Astro Foorumi

Hei! :smitten:

Vaihteeksi vähemmän totista,vaan kuitenkin rakas asia. :smitten:
Aamusella kun istuin terassillani,johon ei tuuli sopinut ja aurinko lämmitti ihanasti,mietin mikä minulle on tärkeintä keväässä.

Edessä virtasi joki vapaana.Vielä muutama viikko sitten se räiskyi ja paukkui siirtäessään jäälohkareita penkereille.Siinä oli hieman samaa voimaa,kuin meissä silloin,kun emme tahdo kehoomme sopia. ;D

Sinivuokko kukki orapihlajan alla,krookukset kukassa ja lintujen moninainen kuoro.Maa tuoksui ja orapihlajan silmut olivat jo vapauttaneet hieman vehreyttään auringolle.

Aloin miettiä,mikä minulle on keväässä aina ollut rakkainta.Alan herätä silloin horroksestani ja aurinko lämmittää mieltä.

En oikein saanut vastausta.Kaikki tuntui yhtä tärkeältä ja ihmeelliseltä.Kun koko luonto heräilee pikkuhiljaa.Kun se on täydessä vehreydessään toukokuussa.
Ehkä kuitenkin linnut.Miten ne löytävätkin vuosi toisensa jälkeen takaisin samalle seudulle?
Toisaalta tuo kuolemasta vapautumisen ihme.Tai horroksesta pikemminkin.

Mikä teille on tärkeintä keväässä?Ensimmäinen leskenlehti kukassaan?
Vai kenties joku muu.
Perhosetkin jo näyttäytyneet,,, :smitten:

moi Chandra

minun kevät on alkanut seitsemän vuotta nuorten musiikkiteatteri ensi-illalla, joka oli muuten torstaina.
Siitä alkaa oikeasti tajuamaan missä mennään, siis kevään suhteen.
Tärkeää on tietenkin kasvu; luonto herää kasvuun, lasten kasvu, henkinen kasvu, pituuskasvu ainakin meidän poitsulla  :2funny: kaikki pökät ovat liian pieniä.....
Siis mielestäni kasvu kaikin tavoin jonka minä herään huomaamaan kesän korvalla.

Rakastan luontoa, kaikkea siinä ja perhosia, pörriäisiä, lintujen laulua, aurinkoa, tuoksua.....
Keväällä se kaikki on niin suurta

Värit ja johan siinä tulikin piiiitkä luettelo  :smitten:

T

                   ::)

       Aurinko ahavoittaa, olutta messissä, huurteinen

        otettavissa, jää valittaa!! Västäräkki,

          luistelee tuolla kirkkaalla kalvolla,

            joka meille, on niin petollinen.


             Toivo herää, taas tälläkin erää.


                       :smitten:

Kevään tuoksu ilmassa. Voimistuva auringonvalo joka saa käpyrauhasen supattamaan. 8)

Lintujen laulu on number one!
Maan tuoksu ja auringon LAMMITTAVA energia-harkamaista.  :2funny:

Samanlaisista aiheista tunnumme nauttivan.Tänä aamuna,kun oli taas tuo kello viiden herätys päästin samalla kissani ulos.
Voi mikä kuoro siellä olikaan vastassa! :smitten:

Oli muuten vielä kylmää.Ajattelin siinä samalla että kyllä,lintujen laulua keväällä ei voita mikään!Eli se kait on minullekin tärkein merkki.

Huomasin tuossa kelatessani sivuja,että olettekin jo asiaa puineet.
Olen ollut silloin vielä horroksessa talvipesässäni ja on livahtanut ohi.
Aurinkoista ja lämmintä kevättä teille kaikille! :smitten:

Aurinko, istuttaminen, puutarhanhoito, puutarhakamat, jotka viittaavat viljaviin maihin.  8)

Aivan ihanaa on tuo valon lisääntyminen ja auringon kutitus nenänpäässä..luonnon herääminen ja kaiken uudelleensyntyminen. Eniten odotan sitä, kun näen ensimmäisen siilin :smitten:
ja ensimmäinen ukkonen..oih.

En osaa nimetä rakkainta. Linnunlaulu, kevään tuoksu (ei kuitenkaan koirankakan.  ;D) silmut puissa, aurinko joka jo lämmittää jne.  :smitten:

Hmmm... 
Kuumat katseet... 8)

Keväisin karuimmistakin miehistä kuoriutuu ulos latinorakastaja..

Naiset kaunistuvat, miehet komistuvat..
Niinhän ne kukatkin tekevät.. ::)

Kyllä se on ne linnut, niiden laulu ja runsastuminen. Tuossa pääsiäisenä pohjanmaalta ajellessa tuijotin peltoja, joko näkyy töyhtöhyyppiä, kuoveja, kiuruja...Joutsenia näkyi n.100kpl eräällä järvellä ja sain jopa opetettua kuskille millaiselta näyttää töyhtöhyyppä.

Lintujenkin yläpuolelle menee lämpö. Olen sellainen vilukissa, että nämä yli +10 asteen lämpötilat saavat hymyn naamalle. Tarkenin jopa pestä tänään ikkunat :)

Vastaus on helppo ja yksiselitteinen:

SINIVUOKOT, SINIVUOKOT, SINIVUOKOT, SINIVUOKOT, SINIVUOKOT, SINIVUOKOT :smitten:

Jotta kukaan ei nyt sekoittaisin meikäläisen kukkaidoleja niihin mustallamaijalla ajaviin, niin varmuuden vuoksi tässä kuva:

(http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10597/thumb_Sinivuokot.jpg)

 

Sinivuokkoset liittyvät vahvasti lapsuuteen - siihen joka meillä useimmilla kiiltelee mielessä lähes täydellisen onnellisena. Aika kultaa muistot, totta tosiaan. Toiveikas retki unesta heräävään metsään etsimään sinisinä hohtavia kevään merkkejä talven jäljiltä vielä melkoisen harmaassa, vasta heräävässä metsässä. Ensin äidin kanssa, itsellä vielä apupyörät, sittemmin ystävien kanssa. Alle kouluikäisenä komeilin kerran jopa paikallislehdessä kylän ensimmäiset sinivuokot löytäneenä (tai ensimmäisenä joka oli tarpeeksi hölmö kiikuttaakseen ne lehden konttoriin). Terveisiä vaan sinne entisen Viialan lehden toimitukseen, jossa oli tarpeeksi hempeämielisiä toimittajia jaksaakseen omien kiireidensä keskellä julkaista lapsen keväisen onnenhetken.

Ensimmäisten sinivuokkojen etsiminen oli lapsuudessa kevään huippuhetki, lupaus tulevasta onnesta, tulevasta kesästä lämpimine vesineen ja uimaretkineen, voikukkaseppeleineen ja metsäseikkailuineen.

Ihan oikealta tragedialta tuntui se hetki, jolloin uudelle paikkakunnalle muuttaessani tajusin, että siellä ei kasvakaan sinivuokkoja. Tuntui kuin olisin menettänyt kevään siinä samassa. Nyttemmin pihaa jo koristaa etelämpää tuodut, itse istutetut sinivuokot kevään tulon turvaten.

PS. Lämpimät terkut sille ihanalle ystävälle, joka sinivuokkoinnostukseni tietäen lähetti jopa yhtenä keväänä minulle itse  tekemänsä sinivuokkokortin.  :smitten:

Ei ole vielä kukkia pohjoisessa, muutama violetti krookus seinänvierustalla!

Mutta yksi merkki työssäni on kun pikkutytöt alkavat hyppiä hyppiskää. Voi kun sitä katson, sitä keveyttä ja ponnistuksen loputonta pomppua!! En pystyisi enää...

Toinen veden voima, kun se alkaa virrata tuossa pienessä purossani. Vapaus...

Ja auringon lämpö, ne ensimmäiset kahvihetket jotka voi juoda ulkona verannalla tai istua rapulla ja ooh! :smitten:

 :smitten:

Olette niin ihania asioita kuvailleet,että lukemalla niitä vaikka keskellä talvea,pääsisin kevään lämpöön.

Ja nuo Mayn sinivuokot! :D

Aivan samoin on täälläkin päässä.Muuttaessani paikkakuntaa,en tiedä mistä etsiä niitä. :-[
Vaan teenkin saman tempun.Ajan kotikonnuille ja tuon pihaan. :D
Ovat kyllä rauhoitettuja,mutta jos ihan pari vaan tuon,,,
Lisääntyväthän ne vain sillä keinolla.

(puolustelee hän ja vaientaa omantuntonsa ääntä)

Esmis! :D
Täällä olen jo kahvitellut ulkosalla, nautiskellen lintujen laulukuorosta! :smitten:

Tänään lämpimänä päivänä loikoessani auringossa näin kaksi kurkiauraa lentämässä pohjoista kohti. Ja pienten lintujen konsertti aamusta iltaan.

Ja AURINKO, AURINKO !! :D

Kun taivas on huikaisevan kirkas ja sininen, ja aurinko lämmittää kehon lisäksi sieluun asti. Ne päiväkahvit ulkona...

Ihan vielä ei näy hiirenkorvia puissa, mutta se on kevättä kun vaaleanvihreys valtaa puut ja pensaat.


 :smitten:   maarita         :smitten:

Täällä on jo kesä itse asiassa. :)
Lämmintä 25 C on ollut jo 4-5 päivää. 8)

Kevät jää täällä tosi lyhyeksi, vielä viime viikolla
oli tosi kylmä, n. 10 C ja sitten kesä ja lämmin tulee
yhdessä päivässä.

Sama juttu talven kanssa.
Viime kesä jatkui 25-30 C Lokakuulle asti
ja sitten yhtenä päivänä
lämpö laski nollaan ja talvi tuli.

Olen tosi kateellinen ystävilleni, jotka ajoivat tänään
Italiaan lomailemaan ja lepäämään ja siellä 29-32 C. 8)
Ja vain 4-5 tunnin auto-matkan päässä. :)
Onnekkaat paskiaiset.. ::)
Onneksi kesää riittää. :smitten:

Auringon paistatus,peipon liverrys.

Tuoreen puupinon tuoksahdus,"mopon" pörähdys.

Valon lisääntyneisyys,ihmisten aktivoituneisuus.

  :)   :D   ::)   :coolsmiley:

Kyllä vain,tuo"mopon"pörähdys on yksi varhaisista kevään merkeistä ja tänäänkin on muutamia kertoja iloisesti "hörläyttänyt" ohi. :D

Merkki vapaudesta ja siksi tunnen iloa niitä nähdessä ja jo pelkästään ääni saa hymyn nousemaan poskiin asti. :D

Tulossa kolmas kesä,kun ei ole tietoa kyydistä,mutta toivossa on hyvä elää.Nythän voin vanhalta miesystävältä kysyä kyyditystä silloin tällöin.
Exä ei pitänyt niistä,eikä ymmärtänyt miten minä sellaista vetoa niihin tunnen. :smitten:

Mötiäinen (=pörriäinen=kimalainen) ja sitruunaperhonen - tänään näin molemmat  :D

Perhoset ja ampparit ovat täälläkin jo liikenteessä.

On se kumma miten nopeasti niitä alkaa pitämään itsestään selvinä asioina.Kesällä ei huomaakaan enää nyt niin ihanilta ja ihmeellisiltä tuntuvia asioita.

Pitääpä koettaa säilöä tämä kevät ja kesä talvea varten.Vaikka valokuvin.

Ja onhan tietysti pitkin kesää ihmeteltävää.Ainakin eri kukkalajit. :smitten:

LUin espanjan läksyä tuolla verannan rapulla ihanan kuumassa auringonpaisteessa.

Niin tulipa siihen iholleni nokkosperhonen ihmettelemään. Juttelimme pitkään ja vaikka liikahtelin, niin että perhonenkin lensi irti, mutta laskeutui aina toisaalle ihoani tunnistelemaan. Kaunis se oli! Eemeli-kissakin makasi vieressä omalla tyynyllä ihan hiljaa, ja vain toisella silmällä seurasi perhosen liikkeitä.

Voi kuinka hyvä meidän oli siinä olla....keväässä!  :smitten:

                8)

    Kamera ja LUONTO, ovat todella toisilleen vieraita!!

    SIIS! Oletko valmis kuvaamaan, hyvä. Keskity tosiaan

    paikoillaan pysyyviin objekteihin, mitä, ne nyt sitten

    ovatkaan!! ?  Sillä kaikki liikkuva, joka kiitää ohi,

    ON, jo poissa laskuista, joten, keskity kukkaisloistoon.


                           :smitten:

Juu,keskityn! :D

Katsos kun viime yönä näin untakin,miten paljon olin hankkinut kesäkukkia istutettavaksi.

Siinä samassa unessa oli kaksi vauvaa.Toinen oli tyttäreni (ei oikeesti)ja oli minulla hoivassa.Viiden päivän vanhana,vauva yht äkkiä katsoi minuun ja kysyi,onko kaikki hyvin? :o

Samoin puhui tuo toinenkin vauva.Oli minun mies puolisen ystäväni lapsi,jota ei todellisuudessa ole.Kertoi millaiset tunteet isällään on minua kohtaan.

Juoksin iloissani kertomaan,miten nämä kristallilapset jo syntyessään puhuvat.
Tämä nyt meni ihan pikkusen vain ohi topicin,mutta oli se niin ihmeellinen uni.

Tulkitsin niin,että kaksi uutta ihanaa asiaa tulee elämääni lähiaikoina.
Niin että tällainen kevätkuvaus,, ;D

eiköhän se ole se valoisuuden määrä

Kyllä se on se auringon valo ja lämpö. Kesäinen tunnelma ja luonnon herääminen, jäätelön syönti ja aurinkolasit  ;D  Istuminen kavereitten kanssa puiston penkillä, ihmisten "tarkkailu"  ;D 

Rakkainta keväässä?
Valo  :smitten:
Se tuo tulessaan niin paljon... lämmön ja purojen teon... pörisevät otukset, isompien syötäväksi  ::)
Maan tuoksu ja luonnon äänet  :smitten: Pihalle on kertakaikkiaan pakko päästä karistaan tomut harteita ja naamasta... ja hankkia (myös) ne pisamat kasvoille  :smitten: