostain syystä tarvitsen käyttää.


NO mutta, minun on vaikea usko sellaiseen Jumalaan, joka valikoi nirsosti vaan muutamia kelvollisia ja heittää suuret joukot sieluja suunnilleen roskiin ja heillä ei ole mitään arvoa.




minä en vaan tajua sellaista.



noh, Helvettiin matkalla ollaan.

                                                 :coolsmiley:


                            Usko = hyvä ja terveellinen.

                                Kirkko = bisnestä toisten

                                              heikkoudella.



                                                 :smitten:

...niin ja kuvio 'tehdään toiset heikoiksi jotta heitä voidaan hallita'


ja miten tehdään heikoiksi:

saamalla heidät häpeämään kaikkea mikä heissä on luonnollista hyvää, ja näin sitten estetään näiden ihmisten oman voiman kokeminen.

esimerkiksi romanttinen rakkaus ja seksuaalisuus, kehon liikuttaminen (etenkin, jos olet nainen)...


isketään mieliin jonkinlainen monimutkainen syyllisyys-järjestelmä, että aina kun he voivat hyvin, tuntevat voimansa, nauttivat tai saavat lisää tietoa, heidän täytyy tuntea tästä häpeää ja syyllisyyttä.



häpeä ja syyllisyys ovat hyviä psykologisen vallan välineitä.


ja psykologinen valta on ensin, ja sen avulla saadaan poliittinen valta massoihin, kun yksilöiden psyyke-tunne-elämä on laitettu solmuun. ja ajatusmaailma 'dogmitettu' niin, että kaikille on vain yksi sallittu ajatusmalli.



 :buck2:

Kirkko tai mika tahansa muu uskonto ovat mielestani niita kaikkein pahimpia busineksen kierattelioita-juuri pelolla ja muiden hyvaksynnalla.
Kaikki luonnollinen, puhdas ja aito ovat kaukana juuri uskonnoista-niinhan naisia on laitettu hirteen noitina, juutalaiset kaasukammioihin ja uskon avulla on hankittu pelkoa, rahaa ja ymmartamyytta-huh

Helvettiin menosta täytyy heittää tänne kommentti, jota naureskeltiin kavereiden kanssa, että mieluummin me nyt mennään helvettiin, kun siellä on hyvää musaa, saa tanssia ja pitää hauskaa, voi mässäillä ihan niin paljon kuin napa vetää ja nukkua niin paljon kuin jaksaa. ;D

Jos siis kyseinen paikka olisi olemassa ja sinne olisi pakosta joutumassa ::)

Isukki sanoi joskus vuosia sitten ovelle tulleille käännyttäjille että 'hänellä on jo hyvä paikka heittämässä hiiliä pesään'  :2funny:  Joidenkin kanssa se keskustelikin, mutta yleensä nämä kaverit häipyivät äkkiä, eivätkä tulleet koskaan takaisin.

No niin, tein sen sitten ja erosin kirkosta. Tuntui ihan oikealta ratkaisulta for now, mutta ei kuitenkaan sellaiselta että tässä samassa mielipiteessä on pysyteltävä koko loppuelämä. Kirkkoa kohtaan ei ole mitään suurempaa angstia, että melko neutraalit ajatukset kaiken kaikkiaan tuosta laitoksesta. Ehkä kun en ole niin kamalan läheisesti ollut ikinä kirkon kanssa tekemisissä. Kirkko on kuulunut elämään vain koulun ja sellaisen kautta, ei niinkään kodin. Mutta seurakunnista koen olevani vieraantunut.

minulta vielä terveiset sellaisille kristityille jotka kokee ehkä että kaikki mitä puhutaan eri tavoin kuin kristinuskossa, on 'harhaanjohtamista'.

Minä kun en elä sellaisessa todellisuudessa, jossa se mitä sanon tai olen, olisi tarkoitettu johtamaan ketään yhtään minnekkään. eli en todellakaan halua olla mikään johtaja, enkä halua että kukaan seuraa minua.

se koko 'johtamisen ja seuraamisen' käsite on ulkona minusta.


mutta nille jotka näkee maailman niin, että kaikki mikä ääneen sanotaan tai näytetään, on lähtökohtaisesti pyrkimys vaikuttaa tai vetää puoleensa perässä...


niin terveiseni on nämä:


minä olen vaan iloinen, mikäli jonkun identiteetti kristittynä ja kristinusko vahvistuu minun olemassaoloni ja sanojeni vastavaikutuksesta. joten Uskokaa, Ylösnouskaa, Seuratkaa Jeesusta, Pelastukaa!

minä olen vain iloinen, jos toisten henkinen vakaumus vahvistuu. ja olen mitä olen vaikka olisin ainoa laatuani koko maailmassa ja kaikki muut kristittyjä.


tää oli silleen vakavasti ja täydestä sydämestä, ilman mitään piiloviestejä tai ironiaa tai sarkasmia.


(en edes aina muista mitä ne tarkoittaa.)

Monen muun tavoin kuulun kirkkoon, ja pidän ev.lut kirkon opetuksia kovin ahdistavina ja tuomitsevina. 

Viimeaikaiset uutiset kirkon pedofiilitapauksista on nostanut karvat pystyyn, ja varsinkin Ville Riekkisen kielteinen kannanotto paljastuneiden pedofiilitapausten julkaisemiseen, on vahvistanut tahtoani erota kirkosta. En saata millään uskoa, että mikään instanssi (eteenkään kirkko) tahtoo puollustaa lasten ahdistelijoita ja hyväksikäyttäjiä. Järkyttävää ja oksettavaa!!!

En tunnista kirkon toimintatapaa omakseni,  joten en ole ev.lut seurakunnan jäsen kovinkaan montaa hetkeä enää.

Kirkko tarvitsee todellista puhdistautumista, monella tapaa, ja varmaan näin tulee käymäänkin.

Luin, että esim. Irlannissa on noussut uuskristillisiä liikkeitä, jotka mm. hyväksyvät sielunvaelluksen ja energiamysteerit aivan toisella tapaa, tulkitsevat Jeesuksen oppeja omalla tavallaan. Siis miksi ei muuallakin?

oon kanssa samaa mieltä näin ulkopuolelta seuraavana, että kirkon pitäisi tehdä joku uusi uskonpuhdistus.


mutta mielenkiintoisia nuo.

Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä läheskään kaikkea mitä Jeesus tarkoitti sanoillaan, mutta siitä mitä ymmärrän, niin tavallaan vaikuttaa siltä, että Jeesuksen sanat on sivuutettu ja unohdettu.


esim. tälläiset 'mammonan keräys suuntaukset'. ns. menestyksen kirkot, taitavat olla jotain todella Jeesuksen sanojen vastaisia. ;)



Jos Jeesus olisi nykyajassa samanlaisena kapinallisena mistä Raamattu kirjoittaa, niin luulen että hän hilluisi ja riehuisi kapitalismia vastaan ja hyökkäisi pörssityypejä kohtaan.

Kuitenkin varmaan useakin kapitalisti on kristitty, vaikka Jeesus sanoikin, että vaikeampi on rikkaan päästä taivaaseen, kuin kamelin mennä läpi neulansilmästä. :)

                                                     :coolsmiley:

               Ahtaita uskontoja ( kaikkihan ne niitä ovat ) tarvitaan ajamaan tämä

                 ihmiskunnan kierto siihen finaalin, joka on suunniteltu. Koska ---

                    suomut ja 3 D kehot lienee kohta toimimattomia tulevaan

                        tarkoitukseensa!

                                                      :smitten:



                             

Sinäpäs sen sanoit, lyhyesti ja ytimekkäästi, Kotkansilmä!  :smitten:

Kommentti vain tähän lauseeseen. Rikkaus tässä tarkoittaa
maalliseen mammonaan kiinnittymistä ja siihen riippuvuussuh-
teessa olevaan immeiseen. Hengen mies/nainen voi omistaa
vaikka mitä maallista runsautta tahansa kuitenkin olematta
riippuvainen ja kiinnittynyt maalliseen - ja "Taivaan portit"
kilvan paukahtelevat auki hänen edessään. Kyse on antami-
sen ja vastaanottamisen tasapainosta. Köyhyyden voittami-
sesta (ja samalla kuoleman  ;) ) :angel:

Minulla ei sinänsä ole mitään kristinuskoa vastaan, ja ylipäätään diggaan ainakin minkä tahansa uskonnon arkkitehtuuria, taidetta yms. mutta ei tällaisellä maailmankatsomuksella joka on sekoitus stooalaisuutta, kapitalismia, ns. mustaa buddhalaisuutta ja ties kuinka monen eri uskonnon kosmologiaa oikein koe, että olisi syytä kuulua ev.lut kirkkoon, niinpä en kuulukaan. ::)

Kiitos näkemyksestäsi Alcedo. en osaa oikein ottaa siihen kantaa, mutta ehkä se vielä mulle avautuu. ja ehkä ei, mutta se ei näkemyksesi arvoa yhtään vähennä.


KV, tosiaan uskonnot ovat kyllä saaneet aikaan hienoa arkkitehtuuria, kuten mysö taidetta, ja munkit pitäneet yllä sivistystä tekemällä kirjoja ynnä muuta. onhan kristinuskokin tuonut paljon hyvääkin kulttuuriin. se nyt yleisellä tasolla, vaikkei neitsytsyntymät ja oman poikansa uhraavat jumalat mulle avaudukaan. ei avaudu kyllä myöskään joidenkin muinaisten pakanauskontojenkaan ihmisuhrit. mutta ei mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin luoda oma henkisyyden muotoni ihan itse, ja olen siihen valintaan myöskin ihan tyytyväinen. erittäin tyytyväinen nykyään, kun olen vahvistunut oman tien kulkijaksi, hyväksynyt yksinäisyyteni ja kun en enää pelkää sitä , etten kuulu mihinkään joukkoon.

Itseasiassa meinasin aikaisemmin kommentoida tuohon raha-asiaan. Nimittäin köyhä materiaalisesti voi olla aivan yhtä kiintynyt ja pakkomielteinen rahasta kuin rikas. Mutta se, että olet köyhä tai rikas ei tarkoita sitä, että olisit automaattisesti riippuvainen siitä. Täytyy aina muistaa se rahan positiivinen puoli, sillä kyllähän monet rikkaat ja varakkaat ihmiset tekevät hyväntekeväisyyttä. He käyttävät palveluita, ostavat tuotteita, jolloin raha kiertää jälleen. Raha ei tee ihmisestä pahaa automaattisesti.

Ei minunkaan mielestä.

Mutta minä en sanonutkaan noin, vaan Jeesus.

Itse kuulun kirkkoon. Tai tuo on harhaanjohtavasti sanottu, sillä itse en tunne kuuluvani mihinkään organisoituun uskontoon  :P
Mutta, nimellisesti vanhempani kuuluvat kirkkoon ja minut on kastettu tähän luterilaiseen kirkkoon.
En ole sen koommin asiasta tehnyt ongelmaa itselleni.Toki voisi tulla halvemmaksi erota kirkosta kirkollis verojen takia mutta... tärkeintä lienee, ettei tee asiasta ongelmaa itselleen.

 Minä erosin justiinsa kirkosta kun en koe mittään tarvetta kuulua kirkkoon mihin ei usko. ((se oli yksi osa oman itsensä löytämistä)). Luonnon uskonnot on enemmän mun juttu.

                                               :coolsmiley:


                  Usko on yksinkertainen asia, tarkoitettu aina kyseiselle ryhmälle.

                    Jotka uskovat, kun heille se todistetaan ( ? ).


                                          :-[   :'(   :angel:   :knuppel2:   :smitten:    :tickedoff:

Olen aika samoilla linjoilla Rakkauden valon kanssa siitä, että kyllä kirkonpiiristäkin löytyy suvaitsevaisuutta ja laajempaa näkemystä. Media vain tykkää nostaa aina niitä negatiivisia ja kohahduttavia näkemyksiä julki. En usko, että läheskään kaikki esimerkiksi vastustavat homoseksuaalien oikeuksia mennä kirkossa naimisiin. Usein ihmisillä on aika tuomitseva näkemys kristinuskosta ja kristityistä, mitä en täysin ymmärrä. Usein samat ihmiset kuitenkin itse uskovat johonkin toiseen asiaan yhtä voimakkaasti. Esimerkiksi oma ystäväni on diakoni, enkä koe, että hän olisi tuomitseva. Lähinnä hän on hakeutunut työhönsä auttamisenhalusta ja aidosta "kutsumuksesta". Vaikka itse en usko, en silti koe pahana sitä jos joku uskoo, vaikka sitten siihen perinteiseen Jumalaan.

Tosiaan tuo vapaus luokanopettajille on astunut voimaan parin vuoden aikana. Siis vapaus kuulua mihin kirkkokuntaan haluaa tai ei mihinkään.

Siihen asti opettajien piti kuulua luterilaiseen kirkkoon. Monet opettajat, jotka syntyjään kuuluivat ortodoksiseen seurakuntaan, piti kääntymään luterilaiseen. Nyt tiedän monen palanneen huojentuneena vanhaan kirkkokuntaansa.

No luokanopettajat ainakin, ei kouluilla ollut varaa palkata erikseen uskonnonopettajia. Suurilla yläasteilla liene eri juttu.

Niin, olen nyt pitkän aikaa miettinyt, että eroaisinko kirkosta vaiko enkö. Kuulun ev lut. kirkkoon. Kirkko ei merkitse minulle juuri mitään, lapset on sinne kastettu, mutta vain suvun painostuksen vuoksi, naimisiin on menty maistraatissa, en myöskään ole käynyt rippikoulua. Jos olen kirkollisissa menoissa, en esim. lue uskontunnustusta, sillä se tuntuisi minusta väärältä. Kyllä minä uskon, mutta en tiedä mihin. Olen sitten monesti käynyt tuola eroa kirkosta sivustolla, ja meinannut erota mutta, en silti tiedä mikä estää, joku, etten uskalla tai jotain. Minusta on kuitenkin väärin kuulua ev lut kirkkoon jos ei sitä tunnusta, tai tuntuu siltä että tehen väärin.
Oletteko muut eronnet kirkosta, miksi? kaduttiko?? ja onko teillä nyt mitään varsinaista uskontoa?

Minä erosin kirkosta aiemmin tänä vuonna. Olin aiemmin kuulunut siihen tavan vuoksi, koska olin aina siihen kuulunut. Ajattelin että kait se on ihan ok kuulua siihen vaikka ei uskoisikaan. Sitten tajusin että se ei ole "ihan sama". Sillä on aivan älyttömän paljon merkitystä mihin rahansa kantaa tässä maailmassa, ja kannattaa miettiä tarkkaan muutenkin mitä tahtoo kannattaa. Minulla on muita opetuksia joista olen saanut paljon apua itselleni eikä niiden "edustajat" varsinaisesti rahassa pyöri. Ajattelin että tuen mieluummin sellaisia asioita joista on minulle ollut konkreettista hyötyä, ja joista olen saanut paljon jo tähän mennessä ilmaiseksi. Minulla ei mitään suurta angstia kirkkoa kohtaan ole ikinä ollut mutta kyllä tuntui helpottavalta jättää jäsenyydet sellaisiin asioihin joiden kannatus tuntui epäaidolta.

Mä oon eronnut kirkosta jo joskus 18-vuotiaana...
Enpä tunne mitään menettäneeni vaikka en kirkkoon kuulukkaan.  :2funny:

Erosin siitä just siks että se on niin kaksinaamainen laitos, jolla ei ole juuri mitään tekemistä pyytettöömän rakkauden, anteeksiannon, armon yms hyveiden kanssa vaan kirkko on täynnä tekopyhiä pappeja ja niiden tekopyhiä juoruämmä-vaimoja...

Tietty osa kirkon henkilökunnasta ovat oikeesti hienoja ja ns. normaaleja ihmisiä, mutta voisivat hekin valita duunipaikkansa paremmin ja tehä työtä vaikka hyväntekeväisyysfirmoissa tai muissa ei niin epäpyhissä paikoissa niin saisivat ansaitsemansa kunnioituksen... ;D

Lisäksi mielestäni on aika tekopyhää pitää yllä jotain instituutiota joka yrittää saada kaikki ihmiset uskomaan johonkin samaan. Se on manipulointia.
Usko on hirveen henkilökohtainen asia ja on ihan vääryys että lapsillekin puhutaan jeesuksesta niinkuin se olisi joku oikea ihminen ja voi sitä pettymystä kun he joskus tajuavat minkä kusetuksen kohteeksi ovat joutuneet.

Mielestäni ihmisen henkisestä tasosta kertoo jotain, jos hän ei kykene käsittelemään henkisyyttä pukematta sitä jonkun ihmisennäköiseen ruumiillistumaan. Henki on henkeä, voisko sen hyväksyä sellasenaan eikä rakentaa henkisyyttä maalliseen kirkkoon, jumalaan, jeeskuseen, violetteihin liekkeihin, kristalleihin, yms ties mihinkä humpuukiin! Ja lakata hokemasta niitä rukouksia, suojauksia, loruja ja taikoja fanaattisesti, vaan OLLA TÄSSÄ JA NYT ja elää elämää sellasena kuin se nyt on ja olla rauhallinen, tyyni ja kiitollinen.

Sitten kun unohtaa kaikki henkiset pakkomielteensä ja rituaalit niin on vapaa.
Sitä se sielu kaipaa, vapautta, tässä hetkessä olemista. Se on mun kokemus.

Ette tajua miten paljon oon lukenut ns. idän henkisen tiedon oppeja ja ties mitä matroja, kysynyt korteilta, soitellut ennustajille, harrastanut päivittäistä meditaatiota ja arkkienkelisuojauksia ja käyttänyt jalokiviä... Vihdoin olen tajunnut miten turhaa se kaikki oli. Henkisyys on tässä ja nyt, se on kaikilla tässä ja nyt. Sitä ei tarvii yrittää.  :)
Miten hiton kauan se kesti tajuta, että ne on vaan ihmisen epätoivosia keinoja paeta todellisuutta ne kaiken maailman rimpsut, loitsut ja taikatavarat!

aivan samaa ole miettinyt minäkin Amber. Olen tehnyt jopa listaa jossa on plussat ja miinukset. Ainut plussa on se että muut ihmiset hyväksyy, vaikka ei sekään ole mikään plussa oikeasti, koska minulle onni on sitä jos saa elää omana itsenään, välittämättä siitä mitä muut ajattelee.

Mielenkiintoista tirjoitusta Tiigris, monesta asiasta olen kanssasi täysin samaa mieltä.



Niimpä, niin, en ole itselleni kehitänyt mitään rituaaleja, koska minusta tuntuu, että ne vie liikaa aikaa minun elämältäni tässä ja nyt, täällä. Kiinnostaa kyllä paljon kaikki, mutta enemmän veri vetää siihen tässä ja nyt elämiseen, haluan auttaa ihmisiä tässä ja nyt, esim vyöhyketerapia tms. Ja kaikki uskonnot ovt tuntuneet aina jotenkin liian rajoittavilta, että se vie koko elämän mukanaan jos siihen alkaa tosissaan. Miten kerkeän auttaa ihmisiä, jos vain kaikki päivät tehen uskonnollisia rituaaleja, kun kuitenkin on omatkin lapset, koti ja itsensä huolehdittavana.

muoks. siis, että, olen miettinyt, että eikö ihminen voi olla oikeasti henkinen, ilman noita kaikkia rituaaleja ja toimintoja.

kiitos, en ollut huomannut ollenkaan tätä :)

Itse en ole koskaan kuulunutkaan kirkkoon.
Tämä siitä syystä että minun ollessa pieni, äiti ja isä olivat adventisteja, johon kuuluu se että itse kastaudutaan. En ikinä halunnut kastautua tuohon kirkkoon kun en koe sitä omakseni. Kuten en mitään "valmista" kaavaa, uskontoa. Kaikki uskonnot ovat mulle samaa, eri kielin puhuttua tarinaa Korkeammasta.
Suotakoon jokaiselle oma uskonto ja uskonsa, MUTTA ajankohtaisena aiheena pakko sanoa, että se että ev.lut kirkko on yhteiskuntarakenteissamme niin tiukasti vielä nykypäivänä, on väärin. Toivottavasti tähän tulee muutos.. :) 

Minusta ois mahtavaa, jos joku henkinen yhdistys ostaisi omistukseensa jonkun oikean kirkon, jossa voisi sitten käydä vannomassa valat tarvittaessa ja vaikka meditoimassa ja hiljentymässä muutoin. Luterilaisten tilaisuuksissa käy nykyisin kovin vähän porukkaa, että varmasti joku kirkko joutaisi hyvinkin toisenlaisille henkisille ihmisille käyttöön. Ja toisaalta itse koen, että kirkkorakennuksissa on hartautta ja pyhyyttä ja ylentävä tunnelma yleensä, nimenomaan vanhoissa kirkkorakennuksissa. Olen aina tykännyt käydä katsomassa kirkkoja, niissä on jotain erityistä.

Puhutpa viisaita, Selkälokki!!!

Onhan Irlannissakin herännyt jonkinlainen uuskristillisyys, jossa hyväksytään ihmiset siten kun ovat ja jopa uskotaan jälleensyntymiseen. Enkeleitä hiuksissa-kirjasta löysin tämän ilmiön.

Siis esim. Huuhaa-uskovaiset...kuulostaa kylläkin vähän kuin entisajan hihhulit. Tai joku 'hyvän tilan'-kirkko tms. nättiä.  ::)

Pitääpä lukea tuo kirja!

Hyvän tilan-kirkko kuulostaa aika mukavalta...Sitä odotellessa  :angel:

                                    :coolsmiley:

                Aikoinaa, jo runsaita vuosia sitten menin vanhaan kirkkoon Amterdamissa,

                  hillitty hämäryys siellä vallitsi, paitsi että olikin kirpputori.

                           
                                            :smitten:

Minäkin tykkään kirkkorakennuksista ja se hyvä puoli valtionkirkossa on että nuo rakennukset säilyvät alkuperäisinä. Englannissakin oli joka paikassa vanhoja kirkkoja ties minä yökerhona ja autokorjaamona.

Toivottavasti ei kuitenkaan stppi klubina...  ;D

                                       :coolsmiley:

                  JESS, nän jälkikäteen olen löytänyt nuo hienot rakennelmat (inhoan kirk, usk.)

                    tosin vaan  kiorjoista. kuinka onkaan monimutkaista rakentaa suuri

                      kolosaalinen pytinki, noin vaan ilman mitään ins. piirustuksia.

                         Jenn Follet taivaan pilarit ja joku jatko osa. sekä

                             joku? " meren katetraali," tai sinnepäin...

                                no tekijä oli toinen.

                                                                  :smitten:


                             

Jos kaikki eroavat kirkosta, kohta ei enää riitä rahaa diakoniatyöhön ym. humanitaariseen apuun mitä kirkko kuitenkin kaikesta p:sta huolimatta tekee köyhimpien ja syrjäytyneimpien hyväksi... Asioilla on aina vähintään kaksi puolta...

Olet oikeassa, RV, nyt on kritisoitu vain sitä mistä ihmiset odottavat tukea ja huomiota. Hyvä näinkin.
Mutta unohdetaan, ketkä ovat tosi tarpeessa kirkon apuun, leivästä kiinni ja selviytymisestä. Ja se unohdettu mitä hyvää kirkko tekee.

Joskus ihmettelen, miten miedän suomalaisten olisi käynyt ilman luterilaista arkista, työntäyteistä, kurinalaista uskontoa tässä vaikeassa kylmässä maailman kolkassa.

Itse olen maailmanuskontojen kannattaja (kaikessa hyvää ja heikkoa ja takana valtataistelut) mutta kasvanut luterilaisesta uskonnosta, saanut monta hyvettäkin, mutta myös pelkoja. Ehkä ne pelotkin ovat olleet opettajiani.

Me emme tiedä kaiken tarkoitusta, kaiken heikkoutta emmekä hyvettä. Ehkä historia vasta joskus!

Olen löytänyt bahai-uskonnosta paljon hyvää ja ystävät siellä ovat odottaneet milloin tulen mukaan. Olen sanonut, että en voi olla bahai, koska tykkään punaviinistä. Aika kulmikasta. KUn kerran sanoin ukolle, että mitäs jos kääntyisin siihen uskontoon. Ukko melkein tulistui siellä saunan lauteilla ja sanoi: - Jos haluat loukata minua ja sukuani, niin voithan sen tehdä.

Näin lujassa on vanhat tavat ja näkemys, vaikka ukkoni on aina toivottanut bahai-ystäväni tervetulleeksi avoimin sydämin.  ???

Uskon, että kirkko muuttuu, sen sisältö ja arvot. Odotan sitäkin, kun Vatikaanin vanhat kirjaston aarteet avautuvat kaikkien luettavaksi ja tutkittavaksi. Silloin viimeistään tapahtuu eräänlaista uskonpuhdistusta. Mutta aina jää niitä ryhmiä, jotka haluavat pitää kiinni omistaan ja ainakin vallasta TIETÄÄ SE OIKEA.

Ja kirkosta voisi tulla vielä se henkinen keskus, josta jokainen omalla ymmärryksellään ja uskollaan voisi löytää rauhan tyyssijaa ja veljeyttä. Ehkä vielä jonakin päivänä siihen liittyvät ne tuhannet ja tuhannet laajemmasti ajattelevat mukaan. Ja ehkä juuri heidän ansiostaan kirkon oli tarkasteltava itsekriittisesti toimintaansa.

Onkohan ajatukseni liian utopistisia tai illuusiota vain?  ::)

Miksei tota kirkkoa voitais vaan lopettaa?  :2funny: ;D

Kun tietäisi miten paljon Raamattu on kopeloitu yleisen 'hyvän' hyväksi.  ::)

                                            :-*

          IHMISYKSILÖLLÄ on ihan hieno tapa kokea tuntemuksia, mutta tuo raamattu ei kyllä

             kuulu niihin. Sehän pitää sisällään vain rajoituksia jotka estävät kokemuksia.


                                                   :knuppel2:   :police:    :tickedoff: 


                                                                           :smitten:

Onneksi Jeesuksen opettamat vertaukset ovat säilyneet hyvin siellä - IHAN parasta luettavaa  :smitten:

                                          :coolsmiley:


                 JEESUS !  Kuka se oli?


                                                         :knuppel2:

Osuvaa tektsiä!  ;)

Kyllä  :smitten:

Mietin tuota Jeesusta itsekin ja oikeastaan sitä, miten Jeesus sai alkunsa.

Maria siis oli raskaana, kun Joosefin kanssa lähtivät toimittamaan veroja. No kysymys kuuluu: Onko Joosef Jeesuksen isä vai oliko joku muu? Yritettiinkö Enkelillä peittää esim. aviorikos? Jos näin on tehty, niin eikö silloin raamatun teksti ole hieman ristiriidassa moraalikäsityksen kanssa, jota se opettaa?

 ???

                                          :coolsmiley:

                 RAAMATTU, tuo jälkikäteen kerätty kokoelma tupailta juttuja.

                    Kaikki totta, kun MOOSES sano, ehkä joskus, tai sitten ei.


                                                           :smitten:

                                          :coolsmiley:


          HEI ! Tehän alatte ymmärtää. Uskotaan mitä uskotaan, pääasia, että uskotaan!

              Koska SE pelastus kulkee aina ja kaikenaikaa mukanamme, Eli USKO jo

                     viimeinkin ITSEESI, siis pelkästään, ei uskontoon kytkettyjä

                            markkina MIEHIÄ jotka vuosituhansia ovat kyllä

                                myyneet hyvin. Olethan sinäkin kirkossa.

                                    Pelkäät menettäväsi taivasosuuden,

                                         jos et maksa kymmenyksiäsi.



                                                          :smitten:

En pelkää  :smitten:

                                                         :coolsmiley:


                  Maailmankaikkeus kaikkine tuhansine miljardine univerumineen on kuitenkin

                   niin metka kaikkeus, että jos johonkin uskoo, niin se lienee todennäköisesti

                       melkoisen samantekevää minkä muodon ja ominaisuudet sille antaa,

                                             KUNHAN USKOO.


                                                           :smitten:

 :smitten:

                                                  :coolsmiley:


        Rakkaus, tuo alkulähteestään riippumaton energia, lienee meitä kaikkia elävöittävä

               hiillos, joka odottaa vaan !!!

                                                                 :smitten:

Itse päädyin aikoinani eroamaan... Tämä teksti vahvisti päätöstäni:

YKSINKERTAISIN JA PARAS SYY:
 1. Kirkosta eroaminen on helppoa ja sen voi suorittaa osoitteessa eroakirkosta.fi. Lisäksi kirkosta eroaminen on helpoin tapa säästää merkittävä summa rahaa. Mikään alennuskuponki ei samaan pysty. Eroamalla autat myös kaikkia oikeuksistaan taistelevia vähemmistöryhmiä sekä nopeutat yhteiskunnan positiivista kehitystä.

PERIAATTEELLISET SYYT:
 2. Jos käyt kirkossa korkeintaan muutaman kerran vuodessa, sinun on turha olla sen jäsen. Kirkossa käyminen ei tee sinusta kristittyä yhtään sen enempää kuin autotallissa käyminen tekisi sinusta auton.
3. Vaikka kävisit kirkossa muutaman kerran vuodessa, siihen ei ole silti järkeä kuulua. Monet meistä käyvät vuodessa myös muutamaan otteeseen museossa, mutta harvat silti kuuluvat museovirastoon.
4. Jollet usko kirkon oppeihin, et välitä kirkon opeista, et tunne kirkon oppeja tai olet jopa sen opetuksia vastaan, sinun ei tule kuulua kirkkoon. Uskonnosta välinpitämätön, epä-uskonnollinen tai ateisti omaa yhtä hyvän syyn kuulua kirkkoon, kuin liberaali omaa syyn kuulua Vasemmistoliittoon.
5. Tuet jokaista järjestöä johon kuulut. Kuulumalla kirkkoon allekirjoitat nimellisesti sen opit ja tuet sen toimintaa verotuksellisesti. Kirkoon kuulumisessa ongelma on vielä suurempi, koska sen valta-asema perustuu lähes kokonaan suureen uskonnottomaan jäsenmäärään.
6. (x) Osoitat suoraselkäisyyttä seisoessasi arvojesi takana.
7. Kirkko levittää käsitystä, että kirkosta erottaisiin pelkistä verotuksellisista syistä.
8. Kuulumalla kirkkoon tuet myös heidän harjoittamaansa lähetystyötä (= kristinuskoon käännyttämistä), mikä tuskin tukee näkemyksiäsi.
9. Kirkko vähättelee uskonnottomien lukumäärää systemaattisesti, vaikka todellisuudessa uskonnottomia on suomessa miltei 15% ja heidän lukumääränsä kasvaa eniten muihin uskontokuntiin verrattuna.
10. Ev.lut. kirkon tutkimukset ovat puolueellisia. Niissä mm. selitellään suomalaisten heikkoa kirkossakäyntiä uskon yksityistymisellä, vaikka todellinen syy on uskon ja sen arvojen vieraantumisessa.
11. Kirkon vaikutusvalta ja suosio ovat jatkuvassa laskussa, mutta siitä huolimatta kirkko ei vähennä toimintaansa, vaan työntekijöiden määrä kasvaa ja he "hääräävät muualla".
12. Kirkko suorittaa julkisia virallisia siunaustilaisuuksia myös ei-kristityille vainajille. Esimerkiksi vuonna 2005 kirkko siunasi Aasian tsunamionnettomuudessa menehtyneet, vaikka kaikki heistä eivät kuuluneet kirkkoon. Vastaavasti samana vuonna kirkko siunasi Suomen sisällissodan (1918) johdosta keskitysleireillä teloitetut punaiset, koska tämä "kunnioittaa punaisten ihmisarvoa", siitäkin huolimatta, että suuri osa punaisista teloitetuista oli kommunisteja ja siten marxilaisen tradition mukaan ateisteja.
13. Kirkko jakaa sanomiaan jokaiseen suomalaiseen kotiin huomioonottamatta sitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Nämä julkaisut jaetaan myös kotitalouksiin, joilla on mainoskielto. Tällaisia julkaisuja ovat mm. "Kirkko ja Me", "Kirkko ja Koti" jne.
14. Kirkko on kaksinaismoraalinen järjestö. Toisaalta se saarnaa armosta, mutta kuitenkin taistelee tasa-arvon toteutumista vastaan (ks. vähemmistöoikeudelliset syyt).
15. Sotilaalliset ja oikeudelliset valat vannotaan edelleen kristinuskon Jumalan nimeen, vaikka suurelle osalle valan vannojista jumalan nimi ei merkitse enää yhtään mitään.

VEROTUKSELLISET JA MUUT EKONOMISET SYYT:
 16. Verotuksellinen rasite voi olla huomattava, jopa etelänmatkan verran vuodessa (keskiverto veronmaksaja maksaa elämänsä aikana kirkollisveroa 13 500 euroa(81 000mk !!!) sekä 1 700 euroa yhteisöveron muodossa)! Tosin jos etelä ei kiinnosta, tässä pienehkö lista kirkkoa eettisemmistä sijoituskohteista.
17. Kirkko saa valtiolta tukea yhteisöveron muodossa, mikä peritään jokaiselta järjestöltä ja yritykseltä. Kirkon omaisuus on valtava ja se kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta tälle rahalle ei löydetä järkevää käyttöä; kirkko istuu kirstunsa päällä.
18. (x) Syystä ettei Wiccaa hyväksytty viralliseksi uskonnoksi.
19. Kirkko on nykyisellä suosiollaan ja toiminnallaan yhteiskunnallisesti erittäin kallis seremoniamestari. Varsinkin kun otetaan huomioon kirkollisten seremonioiden yksipuolisuus ja mielikuvituksettomuus.
20. Vaikka ev.lut. kirkon suosio hiipuu, uusia kirkkoja rakennetaan ympäri Suomea, vaikka vanhatkin ovat käyttämättä. Tulevaisuudessa kirkkorakennuksista koituu yhteiskunnallisia ongelmia, kun niitä ei kulttuurisista syistä voida purkaa ja niiden soveltuvuus muihin tarkoituksiin on heikko.
21. Kirkolla ei ole suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa enää ainuttakaan latenttia tehtävää. Yhdysvalloissa kirkot suorittavat suuren osan valtiollisesta hyväntekeväisyydestä, kun taas Etelä-Euroopassa ne ylläpitävät kulttuuria.
22. Kirkkohäät ovat suurin syy nykyiselle kirkkoon kuulumiselle, silti niiden järjestäminen kirkossa, kirkkoon kuulumattomana, on halvempaa kuin kirkkoon kuuluminen tämän toimituksen takia. Suomessa laadukkaasti kirkkoon kuulumattomien häät järjestää Pro-Seremoniat ry.
23. Kirkko käyttäytyy nykyään kuin liiketoimintaa harjoittava yritys, tosin yrityksistä poiketen se ei maksa veroja ja harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa. Suomen valtavaa valtion velkaa olisi helppo vähentää kirkon varoista.

KASVATUKSELLISET SYYT:
 38. Uskonnonopetus on pakollinen valtion kaikissa julkisissa kouluissa, jopa lukioissa. Tiedän syy on selitetty sekavasti, korjataan myöhemmin.
39. Uskonnonopetuksessa kuuden ensimmäisen luokan ajan opetetaan lähinnä raamatun tarinoita ulkoa. Opetus ei ole objektiivista ja sen ainut tarkoitus on luoda sisäänrakennettu pohja kirkollisen sanoman hyväksymiselle.
40. Vaihtoehtona uskonnonopetukseen tarjotaan ET:n opetusta, joka toimii lukiossa verukkeena sille, ettei uskonnonopetusta yritettäisi kiertää (esim. eroamalla kirkosta).
41. Valtion julkisissa kouluissa kristinuskolla on erityisasema mm. joulujuhlissa, aamuhartauksissa, lukuvuoden avauksissa ym.
42. Koulujen Kristus-myönteisyydelle ei löydy muuta syytä kuin pidättää nuoret normeissa, mikä heikentää heidän kriittistä ja itsenäistä ajatteluaan.
43. Kirkolla on valtava tarve toimia lasten keskuudessa ja levittää heihin oppejaan, jotta saisi heidät tulevaisuudessa auktoriteettinsa alle.
44. Sosiaalinen paine pakottaa vieläkin useita nuoria käymään rippileirin, vaikka se sotii vastaan heidän vakaumustaan. Näiden nuorten keskuudessa kirkkoon liittyminen on myös ahkerinta, vaikka yhä useampi 20-30-vuotias nuori eroaa jälleen kirkosta. Toki rippileirillekkin on olemassa heikommin tunnettu vaihtoehto protu.
45. Eroamalla kirkosta annat tuleville sukupolville paremman mahdollisuuden oman maailmankuvan ja uskonnon valintaan.
46. Suomalaisissa kouluissa ei ole kunnollista saatikka pakollista seksuaalivalistusta. Vaikka syy tähän on virallisesti resurssipula, on myös uskonnollisilla piireillä vaikutus asiaan. Kirkolliset piirit pitävät uskonnonopetusta arvoasemassa arvaamattomassa ja pitävät aktiivista seksuaalisuutta edelleen syntisenä. Puutteellinen sukupuolivalistus lisää sukupuolisairauksien leviämistä sekä ei-toivottuja raskauksia (ks. kohta 64).
47. Jatkuvasti puhutaan videopelien ja television haitallisista vaikutuksista nuorisoon, mutta kenelläkään ei ole käynyt mielessä se surullinen tosiasia miten vaarallinen raamattu on (jumala kunnostautuu raamatussa tappamalla suoraan 371 186 ihmistä, lisäksi hän määrää tapatettavaksi 1 862 265 ihmistä). Uskovien keskuudessa syntyvä suvaitsemattomuus ja sen aiheuttama väkivalta ovat yksilölle ja yhteiskunnalle paljon tuhoisampia kuin mitkään videopelin tai television aiheuttamat vahingot (ks. kohta 100).
48. Kirkko itsekin tietää, että alle 15-vuotias on vielä suhteellisen helppo kasvattaa uskoon, mutta kriittisesti ajatteleva yli 25-vuotias on jo lähes toivoton tapaus.
49. Kirkko ei jätä nuorisoa rauhaan edes kesäfestareiden ajaksi, vaan kristillinen lähetys ilmestyy lähes jokaiselle kesätapahtumapaikalle ja vielä usean eri uskonsuuntauksen voimin.
50. (x) Koulujen tarjoama kristillinen kasvatus ei juuri ota esille ympäristöystävällisyyttä.
51. Uskonnonopetus tarjoaa heikon moraalisen kasvatuksen. Uskonopetuksen sanoma on pikemminkin auktoriteettien kunnioittaminen ja arvojen ulkoa opettelu, kuin aitojen järjellisten moraalisten käsitysten muodostuminen.
52. Kristillisillä ryhmillä on vieläkin erityisoikeus kertoa uskostaan koulussa, kuten myös jakaa raamattuja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimivat Gideonveljet.
53. Nykyinen koulutusjärjestelmä on itsestään ristiriitainen. Samalla se opettaa kriittistä ajattelua, mutta myös painottaa, että uskonasioissa on kunnioitettava auktoriteetteja. Esimerkiksi ala-asteella opetettava kreationismi (= maailman luominen) on ristiriidassa sivistyneemmän evoluutio-opetuksen kanssa.

VÄHEMMISTÖOIKEUDELLISET SYYT:
 54. Kirkko on näennäisdemokraattinen yhteisö, joka on aina pönkittänyt hallitsevan enemmistön valtaa ja syrjinyt vähemmistöjä.
55. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ainoastaan paperilla; suurin syy tähän on vanhoillinen patriarkaalinen yhteiskunta, jota kirkon arvot ylläpitävät.
56. Suomessa ongelmallinen alkoholinkäyttö on peräisin 1800-luvulta, jolloin luterilainen etiikka teki juomisesta syyllistettävän. Sama etiikka vaikuttaa vieläkin siihen, ettei Suomessa muista Euroopan-maista poiketen harjoiteta humaania päihdepolitiikkaa. Suomen päihdepolitiikka on luonteeltaan kriminalisoivaa ja syyllistävää, mikä tutkitusti ainoastaan pahentaa päihdeongelmaa.
57. Seksuaalisilla vähemmistöillä ei Suomessa ole vieläkään tasavertaisia oikeuksia. Merkittävimmät tasa-arvon vastustajat löytyvät ev.lut. kirkon konservatiivisesta siivestä.
58. Muilla uskonnoilla on epätasa-arvoinen asema verrattuna kristinuskoon, joka nauttii Suomessa lähes monopoliasemasta.
59. Jos kirkko olisi kuin mikä tahansa muu yhtiö, se olisi tuomittu useasti määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
60. Suomessa on vielä noin 60 päivää vuodessa, jolloin kauppoja ei saa pitää auki. Syyt ovat lähinnä uskonnollisia.
61. Kirkko harjoittaa yhä moraalitonta lapsikastetta. Pieni lapsi ei vielä kykene vaikuttamaan omaan uskonnolliseen asemaansa. Lapsikaste on myös turha yhteiskunnassa, jossa suurin osa kansasta ei enää usko helvettiin.
62. Eutanasian laillistamisen hyväksyisi jo yli puolet suomalaisista, tästä huolimatta kirkon sana on niin painava, että tämänkin tasa-arvoaskeleen ottamisessa menee vielä vuosikausia.
63. Vankiloissa ev.lut. kirkolla on erityisoikeus levittää sanomaansa, ja uskoon tulemisella voi jopa saada armahduksen. Tästä huolimatta vangeilta puuttuu monia muita heille tärkeämpiä oikeuksia.
64.Suomen aborttilainsäädäntö on jäljessä muista EU-valtioista. Suomessa naisella ei ole täyttä itsemääräämisoikeutta vaan abortista päättävät lääkärit, usein omaan moraalikäsitykseen pohjautuen.
65. Kirkko harjoittaa hyökkäävää politiikkaa kaikkia kirkon ulkopuolisia, nopeasti kasvavia uskonnollisia ryhmittymiä vastaan, koska niiden huomattava kasvu uhkaa kirkon monopoliasemaa.
66. Kirkko on myös tehnyt vääristelevän tutkimuksen "saatananpalvonnasta suomessa", jonka tarkoitus on ainoastaan kasvattaa kirkon valtaa mediapaniikin avulla. Tutkimuksessa kirkko niputtaa myös korkeasti koulutetut filosofiset satanistit saatananpalvonnan alle, koska heidän poliittiset mielipiteet, mm. kirkon verollepanosta, huolestuttavat kirkkoa.
67. Sen sijaan että kirkko voisi julkisesti hyväksyä ja tunnustaa homoseksuaalisuuden, se tarjoaa näille yksilöille "sielunhoitoa". Kirkon työntekijät eivät vieläkään saa solmia parisuhteita saman sukupuolen edustajan kanssa.
68. Suomessa ei toistaiseksi ole lakia keinohedelmöityksestä. Sellainen on kuitenkin suunnitteilla, mutta ongelman tuottaa uskonnollisten ryhmien painostus, mitkä eivät sallisi keinohedelmöitystä kuin naimisissa oleville nainen - mies parisuhteille. Täten yksinasuvat naiset, avoliitossa elävät sekä lesboparit päätyisivät eriarvoiseen asemaan.
69. Ev.lut. kirkko ei aina puhu itsestään ev.lut. kirkkona, vaan paikkakunnan seurakuntana, mikä loukkaa kaikkia muita uskonnollisia ryhmiä kirkon ulkopuolella. Jopa Maarekisteri tuntee termin 'pitäjä' eli sen teo/feodaalisen yksikön jonka tuli ylläpitää pappi
70. Suomessa hautaus on sallittua ainoastaan tietynlaisella maaperällä, jotka kaikki ovat kirkon omistuksessa ja joista se ei suostu luopumaan.

MUUT MORAALISET SYYT:
 71. Suurin syy humanistisen etiikan vielä heiveröiselle levinneisyydelle piilee kirkon seinien sisällä, missä ei suostuta luopumaan tuhansia vuosia vanhasta kristillisestä etiikasta.
72. Kirkolla on vieläkin hautapaikkamonopoli, eikä se suostu antamaan tehtäviä kuntien hoitoon. Kun hautapaikoille annettiin samat hinnat, loi kirkko ylimääräisiä oikeuksia kirkkoon kuuluville.
73. Kirkko on niin huolissaan suosionsa laskusta, että se yrittää kasvattaa suosiotaan vippaskonsteilla, mm. massiivisella mainonnalla ennen jokaista kirkollisvaalia.
74. Verrattuna valtioon saatikka oikeisiin hyväntekeväisyysjärjestöihin, kirkko kuluttaa pienemmän osan budjetistaan hyväntekeväisyyteen.
75. Kirkon tekemässä "hyvässä työssä" yleensä unohdetaan, että se kohdistuu lähinnä ihmisiin, jotka ovat muiden uskontojen tai huumausaineiden "orjuuttamia". Kirkko itse ei ota huomioon omaa syrjivää vaikutusta mm. seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
76. Kirkko on ainut järjestö, jolla on oikeus veronkeruuseen; mikäli kirkko lähettäisi vuosittaisen laskun, kuten muut järjestöt tekevät, sen jäsenmäärä romahtaisi katastrofaalisesti.
77. Kirkon harjoittama "hyvä työ" on samalla myös käännytystyötä, ja verrattuna moneen muuhun hyväntekeväisyysjärjestöön, sen työntekijät toimivat palkalla valtavan byrokratiakoneiston alla.
78. Jo valmiiksi lihava kirkko saa bruttokansantuotteesta (n. 1%) suuremman palan kakkua mitä kehitysmaat saavat (vuonna 2003, 0,348%), vaikka jälkimmäisillä olisi varoille huomattavasti enemmän ja parempaa käyttöä.
79. Uskonnollisten "pilkkalakien", erityisoikeuksien ja pakollisten pyhäpäivien olemassaolo sortaa kaikkia muita uskontokuntia. Varsinkin 15% uskonnottomien osuus on vähintäänkin epäoikeudenmukainen.

MUUT SYYT:
 80. Kirkko hyväksyy sisällään kultteja, kuten lestadiolaisuuden.
81. Monet näistä kulteista toimivat autoritäärisesti, eivätkä salli jäsenilleen omantunnon vapautta: eroaminen on vaikeaa ja saattaa hajottaa perheitä.
82. Kaikki uskonnot, joilla on absoluuttinen näkemys kuolemanjälkeisestä elämästä käyttäytyvät kuin valtavat kultit. Kristinusko on tällainen.
83. Kirkon syyllistämät okkulttiset uskonnot (yleensä pakanauskonnot), eivät ole yhtään sen ”okkulttisempia” (= okkulttinen, salatiede), kuin kirkon opetuksetkaan. Ne ovat vapaasti saatavilla useammissa kirjastoissa, kirjakaupoissa ja jopa internetissä. Mielenkiintoa lisää kritiikin tulevan järjestöltä, jonka oppien mukaan uskolla, rituaaleilla, rukoilulla ja kirkollisveronmaksulla voi vahvistaa jumalsuhdetta, millä saavuttaa kuolemattomuuden (tai ainakin välttyy helvetiltä, joka on alun perin kirkon keksintö).
84. Kristinuskon fundamentalisoituminen ja fanatisoituminen on surullinen fakta, joka saattaa tulevaisuudessa uhata demokraattista yhteiskuntaa.
85. Kirkko hyväksyy piireihinsä myös muslimit, hindut, ateistit ja uuspakanat; ainoana absoluuttisena liittymisehtona on veronmaksu.
86. (x) Vaikka tiedeyhteisö on jo aikoja sitten hylännyt kreationismin, ev.lut. kirkko pitää siitä vielä kiinni. Tosin kirkko ei nykyään enää uskalla ottaa siihen kantaa, koska aihe on "liian arka".
87. Kirkko kerää riveihinsä edelleen paljon psyykkisesti sairaita, joiden pitäisi hakeutua hoitoon, ei kirkkoon. Vaikka kirkko kykenee auttamaan monia heistä, se myös ylläpitää ongelmaa. Nykyaikainen psykologia on useasti tuominnut aktiivisen/fanaattisen jumaluskon psykiatriseksi häiriöksi.
88. Työttömyys koetaan suomessa vieläkin moraalittomana ja työttömyyttä pidetään työttömien omana vikana - kiitos kristillisen etiikan.
89. Suomessa harjoitetaan vieläkin ajoittain uskonnollista sensuuria mm. kirjoissa.
90. Nopein tapa nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä on erota kirkosta. Kun riittävän moni eroaa, kirkon paine liberalisoida itseään kasvaa, ja riittävällä eroaallolla kirkko erotetaan valtiosta ja uskonnonopetus lakkautetaan.
91. Kirkon omilla työntekijöillä ei ole vieläkään täyttä vakaamuksenvapautta; he ovat negatiivisessa asemassa muihin kirkkoon kuuluviin ryhmiin verrattuna.
92. Kirkolla on paha tapa painottaa joka joulu kristillistä sanomaa, joka ilmenee mm. lastentarhojen/koulujen/partion joulunvietossa, tavaratalojen musiikissa sekä tv-ohjelmissa. Useissa tapauksissa kirkko saattaa jopa kutsua paikallisen lastentarhan joulunviettoon paikalliseen kirkkoon.
93. (x) Kristillisellä kulttuurilla ei ole yhtään enempää tekemistä suomalaisessa kulttuurissa, kuin tuhannen ja yhden yön saduilla. Päinvastoin, kristinuskolla on ollut merkittävä osuus alkuperäiskulttuurien häviämisessä, joita monet kulttuurijärjestöt yrittävät nykyään epätoivoisesti pelastaa. Esimerkiksi monet kirkot rakennettiin vanhojen pakanallisten uhrilehtojen paikoille. Kiitos kommenteista tätä koskevan palautteen lähettäjälle. Sivu uusitaan heti kun ehditään.
94. Kirkolla on vieläkin epätoivoinen tarve olla "koko kansan kirkko". Kun kirkosta eroaminen on yleistynyt, on kirkko painottanut "oman läsnäolonsa merkitystä elämän kohokohdissa", kieltäen jälleen todellisuuden.
95. Kirkkoon kuulutaan yhä vähemmän uskonnollisista syistä, tärkeämmäksi ovat osoittautuneet nuorilla mahdolliset kesätyöpaikat ja kirkkohäät.
96. (x) Kirkko on oppeineen äärimmäisen ihmiskeskeinen eikä ota mitään selkeää kantaa eläinten kohteluun.
97. (x) Kirkon tarjoama maailmankuva korostaa maapallon kuulumista ihmiselle ja siten on osasyyllinen ympäristön saastumiselle.
98. Kun kerrot erostasi kavereillesi, yllätyt miten positiivisesti monet ottavat tiedon vastaan. Itse asiassa yhden ihmisen ero saattaa aikaansaada lumipalloefektin, jolla kymmenet muut lähipiiristäsi eroavat: he eivät näe asiaa enää tabuna tai tiedostavat oman kirkkoon kuulumisensa.
99. Jos kuulut kirkkoon huvin vuoksi, voisit yhtä hyvin erota huvin vuoksi.
100. Kristinusko kaikkine kirkkoineen on historiansa aikana osoittanut olevansa vaarallisin ja epäinhimillisin laitos, joka on koskaan ollut. Kenenkään muun nimissä ei ole teloitettu yhtä montaa ihmistä kuin Jeesuksen.

Uups, paljon on sanoja. Mistä tuollainen on löytynyt?

http://meteli.net/foorumit/10001/19666
http://www.adressit.com/eroakirkosta

[/color][/i]

Jos kirkko on mustavalkoinen ja puolueellinen, niin voin sanoa, että tuokin teksti oli niin puolueellista, mustavalkoista ja monin osin erittäin virheellistäkin tekstiä että huhhuijaa... Oli siinä toki paljon kohtia jotka pitävät paikkansa... Kannattaa silti suhtautua kriittisesti kaikkiin lähteisiin...  ;)

Joo, ei sitä pelkkien lähdetekstien perusteella kannata päätöstään tehdä missään asiassa :)
Mielenkiinnosta kysyn, että mitkä kohdat ovat niitä virheellisiä??
Itse kun en ole mikään asiantuntija näissä jutuissa  ;)

No juu, on jollain ollu tekemisen puute tai jotain kun on jaksanu noin pitkästi raapustaa ::) Naurettavaa. Erotkaa jos erotuttaa ja älkää jos siltä tuntuu, simppeliä.

Ääh, just ajattelin etten jaksais sen tarkemmin, mutta okei.  ;) :D Laitan tähän ne silmiinpistävimmät virheelliset kohdat:

Lisäksi kirkosta eroaminen on helpoin tapa säästää merkittävä summa rahaa

En muista tarkkoja summia, mutta kuitenkin kirkollisvero on todella pientä siihen verrattuna mitä sillä saa kirkosta jos vain haluaa. Suurin osa toiminnasta ja palveluista kun on sitten muuten ilmaisia. Kerhot yms. yms. Missä muussa yrityksessä on näin?  ;)

Kirkossa käyminen ei tee sinusta kristittyä yhtään sen enempää kuin autotallissa käyminen tekisi sinusta auton.

Tämä on sitten oma mielipiteeni: Ei niin, mutta ei kirkossa käymättömyyskään tee sinusta ei kristittyä. Se on enemmän henkilökohtaisen uskon, kun minkään kirkossa käymisen asia...

Eroamalla autat myös kaikkia oikeuksistaan taistelevia vähemmistöryhmiä sekä nopeutat yhteiskunnan positiivista kehitystä

Ev.lut kirkko tekee myös hyvin paljon humanitaarista pyyteetöntä auttamistyötä ilman uskon tuputtamisia tai muita vaateita. Esimerkiksi diakoniatyö auttaa useita sellaisia ihmisiä/ihmisryhmiä joita kukaan muu ei enää auta tai huoli... Varsinkin ns. erityisdiakonia.

7. Kirkko levittää käsitystä, että kirkosta erottaisiin pelkistä verotuksellisista syistä.

Eikai ole sanottu missään että pelkästään tästä syystä. Totuus kuitenkin on juuri se, että näinkin tapahtuu joidenkin kohdalla.

11. Kirkon vaikutusvalta ja suosio ovat jatkuvassa laskussa, mutta siitä huolimatta kirkko ei vähennä toimintaansa, vaan työntekijöiden määrä kasvaa ja he "hääräävät muualla".

Leikkauksia on jo tehty nyt hurjasti. Toimintaa ja työntekijöitä vähennetty, budjetteja tiukennettu jne. Tämä tulee todennäköisesti vain lisääntymään jos erotahti jatkuu hurjana... Työntekijöiden ja toiminnan määrä ei siis todellakaan ole kasvusuunnassa. Ja mitä tarkoittaa tuo hyvin epämääräinen ja ympäripyöreä lause "hääräävät muualla?"  ???

12. Kirkko suorittaa julkisia virallisia siunaustilaisuuksia myös ei-kristityille vainajille. Esimerkiksi vuonna 2005 kirkko siunasi Aasian tsunamionnettomuudessa menehtyneet, vaikka kaikki heistä eivät kuuluneet kirkkoon. Vastaavasti samana vuonna kirkko siunasi Suomen sisällissodan (1918) johdosta keskitysleireillä teloitetut punaiset, koska tämä "kunnioittaa punaisten ihmisarvoa", siitäkin huolimatta, että suuri osa punaisista teloitetuista oli kommunisteja ja siten marxilaisen tradition mukaan ateisteja.

Mutta siis eikö tämä ole vain hyvä ja osoita sitä, että kyllä kirkosta sitä suvaitsevaisuuttakin löytyy ei kristittyjä ja muita joidenkin muiden mielestä muka ei yhtä arvokkaita ihmisiä kohtaan?  Tämä on niin kumma perustelu kertakaikkiaan. :o

13. Kirkko jakaa sanomiaan jokaiseen suomalaiseen kotiin huomioonottamatta sitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Nämä julkaisut jaetaan myös kotitalouksiin, joilla on mainoskielto. Tällaisia julkaisuja ovat mm. "Kirkko ja Me", "Kirkko ja Koti" jne.

Mainoskielto tarkoittaakin vain mainoksia.  ;) Jos ei halua kyseistä lehteä, pitää kieltää myös ilmaisjakelulehdet. Tämä on jotenkin aika hassua, eihän ketään pakoteta edes lukemaan sitä lehteä, voihan sen heittää pois.  ;D Enkä muuten nyt ole edes varma jaetaanko kyseisiä julkaisuja koteihin, jos ei kuulu kirkkoon...  ::)

16. Verotuksellinen rasite voi olla huomattava, jopa etelänmatkan verran vuodessa (keskiverto veronmaksaja maksaa elämänsä aikana kirkollisveroa 13 500 euroa(81 000mk !!!) sekä 1 700 euroa yhteisöveron muodossa)! Tosin jos etelä ei kiinnosta, tässä pienehkö lista kirkkoa eettisemmistä sijoituskohteista.

Näinköhän lienee, tämä "fakta" pitäisi ehdottomasti tarkastaa. En usko... Kirkko ei ainakaan verota lähellekään niin paljon kuin ylipäänsä joudumme veroja täällä Suomessa maksamaan. Jos kirkko ei perisi yhtään penniäkään rahaa, miten se toimisi? Kuka hautaisi, kuka kastaisi jne. jne. Millä rahalla? Valitettavasti tässä maailmassa kun pelkkä pyhä henki ei elätä.

17. Kirkko saa valtiolta tukea yhteisöveron muodossa, mikä peritään jokaiselta järjestöltä ja yritykseltä. Kirkon omaisuus on valtava ja se kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta tälle rahalle ei löydetä järkevää käyttöä; kirkko istuu kirstunsa päällä.

Höpön löpön. Näin on, mutta valtio itseasiassa hyötyy niin rahallisesti kuin palveluissa paljon enemmän kirkosta kuin kirkko valtiosta. Omaisuus ei ole niin valtava mitä luullaan, se "ylimääräinen" on lähinnä kiinni kirkoissa ja kirkkorakennuksissa. Niin ja tuota rahan järkevää käyttöä ei tarvinne enää perustella ja selvitellä. Tullut jo esille muutamissa kohdissa, mitä kirkko tekee rahoillansa. Ajatelkaapa vaikka leipäjonojakin yms...

20. Vaikka ev.lut. kirkon suosio hiipuu, uusia kirkkoja rakennetaan ympäri Suomea, vaikka vanhatkin ovat käyttämättä.

Haluaisin tietää, että missähänpäin Suomea rakennetaan lisää kirkkoja? Ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla...

21. Kirkolla ei ole suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa enää ainuttakaan latenttia tehtävää. Yhdysvalloissa kirkot suorittavat suuren osan valtiollisesta hyväntekeväisyydestä, kun taas Etelä-Euroopassa ne ylläpitävät kulttuuria.

Kukas niitä köyhiä täällä Suomessa ruokkii ja kodittomia vaatettaa?  :coolsmiley: Täälläkin ylläpidetään myös kulttuuria. Kirkot sinällään ovat kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaita. Lisäksi kirkon toiminnassa on paljon musiikkitoimintaa jne. Kirkkokuoroja yms.

22. Kirkkohäät ovat suurin syy nykyiselle kirkkoon kuulumiselle, silti niiden järjestäminen kirkossa, kirkkoon kuulumattomana, on halvempaa kuin kirkkoon kuuluminen tämän toimituksen takia. Suomessa laadukkaasti kirkkoon kuulumattomien häät järjestää Pro-Seremoniat ry.

Suomessa ei saa kirkkohäitä ellei kuulu kirkkoon...

 Suomen valtavaa valtion velkaa olisi helppo vähentää kirkon varoista.

Voi tsiisus, kirkko autta keventämään valtion velkaa todella halvalla toiminnallaan ja auttamistyöllään...

38. Uskonnonopetus on pakollinen valtion kaikissa julkisissa kouluissa, jopa lukioissa. Tiedän syy on selitetty sekavasti, korjataan myöhemmin.

Heh, kaikilla jotka haluavat on mahdollisuus jättäytyä pois uskonto tunneilta. Suomessa on jo pitkään ollut mahdollista valita uskontoihin sitoutumaton elämänkatsomustieto uskontotuntien sijasta.

40. Vaihtoehtona uskonnonopetukseen tarjotaan ET:n opetusta, joka toimii lukiossa verukkeena sille, ettei uskonnonopetusta yritettäisi kiertää (esim. eroamalla kirkosta).

Tä? Eikös ole juuri hyvä, että on valinnanvapaus?

44. Sosiaalinen paine pakottaa vieläkin useita nuoria käymään rippileirin, vaikka se sotii vastaan heidän vakaumustaan. Näiden nuorten keskuudessa kirkkoon liittyminen on myös ahkerinta, vaikka yhä useampi 20-30-vuotias nuori eroaa jälleen kirkosta. Toki rippileirillekkin on olemassa heikommin tunnettu vaihtoehto protu.

Tämä kyllä yleensä johtuu siitä, että suurin osa nuorista sanoo että rippileirillä on tosi kivaa ja suosittelee muillekin. Ne ei monestikaan ajattele sitä vakaumusta vaan haluavat vain leirille pitämään hauskaa jne. Siellä on nuorilla välillä aika vallatonta meininkiä...

45. Eroamalla kirkosta annat tuleville sukupolville paremman mahdollisuuden oman maailmankuvan ja uskonnon valintaan.

Suomessa on laissa määritelty uskonnonvapaus. Eli tuo maailmankuvan ja uskonnon valinta on mahdollista ihan kaikille.

47. Jatkuvasti puhutaan videopelien ja television haitallisista vaikutuksista nuorisoon, mutta kenelläkään ei ole käynyt mielessä se surullinen tosiasia miten vaarallinen raamattu on (jumala kunnostautuu raamatussa tappamalla suoraan 371 186 ihmistä,

Eihän sitä raamattua pitänyt niin kirjaimellisesti ottaa?  ;)

49. Kirkko ei jätä nuorisoa rauhaan edes kesäfestareiden ajaksi, vaan kristillinen lähetys ilmestyy lähes jokaiselle kesätapahtumapaikalle ja vielä usean eri uskonsuuntauksen voimin.

Tässä ei kyllä yleensä sitten enää puhuta Suomen ev.lut kirkosta vaan jostain lahkoista, herätysliikkeistä yms. Kristillistä ja gospel musiikkia toki on, mutta eipä niitä normifestareilla ole, vaan kirkon omissa häppeninkeissä...

52. Kristillisillä ryhmillä on vieläkin erityisoikeus kertoa uskostaan koulussa, kuten myös jakaa raamattuja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimivat Gideonveljet.

Niin kristillisillä ryhmillä, mutta ei kirkolla... Ja onhan se oikeus tietääkseni kaikilla...

63. Vankiloissa ev.lut. kirkolla on erityisoikeus levittää sanomaansa,

Vankilapapit ja jotkut diakonitkin tekevät työtä siellä. Auttavat vain tarvittaessa ja eivät väkisin mitään kenellekään tuputa. He ovat siellä sitä ja ainoastaan sitä varten, jos vanki itse haluaa jutella heidän kanssaan jne.

Suomessa naisella ei ole täyttä itsemääräämisoikeutta vaan abortista päättävät lääkärit, usein omaan moraalikäsitykseen pohjautuen.

:idiot2: :knuppel2: :uglystupid2: Ja tämä väite perustuu mihin?

65. Kirkko harjoittaa hyökkäävää politiikkaa kaikkia kirkon ulkopuolisia, nopeasti kasvavia uskonnollisia ryhmittymiä vastaan, koska niiden huomattava kasvu uhkaa kirkon monopoliasemaa.

Based on what?  ::)

67. Sen sijaan että kirkko voisi julkisesti hyväksyä ja tunnustaa homoseksuaalisuuden, se tarjoaa näille yksilöille "sielunhoitoa". Kirkon työntekijät eivät vieläkään saa solmia parisuhteita saman sukupuolen edustajan kanssa.

Näissä asioissa olisi kyllä rutkasti parannettavaa, totta. Kuitenkin kirkon piirissä ja kirkon työntekijöinä on myös seksuaalivähemmistöjä. Hyvänä esimerkkinä Marja-Sisko, sukupuolen vaihtaja pappi, dokkari tuli myös kerran eräästä lesbopapista. Onhan siellä niitä muitakin...

46. Suomalaisissa kouluissa ei ole kunnollista saatikka pakollista seksuaalivalistusta. Vaikka syy tähän on virallisesti resurssipula, on myös uskonnollisilla piireillä vaikutus asiaan. Kirkolliset piirit pitävät uskonnonopetusta arvoasemassa arvaamattomassa ja pitävät aktiivista seksuaalisuutta edelleen syntisenä. Puutteellinen sukupuolivalistus lisää sukupuolisairauksien leviämistä sekä ei-toivottuja raskauksia

Millähän vuosisadalla, tai missä maassa tämä väite elää?  :o

77. Kirkon harjoittama "hyvä työ" on samalla myös käännytystyötä, ja verrattuna moneen muuhun hyväntekeväisyysjärjestöön, sen työntekijät toimivat palkalla valtavan byrokratiakoneiston alla.

Diakoniatyön periaatteita ja etiikkaa vastaan on lähteä käännyttämään ketään. Suurin osa muista hyväntekeväisyysjärjestöistä omaa kyllä myös ihan palkallistakin henkilökuntaa. Niin ja kirkossa toimii myös lukuisia vapaaehtoisia, jotka eivät saa palkkaa... Niin ja ainakin diakoniatyöntekijöiden palkat ovat samaa luokkaa kuin muilla hoitoalan työntekijöillä. Eli siis palkkaluokkien alimmilla tasoilla liikutaan...

78. Jo valmiiksi lihava kirkko saa bruttokansantuotteesta (n. 1%) suuremman palan kakkua mitä kehitysmaat saavat (vuonna 2003, 0,348%), vaikka jälkimmäisillä olisi varoille huomattavasti enemmän ja parempaa käyttöä.

Noilla varoilla tuetaan kyllä myös sitten juuri niitä kehitysmaita... Kirkon ulkomaanapukeräykset yms.

Huhhuijaa olipas tuossa hommaa. Olisi ollut vielä paljon kommentoitavaa, mutta en jaksanut...

Nämä auttamistoimet kuuluvat kunnille ja valtiolle. Minä joka en suostu edes kirkon kynnyksen yli astumaan, pelkään sitä päivää, kun valtio ja kunnat saavat sälytettyä kaiken auttamisen kolmannelle sektorille, esim. kirkolle. Mistäs minä pakana sitten apua saan? Minulla on oikeus saada tunnustuksetonta sosiaalihuoltoa yms. jos sitä tarvitsen. Sillä ei ole mitään väliä, tuputetaanko kristinuskoa vai ei. Kuten sanottua, en halua edes astua kirkon kynnyksen ylitse.


Se, että ei-kristitty siunataan kristillisiin menoin ilman että häneltä on eläessään kysytty siihen lupa on KERTAKAIKKIAAN TÖRKEÄ USKONNONVAPAUDEN LOUKKAUS.  :knuppel2: >:( :tickedoff:
(Huuto edellä on tahallinen, tämä on niin vakava asia, että pienet kirjaimet eivät riitä!)

Joillekuille meistä - esim. minulle - kirkko ja kaikki siihen liittyvät asiat ovat jotakin minkä kanssa emme halua olla missään tekemisissä. Mikä H***vetin oikeus kirkolla on tulla minua siunailemaan lupaa kysymättä? Sellaisesta toiminnasta pitäisi pikemminkin saattaa kirkko juridiseen vastuuseen. Lupaan itse tulla kummittelemaan ja heittelemään p**kaa niskaan vielä kuoltuanikin jokaiselle kristitylle, joka uskaltaa kohdistaa kuolleeseen ruumiiseenikaan mitään kristillisiä (tai minkään muunkaan uskontokunnan) siunauksia tai menoja. Tulen järjestämään asian niin, ettei minua vahingossakaan haudata 'siunattuun' maahan: Ruumis tuhkaksi ja tuhkat tuuleen!

Kirkko on minulle sellainen laitos, että minä en kaipaa sen suvaitsevuutta! Ihan S**tanan alentuvaa tulla kuoleman jälkeen 'suvaitsemaan' sellaisen ihmisen ruumista, joka ei ole ko. uskontoon kuulunut. Ylpeyden kuolemansynti kirkolta, minun mielestäni!


Kirkkon lehtiä olen monasti kuullut pudotetun myös postiluukuista joissa lukee "Ei mainoksia, eikä ilmaisjakelulehtiä." Jälleen ylpeyden kuolemansynti kirkolta - nöyrä kunnioittaa toisen tahdonilmaisua asiassa.


Jos minä pakana perustan osakeyhtiön, jonka osakkeista omistan 100%, joutuu yhtiöni maksamaan yhteisöveroa kirkolle. Tämä on selkeästi väärin ja loukkaa uskonnonvapauttani: Yksin omistamani yritys joutuisi tukemaan uskonnollista yhteisöä, johon en kuulu ja jota en missään nimessä halua kannattaa. Minun tuhkani tullaan sirottelemaan tuuleen, kirkon en halua olevan millään lailla osallisena hautausmenoihini!

Jos kirkolta poistettaisiin yhteisövero, se rahottaisi itsensä ihan samalla lailla kuin muutkin uskontokunnat, harrastusjärjestöt ja yhdistykset: Jäsenistön vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla. Vasta silloin nähtäisiin, mikä se kannatus todella on.


Leipäjonot johtuvat siitä, että oikeistolainen hallituksemme/eduskuntamme eivät välitä köyhistä tippaakaan. Näin on valtion ja kuntien tehtäviä siirretty kolmannelle sektorille, mikä on pahasti pielessä. Jos leipäjakelua tarvitaan, se tulisi järjestää valtion/kuntien toimesta tunnustuksettomasti.


Hyväntekeväisyydessä on kaksi vaaraa: Ne jotka eivät miellytä (liian pakanoita esim) eivät saa apua. Toinen vaara on uskonnonvapauden loukkaus uskon tuputuksen muodossa.


Lapsikaste! Viaton ipana liitetään kirkkoon häneltä kysymättä, siitä alkaa uskonnonvapauden loukkaukset. Vasta 18-vuotiaana voi erota kirkosta, joten jos vanhemmat eivät anna erota ennen sitä, joutuu istumaan uskonnontunneilla tahtomattaan. Siis lisää uskonnonvapauden loukkausta. Jos 15-vuotias menee kesätöihin eikä ole saanut lupaa erota kirkosta, hän joutuu maksamaan tuloistaan veroja kirkolle. Lisää uskonnonvapauden loukkausta.


Valinnanvapaus on vain niillä, joille vanhemmat alaikäisenä antavat luvan erota kirkosta! Kaikkien muiden lapsikasteen kohteeksi joutuneiden uskonnonvapaus vaarantuu.



Älä sano väärää todistusta lainsäädännöstä! Lapsikaste aiheuttaa sen, että vasta 18-vuotiaana kun voi omalla päätöksellä erota kirkosta, alkaa uskonnonvapaus toteutua. Siihen asti kirkkoon vanhempiensa vaatimuksesta kuuluvan lapsen/nuoren uskonnonvapautta loukataan koko ajan. Suomessa on uskonnonvapaus siis käytännössä vain täysi-ikäisillä. Tämä on paha puute.


Siihen, että lakimme mukaan aborttiin vaaditaan kahden lääkärin lupa. Jos abortti olisi vapaa, olisi ilmoitusasia kertoa että sen haluaa. Ei vaadittaisi keskusteluja tai lupia. Tämä on käsittämätöntä naisen oikeuksia loukkaavaa holhousta, vaikka käytännössä lupa toki heltiääkin. Olen kuullut kuitenkin runsaasti tarinoita näiden lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen epämiellyttävyydestä, sekä siitä että vaihtoehtoa kantaa lapsi täysaikaiseksi ja antaa se sitten adoptioon on suorastaan tuputettu.

Tiedättekö miksi Suomessa on niin paljon katumajärviä? Sen vuoksi, että niissä on pesty pois pakkokasteita. Olen  itse ollut sukset ristissä kirkon kanssa monenmonessa inkarnaatiossa. Tietäisittepä mikä homma on purkaa pakkokaste, kun shamaanin voimat vahingoittuvat siitä... Joissain inkarnaatioissa olen valinnutkin mieluummin kuolla, kuin ottaa sen pakkokasteen.

Tässä inkarnaatiossa olen onnekseni saanut käsiteltyä näitä asioita sen verran, etten enää halua ajaa vierasta valloittajauskontoa Suomenniemeltä tulella ja teräksellä.  ;D Kristityissä on ihania ihmisiä, joista osa uskoo jälleensyntymäänkin. Kirkosta laitoksena ja hierarkkisena organisaationa en sen sijaan tykkää edelleenkään.

Trellä nuo kirkkolehdet tulee normaalin postin mukana jonka toimittaa Itella, sinne voi ottaa yhteyttä jos kiehuttaa  ::).
Musta on hienoa toimintaa nuo leipäjono- ja muut auttamis systeemit, suurimmalla osalla kunnista kun ei vaan mene hyvin..sama se mistä apua hädän hetkellä saa, kunhan saa  :smitten:.

On erittäin jännä piirre se, että kirkkoonkuuluvia syytetään suvaitsemattomiksi, kun taas heitä saa haukkua ja loukata mielinmäärin. Tässä kaikki häviää  :-\.

Ollessani yläasteella tuli kotiin lappu, jossa kysyttiin osallistuuko lapsi uskonto-, vai vaihtoehtoiselle tunnille..sen sai ite valita, kuulu kirkkoon tai ei.

Rippileirin sijaan voi valita myös protuleirin, kuului kirkkoon tai ei...

Sukupuolivalistus pitäis ensisijaisesti hoitaa musta kotoa käsin-niinkun muukin peruskasvatus, siihen vois sisällyttä myös ton sosiaalisen paineen käsittelyn  ;D

...tässä nyt vaan aavistus mietteistäni...

Mie kyllä luulen, että Jeesus hyvin tiesi, että hänen nimeään tullaan käyttämään väärin. Hänhän itse tokaisi: "En ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan".

Aika kova jamppa tuo Jesse, teki sen mikä hänen oli tehtävä, vaikka tiesi jo etukäteen, että hänen todellinen sanomansa loataan ja peitetään dogmien viidakkoon, ja hänestä tehdään vallan ja pelottelun väline. Yksi meikäläisen supersankareista.
 
Se, mikä tarkoitus tällä kaikella on, sitä voi vain arvailla, mutta pitänee vain uskoa Luojan suunnitelman täydellisyyteen...

Todellakin, all we need is love...

Puhun nyt siis kokemuksistani joissakin edellisissä inkarnaatioissa. Olen ollut täällä Suomessa shamaanina monia kertoja. Silloin ennen kaikki uskoivat magiaan, taikoihin jne. Yhteinen intentio oli sellainen, että näitä asioita pidettiin luonnollisina. Yleinen uskomus oli myös, että kaste poistaa pakanalliset vaikutukset.

Koska itsekin uskoin - ihan kuten kaikki muutkin silloin - siihen, että pakkokaste vaikuttaa shamaanivoimiini, niin tokihan se sitten vaikutti. Jouduin tekemään pitkälti raskaita rituaaleja (mm. sen pakkokasteen pois pesemisen), jotta sain voimani takaisin. Enkä ollut ainoa: Tavalliselle ihmisellekin - siis muille kuin shamaaneille - pakkokasteella oli ikäviä henkisiä/hengellisiä seurauksia. Sen vuoksi siis Suomessa on niin paljon Katumajärviä.  :'(

Nykyisin vihkivedellä valeleminen ei tietenkään tekisi minulle muuta kuin kastelisi, koska tässä inkarnaatiossa minulla on enemmän tietoa ja tiedän, ettei se minuun tai voimiini vaikuta. Mutta ennen asiat olivat toisin ja pakkokaste on tästä katsannosta eräänlainen hengellinen raiskaus.

Katolinen kirkko (joka on sen aikoinaan pakkokasteita ja noitarovioita tehtailleen kirkon jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa) ei ole koskaan tainnut pyytää anteeksi yhtään pakkokastetta tai roviota. Toisaalta: Protestantit luterilaisetkin ovat kunnostautuneet ajoittain vainoamalla noitia, eivätkä hekään koskaan ole tainneet sitä anteeksi pyytää.

Eppana kirjoitti:
.

Olet väärässä. Tästä on apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu muutaman vuoden takaa, kun iso kasa porukkaa oli valittanut kielloista huolimatta jaetuista seurakuntien lehdistä. Tässä ote olennaisesta kohdasta: "Lehden julkaisijan vastuulla on järjestää jakelu, joka kunnioittaa ihmisten uskonnollista vakaumusta."

Huomaatko? Julkaisijalla - eli seurakunnilla - on se vastuu, ei Itellalla.

Uskovaisten haukkumisesta:
Minua pakanaa ilmeisesti saa herjata kertomalla, että joudun helvettiin, palvon paholaista jne. ihan vapaasti? Näin ainakin kristityt tekevät, kun asiasta tulee puhe. Välittämisen varjoon puettuna vieläpä, ovat  niiiiiiiiiiiin  huolissaan puolestani, kun helvetinlieskat kuulemma odottavat...  :idiot2:

Minä en herjaa yhdenkään uskovaisen uskoa. Minulla on sanomista vain siitä, miten he ihmisinä kohtelevat toisia ihmisiä: Tuputtaminen, tuomitseminen ja ylpeyden synti mm.

Itsekin muistan jostain lukeneeni tai kokeneeni, että kasteessa lapsen kolmas silmä suljetaan, että pysyisi seurakunnan jäsen kurissa ja nuhteessa...

Minä puhuin tuhon aikaan saamiseesta ennen, en nykyään. Luet siis tavallaan nyt sekaisin minun kirjoitustani ja minun jälkeeni nykyisistä kasteista ja kolmannesta silmästä puhuvia kirjoituksia. Siitä seuraa väärinkäsitys: Minä en väitä mitään nykyisistä papeista, enkä puhu heistä lainkaan!

Omassa kirjoituksessani viittaan vain niihin menneisiin aikoihin, jolloin kaikki - niin kristityt kuin pakanatkin - ihan todella uskoivat, että kasteella on jotain tämäntyyppisiä (tai muita, esim. pakanuutta poistavia) vaikutuksia. Tämä johtui nimenomaan siitä, että kaikki uskoivat tähän - eli siis placebovaikutuksesta.

Varmaan nykyäänkin jotain tapahtuu, jos kasteensaaja itse uskoo näin, tai hänelle riittävän vahvasti näin uskotellaan.  Itse en kuitenkaan usko, että vaikutus on todellinen/energeettinen, vaan nimenomaan placebovaikutus.

En siis ota mitään kantaa 3. silmän sulkemiseen kasteella - kristitythän eivät edes tunnusta chakrojen olemassaoloa ainakaan virallisessa opissa. Päinvastoin: Chakrat ja sensemmoisethan ovat pakanoiden juttuja ja niihin uskomisesta joutuu sinne Helvetin tuleen... 

Ei minusta kirkossa mitään mätää ole, kirkko vain heijastaa ihmiskunnan kollektiivista tilaa. :) Mistä se kollektiivi muodostuu? Meistä kaikista, sinusta ja minusta, joten eiköhän sukelleta jokainen omien sydämiemme syvyyksiin katsomaan mitä sieltä löytyy.  :smitten:

Aina jos me nähdään jossain asiassa jotain muuta kuin Jumalallista Rakkautta, meidän täytyy jokaisen omalta osaltaan miettiä miksi minä heijastan itsestäni ulos jotain mikä ei ole Rakkautta. Ei ole olemassa mitään ulkopuolista tahoa tai asiaa, mikä ei heijastelisi pelkästään sitä mitä omasta sydämestä löytyy. :)

Siksi me ollaan yhtä, ihan kaikki keskenään me ollaan yhtä, koko fyysinen taso, äitimaa mukaan lukien löytyy jokaista atomia myöten meidän omasta sydämestä! Duunia meillä kaikilla on vielä paljon, joten aloittakaamme ihmiskunnan pelastaminen omasta itsestämme.  :smitten:

Free

No kun ei voi Rakkauden valo.. :) ..siis havaita muuallakin kuin itsessä, ainakaan minun mielestä, tiedä sitten miten se oikeasti on. ;) Mut jos vähänkin havaitaan, pisarakin, sitä ”mätää”, niin kyllä se on vain ja ainoastaan itessä. Kun oikeastihan kaikessa, kaikkein rankimmassakin tilanteessa ja tapahtumassa, on aina Jumalallinen tarkoitus takana, ja jos siellä havaitaan jotain väärää, niin se on vain omien käsityksien värittämää. Ajattele nyt mikä paradoksi esim tää kirkkojuttu, tulkitsemalla että siinä on jotain mätää, me ilmaistaan samalla maailmankaikkeudelle ja Jumalalle epäluottamusta häntä kohtaan ja kuvitellaan että korkein on niin vajavainen että olisi mukamas luonut jotain epätäydellistä. ;). Kaikki on oikein ja kaikki on tarkoituksellista, ja vasta kun riittävän moni ihmiskunnassa tuon havaitsee, niin maailma valaistuu. No, kohtahan se hetki koittaa.. :) No niinhän sinä itekin sanoit että mädälläkin on tarkoituksensa. :)

hmm..vaikkei sitä ”mätää” ole edes olemassakaan.

Olen samaa mieltä ettei tietenkään sentään tumput suorina.. mut hyvä olis tunnistaa oma vastuu kaiken luojana, nähdä kaiken tarkoituksellisuus ja sit tehdä sen mitä omassa ihmiskunnan palvelussa eteen tuleekaan. Mut niin kauan kun me nähdään että jokin on ”väärin”, se näkemys ylläpitää sitä ”vääryyttä”. Siksi olisi hyvä löytää luottamus omasta sisimmästä, joka tietysti löytyykin, kaikki aikanaan, siitäkään ei tarvitse huolehtia. Mistään ei oikeasti tarvitse huolehtia koska kaikki on hyvin. Valtakunnassa kaikki on hyvin!  :smitten:

Free

                                                  :coolsmiley:


                      RAKKAUS, tuo universaali harhakuvitelmaharhautus, lienee jokaiselle

                          tuttu. Koska jos meitä oikeasti ohjaisi rakkaus, olisimmeko

                               täällä? NO eihän sinnepäinkään. Katsokaa sinne ja

                                    tänne, löydämme oman raadollisuutemme.

                                          Jesse, tuo oman aikansa levoton

                                              kulkuri, taikatempuntekijä

                                                  kaipasi rauhaaaaa.


                                                                :smitten:

Tiedän että tiedät..  ;) ..sehän tuossa kirjoittaessa hassulta tuntuikin höpistä noita, tietäen samalla että sinä jos kuka tiedät jo kaiken tuon ja enemmänkin!  :smitten:

:smitten:

                               :coolsmiley:

              Ihanaa nähdä teidät kaikki niin sidoksissa toisiinne, kuin olisitte yhtä puuta.

                    " puu, joka ei tuota hedelmää, sopii poltto-tai kierrätyspuuksi."


                                                        :smitten:


                                   

                                               :coolsmiley:


                             Itsensä löytämisestä kaikki alkaa.

                                Koska persoonalla ei ole kuin ITSE.

                                    Jota kannattaa aina etsiä.

                                         Varsinkiin nyt.



                                               :smitten:

hmm, on jo joitain kuukausia aikaa siitä kun täällä viimeksi olen aktiivisesti kirjoitellut, täytyi pitää taukoa kaikesta kun tuntui että tapahtui liikaa kaikkea mitä en ymmärrä ja en oma suhtautumiseni oli hiukan sekavaa uskontoon ja kirkkoon.

nyt sitten kun luin yhtä henkistä elämänkertaa, niin se jotenkin herätti minussa uusia lämpimiä tunteita uskonotoa ja kirkkoa kohtaan, tuli semmonen ihmeen hyvä lämmin olo, onnellinen ja rakkauden tunne. Ennen en ole tätä kokenut ja mietinkin että onko tämä nyt sitä uskoon tulemista :) On tullut halu käydä kirkossa, uusia vihkiminen kirkossa joka on aiemmin hoidettu maistraatissa jne.

Hämminkiä nyt aiheuttaa se, kun en kuitenkaan pysty tunnustamaan kaikkia kirkon arvoja ja sääntöjä, niin... hmm. Onko olemassa mitään kirkkoa missä saisi vapaasti olla asioista mitä mieltä haluaa, kunhan tunnustaa jumalaa?

Miksihän tuo menee nyt ylitse ymmärrykseni:
siis te haluatte kirkon, jossa voitte olla vapaasti asioista sitä mieltä mitä haluatte, kunhan tunnustatte jumalaa?  :)

Eli haluatteko te rakennuksen vai instituution, joka kuitenkin on määräämässä ja säätelemässä asioita?

Olen käsittänyt, että siinä vaiheessa, kun henkisyytemme on kehittynyt emme kaipaa enää ns. auktoriteetteja kuten papistoa, instituutioita tms. rajoittamassa meidän todellisen henkisen minämme kehittymistä. Voimme vaikkapa istua nurmella käsi kädessä piirissä (vähänkö tuli mieleeni Rainbow Gathering  :smitten: ) ja kiittää äitimaata sekä luojaamme ilolla - taivas/kosmos kattonamme ja äitimaan syli lattianamme, ilman rajoittavia säädöksiä tai seiniä.  :smitten:  :smitten:  :smitten:

Ongelmamme lienee, että ajattelemme kuin ihmiset - että meillä tulisi olla jokin maallinen auktoriteetti säätelemässä uskoamme sekä keräämässä siitä kymmenyksiä.... ;)

Kiitos Suomityttö  :)

Paikka jossa on ylistetty on ihana :smitten: - ja juuri tätä tulisi olla kaikkialla. Tämä meidän on hyvä muistaa tehdessämme tietoisia valintoja tässä ajassa.
Rakas kotiplaneettamme on korkea henkinen olento, hänelle meidän ei tarvitse energiaa lähettää. Mutta lajitoveriemme kanssa olemme tämän planeetan kollektiivikentästä vastuussa.
Olemme  luoneet astraalimaailman kenttään erilaisia paratiiseja, taivaita, helvettejä jne.  Näiden kaltaista energiaa sitten luomme lisää ollessamme harhassamme.

Kuka tuo valon raskaiden energioiden paikkoihin - ellemme me?
Kuka kantaa rakkautta sinne, missä ei sitä ole - ellemme me?
Kenellä on vastuu raskaiden energioiden vuodattamisesta...
Kenellä on vastuu rakkaudettomuuden jakamisesta...

Nämä ovat niin hedelmällisiä pohtimisen aiheita matkallamme...  :angel:

Itseolen kasteen saanut vanhempien toivon mukaisesti ev.lut. Itse en vavana ole sitä valita. Kuitenkin olen ollut kirkossa tämän 41v ja nyt alkaa tuntumaan, että voisin erota, koska kirkko rahastaa todella paljon ja mitään vastinetta ei ole sille rahastukselle. Minulle raamatun sana on täyttä hebreaa. Eniten alkoi kirkon aito rakkauden välittämisen sana tökkimään, kun meilläpäin kirkko siirsi köyhien/vähävaraisten auttamisen kunnalle!! Kuitenkin kirkot on huippulaatuaan rakennettu ja jumalanpalvelukset ovat ilmaisia kansalle. Entäs ne jotka eivät kirkossa käy? Toinen asia, kun olemme järjestelemässä isäni hautajais asiaa kirkolla, niin arkun saattajakin maksaa ja jos annat seurakunnan hoitaa haudan, niin siitä peritään lasku sen mukaisesti, miten usein hautaa hoidetaan  ??? Minusta tuollainen hautapaikan hoitaminen pitäisi jo olla kirkollisveron maksaneen niin ilmaista :knuppel2: Nuorten leirit maksaavat ja rippikoulukaan ei taida olla ilmainen? Oikeestaan mistä me maksamme yli 30-60v? Sitten vielä, että ihmisiä eritellään, niin että hetero pareilla on oikeus kirkollis vihkimykseen. Minusta kaikkiallinen jumalan rakkaus sallii homo- ja lesbo parit yhtälailla. Jospa ne on suunnitelleet sielun kasvuksi syntyä lesboksi tai homoksi, niin miten jumala voisi kieltää heiltä samoja oikeuksia mitä meillä on?? Mä en oikeesti tajuu tätä kirkon meininkiä  :crazy2:

BlueRose, päivärippikoulu taitaa vielä olla ilmainen ;)

En ole saanut vieläkään aikaiseksi eroamistani. Minut kastettiin, joten en saanut itse valita. Kuitenkin olen pitänyt koko elämäni ajan tätä instituutiota täysin tekopyhänä laitoksena. Kaipa netin kautta saa edelleen erota, vaikka ne sitä koittavat vaikeuttaa. Terve vaan kirkko, revi aneesi jatkossa jonkun toisen selkänahasta!

Mie luin näitä tekstejä (melkeen kaikki) ja jahkasin, että kirjoitanko vai ei. Loppupeleissä Elektran tekstien kohdalla päätin, että kirjoitan.. :) En vastinetta hänelle kuitenkaan.

Miut on aikanaan kastettu ev.lut.seurakuntaan. Eräänlaista "lahkolaisuuttakin" meillä kotona harrastettiin. Rippikoulun kävin vaikka en enää ollut varma koko asiasta. Sen jälkeen ensin erosin lahkosta ja sitten seurakunnasta. Miulle oli silloin TODELLA tärkeää sanoutua irti kaikesta mahdollisesta virallisesta uskonnollisuudesta. Kotona en kertonu miekään (kuka se täällä jo aiemmin sanoi, ettei Pohjos-Pohjanmaalaisena kotona uskaltanu kertoa? ;D). Yhelle siskolle asiasta sanoin. Parin vuoden päästä toinen sisko pyys lapselleen kummiksi. Miulle siinä vaiheessa seurakuntaan kuuluminen oli enää yhdentekevää, olin jo löytäny itseäni ja omaa henkisyyttäni/pakanuuttani riittävästi. ;) Kävin kirjottaan paperit ja olin tasa ev.lut. Rippikoulun käyneelle se oli todellakin vain yhden A4 täyttäminen. Ratkaisuun päädyin siksi, että minulle asia oli yhdentekevää ja siskolleni tärkeää saada minut lapsensa kummiksi syistä joita en tässä lähde ruotimaan tarkemmin. Sain lapsen. Ennen kuin sairaalasta päästiin minulle tuli tarve "piirtää" lapsen otsaan viisikanta. En varsinaisesti suorita mitään rituaaleja normaalisti enkä silloinkaan kuin sormella piirsin ja nimen kerroin. (Nyt myöhemmin tiiänkin mistä tämä tarve tuli.) Enpä asiasta huuellut enempää. Lapsen isälle oli tärkeää, että lapsi kastetaan, mie en kokenu tarpeelliseksi, mutta suostuin, koska tiesin "kaikkien" odottavan sitä. Järjestin pienet ristiäiset. Lapsella on 3 kummia, joista 2 kuuluu seurakuntaan ja ainakin toisesta pystyn vannomaan, ettei uskonnollista kasvatusta tule, toinen uskoo ainakin enkeleihin(eikä minua haittaa vaikka lapsellekkin niistä kertoislis), mutta ei kovin uskonnolliselta ainakaan vaikuta (miehen sisko, en tunne niiin hyvin). Ristiäisissä ennen kastetoimitusta ja kasteen ajan mie ootin vaan, että se saadaan ohi. Aikas pahalla tuulella olin. 8) No, luvattu mikä luvattu ja kastettu mitä kastettu. Seurakunnankerhossa ollaan kuljettu satunnaisesti, kun täällä ei mikään muu taho järjestä tämän ikäiselle meidän vuorokausirytmiin sopivaa tomintaa. Jatkosta seurakunnan suhteen saa lapsi päättää itse. Mie kerron omaa "uskoani" lapselle aikanaan, kunhan kasvaa ja tulee ajankohtaisena eteen. Mies saa kertoa omastaan mitä kertoo.

Siinäpä se lyhykäisyydessään mitä halusin kertoa. Ev.lut.seurakunnasta muuten täällä on perusteltu puolesta ja vastaan niin hyvin, etten ota kantaa enempää. Mie ajattelen, että miun maksamat verot menee siihen seurakunnan toimintaan joka minun mielestäni on hyvää. Mie koen kirkon rakennuksena. Osa kirkoista on ihania paikkoja, osa ahdistavia ja osa mitäänsanomattomia.

Kiitos ja kummarus!  :smitten:

OI niinpä  :'(

 :smitten:

Mielessäni kävi tässä eräänä päivänä, että mitähän tapahtuisi, jos menisin omaan lähikirkkooni ja kävisin siihen keskelle lattiaa makaamaan (kirkon käytävät muodostavat ristin) ja katselisin kattoon, johon on maalattu tähtitaivas.

Halu on oikeastaan sen verran voimakas, että voisin sen hyvin toteuttaakin. Maata siinä käytävien risteyskohdassa, ristin keskiössä kädet levällään ja katsella kattoon. Jo pelkkä ajatuskin tuntuu hyvältä.

Lähikirkkoni on kaunis sisältä ja siellä olen ripillekin päässyt. Ja lapsena siellä kuorossa laulanut.   :angel:

Heips, jopahan on taaskin päässyt aikaa vierähtämään kuni tulin tänne katselemaan mitä on vastailtu vanhoihin viesteihin, ja niinhän se on, että täältä tällainenkin ketju puikahti silmäini ulottuviin.

Yllätyin, miten vaatimaton viestini oli päässyt havahduttamaan kanssakulkijoitani, joten tässä kokonaisuudessan sen vielä näin tiimojen päästä toistan - jatkaakseni sen jälkeen lisää pohdintoja:

Ja vastausta tuli, ettei tuolla tavalla, vaan jotta olisi paikka johon jokainen voisi tulla rauhoittumaan. (Näin kirjoitti Ippuskan komppaamana Rakkauden valo - en vaan osannut sitä enää tähän lainata, joten kokonaisuudessaan sen voi lukaista ylempää)

Ollessani tänään taasen luonnon helmassa kooten metsästä itselleni energiaa kohottamaan raskaan ajan yli ja uusiin ulottuvuuksiin, joiden tiimoilta kykenen maallista tehtävääni rakkaudella hoitamaan - koin täyttä elämisen voimaa sekä rauhaa, pyyteetöntä olemisen iloa sekä rakkaudellista tasapainoa.
Mietin näissä energioissa näitä vastauksianne lukien, miten voi olla ihmisen rakentama luonnon luomaa suurempi.

Moniaisia ovat aaltopituutemme - kenties kosmosta suurempi on kivenhakkaajan energia, eikä äitimaan syli ole pehmeämpi kuin kirvesmiehen laatima penkki. Kukin meistä on luojanluoma, ja kenties oman vähäpätöisyyteni vuoksi väheksyn ymmärtämättömyyttäni tällaisia suureita - kaivaten luonnon pyhättöön ja vilpittömyyteen.

SanctAstra, vielä tänäkin päivänä tällaista ristissä makaamista harjoitetaan: kuitenkin mahallaan ja täysin antautuneena äiti/isäkirkon normien mukaan.

Hienoa, että arvostat pyhänä paikkaa, mikä on kaunis ja missä olet lapsena laulanut.  :angel:

Olen nyt viime kesänä käynyt kahdesti kirkossa, enkä sieltä mitään irti saanut. Pelkkä kuori tyhjyydelle. Meinasin purskahtaa nauruun sille istumaan-seisomaan-jumpalle, jonka välissä laulettiin falsetissa jotain kaikulaulua. Kotikirkkoni tähtitaivaskin oli maalattu valkoiseksi, kun se ennen oli sininen kultaisine tähtineen. No oli ne tähdet vielä siellä, mutta vakealla pohjalla. En tunnistanut paikkaa enää omakseni.


Kun on suora yhteys yläkertaan, niin ei tarvitse mitään ylimääräisiä pytinkejä.

Kävin Edinburghin reissullani istuksimassa ilmeisesti 1300-luvulla rakennetussa suuressa kirkossa. Kirkko oli auki ja siellä pidettiin yleisölle messuja useita kertoja päivässä, kun se oli keskusta-alueella, jossa raahusti paljon turisteja. Se kirkko oli ihana. Olisin voinut istua siellä kaikessa rauhassa tuntikausia. Luulen, että lämmin tunne vanhoihin kirkkoihin ja niissä olemiseen rauhassa ilman messuja tai vastaavaa kumpuaa eräästä menneestä elämästäni.

Toivon pääseväni kiertämään lisää vanhoja kirkkoja sekä temppeleitä tulevaisuudessa!

Onkohan kukaan ollu koskaan yksin Notre Damessa? :)
No, ehkä Quasimodo.

West Minister Abbey (vai miten kirjoitetaankaan) oli myös valtavan hieno kokemus. Olen myös jossain kirkossa Cambridgessa käynyt, mutten todellakaan muista nyt sen nimeä. Olen siis käynyt laulamassa lapsikuorossa ollessani kyseissä kirkossa. Goottityylinen se oli.

                                 :angel:

         No en yksin, koska joukossa usko tiivistyy.

             Viereinen Nodre Damen sairaala hoiti

                vaivani kiitettävästi kuntoon.

        ( johtuivat öisestä uskonnottumuudesta )


                            :smitten:

Öistä uskonnottomuutta Notre damessa :)
Pidän siitä :D

                                                    :coolsmiley:   :tickedoff:


                         NO, kuvio oli vähän moninnaisempi. Mutta minut teipattiin, että lentokentällä

                          sain oman huomion pyytämättäni. Joskus, vanhat eletyt, tai elämättömät

                             elämät lyövät läpi tämän todellisuuden. Kumpa senkin aina tiedostaisi!


                                                          :smitten: