Astro Foorumi

Pahalla on monta nimeä, kuten myös muotoa.
Oletko koskaan kokenut, aistinut pahuuden voimaa, tai ollut itse sen keskellä (voimana)?

Lapsena pelkäsin yhtä vanhaa mustalaisnaista. Isotätini kertoi, että naisella on "paha silmä". Älä katso koskaan tämän naisen silmiin! Hänen katse voi vahingoittaa. En tavannut tätä naista koskaan. Nyt hymyilyttää koko pelko, mutta hän oli hyvin vahva persoona. Enkä usko, että hän oli (niin) paha, tai pahuuden levittäjä.

Pahuuden voima voi ilmetä jo kateutena, vihana, pahoina ajatuksina, pahoina toiveina, vahingonilona.

Joillakin ihmisillä on voimaa vahingoittaa toisia, mutta .... Pahuus voi tuhota heidätkin. Heidän päässään (ajatuksissaan), sydämessään liikkuvat vain pahat mielet, ja se voi todellakin musertaa sielun.

Pahuutta vastaan voi myös suojautua...

Niin, voidaan kysyä, miten todellista pahuus on?
Harvoin kai pahaa tehdään vain sen pahuuden vuoksi?
Ilmentymän arviointi hyvä-paha-akselilla
on yksi keino määritellä maailmaa, mutta
yleensä toiminnan ja olemuksenkin takaa löytyy se syy,
miksi se niin ilmenee.
Kuten löytyy myös syy, miksi sen kokee, niinkuin kokee.

Kollektiivista, yleisesti tuomittavaa pahaa on toki olemassa,
mutta siinäkin raapaistaan vain pintaa tuolla määrittelyllä.

Pahuus, kuten kaikki muukin, jota ympäristöstä havainnoimme
on heijastumaa meistä itsestämme,
erillisyyden tae kasvuvaiheessa olevalle ykseyssielullemme.
Ykseydessä kun huomaamme kaiken
olevan potentiaalisesti mahdollista myös itsessämme.
Tämä tieto on ehkä juuri sen pelon taustalla.

Jehovalaiset kävivät hetki sitten ovellani ja sanoivat että kuolema on kaikista pahin paha. Mietin että onpa kiva uskonto, kun elämä päättyy kaikista pahimpaan mahdolliseen. Onneksi itse voi ajatella mitä haluaa.  :angel:

Rakkautta heille posotin  :smitten:

niin tai sitten fyysinen kuolema voisi olla vain uusi alku jollekkin paremmalle..siis kun tässä elämässä on kaikki opittu tai menee tarpeeksi huonosti niin voi kuolla kaikesta "pahasta" pois jotta voisi tulla taas uusi alku ja kai kuolemaa jossain määrin voi tehdä kai henkisestikkin jotta pääsee aloittaamaan aina tarvittaessa aivan puhtaalta pöydältä.

toisaalta uskon että tuo pahuus kuin hyvyyskin on meissä kaikissa itsessämme ja ympäristössämme...kaikilla asioilla on kaksipuolta ja vaikeus taitaa piilläkin siinä miten pitää nämä kaksi asiaa tasapainossa niin ettei mikkän häiritse mitään vaan olisi suurimpiirteinen ainakin tasapainossa tai jotain...

Pahuuden määritelmä on todellakin ihan omassa päässäämme :) Maapallolle on hyvin tyypillistä tämä kahtiajakoisuus: Hyvä/Paha, Onni/Onnettomuus, Ilo/Suru, Toivo/Epätoivo, Mies/Nainen, Nuori/Vanha jne.

Se on yksi asia, mitä sielut tulevat tänne opiskelemaan ja miksi maapallolle on niin kova sielujen tunku. Tämä on niitä harvoja paikkoja, joissa ympäristö on jakautunut kahtia oikeastaan ihan kaikkialla, vaikka todellisuudessa ei ole kyse muusta kuin yhdestä ja samasta energiasta sekä sen erilaisista ilmenemismuodoista, jotka me maapallolaiset määrittelemme hyviksi ja pahoiksi. Sielulle on haastava läksyä oppia, ettei loppujen lopuksi ole hyvää tai pahaa - asiat vain ovat.

Pahan/Hyvän määritelmät ovat myös hyvin kulttuuri-, yhteiskunta- ja aikasidonnaisia. Esimerkiksi homoseksuaalisuus oli vielä 80-luvullakin paha asia, nyt sitä pidetään jo yleisesti hyvänä, vaikka matkaa täydelliseen maapallon laajuiseen homoseksuaalisuuden hyväksymiseen on vielä matkaa (loppujen lopuksi homoseksuaalisuuskaan ei ole hyvää tai pahaa, se vain on). Samoin keskiajalla kuulusteltavien ja rikollisten kidutus oli hyvää, koska silloisten uskomusten mukaisesti kidustus antoi tuomitulle esimakua kiirastulen hirveyksistä ja puhdisti tämän sielua niin, ettei sieluparan tarvitsisi kärsiä kuolemansa jälkeen kiirastulessa niin kauaa, vaan se pääsisi pian Taivaaseen.

Itse näen "pahan" matalavärähteisenä energiana, joka tuo turhia esteitä sielumme tielle esim. omien ajatuksiemme mukaisesti. Keskitymme niin paljon negatiivisiin ajatusmalleihin, että lopulta niistä tulee totta ja unohdamme siinä samalla sielumme todelliset voimat ja sen, että sielun normaali olotila on onnellisuus. Sielu pyrkii tuohon onnellisuuden tilaan jatkuvasti, keinolla tai toisella.

Näkisin että pahuuden tehtävänä on kouluttaa meistä mahdollisimman hyviä.
Oikeat valinnat johtavat meidät lähemmäksi hyvyyttä ja pois pahuudesta.
Täällä ollaan oppimassa hyvyttä ja jotkut myös opettamassa hyvyyttä.

Helvetissä pahuus jyrää ja taivaassa hyvyys. Valinnoista sitten riippuu kumpaan päädytään ja minkälaista koulutusta vielä tarvitaan. :D

Löytäis sen keskitien, jossa taivas ja helvetti
on koko ajan läsnä,
hyväksyttyinä, samanarvoisina, käsikädessä.

Tässä hetkessä on mahdollisuus kaikkeen.
Ja kaikesta valitsemme tähän hetkeen
just sen tarkoituksen -mukaisimman.

Hyväksyä kaiken olemassaolo,
määritelty tai määrittelemätön,
vaikkei tarkoitusta aina ymmärräkään.

On jännä havaita kahtiajaon mahdollistavan myös täydentävyyden.
Kun näet itse on olevinaan vain yhdensorttista, toisenlaisuus tekeekin elosta rikkaampaa.

Sitten on myös vastakohtien paradoksi: niiden toisiaan tarvitsevuus ja toisiaan kumoavuus.



Tuo "harvoja paikkoja" ilmaisee puutetta luomisen edellytyksistä, jotka sinällään ovat toki rajattomat ja voivat yhdenkin planeetan kohdalla versioitua mitä moninaisimmin.

Voi myös ajatella niin, että on yhdenlainen voima mutta monituista energiaa. Näin siksi, koska Luojalla ei ole vastavoimaa eikä Jumala ole energiaa.


Mitä onkaan oppiminen silloin, kun sielu tietää, mitä on kokemassa.

Siten oppiminen on poistulemista tietämättömyyden umpiosta,
joka sisältyy täyteen tietoisuuteen siitä, että tietää jo oppimansa
- eli abstraktion siitä, mitä on tullut oppimaan unohtamisen kautta.




Oikeastaan sielulle ei liene muuta kuin tarkoituksenmukaisuutta,
kun näet kyse on kehäytymisestä.
Siten "turhat esteet" ovat turhan eli epäoleellisen kautta olennaiseen suuntautumista.

Taikka: sielu on sitä positiivisuutta, johon ihminen pyrkii tavoitellessaan onnellisuutta eri keinoin.

 :)

Kun sitten aikanaan olemme mahdollisimman hyviä,
niin missä on pahuus,
ts. onko "hyvän seura" tehnyt sen kaltaisekseen?

Vai olisikohan niin, että olemme tulleet läpäisseeksi vastavoimien muodostaman kaksinaisuuden: ei ole hyvää eikä pahaa; on vain rakkaus.


Mielenkiintoista tuossa hyvyyden opettamisessa on sekin,
että pahimmat "ihmisversiot" ovat sinänsä varoittavalla esimerkillään eniten tehneet muita itseään "hyvemmiksi" (= paremmiksi).

Eli antikristusta seuraa aina vain kukoistavampi kristus.

Itse näkisin asian myös niin, ettei hyvyyttä voi opettaa, ellei sitä ensin ole, kuten kokemusta hyvyyden vastakohdasta.

Valon lähtökohdat huomioon ottaen (= valo edeltää pimeyttä mutta myös syntyy siitä).

Vrt. Jos on vain joko kauttaaltaan valoa tai kauttaaltaan pimeyttä (eikä mitään muuta),
niitä ei voi kokea.


Oletko kokenut helvettiä, jossa joku on paha, vaikka kaikki kärsivät?
Oletko kokenut hyvyyttä taivaassa, jossa keneltäkään ei puutu hyvää?

Kai sitten voi tehdä kuten Jeesus ja lähteä hyvyydestä hankitulla viisaudella syvimpään helvettiin auttamaan muita.


Muisti on tyhjennetty tarkoituksella mahdollisista helvetti/taivaskokemuksista.
Maan päällä näkee kyllä hyvin viitteitä siitä mitä helvetti on.
Maanpäällinen elämä on jo nyt helvetti vaikkapa tuotantoeläimille jotka kärsivät ihmisten pahuuden seurauksena.
esim. http://www.goveg.com/factoryFarming.asp
samaa suomeksi:
http://www.vegaaniliitto.fi/luentopaketti/luento5.html

Ihmisten sairaudet on myös merkki väärin eletystä elämästä ja pahuuden valheiden seuraamisesta. Ihmiset kärsivät ja jotkut tekevät sairausbisneksellä omaisuuksia.

Ne yhdessä muodostavat suhteellisuuden kokonaisuuden
eli täydentävät toisiaan.

Siten on keskitiekin löydettävissä:
polariteettien välistä - niiden yhteenliittymisen kohdista.

Ja kun ihminen ottaa vastuun kaikesta luomastaan
- myös ja etenkin viattomien eläinten kärsittämisestä,
toteutuu saumakohtien asettuminen vastakkain.

Silloin uskoakseni todentuu sanonta
"ei ole hyvää eikä pahaa, on vain rakkaus".

Silloin...  :-\


 :)

Eikös se ole siirtymistä suurempaan hyvyyteen. Pahuus vähenee ja ihminen siirtyy polariteetissa lähemmäksi täydellistä hyvyyttä.
Pahuus lisääntyy taas jos kärsittäminen alkaa -> siirrytään kohti toista polariteettia.

Ehkä joku löytää jonkun "keskitien" jostain missä tuntee olevansa sillä hetkellä tasapainossa. Joku toinen taas haluaa pyrkiä enemmän kohti hyvää. Joku pystyy vastaanottamaan hyvyyttä enemmän kuin toinen. Keskitie-määritelmäsi liittyy siis henk. koht. hyvyyden ja pahuuden suhteeseen itsessä.

Ja sitten jokaisella kulttuurilla, suvulla ja ihmisellä on oma totuutensa ja tapansa, joita pidetään yhtenä ja ainoana oikeana  :P
Vieraita ja uusia asioita/ideoita pidetään pahana... varmuuden vuoksi  :(
Ihmisen biologiseen taustaan taitaa kuulua tämä piirre aika kiinteästi? Silloin kun oltiin ruokaketjun pohjalla, oli syytä olla skeptinen joka suhteen  ;)
Kaunista  :)

Ja niin harhaisaa. Melkein kuin olisi pullon viiniä juonut ja leijuisi vaan omassa ylhäisessä "rakkaudessaan". :)

Moni ihminen vain elää, urheilee, hoitaa hommansa, haluaa menestyä. Harva harjoittaa systemaattista pahaa. Jotkut on pilalle menneitä persoonia, mutta itse en ainakaan näe pahaa joka nurkan takana. Osaan toki varoa enemmän. Onko tästäkään aiheesta mitään uutta sanottavaa kellään?

Urheilu = kilpailua, egoilua = itserakkauden energian säteilyä ympäristöön.
Sama juttu menestymisen halu, ahneutta = jälleen itserakkauden energian säteilyä..

Harva tajuaa harjoittavansa pahaa ja kanavoivansa helvetin energioita tänne.
Ehkäpä kyse onkin siitä.

Itsensä toteuttaminen sen tekemisellä minkä parhaiten osaa ja mitä rakastaa.. Mitä sitten tekeekin. Onhan egoilua joskus sekin, ettei luota (kuten minä nyt) kaikkien kuitenkin osaavan löytää sen omimman ilonsa lähde sisäistä jumaluuttaan kuuntelemalla tai vaikkei edes kuuntelisi. Kukin tietää itse parhaiten toteuttaako sydämensä ääntä urheillessaan, ajaessaan tandemillaan - ja vaikkei toteuttaisikaan niin sekin on tarkoituksenmukaista. Missä se paha Jallu luuraa? Katsojan silmässä kenties?

Jonkun on oltava "pahis" että hyvis saisi vertailukohteen ja toisinpäin.. yhteistä palvelua tehden.

Onhan se itsensä toteuttaminenkin ja oman ilon etsiminen itserakkautta. Ehkä Jallua eivät vain kaikki huomaa?
Nähkööt ne sen joilla on silmät auki. :)

Miten olisi Luojan tahdon toteuttaminen itsensä toteuttamisen sijaan?

Hmmm... mutta eikö Itsensä (huom Itsensä ei itsensä) toteuttaminen ole Luojan tahdon toteuttamista, koska Itse on sama asia kuin Luoja? Olen itse ymmärtänyt, että ihminen toteuttaa Itseään ja Luojan tahtoa olemalla luova - luomalla hyviä ajatuksia, hyviä tekoja, luomalla ihan kirjaimellisesti jotain kuten kasvattaessaan puutarhassa vihanneksia tai kukkia, maalamalla, tanssimalla, laulamalla, rakentamalla, veisteässä jne. Kunhan tuo luova Itsen toteuttaminen ei loukkaa tai vahingoita muita tai itseään se on Luojan tahdon toteuttamista parhaimmillaan ^_____^ Minusta ^_______^

Vai tuleeko tässäkin helposti meille ihmisille tämä kahtiajaottelu siinä, mikä on Jumalan tahdon toteuttamista ja mikä ei? :D Jumalan tahdon toteuttaminen, se mikä nähdään Hänen tahtonaan, on myös jälleen kerran yhteiskunta-, kulttuuri- ja yksilösidonnaista (kuten Hyvä/Paha) määreet. Suomessa esimerkiksi katsotaan, että ihminen noudattaa Jumalan tahtoa ryhtymällä vaikka papiksi ja sitä pidetään hyvänä. Lähi-Idässä itsemurhapommittaja toteuttaa samalla tavoin Jumalan tahtoa pamauttamalla itsensä palasiksi ja viemällä siinä samalla sivullisiakin mukanaan kuolemaan.

Mitä pahaa on itsensä rakastamisessa?  :o
Kaikki rakkaus 'ulkopuolelle' suodattuu meidän itsemme kautta, ja mitään sellaista ei voi toista kohtaan tuntea, mitä ei ole itsessään. Joten sen itsensä rakastamisen pitäisi ensisijaisesti olla voimissaan, jotta toisiakin kykenee rakastamaan.

Ja Luojan tahto toteutuu nimenomaisesti kauttamme nimenomaisesti itsemme toteuttamisessa, sillä
siinähän se luojuus ilmenee.

Vapaa tahto on myös Luojan tahto.

Kuka aivopesee ihmiset tällä helvettipelottelulla? En ole oppinut ajattelemaan niin, enkä tule oppimaan. Kiitos.

Mitä sinä Lake yleensä SAAT tehdä? Kuinka voi olla noin ahdistunut näkemys kaikesta mitä ihmiset yleensä voisivat saavuttaa ja elää normaalia, onnellista elämää?   :idiot2:

Kyllä niinkin, joku tallaaja sanoi sen miten enimmäkseen ihmiset elävät uskossa ja toivossa riippuen -- ja vasta rakkaus vapauttaa näkemään Jallunkin olevan tärkeä itsen osa Yhden kokonaisuudessa, palanen koko mosaiikissa. Silloin jokainen voi rakastaa sitä oman elämän kautta ilmentyvää Itseä, joka näkyy myös jokaisen vastaantulijan silmissä - ja kaikessa. Siis vain rakastaa ehdoitta, silkkaa mutua ilman henkisiä kävelykeppejä :D

*menee taas kertaamaan alkeita*

Itsemurhapommittaja ei ainakaan kunnioita elämää.
Ehkäpä hänen Jumalansa oli joku muu kun kaiken elämän lähde = Luoja.


Ihan mitä vaan, mutta jos haluaa tulla enkeliksi eli sellaiseksi joksi Luoja meidät tarkoitti, täytyy jalostaa itseään.


Kuka ajattelee luonnon, eläinten, possujen ja nautojen onnellisuutta jos kaikki ihmiset ajattelevat vain omaa onnellisuuttaan niiden kustannuksella?
Niiden onnellisuus tekee minutkin lopulta onnelliseksi. :)

Miten Luoja joka on kaikki voisi yhtäkkiä olla sisältymättä itseensä "jonkun muun Jumalan" ominaisuudessa?
Itsemurhapommituksen tekijät, uhrit ja kanssaeläjät ottavat kunnioitettavan roolin näyttääkseen meille sen mistä on puhuttu - ilmentääkseen pahaa, kärsimystä ja surua. Tietääksemme ja ymmärtääksemme sen kautta jotakin itsestämme nousevista tunnoista - jos ne käsitellään ja ymmärretään omiksi tunnoiksemme. Ja vaikkei käsiteltäisikään, voi nimittäin myös etsiä syyllisiä ja eriyttää "paha" meihin ja sisällemme kuulumattomaksi - surun aiheutti "joku muu".

Enkeliksi? Enkelit on eri evoluutiossa kuin ihmiset, sori.  :angel:

Enkelithän ovat kehollisia ihmisiä kuten mekin. Hyveellisempiä ja täydellisempiä vain. Enemmän sitä millaisiksi Luoja meidät tarkoitti.
Enkeliys on luonnollinen jatke kehityksellemme. :)

Voi itku, minä kun luulin saavani positiivista energiaa liikunnasta ja itsestäni huolta pitämisestä-vaan ei. Helvetin energioita tässä nyt levitellään..Tosin jokin ihmeen taika siinä on että lenkin jälkeen olen paljon ystävällisempi ja ihanampi kanssaihmisille ja myös eläinkunnalle.

Täytyy Lake sanoa että tietty maadoitus olisi paikallaan meille itse kullekin jotta voimme rakastaa ja elää järjissämme.

Aivan!  :coolsmiley:

Ymmärsit väärin.

"Itsensä rakastaminen" sitä kautta että pitää itsensä kunnossa vaikka luonnonmukaisella ravinnolla ja liikunnalla, on mielestäni enemmänkin Luojan rakastamista kuin itsensä rakastamista.
Kehon täytyy olla hyvässä kunnossa että se voi toimia hyvin Luojan työkaluna.

Mutta jos herkuttelee kehonsa pilalle, se on itserakkautta.
Siinä tuhotaan Luojalta saatu lahja.
Ei Luoja tarkoittanut meitä sairaiksi.

:angel: :angel: :angel: :smitten:
 :-*

...jatkoa tuonne aiemmin kirjoittamaani että YDIN ON JUURI SE LÄHDE MINKÄ VOIMALLA LUOMME , SYNNYTÄMME, TOIMIMME - sillä on ihmisiä jotka " pukevat tekonsa näennäisesti hyviksi jopa rakkauden teoiksi" esm. halutessaan manipuloida ihmisiä toimimaan haluamallaan- oman itsekkään etunsa mukaisella tavalla ... tai haluavat saada " ihmisen voimat omaan käyttöönsä" - ja tällöin voi kyse hyvinkin olla siitä että alkuvoimana on " pahan voima" - kun rakkaus on alkuvoimana ei se johda koskaan tekoihin jossa riistetään toisen ihmisen oikeus olla oman elämänsä Mestari  - koska näin ajattelen että Rakkauden Lähteen Voiman tarkoitusperä on aina kaikkiallinen hyvä ja kaikkiallinen paras  - ja se pitää sisällään kaikkiallisen vapaan tahdon kunnioittamisen - jokaisen ihmisen ja elollisen oikeuden päättää itse omista valinnoistaan ja RAKKAUS kunnioittaa myös tätä oikeutta jokaiselle kuuluvana syntymäoikeutena.... ja manipulointi ei koskaan kunnioita tätä oikeutta....

....ja nyt puhun ns. aikuisista ihmisistä ... joiden tehtävänä on opettaa sanoilla ja teoilla lapsillemme/nuorillemme tätä totuutta - lempeästi  huomioiden lapsen ja nuoren kyky eri ikäisenä ottaa tätä tietoa vastaan ...jotta he aikansa osaavat ja kykenevät  näkemään itsessään nämä totuudet ja tekemään oman valintansa - ja kun kunnioitamme lapsiamme/nuoriamme juuri kaikkine puolinensa - niin opetamme heitä myös hyväksymään itsensä sekä toiset ihmiset kokonaisina - ja tekemään aikanansa omat valintansa tunnistaen ja tiedostaen näiden voimien olemassaolon ja erilaisuuden ja mitä nämä voimat saavat aikaan sekä ihmisissä että koko luomakunnassa, maailmankaikkeudessa.... :smitten: ....

Kun itse elää harhoissaan eli omassa kaksinaisuudessaan,
silloin on hyvää ja pahaa - ja jotakin niiden väliltä.

Kun taasen lähtee tulemaan rakkaudesta käsin,
katoavat "hyvä" ja "paha" erillisinä kokemuksina.


Viimeinen kokemus niistä on hyvä-paha ja paha-hyvä.
Tässäkin toteutuu "kaikessa on kaikki" tai "kaikki ilmenee kaiken kautta".

Kehäytymisen suunta:

Tulin rakkaudesta käsin näkemättä harhaan mentävyyttä.
Tulen harhasta käsin - erottaen hyvän pahasta.
Tulen rakkauteen takaisinkin - jättäen taakseni valaistun menneisyyteni: ei enää hyvää eikä pahaa vaan ainoastaan rakkaus.

Enkä voi kuin palata takaisin rakkautena hakemaan "omani" takaisinkin.

Jolloin "omani" ovat niitä, joita en enää erota joko "hyviksi" tai "pahoiksi" vaan rakastetuiksi.

 :)

"Njäh njäh !  :) Ngaga bu nasama fiu impakt fu mgongo pah suit, fah-fa kutkusa. Ohhoh dsa vniko jujuju badovatkus."
GH.P Nistu parpa kah-oh pojo.
Suomeksi:
Ei-ei! Yrittäessäni vaikuttaa vakavalta ja fiksulta koetankin päteä vain itselleni, joten lopetan sen. Teen välillä jotakin itseäni aidosti viihdyttääkseni.
J.K Hullulla on halavat huvit

Täyttä asiaa.  :smitten:

Ja vielä lisäys minultakin:

Rakkaus myös kunnioittaa jokaisen elollisen oikeutta tehdä toisenkinlaisia valintoja eli yrittää uudelleen.
Siksi joku päättää syntyä uudelleen,
ja joku kokee olevansa ikuinen, mutta virheensä korjattavissa parhainkin päin.

 :smitten:

Virheellinen ja oikea toimiminenkin ovat sitten mainitsemaasi harhaa eli kaksijakoisuutta.

Niin se vaan on että tässä maailmassa valintoja tehdään kaksijakoisuuteen perustuen.
Rakkauteen päästään vain tekemällä oikeita valintoja kaksijakoisessa maailmassa.
Eikä se kaksijakoisuus sieltä taivaastakaan häviä. Täydellinen totuus ja hyvyys on vain Luojalla itsellään.

Ei eläinten ja luonnon kärsimys lakkaa ennen kuin se käytännössä, valintoja tekemällä lopetetaan.

Kuulostaa robottiyhteiskunnalta.
Kaikki ovat täydellisiä robotteja ilman mitään mahdollisuuksia tehdä valintoja tai kehittää itsensä hyvyyttä.

Sellainen on kyllä kovaa vauhtia kehitteillä, valitettavasti sitä vain ei ohjaa Luoja vaan paha.

(http://news.nationalgeographic.com/news/2001/05/images/0501_roborat.jpg)
http://news.nationalgeographic.com/news/2002/05/0501_020501_roborats.html
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=157&a=1219&id=7783_1

Kysyn edelleenkin: Mitä ovat rakkauden teot maailmankaikkeudessa joka olisi täydellinen? Maailmankuvasi on täysin utopistinen.
Kaikki olisi yhdessä hujauksessa täydellistä.
Heti kun sielu syntyy, maailmankaikkeus sen ympärillä on täydellinen. Sielu on täydellinen. Eikö se olisi aika tylsä paikka? Kukaan ei voisi kehittyä enää mitenkään. Kaikki vain makaisivat täydellisyydessä.

Kuulostaa että pahat henget ovat naruttaneet sinut uskomaan tuohon valheeseen. :)
Olisiko aika kenties HERÄTÄ?

Miksi ajattelet niin kovasti pahoja henkiä ja tuomitset kaikenlaista, rahaa seksiä urheilua? Vaikutat kovin, kovin tiukkapipoiselta ja pelokkaalta.. pidätkö hauskaa koskaan..  :angel: minusta fyysinen maailma on iloakin varten eikä heti "pimeät voimat koettelemassa", olispa Jumalalla huono huumorintaju jos näin olisi asiat järjestellyt. Eiköhän Jumaluus halua kokea aineellisen runsaudenkin, ennen kuin taas palaa henkeen.

Kaarinalle; kyllä, vain Jumalan tahtoa noudattava olento on henkinen robotti, eiks je. Vaikka hyvä sellainen, silti robotti.  ;)

Siinäpä se suuri ajatuksellinen ristiriita onkin. >Perinteisessä uskossa on aina ulkoinen paha houkuttamassa, tulevaisuusutopiassa ei ole pahaa, mutta minäkään en usko massamuutokseen, niin hienoa kuin se olisikin.

Joidenkin mielestä hyvän ja pahan määrä suhteessa toisiinsa on aina vakio? Vasta absoluuttisesti korkeimmalla tasolla, lähellä ei-ilmennyttä ei ole nk pahaa. Eikä hyvää, vaan energiaa jakamattomassa muodossa.

Taas takaisin tähän.. minäkin luovutan "oikean" maailman kanssa ja elän "hyvien" kanssa.. siiheksi.. kunnes taika todella toteutuu. Niin no, onhan sodistakin väitetty että ne ovat karmaa joita Jumala sallii.  8)

Väittipä meidän pieni mielemme ymmärryksen ympyröissään mitä tahansa, niin
Kaikkeuden näkökulmasta kaikki on just tarkoituksensa mukaisesti
kohdallaan, ja vieläpä harmonisesti jopa.

Kun katsot luontoa, vaikkapa muurahaisen täydellisesti toimivaa rakennetta,
jossa jokainen jalka ja muu osanen on juuri tarkoituksensa mukaisesti
omalla paikallaan, miten voit kyseenalaistaa Kaiken täydellisyyttä?

Se, ettet ymmärrä jonkin asian tarkoitusta, ei tarkoita, etteikö sillä sitä olisi, ja kokonaisuuden kannalta vieläpä tärkeä. Ihan kaikella.
Sillä maapallo on pyöreä, ei enää pannukakku? Ulottuvuuksien ymmärtäminen kehittyy koko ajan laajemmaksi ja laajemmaksi - se on sen laatu.  :D

puhut asiaa ikitosi tässä maailmassa on tosiaan paljon asioita joiden tarkoitusta on välillä vaikea käsittää tai josku tarkoitus saattaa paljastua meille vasta vuosien jälkeen.

mutta mitäpä silloin tapahtuisikaan jos aina tietäisimme mikä tarkoitus kaikilla asioilla elämässämme onkaan..voisimmeko silloin enää oppia mitään uutta???

 ;) Lake, noista lauseistasi on jo sellaisinaan luettavissa vastaukset esittämiisi pohdintoihin.

 :P Joten aloitetaanpa:


Rakkauden teot täydellisessä maailmankaikkeudessa ovat täydelliset,
kuten täydellisen maailmankaikkeuden rakkaus on täydellistä.
Tässä onkin suora mallinnus sille, kuinka toteuttaa muutos kauttamme.

Muistaminen on avain.
Ei mitään opittavaa, ainoastaan sen muistamista,
minkä on aina tiennyt, vaikka olikin unohtanut.


Hetki on otollinen. Utopia on pysyttäytymistä hetkessä.
Tee se painajaisunessa, niin olet valmis.


Tuohan on Jumalan ajatus. Näkökulma myös ihmiseen.
Ihmisen kokemus poistaa tylsyyden.
Ja kehän voi kulkea ylt´ympäriinsä havaitsematta ympäri käymistään.
Kunnes havaitsee.

Täydellisyydessä voi maata kuin aionien ikäinen kivi,
joka hymyilee sille, että ihmisellä on niin kiire hautaan.


Herääminen merkitsee viivähdyksen päättymistä. 
Kuka herättää; kuka valvoo?

:buck2: :o :angel:

Tämä on ollut kiinnostava ketju jossa kaikilla on ollut mielestäni jotain pohdintaa herättävää sanottavaa.

Oma näkemykseni on omannäköiseni. Minusta "pahuus" >:( ja "hyvyys" :angel: ovat pitkälti kulttuurin ja ympäristön aikaansaamia näkemyksiä. Monien mielestä arkinen asia,kuten on lika, olisi paha asia. Ei nyt suorastaan pahasta hengestä, mutta ei
myöskään hyvä. Tosin lika ei ole lopulta mitään sen kummempaa kuin mitä syömme ja juomme ja aivan maallisella tasolla. Henkisellä tasolla,ei mielen tasolla, minusta pahuus ja hyvyys ovat asioita joissa ihmiset tekevät valintoja. Elämä on täynnä valintoja. Joka hetki. Syönkö lihaa? Onko se hyvää maailmaan tuottavaa? Puhunko pahaa toisesta hänen selkänsä takana? Tuoko se hyvää? Ihmisellä on valta ja voima käsissään ja itsessään. Jos hän sen ymmärtää ja suhtautuu siihen nöyrästi, on kaikki mahdollista hyvyydessä ja valitettavasti myös pahuudessa. Ihminen luottaa itseensä jomman kumman voiman käyttäjänä ja yleensä molempien. Tukekaamme toisiamme hyvän ilmentämisessä.

Vaikka sanoinkin,että oma näkemykseni on omannäköiseni, niin luulen ettei se kovin paljoa poikkea yleisestä näkemyksestä.  ::)

Massamuutos alkaa sinusta. Uskotko itseesi massamuuttajana?

"Kuka ellet sinä - milloin ellei nyt."


Hyvän ja pahan vakio muodostaa suhteellisuuden.
Eikö tämä lumoakin ihmistä päivästä päivään:

"Voi kun se on sitten pahaa; ah kun se on sitten hyvää!"

Tulee muistaa, että absoluuttisesti korkein taso on myös kaikkeutta läpäisevin taso.

Eli ei Luojaa tarvitse kiikuttaa valtaistuimellaan jostakin tänne asti,
vaan pelkkä ilmennys riittää.

Ilmeinen = todennettu

Toisaalta mitä onkaan olla "paha" lähellä ei-ilmennyttä ellei "armon likeisyyttä".
Se on samaa kuin pilkkopimeä ennen aamunkajoa.
Ja mitä onkaan olla "hyvä" lähellä kadotusta ellei "lunastaja aamun valkeudesta".

Energiaa jakamattomassa muodossa = vapauttamatonta, sidostamatonta voimaa.

Ja tässä tulee nyt esiin "vapaan tahdon" salaisuus:
kun sitä on, sitä tavoitellaan ja sen voi menettää;
kun sitä ei ole, se on itse vapaus, vapauden voima.

Oleminen "itse itselleen" riittää olemaan itse vapaus,
vapauden voima, valinnoimisen voima.

Siis myös valitsematta jättämisen voima. Tyyneys.

 :smitten:

Iskariot,kirjoitit todella hyvin! Tarvitsemme vatakohtia ja kontrastia nähdäksemme. Kuten valolla piirtävät tietävät :). Kuinka moni tiedostaa mikä pahuus on kulttuurin tuomaa, mikä on todellista pahaa? Kuinka hämmentyneitä olemmekaan, emmekä välttämättä edes huomaa sitä.

Ah viisautta  :aurinko:  :smitten:

Totta tosiaan, korkeinta vapautta on vapautuminen vapauden harhasta -
suostua olemiseensa, hyväksyä.
Sillä olemmehan energiaa, energioiden virrassa, siinä itsessään vapaana, elämä, jossa vapautemme on olla,
kuin pisarana vellovassa meressä  :smitten: :smitten: :smitten:

Mutta meri tarvitsee maata kommunikoidakseen, tunteakseen itsensä erotuksena toisesta. Ykseydessä, pelkän meren olemassaollessa sitä ei ole mahdollista kokea. Vain vastakohta, kuiva maa saa meren elementtiinsä sitä kostuttamaan. Ja
rantaviiva, jossa ne yhtyvät on tämä, elävä elämä.  :smitten: :smitten: :smitten:

Massamuutos alkaa sinusta. Uskotko itseesi massamuuttajana?"!

*Vaikka itse muutuin, henkistyin jne aikoja sitten, samaan tahtiin ei muuttunut moni muu. Siksi en suitsuta maailman muutosta, enkä esitä aikatauluja milloin se muuttuu. Mieluiten en ole tiettyjen henkilöiden kanssa tekemisissä, kaksinaamaisten, se on niin yksinkertaista.  ;)

Rahalla ostettavat maalliset ilot on niin teennäisiä.
Minä saan iloni vaikka luonnossa kävelystä, kevään ja kasvun seuraamisesta. Tarvitaanko jotain muuta? Miten itse ilottelet?

Tarkoitin että vaikutat ilottomalta ja ajattelet kaikenmaailman pahoja henkiä. En ole kait missään väittänyt että ilmaisia iloja ei ole?

Ei kai se iloa estä. Päinvastoin. Iloni on etsiä ja paljastaa niitä. :)

Kun paljastat niitä, oletko havainnut, mitä ne näyttävät sinusta itsestäsi?

Senkö, että edustat hyvyyttä,
senkö, että sama tunnistaa saman
vaiko sen, että vastakohdat yhtäältä kumoavat,
toisaalta tuntuvat tarvitsevan toisiaan
säilyäkseen polariteetteina olemassa?

 :angel:

Kerronpa sinulle moskovalaisen tarinan.

Moskovalainen tunsi nuoruudessaan Leninin eikä voinut kuin rakastaa Leninin vapaudennälkää.
Leninillähän oli kyky lisätä tuota vapaudennälkää kohtaamissaan ihmisissä.
Ja näin ruokkia vallankumouksen aatetta kasvamaan kasvamistaan.

Myöhemmin moskovalainen lähetti monet sukulaisensa Siperiaan,
ei kuitenkaan kaikkia, sillä heistä oli jo vapauduttu.
Sen sijaan hänen lähipiirinsä taisteli paikastaan auringossa.
He kutsuivat häntä "setä aurinkoiseksi".
Ja kun aurinko meni pilveen, piti olla hiljaa ja puhua toinen toisistaan selän takana pahaa.
Näin menetellen monista vapauduttiin ennen itseä.

Vapaus senkun lisääntyi, joskin moskovalaisen lähipiiri harveni ja vaihtui
lukuunottamatta hänen kaikkein uskollisimpia vapaudenaatteen tovereitaan.

Lopulta kävi niin, että moskovalainen otti ja kuoli.
Hänen kuoltuaan ilmapiiri lientyi.
Vähitellen myönnettiin,
että vapauden puolesta taisteleminen oli haudannut elävältä
itse vapauden.

 :-\

Hyvyys tunnistaa ja näkee totuuden?

Jaa että pitäskö toisinajattelijan häipyä kun alat jo tuollaisia vertauksia esittelemään? :) No se on kyllä ollut mielessä.
Ilmapiiri on jotenkin raskas täällä eikä tilaa toisinajattelulle ole.
Suljen tunnuksen. Mukavaa "rakkaudessa" leijumista sitten vaan kaikille.

Voi ei  :(

Lake, vääntösi ovat olleet asiallisia, ja toimineet varsin hyvänä polariteettina ja vastavärähtelynä tälle leijumiselle täällä. 

Erillisyyden tunne on nyt kohdannut sinut, poistuessasi, ja kauttasi koskettaa erillisyyden synapseja meissä kaikissa.

Kiitos muistutuksesta, että maailmallisen eriytyneisyyden olemassaolo on ykseydenkokemuksen kaipuun edellytys.

 :smitten: Sulle    :smitten:

LAKE  :smitten:
....... jokainen meistä voi olla " Valon soturi" ...Kaikkien tummien tulevaisuuden ennusteiden keskellä Paulo Coelho haluaa uskoa, että ihmiskunnalla on mahdollisuus valita valo ja kulkea sen suuntaan...hän puhuu valonsotureista - ihmisistä jotka uskaltautuvat " elämän taisteluun " ja jotka eivät anna pimeyden ( tulevaisuuden tummien ennusteiden) lamaannuttaa itseään ...

....LAKE: S I N Ä J U U R I TÄSSÄ JA NYT edustat hyvyyttä ...SINÄ JUURI TÄSSÄ JA NYT olet valonsoturi jota tarvitaan - juuri omalla paikallasi juuri sellaisena kuin olet ....tätä varmasti kukaan ei ole kyseenalaistanut ... sinä tuot omalla tavallasi tärkeitä näkökulmia  ja huomion arvoisia asioita näkyville  - ja pohdittavaksi...
Ikitosia lainaten ja  yhdessä kanssaan kiittäen "Kiitos muistutuksesta, että maailmallisen eriytyneisyyden olemassaolo on ykseydenkokemuksen kaipuun edellytys."

  Sulle   :smitten: Rakkaudenliekki 

Voi että... Kyllä sinut täällä suvaitaan ja Iskariot varmasti juuri mitä suurimmassa määrin!  :smitten: Sinä olet mielestäni tuonut tänne niin paljon erilaista näkökulmaa ja ajattelemisen aihetta että on sääli jos et enää kirjoittele...  :-\ Onnea kuitenkin valitsemallesi tielle!  :smitten: :angel:

Lake
Erilainen ajattelu on rikkautta.

Ilmapiiri on raskas? Minusta sinä Lake teit sitä aika negatiiviseksi.. anteeksi jos sanon.. mitä ihmeen "hauskaa" voi olla "paljastaa pahoja henkiä"? Mistä joku keksii tällaista? Huh  8) JOS ITSE haluaa keskittyä tai kokea hyvää, niin keskittyy siihen.

Nyt minä vasta haluaisinkin korostaa "rakkaudessa leijumista". Se menee minusta pikemmin niin, että

-myöntää joidenkin olevan aika ikäviä ihmisiä
-mutta itse voi valita seuransa ja sen mihin ajatuksensa keskittää
-jos ei keskitä ajattelemaan pahaa, ei koe kaikenlaista ahdistusta/ tee pahaa todelliseksi vaan pystyy kääntämään vaikeatkin tilanteet hyviksi (itselläkin erilaisia juttuja käsittelyssä lähipiirissä)
-eli kyllä se sittenkin on hyvä että toivotetaan rakkautta ja valoa pimeyden keskelle, kukin voi valita suuntansa  8) :angel:

 ::)

Tuolla edellä kerroin tarinan "moskovalaisesta",
josta tuli "setä aurinkoinen", mutta jota muut pelolla kunnioittivat.

Ja tarinani alussa mainitsin "Leninin" jonkinlaisena terveen idealismin esikuvana: näkemässä "pahaa" ympärillään ja tekemässä siitä selkoa niillekin, jotka tyytyivät "ei-vapauteensa" eli säädettyyn vapauteen.

Kun ajattelee toisin, tulee tällöinkin tehneeksi muita kaltaisekseen.
Näin "Leninkin" toimi.
Ja hänen vapaudenaatteensa nousi siivilleen!  ::)

Kun sen sijaan tekee muita kaltaisekseen
suomatta enää sijaa oman toisinajattelunsa haastamiselle,
tulee helposti riipineeksi muilta yhtäläistä toisinajattelemisen iloa.
"Moskovalainen" toimi juuri näin, kunnes ei ollut enää ketään ajatteluttamassa häntä toisinkin.

Sitä ei sallittu, koska vapauden hintana oli käytetty itse vapautta.
Ei ollut enää millä maksaa lahjaveroa, joka on: itseriittoisuus.
Vapaus kun ei ole myönnettävissä, koska se riittää itselleen.

Piti olla valinnoissaan määräytyvästi vapaa eli käsketysti uskollinen säädetylle vapaudelle.
Kuitenkin sen, mikä on säädettyä, voi purkaa; periaatteet on tehty rikottaviksi.

Sen sijaan korkeimmat periaatteet kuten "ykseys-rakastaminen"
uudistavat itsensä joka hetki.

Vapaus on uusi kokemus itsestä.

 :)

LAKE!

Tule heti takaisin, jos et tule, niin minäkään en ...  :'(

Jos järvi=Lake ei tule ihmisen luo, ihmisen on mentävä järven luo, eli kuten Hämeessä sanotaan, menkää järveen..!  :2funny: :D :smitten:

Välillä sitä tarvitsee taukoa kirjoittamisessa.
Joskus sitä ei vaan itse huomaa,
kunnes... äkkiä äkkää.  :( :angel:

Lake, minusta sinun tapasi ajatella on paikallaan.
Ei sitä voi korvata - tuota tapaasi nähdä asiat juuri omalta kantiltasi tietoa saaden.

Hyväähän sinä vain tahdot.  - Sinäkin, oi kiitos!  :smitten:

Hiekkalaatikossa on läjä kaatuneita hiekkakakkuja.
Ja uuni vartoo, se aina kuumana vartoo.
Monta muottiakin on vapaana.

Elämän foorumi on vapaana sille, joka sen elää saa...

 :)

Miksi joutsenlaulu halusit alkaa tämän ketjun ja opitko jotain?  :coolsmiley: Et ole laittanut tänne kuin yhden viestin. ;) Itselleni tuli eilen taas fiilis, että ok, paha ei siis aio kadota, mutta jospa en tällä kertaa järkyttyisi (ja miettisi asiaa puoli vuotta) vaan annan sen olla, enkä ole tekemisissä. Taas jotkut ihmiset ovat ilmeisesti petollisia. Se lie heidän valintansa ja saavat tekonsa takaisin joskus, kuten minä pitkällä tähtäimellä hyvät tekoni.

 :) Eilen tuli taas tarkkaan mietittyä kehen ja mihin todella luotan, esim yritykset, mitkä ovat tunnettuja, laillisia, missä on feelunkia (onko tuo se sana). Kaikenlaisia jobbareita on aina ollut ja tulee olemaan.. 

Kuuluuko omiin hyviin tekoihisi ajatuksen muiden petollisuudesta juuriminen?
 
Sehän on sitä, että antaa pahankin valottua esiin negatiivistaan.
Sillä paha ulkopuolella on jäänyt valottamatta ihmisen itsensä kohtaamattomuuden vuoksi.
Selittämättömyydet ovat tätä valottumattomuutta.
Se on sitä "en voi ymmärtää, miksi he käyttäytyvät noin minua kohtaan, joka sentään pyrin olemaan hyvää tarkoittava ihminen".

Huomaako ihminen, kuinka paljon hän selittelee muiden valoa pimeydeksi, vaikka jokainen kohdanto tulee antamaan lisävalaistusta.
Se on sitä itsensä ja omien edesottamustensa kohtaamista muissa ja muiden välityksellä.

Jopa ankaralta tuntuva informaatio voikin olla tuomassa lisävalaistusta itseni kohdantoon.
Jotta loistaisin enemmän sen kautta, että annan ympäristönikin olla hyvä teoiltaan.

 ::)

Tuota, en nyt tässä taas mene yksityiskohtiin, jos puhutaan petoksista, sekin oli taas varmaan minun syytäni..  ;) ja karmaa ja kaikkea muuta, ei näy muuta olevankaan.

Hah, kaikki kääntyy jotenkin Omaksi syyksi, jos ei tässä niin muussa elämässä minä sitten varmaan ehdin ryöstää kaikki ja aina ajaudun juuri heidän kanssaan takaisin (olen kyllä taitava hoitamaan kaikkien elämieni karmat parin vuoden sisällä!). Joo otetaan vastuu.. eli kun minä toivoin kaikille vain onnea ja menestystä, kävi näin.. eräässä asiassa, sain viestin erään firman johdolta, joka on siis aivan kuohuksissa. Samoin eräs työprojekti johon liittyy viranomaisia ja se tökkii, ei ole edes kyse pahasta, mutta otan maltilla. Onneksi teen monia asioita yhtaikaa. Huh.

Eli Laken tyyliin, parempi olla tekemättä mitään suurisuuntaista.. elää hengestä..  paitsi että sukulaisellekin piti lähettää rahaa. Olisko pitänyt sanoa, voi et sinä rahaa tarvitse, älä nyt varasta kuitenkaan nälkääsi, koeta pärjäillä.. hänellä raha-asiat solmussa.

Niin. Paha on suhteellisuuden silmässä.

Hoiditko asian niin,
että sukulaisellasi on tilaisuus antaa myös takaisinkin
- todellakin ollen itse siinä antajan osassa?

Sillä näinhän se energianvaihto pelaa
sopusoinnussa energian katoamattomuuden kanssa.

 :)

Toki, maksaa takaisin, se henkilö.  ;) JA sitten taas avitan häntä, annan tilaisuuden, olen sellainen pahis.  ;)

Otin yleisenä kysymyksenä kaikille tämän
ja vastaan omasta puolestani, että silloin tällöin... ::)
...kiillotan (teko)pyhyyteni sädekehää (http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/hypocrite.gif)
osoittamalla muiden pahuutta syyttäjän sormellani
ja pamautan tuomarin nuijallani pitkin poikin
mokoman arschlochin paukamaista ja k*sta
täynnä olevaa päätä kuhmuille ja mustelmille
ja välillä tuntuu, että se ei ole edes tarpeeksi.. (http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/heh.jpg)

Mutta mikäs siinä muu puhuu kuin oma peilikuva..? ::)
(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/mirror.gif)

(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/devil11small.jpg)

Pahuudesta ja sen voimasta...

Yllätyn joka kerta omasta pahuuteni (luovasta) voimasta.
Tähän tarvitaan oikein kunnon (jumalaton) vihastuminen,
jolle ei ole olemassa sanoja
aimo annoksella inhoa jotakuta kohtaan.
Koko elämä menee uusiksi paitsi kohteellani, niin myös itselläni
ja hintaa, seurauksia ja kärsimyksiä en pahemmin kysele.

Se on joko minä tai se toinen, useinmiten se toinen
ja pahoin seurauksin, koska minä olen se,
joka taistelee viimeiseen asti, enkä anna periksi
niin kauan kunnes kuolen ja jos mahdollista,
tulen vielä kuolemankin takaa maksamaan potut pottuina
ja kirjaimellisesti niin.(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/heh.jpg) :knuppel2:

Vihassa jostain syystä kaikki (pirullisen ovela) luovuuteni pääsee
oikein puhkeamaan kukkaan ja kyllä, saan nautintoa siitä. :angel:
Minusta tulee järjestelmällinen systeemin tarkkaan tunteva
v*ttumaisen pirullinen devil-bitch helvetistä.(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/evil1.gif)

No... se (pyhä) vihastuminenkin pitää tulla ensin jostain,
jotta koko pahuus pääsee minussa oikeuksiinsa ja voimiinsa,
ei se sieltä ilman syytä koskaan ulos tule. ;)


Olen toden totta kyllästynyt ihmisen pahuuden mollaamiseen! :knuppel2:
Ihmiselle ei anneta mitään turhaa.
Mikä oikeasti on pahuutta ja mikä hyvyyttä? :idiot2:

Ihminen ei ole tasapainossa, jos se ei kykene hyväksymään itsessään
molempia puoliaan, vielä parempi, jos ihminen on kykenevä nousemaan
niiden molempien yläpuolelle. ;)

(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/clubme.gif)

Ja mitä jää jäljelle vihan (pahuuden) jälkeen..?

-Tyhjyys

Ja tyhjyydessä on kaikki, siitä alkaa uusi.. ;)

Hmm.. muistan kun lähetit ensimmäisiä yksityisviestejä ja tosiaan luulin sinua hyvin enkelimäiseksi, lähetit Diana Cooperin enkelijuttuja, mutta tykkäät ilmeisesti tästä toisesta puolestasi paljon?  ;)

"kyllä, saan nautintoa siitä."

Tämä on jäänyt kysymykseksi ihmisluonteessa, minä nimittäin en nauti pahuudesta ja sen sellaisesta, mutta äärioloissa, peilaan tiettyjä ominaisuuksia takaisin, mieluiten vältän sellaista. Se aiheuttaakin ristiriitaa jos jonkun täytyisi äkkiä ruotia paha/ilkeys/ vallanhalu/mitä se onkaan itsestään. "Pahaa ei pidä vastustaa" vaan olla menemättä mukaan.  :coolsmiley:

Onko tämä se ikuisuuskysymys ihmisille?

Ovatko TR ja leijonamieli olleet jo keskustelussa? Projisoidaanko itsessä oleva paha ja epämiellyttävä ulos tai muihin, onko se henkien riivausta esmes kristinopin mukaan, illuusiota, vai mistä on kyse?

Ihmisen ying-yang "hyvyydessä" ja "pahuudessa"
ovat aina yhtä voimakkaat. ;)

Se ei ole mahdollista, että on vain pelkkää 100% hyvyyttä täynnä,
vaan sille täytyy olla vastaavalla voimalla vastakkainen puoli,
koska muuten ihminen ei kykenisi kokemaan sitä "hyvyyttään".

Sama kaava pätee ns. "pahoihin" ihmisiin;
Mitä pahempi ihminen, sitä sydämellisempi ihminen
siellä on sen "pahuuden" takana. ;)

Totta kai nautin pahuudestani,
- nautinhan hyvyydestänikin. :)

Olen sentään vielä normaali ihminen, elän, syön ja p*skannan normaalisti,
kun en ole vielä tuohon valoravinto-ketjuun liittynyt.  :angel:

Nautit pahuudestasi.. minä en edelleen voi kuvitella että valaistunut mestari tarvitsisi pahuutta ja pimeyttä.. tai millaista se voisi mestarilla olla. Siis mikäli valaistuminen on tavoite.

Jos on tosissaan yläpuolella, ei oikeastaan nauti pahuudesta, ei harjoita sitä, ei selän takana eikä edessä.. olen tuntenut sen verran ihmisiä että he eivät välttämättä ole kovin sydämellisiä "pahuutensa takana" vaan se ikävä puoli tulee aina esiin. Mutta ovat kyllä hyviä korostamaan kykyään olla pahoja, rikollisia, julmia, häikäilemättömiä tms.

Tuo ajatus itse asiassa nollaa ihmisen. Jos on molempia yhtä paljon, ne kumoavat toisensa.. jos yhdistetään, tai mennään yläpuolelle.. tulee erilaista matikkaa.

Kysymys: kuinka paha voit olla? Jos ajatellaan kaikkein pahimpia tekoja.. nautitko todella niistä? Vai oletko silleen vain pehmopaha, pikkasen ikävää ihmisille, Light Evilia?

(http://www.anus.com/etc/satanic/evilinside1.gif)

Ja minä olen valaistunut mestari..?
LOL!!!! (http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/eqzh4n.gif)

Ja valaistuneella mestarilla ei löydy kokokirjo-kokemusta
"pahuudesta", ainoastaan vain "hyvyydestä"? ::)

Jääpä aika vainilaiseksi mestariksi mokoma. :coolsmiley:


Niin.. sillon ei myöskään pysty nauttimaan "hyvyydestään",
jos ei kykene nauttimaan "pahuudestaan"
ja on epätasapainossa tuntemuksiensa kanssa. :)

Kokeakseen ja nimetäkseen makean makeaksi tai valkoisen valkoiseksi,
ihmisen täytyy kokea ensin suolainen ja musta. ;)


Lainaus Dhyan Manik;

Miten suhtaudut "pimeisiin puoliin" itsessäsi,
omiin alitajuisiin tarpeisiisi ja toiveisiisi?
Oletko kosketuksissa niiden kanssa, vai työnnätkö ne täysin sivuun?

Uskallatko olla rohkeasti oma itsesi
vai tyydytkö seuraamaan toisten esimerkkiä?

Rohkenetko tehdä uusia asioita vai kuljetko mielummin tuttuja polkuja?

Luokitteletko asiat hyviksi ja pahoiksi tai oikeiksi ja vääriksi,
vai yritätkö nähdä totuuden sellaisena kuin se on?

Pystytkö nauramaan itsellesi?

Piis änd lööv... :angel:

Paholainen on täydellinen näyttelijä, valeasussaan viekas, taitavakielinen, viileän rauhallinen ja laskelmoiva. Hän mielistelee kaikkia, mutta ei aidosti siedä ketään lähellään. Hän on vallanhimoinen, kade ja kylmä itsensä hallitsija joka ei kaihda mitään keinoja.

Mutta sisimmässään hän on äärettömän yksinäinen ja usein valmis milloin tahansa hymyssä suin päättämään päivänsä, koska elämällä sinänsä ei hänelle ole arvoa, koska hän ei tunne aidosti mitään. Hän on ainetta ja henkeä eli ei mitään, pelkkää tyhjyyttä.

Aika hyvin sanottu muuten Kaurisenergiaa. Elämä ja rakkaus vs kuolema ja kadotus.

Juu, tuo on ihan psykologista vyöhyketerapiaa. En viittaa keneenkään henkilöön, ihan vaan yleistä kuvausta ns. "paholaisesta", joita todellakin on.

Liippaa läheltä narsistia, joita epäilen "negatiivisten voimien" hallitsemiksi. Mutta HALLITSEEKO ihminen todella itseään, jos täytyy ilmentää äärivoimia?  8) Mikäs se astrologiassa hallitseekaan "pahaa".. onko sinusta "paholainen" pelkkää tyhjyyttä? Narsistinhan täytyy imeä muista voimaa, kun ei ole mistä antaa.

Jos tuntee, on armoa, elämää, rakkautta.. 

Joo, muistan että tästäkin oli aikaisemmin keskustelua.

"Paha" planeettahan on Pluto, toinen Saturnus ja se kolmas ehkä Mars.  Itse tunnen yhden plutonikon, mutta hän tuskin on paholainen. Narsisti on jotain muuta.

No niin.. arvatkaas vaan mikä oli Pluto-Saturnus ihmisen koulu minulle ja rupesiko hän hyväksi.. heheh.. siinä sai käydä läpi tätä teemaa tarpeeksi ja mikä on kenellekin mitä..

Mutta onko tuosta uutta sanottavaa, esimerkiksi näiden planeettojen kautta?  8)

Ihminen on peilaa toisessa sitä, mitä itsessään sillä hetkellä on,
eikö vain MUOKS* KAURISENERGIAA, vai mistä ihmeestä sait päähäsi kirjoittaa äärettömästä yksinäisyydestä,
päivien päättämisestä hymyssä suin,
koska elämällä ei ole arvoa, eikä tunne aidosti,
vaan on tyhjyyttä täynnä..?  ;)

Väitätkö, että pahuuden tunteminen olisi epäaitoa
tunnetta ja tyhjyyttä?
Millä perusteella? :idiot2:

Miten hyvyyden tunteminen on aidompaa ja täydempää
ja millä perusteella? :)

Miksi ihminen ylipäätään kykenee olemaan "paha",
jos se on epäaitoa ja tyhjyyttä? ???





Ei ole olemassa sen enempää ihmisissä paholaisia kuin hyväläisiä. :)

Ihminen, joka ei kykene hyväksymään itsessään joitain puolta/puolia,
on mestari "siirtämään" ne toisen ominaisuuksiksi.
Kysymyksessähän on pelkkä peilikuva. :coolsmiley:

Kuinka moni täällä kirjoittelevista pystyy rehellisesti
myöntämään omat "pimeät puolensa",
- edes itselleen..?  :coolsmiley:
Helpompi kai se on nähdä itsensä ulkopuolella
jossa kussa toisessa henkilössä, eikö vain..? ::)


Lainaus Dhyan Manik;

Yhteiskunta jakaa ihmiset helposti hyviin ja pahoihin,
ja ihmisten teot oikeisiin ja vääriin.
Tämä asenne on iskostunut syvälle alitajuntaamme
- emme enään osaa tai uskalla katsoa asioita uudesta,
tuoreesta näkökulmasta.

Tuomitseme asiat ja tilanteet sen perusteella,
miltä ne näyttävät päällepäin.
Teemme niin myös itsemme suhteen.

Niin kauan kuin tuomitset ja arvostelet itseäsi (muita),
olet sisäisesti jakautunut ja voimavarasi ovat rajalliset.
Hyväksy itsesi (ja muut) sellaisena kuin olet (he ovat).

Jos sisälläsi kuohuu, ole tietoinen siitä,
että se on vain patoutunutta energiaa,
joka etsii tietä ilmaista itseään.
Pieni ripaus huumoria voi muuttaa kaiken.
Opettele nauramaan
- ennen kaikkea itsellesi!

 ;)

SA, tutki noiden planeettojen tekemiä aspekteja. Minulla on yksi hyvä esimerkki, vaikein tuntemani ihminen, jolla sattuu olemaan kaikki  :pluto:,  :saturnus: ja  :mars: yhtymässä ja koko kolmikko neliössä Venukseen.

Tämä henkilö on joutunut lapsena isänsä hylkäämäksi, isä ei tunnustanut häntä ja sillä taas on ollut vaikutuksensa aikuisena. Hän valitsi miehen, joka oli samanlainen kuin isänsä eli laiminlöi häntä ja keskittyi muihin. Turhautuminen purkautuu muualla.

Vieläkin löytämättä se pahuus minussa, ellei se ole halua tietää kaikki, auttaa kaikkia, onnistua, valaistua.. en koe vetoa väkivaltaan, valehteluun, juonitteluun, sotiin, hitlereihin.. mikä siis on se paha minussa..

K, sillä henkilöllä muuten on PLUTON OPPOSITIO SATURNUKSEEN<! Huh huh. Ihana analysoida tunteetta, tosin ehken käsitä häntä koskaan.. oli myös Pluton oppositio Kuuhun, Uranuksen oppositio Kuuhun ja Saturnukseen, Saturnuksella silti iisejä aspekteja muihin; Marsilla neliö Aurinkoon ja Merkkariin eli aika rankat. Liittynee sielunsuunnitelmaan kuitenkin, jos kerran kaikki syntyvät jostain syystä johonkin karttaan. Itse tunsin julmuutta itsessäni lähinnä kun yhteydenpito oli paras katkoa. No jaa. Hänellä oli vielä Jupiterilla paljon neliötä ja oppositiota.

 :pluto: :aspect_opp: :saturnus:    :pluto: :aspect_opp: :kuu:   :mars: :aspect_squ: :aurinko: :merkurius:    :uranus: :aspect_opp: :kuu: :saturnus:    :jupiter: :aspect_opp: :aurinko: :merkurius:   :jupiter: :aspect_squ:  :mars:

Paholainen Dhyan Mankin mukaan, johon itseni on helppo yhtyä;

Paholainen kuvastaa suunnatonta huumorintajua ja luovuutta,
luovaa hulluutta!
Paholainen näkee asiat ja tilanteet syvällisemmin kuin monet muut
ja ymmärtää myös alitajuisia vaikutteita.
Hän ei peittele totuutta, vaan kohtaa asiat sellaisina kuin ne ovat.

Paholainen on yksilö, joka ei pelkää uusia tilanteita.
Hän ei suostu kulkemaan toisten perässä, vaan hänellä on omat näkemyksensä asioista
ja siitä, miten niiden suhteen pitäisi toimia.

Paholainen voi olla "kapinallinen" ja näin ollen toisten silmissä "paholainen",
mutta itse asiassa hän kulkee vain omaa tietään (ei muiden)
piittamatta yleisesti hyväksytyistä moraalisäännöistä tai ajattelutavoista.

Hän on vilpitön totuudenetsijä, joka ei kumartele "vääriä jumalia".

 ;)

Ja tykkää nauttia muiden kustannuksella ja olla yhtenä hetkenä yhtä, toisena toista..

Minulle ei kukaan vastannut vielä, miten on mahdollista että mieli nauttii pahuudesta tai julmuudesta. Mitä tarkoitusta tämä palvelee?  :idiot2:

Sasha, tuo viestini ei ollut sidoksissa sinuun, muuten vaan sattui viestisi jälkeen joten älä ota henkilökohtaisesti.

Uskon kyllä peilaamisteoriaan. Tässäkin tapauksessa paholainen on lapsuudessa saanut kovat arvet, ehkä joutunut äidin/isän hylkäämäksi ja niitä arpia peitellään aikuisenakin. Ne arvet ovat henkilössä.

Edellisessä esimerkissäni henkilö valitsi samanlaisen puolison kuin hänen isänsä oli ollut. Ehkä tiedostamatta.

Tarot-korteissa paholaista kuvaa Kauris.

Hm. Jos ei ole kyse vain lapsuudesta niin menneet elämät. Ihminenhän voi tässä tai menneissä valita olevansa esim diktaattori, manipuloija jne..

pahassa on kai se vaan että pitää olla täysin paha ennen kuin katoaa olemassaolosta.. muuttuu.. konemaiseksi Matriksiksi..  :P

Suhteellisen mielenkiintoinen aihe.
Ja suhteellisen mielenkiintoisia näkökantoja.
"Ei niin jotain pahaakin, ettei hyvääkin" ;)

Itse lähden siitä, että mitä tarkoittaa perimmiltään sana paha ja hyvä?
Jo sen eri tavalla ymmärtäminen, tekee ajatuksista monenkirjavia. Joillekin ehkä paha on sitä, mitä pelkää itsessä tai muissa. Ihan vain inhimillisiä perustunteita ja vaistoja, joita meissä jokaisessa on.
Ehkä on kokenut joskus jotain niin suuria tunteita synnyttävää, joiden käsittelyyn ei ole riittänyt silloiset voimavarat ja siitä on syntynyt pelkoja omia puolia tai toisten puolia kohtaan.
Sellaista psyykkisentason toimintaa niin sanotusti. Lapsen ja nuoren kokemusmaailmaa. Oli siten vuosissa fyysisesti oikeasti minkä ikäinen tahansa.
Joillekin paha määrittyy ulkoisesti. Ulkoisten arvojen mukaan. Ns. ulkonaismoraalia.
Niin tai näin, se voi kätkeytyä ihan minkä teorian, uskomuksen, ihanteen tai arvon taa.

Tässä "vaiheessa" joko kieltää kaiken tai suurimman osan, tai toisaalta viehtyy tähän nuoruuden anarkismin vaiheessa. Ns. terveen narsismin vaiheessa. Ja tässä tapauksessa nyt "pahuuden" edessä.
On se, mikä on itselle "pahaa" ja se minkä näkee olevan toisille "pahaa".
Tähän voi jäädä luovimaan vaikka hautaan asti.
Joskus se on paikallaan, joskus vain turhaa viehtymystä jäädä lorvimaan narsismin maailmaan.

Itse koen, että on "pahuutta ja hyvyyttä" ja on olemassa perusasioita, joissa jokainen ihminen kykenee ne erottamaan toisistaan.
On tekoja, joissa rikotaan, silvotaan, raiskataan, panetellaan ja alennetaan, toista elävää olentoa. Myös itsensä mukaan lukien.
Siinä on luovimisen ja itsekasvun paikka, että oppii tekemään valintoja, joissa säilyttää niin toisten kanssakulkijoidensa, kuin kaiken elämän kunnioituksen ja samalla myös oman ainutlaatuisensa.

Vaatii hienovaraista "kuuntelemista" ja aistimista, erottaa ulkonaismoralismi aidosta omatunnosta ja toimia sen mukaan.
Vaatia sitä itseltä ja muilta.

Itse en usko mihinkään "pahuuden voimaan", joka meitä vaanii ja yrittää saada pauloihinsa.
Silti tiedän, että ihmisessä voi olla "pahuutta" tietyllä tapaa. Mutta meillä on mahdollisuus, jopa ehkä velvollisuus, etsiä ratkaisuja joissa se ei ole lähtökohtana.
Vastaavasti en usko mihinkään "lilluvaan kaiken kattavaan rakkauteen", joka kokonaisuutena taistelee "pahuutta" vastaan.
Henki on terve. Ei siellä ole taistelua kahden välillä.

Toisaalta tuntuu, että "pahuus ja hyvyys" näyttäytyy vain psyykkisellä tasolla ihmisessä, ja tietysti fyysisellä.
Mutta en koe myöskään, että ihminen voi nousta sen yläpuolelle ns "henkisyyteen", vaan hänen on otettava vastuu omasta elämästään ja ihmisyydestään ja myös henkisyydestään (ja tietysti psyykkisyydestään ja fyysisyydestään) ja luovittava niin, että tekee ihmisen elämästä inhimillisen ja ihmisyyden arvoisen.

Mikään ei ole sen "ala-arvoisempaa" ja vastuuttomampaa kuin joko pitäytyä vain vastuuttomasti "mä haluun näin" teoissa tai "olen kaiken tuon yläpuolella" teoissa.
 :)

Mikä sitten on oikea jumala?

Saturnuksen sijainnista voimme lukea monet elämän keskeisistä oppiläksyistä ja energioiden tasapainottamisista, joiden tulee tässä inkarnaatiossa tapahtua, sekä negatiivisen karman määrästä, joka nyt tulee kohdattavaksi. Oma kokemukseni on opettanut, että kannattaa työskennellä Saturnuksen KANSSA, ei sitä VASTAAN; tämä on avain onnelliseen ja tyytyväiseen elämään.

Kielteisen karman purkautuminen alkaa tavallisesti sisäisillä tasoilla, esim. muutoksina ajattelussa, asenteissa, uskomusjärjestelmissä jne. Karma suoritetaan yleensä sillä tasolla, missä se on tehty.

 :saturnus:

Koska yksilön elämänkaari positiivisine ja negatiivisine variantteineen on jo ennakkoon pääpiirteissään tiedossa, oppaat etsivät sellaisen syntymähetken, jolloin taivaankappaleiden sijainnit edustavat symbolisesti yksilön keskeisiä luonteenpiirteitä ja haasteita sekä pian alkavan elämän keskeisiä tapahtumia.

Syntymähetki valitaan suurella tarkkuudella, huolellisuudella ja viisaudella. Vain harvoin tapahtuu poikkeamisia tarkoitetusta ajasta. Sattumalla ei juuri ole sijaa tässä asiassa. Yleensä henkiset oppaat tarkastelevat sopivimman ajan siitä noin kolmen viikon jaksosta, jonka sisälle syntyminen ajoittuu.

(Lehtirannalta)  ;)

En ottanut henkilökohtaisesti, minua kiinnostaa vain,
miksi näet moisia toisessa henkilössä? ???

Tuostakin minulla on elävä esimerkki. Tämä henkilö ei todellakaan piittaa yleisesti hyväksytyistä säännöistä vaan kulkee omaa tietään, mutta saa aina turpiinsa. Hän kiertää kehää, ei ymmärrä että hän itse aiheuttaa omat hankaluutensa, polttaa sillat takanaan. Kartallaan  :mars: huonosti sijoittunut.

Hänestä vielä että hän on todella kateellinen muiden menestykselle ja jos hän joutuu sellaista seuraamaan, niin hän alkaa kehitellä juttuja joilla pyrkii mollaamaan kateutensa kohteen. Onko sellainen persoonallisuus terve?

Luulenpa, että Dhyan Manik hakee lauseellaan sitä,
että paholainen/totuudenetsijä ei juokse jonkun,
esim. valo-enkeli-pelkkää-yhtä-v*t*n-valoa-villityksien
ja muiden ammojen ja mammojen perässä,
vaan etsii oman totuutensa ja tiensä. :angel:

Ai, viittaat siis siihen että minäkin olen saanut omat arpeni. Kyllä olen. Mutta olen niitä käsitellyt, ja mielestäni läksyni oppinut. Ainakaan minun mieheni ei juokse vieraissa kuten tämän esimerkkihenkilöni mies tekee.

Hmmm... ::)
Katsopa peilistä itseäsi silmiin ja kysy, olisiko hänen elämäsä
helpompaa, jos esim. sinä (ja ehkä muut)
et olisi arvostelemassa häntä hänen
tekemisistään tai elämästään? :angel:


Kuka on se, joka sanoo, että hänen :mars: on huonosti sijoittunut..? ::)
Miten voi olla huonoja ja hyviä sijoittumisia,
jos ne ovat juuri sille henkilölle annettu..? ???
Kuka sanoo, että hänen pitäisi noudattaa yleisiä sääntöjä..? ::)
Kuka sanoo, että hän kiertää kehää..? ::)
Kuinka sinä voit sen tietää..? ::)
Kuinka sinä voit tietää, mitä hän ymmärtää omasta elämästään
ja valinnoistaan? ???


Kuka onkaan se turpiin lyöjä..? :coolsmiley:

Huh -sinäpä sen sanoit.  ;)

Tosi mielenkiintoinen keskustelu virisi mutta nyt minun täytyy poistua koneelta joten palataan asiaan myöhemmin. Itse olen huomenna Helsinki-miitissä joten jatkakaa keskustelua. Liityn myöhemmin seuraanne. Sashalle myös, palaan paremmalla ajalla...  (tosi kiva muuten olla taas kanssasi keskustelemassa ;))

Hmmm...
Pelkäätkö, että miehesi juoksee/tulee juoksemaan vieraissa,
vai miksi moinen hiukan halveksuntaa tihkuva uho..? ???

Miten paholaisen mies yksinkertaisesti voi juosta vieraissa..? ::)

Minun käy enemmän sääliksi kuin kateeksi tuo
ko. mitä ilmeisemmin siskomme elämässä.. ::)

Kauhea mies kerta kaikkiaan!
-ja nyt peilaan omaa  :vaaka:-miestäni
ja tilannettamme tässä kolmio-mikä-lie...asetelmassa..  :coolsmiley:


Voi harmi, just' kun pääsi vauhtiin.. ;D
Mutta hirmuhauskaa miitingiä
ja teretulemast terävöittämään ajatuksia myöhemmin!  :smitten:

Tämä ns. pahuus ilmenee yleensä pelko-hallinta-akselilla;
Naamioidaan pelko hallinnaksi;
halutaan hallinnan tunnetta pelon vastapainoksi,
jolla pyritään tasapainotteluun näiden voimien mittelössä.

Itsesäilytyksestä, eläimellisestä puolustusreaktiosta lienee kyse,
kuin karvojaan pörhistelevät pikkukoirat uhoavat ja
näyttelevät hampaitaan, ollakseen pelottavia, koska itse pelkäävät.
Isojen koirien harvoin tarvitsee sellaiseen alentua,
he kun muutenkin tietävät, tuntevat arvonsa,
kokevat olevansa turvassa, vailla uhatuksi tulemisen pelkoa.

Kun ei tarvitse pelätä, on helpompi ilmaista hyvyyttäkin.
                  :smitten: :smitten: :smitten:

Minulle amma-mamma ei ole minun elämäni tai edes valaistumisen mestari.
Hänellä on oma tiensä, sinulla hänen tiensä ja minulla oma tieni. :)


:) Sinäpä sen sanoit, varmaan tiedätkin paremmin. :)


Hienoa, että huumorintajusi on vielä tallella. :angel:
Eikö "paholainen" tuntenut raamatun ja koraanin opetukset myöskin..? :coolsmiley:

Miten niin enkeli ja valotouhu on minulle liikaa,
mistä niin päättelet, kuka sinulle niin kertoi? ::)

Aivan ja mielestäni koko VALO-sana pitäisi ottaa uuteen käsittelyyn,
koska monikaan taulapää (tarkoitan toki vain itseäni) ::) ei tunnu
tajuavan, että juuri valossa on kaikki värit,
se sisältää myöskin pimeyden. ::)

Kyllä, pimeys on todellakin valon sisällä,
vai onko valo pimeyden sisällä..?  ;)

Jos aurinko sammuu, niin linnunratamme pimenee kokonaisuudessaan,
silti linnunratamme on jo nyt aurinkoineen pimeyden sisällä,
mutta mitä tulee sen jälkeen ja sen jälkeen...? ::)

Ja jos on niin maailmankaikkeudessa kuin on maanpäällä ja ihmisessä..? ::)

Mielenkiintoisia ajatuksia pohdiskella.. ::)

 ;) Verrataanpa:

Kristus kuvastaa suunnatonta huumorintajua ja luovuutta,
luovaa hulluutta!
Kristus näkee asiat ja tilanteet syvällisemmin kuin monet muut
ja ymmärtää myös alitajuisia vaikutteita.
Hän ei peittele totuutta, vaan kohtaa asiat sellaisina kuin ne ovat.
Kristus on yksilö, joka ei pelkää uusia tilanteita.
Hän ei suostu kulkemaan toisten perässä, vaan hänellä on omat näkemyksensä asioista
ja siitä, miten niiden suhteen pitäisi toimia.
Kristus voi olla "kapinallinen" ja näin ollen toisten silmissä "paholainen",
mutta itse asiassa hän kulkee vain omaa tietään (ei muiden)
piittaamatta yleisesti hyväksytyistä moraalisäännöistä tai ajattelutavoista.
Hän on vilpitön totuudenetsijä, joka ei kumartele "vääriä jumalia".

 ::)

Olemme vaihteluväliolentoja - meistä löytyy niin "pahin" kuin "hyvinkin" versio ihmisestä;
kykenemme eri kohdissa kehitystämme niin kaikkein hirveimpiin kuin kaikkein ylevimpiinkin valintoihin.

Kristus versus paholainen: kuinka samalla viivalla liikutaankaan.
Ainoastaan positiivisuus/negatiivisuus erottavana tekijänä profiileissaan.

Silti ensinmainittua on saatettu kohdella kuin paholaista
ja jälkimmäistä kuin kristusta.

Miksiköhän?  :coolsmiley: :angel:

Yksi syy lienee se, että Kristus-tason olento on asettumatta
yleisten moraalikäsitysten saati ajattelutapojen muottiin.
 
Sen sijaan hän luo oman kaavansa,
jonka ehkä vasta jälkeenpäin havaitaan ylittävän huimastikin
aiemmat "sovinnaisuuden moraalikoodit".

Kyse on kokonaan uuden mallintajasta.


Toinen syy lienee se, ettei Kristus-tason olento suostu seurailemaan ketään,
elleivät kaikki ole hänen edellään - tahi rinnallaan.  :-*  :)

Näin toimii hyvä paimen saattaessaan katraansa turvallisesti kotiin,
josta he eivät ole lähteneetkään.
 
Koska he ovat aina mukana hänessä, minne hän sitten meneekin.


Kolmas syy juontuukin kahdesta edellisestä:

Kristus seuraa vain ja ainoastaan totuutta.

 :angel:

 :smitten: :smitten: :smitten:

Vaihteluvälimme kiteytyy maailmalliseen olentaamme ymmärryksemme ympyrän keskipisteessä, polariteettiemme keskivälillä jonka kautta kokemuksemme kulkee. Mitä syvempi kokemuksemme taso, sitä laajemmalle ymmärryksemme ulottuu, ja tasapainoon saattamiseksi on oleellista ulottaa kokemus polariteettien tasolla ulotteisuuden äärilaidoista toiseen - siten venyy Kaikkeutemme ajallisuudessa, ja Henki, joka ympyrän kehäulottuvuudessa lähimpänä todellista olemustamme virtaa, täydellistyy myös kokemukseemme.
 :smitten: :smitten: :smitten:

Voi kristus mitä jauhantaa..  :angel:
(kaikkeen sontaan minäkin viitsin vastata..!) :buck2:

Suosittelen sinulle sivustoja www.netmission.fi ja www.sanajaylistys.org. :smitten:


Paholaisella en toki nyt hae takaa mitään uskonnollista (kristillistä)
soopaa, enkä vastakkain asettelua "hyvästä" ja "pahasta".
Se on niin mielen köyhää ja loppuun kulunutta. :buck2:

Jos luet kirjoitukseni (muutkin) niin haen takaa suoraan
ja rivien välistä ihmisen omaa "pimeyttä" itsessään
ja sitä, kuinka moni kaikessa (teko)pyhyyden valossaan näkee
vain muissa ihmisissä pimeyttä, pahuutta ja paholaismaisuutta,
lyö sillä päähän lähimmäistään ja nostaa itsensä "valoon".

Kyseenalaistan vain sitä, kuinka moni kykenevä näkemään
itsessään samat pimeät puolet, mitä näkee muissa,
koska juuri se, mitä näemme toisessa, on meissä itsessämme.

Siispä.. ::)

Miksi se on niin vaikeaa siinä mahtavassa valo-kristus-rakkaudessa
nähdä muissa ihmisissä pelkästään "hyvää" ja "mestarillisuutta",
jos itse on niin "hyvä" ja "mestarillinen"..? ::)

Tai sitten muita "hyviä", "kunniallisia" ja "yleisesti hyväksyttyjä puolia",
käytä vapaasti mielikuvitustasi... ;)

You know.. me peilaamme itseämme ja omaa elämäämme muissa.. ;)

Siksipä minä yritän koko ajan nähdä vain älykkäitä, viisaita,
valaistuneita, kauniita, täydellisiä
ja kaikin puolin hyviä ja pitäisikö vielä lisätä,
että varakkaita onnistujia ympärilläni,
koska haluan ja aion nähdä muunmuossa
monien muiden puolien lisäksi tälläisiä puolia itsessäni..? ;)

Siksi teinkin temput eli täydensin peilikuvaasi.
Ja hoidin samalla sen "soopailunkin".

Kun näet hyvässä on pahaa ja pahassa hyvää.
 :smitten:


Kiitos. Luin ne kaikki. Todella hyviä - no ei pahojakaan.  :)

Oikeastaan tuo ei pidä paikkaansa pelkästään noin kuin kuvailet.

Ihminen ei voi nostaan itseään valoon heijastamatta muille heidän omaakin valoaan.
Joten suotakoon armo niillekin, jotka "käyvät kirkossa", jotta heidän silmänsä loistaisivat peilinkirkkaina.

Se, miksi nämä "kirkastetut" sitten entistäkin tarkemmin syynäävät toisissa sitä "pahuutta", todistaa siitä, kuinka heille itselleen näytetään sitä valonsa mentävää varjopuoltaankin.

Jotta eivät jättäisi menemättä kirkkoon seuraavanakin sunnuntaina
eli jotta valo syntyisi taas uljaampana pimeytensäkin keskelle.


On. Näin se minustakin menee. Ja hyvinpä sen nytkin toit esille.


Ehkäpä moni esiintyy sinä, mitä vasta tavoittelee.
Ja tavoitteleminen jo sinällään ilmaisee puutetta, josta aiheutuu vaatimuksia muille...  :-\


Peilaamme, mutta sitten on vielä sekin, että...
... meille peilataan sitä, mille olemme sokeita tai mitä pelkäämme kohdata itsessämme,
jolloin pelko vetää moista puoleemme vain lisää ja lisää.


Niin. Tuon käsityksen olen sinusta saanut.

*oikoo kampaustaan*

 :crazy2:

PYH, NYT EROTTAA HYVAN JA PAHAN,,,MENEN OMAN MIEHENI KAINALOON NUKKUMAAN-PAHOLAINEN ON OMAN PELOTETUN MINAMME LUOMIA KUMMITUKSIA, MINA EROTAN JYVAT AKANOISTA.

Hmmm... suonet anteeksi minun idiotismini ja suoranaisen tyhmyyden,
kun en näe minkä tempun teit, vaikka kuinka luen fiksua
ja ovelaa tekstiäsi uudelleen ja uudelleen. :idiot2:

En kykene edes ymmärtämään mitä haet takaa.  :)

Sweet dreams...! :smitten:
Minä menen jonkun toisen naisen miehen viereen nukkumaan
- mouruaa jo siihen malliin, että vieläkö kauan kestää,
ennen kuin tulen.. ::)

PS. Jos erottaa jyvät akanoista, niin kummatko ovat pahoja
ja kummatko hyviä..? ::)

 ;)

Olen myös huomannut että ihmiset, jotka jonkun syyn nojalla antavat itselleen oikeuden olla pahoja, julmia tms myöskin haluavat kovasti koettaa kaivaa sitä esille muista, vaikka sitä ei muissa juuri olisi (kylmiä ominaisuuksia; tai haluavat vetää muita mukaan rikoksiin, julmuuteen, huumeiden käyttöön jne tms, siis tuhoon, uskottelemalla kaikkea kaunista). Taikka he saavat muut toimimaan itselleen yhtä kylmällä tavalla. Kun pahalle antaa pikkusormensa.. hämmästyttää vain se määrä himoa mikä jossakussa voi olla, tai mikä tätä pahaa (en pidä seksiä pahana, mutta kohtuus kaikessa, ja kaikki muu paha, tavitaanko sitä shivamaiseen luodun tuhoamiseen vai mihin) ruokkii että se yleensä ilmenee?

Onko todella totta että hyvä ja kauneus ei ole mitään ilman pahaa - vai pahan mahdollisuutta?? Onko pahan pakko ilmentyä? Ilmeisesti ei. En koe että minun on pakko harjoittaa pahoja tekoja.

Muuten tuli tähän mieleen tuosta "millainen mestarin pitäisi olla".. hyvät teot kahlitsevat aineelliseen kiertokulkuun siinä missä pahat, mutta tämä on jo korkeampaa joogaoppia. Tämä nyt liittyy siihen mikä yleensä on pahaa. Onko koko aineellinen kaikkeus nk pahaa suhteessa henkeen, ei, se on vain ilmentynyt.

Minun käsitykseni Mestarista todellakin on rakkaus, voima kaiken yläpuolella ja takana, voima jonka ei tarvitse tehdä pahaa koska tietää karman lain.   ;)

"vahingoittaa ja satuttaa ja loukkaa ja haavoittaa TOISIA ihmisiä TIETEN TAHTOEN "

*Paha tarkoittaa juuri sitä että tieten tahtoen, sanoilla, teoilla, energialla pyrkii loukkaamaan, haavoittamaan, käyttämään valtaa, manipuloimaan, kylmästi hakemaan oman nautintonsa, esittämään tunteita jne.

Nimenomaan tieten tahtoen, toisen tunteista piittaamatta. Tunteet ja rakkaus tosin puhkeavat aina uudestaan, vaikkapa ihmisessä Itsessään niin että pahaa ei lähelleen tarvitse, mutta se on kyllä tietoista tuossa toisessa.

"en myöskään " käy kilpasille ns.pahan kanssa" en anna sille omaa energiaani  ELI  en nielaise "sen" koukkuja silloinkaan kun se näennäisesti " haastaa minua ~whatever"

*Tuo on totta, siksi minäkin lähdin tästä keskustelusta ja mietin mieluummin asioita astrologiselta/ henkiseltä kantilta eikä henkilöiden kautta, tosin ilman henkilöitä paha ei ilmenisi niin selkeästi heh.

Mietin mikä on siis pahan ilmentämisen tarve? Tai syy? Jos hyvä ei tarvitse sitä taustakuvaksi? Tarkoitan nyt siis että miksi kaikkeus ilmentää sitä, eikä vain neutraalia taustakuvaa.

(http://www.photovault.com/Link/Orders/Flora/Roses/OFRVolume01/OFRV01P01_19.tn.jpg)

Heh, en minä pelkää, mietin vain miksi se ilmenee ollenkaan.

Jos ajatellaan maailmankaikkeutta ja mistä se alkaa, mistä loppuu. Alkaako valosta ja menee valoon. Vai alkaako neutraalista valo-pimeys tilasta ja päättyy sinne.

Onko siihen jotain syytä, tarvetta tms ILMIÖNÄ.. ehkä joku viisaampi tietää kun minä en itsessäni koe siihen tarvetta, enkä sitä pelkää, en siis kutsu. Pelko luo "pahasta" todellista.   ;) :smitten:

Olkaamme kiitollisia kaikesta mikä voi laajentaa ymmärrystämme.

Se mikä ilmenee, ilmenee, koska olemme tilanneet sen, sellaisen kokemuksen.
Nämäpä hyvyys-pahuus -ilmentymät ovat edelleen varsin maailmallisen tason juttuja -
Kaikkeuden viestejä niille, joita tämä just tällä hetkellä koskettaa.

Kaikkea, mitä emme ymmärrä, voimme pelätä, voimme koettaa paeta..
Mutta Kaikkeus on sitkeä viestiensä perille saattamisessa...
Voimme vapaasti valita kokemuksemme tason, jolla otamme vastaan sen ymmärrystämme laajentavan viestin: Pahuuden voimme ulkoistaa toiseen, hänen käytökseensä, tai nähdä itsessä sen kosketuspinta, pintaa syvemmältä.
Oleellista on jossakin vaiheessa kokemusta koettaa nähdä asiat sielun tasolta, jolloin kaiken tarkoituksenmukaisuus paljastuu ~ polariteetit yhdistyvät täydelliseen kokonaisuuteen. 
                              :smitten: :smitten: :smitten:

Samat silmät voivat ilmaista yhtenä hetkenä suurta lempeyttä, ja toisena roihuta tulta ja tulikiveä -
Yhtä kaikki, samaan kokonaisuuteen kuuluvat nuo ääripäiset ilmentymät -
kykenevyys iloon kuin suruunkin, rakkauteen tai vihaan, on yhtä suuri sillä tunnekirjospektrillä, jonka
keskuksessa tämän hetken ilmentyminen toteutuu.
Mitä laajempi ja kirkkaampi, tietoisuuden valoon tuotu, on tuo skaala, sen ulottuvampi on ymmärryksen
ympyrä sen suhteen.
Laaja tietoinenkin ymmärrys voi ulottua sielun tasolle asti, tarvitsematta silloin sulkea mitään pois sisältään.
Silloin kaikki vaan on ja virtaa  :smitten: :smitten: :smitten:

Niin, pahuutta voi yrittää käsittää sen syiden tai ilmenemisen tai seurausten kautta.
Vihoissaan tai peloissaan sitä voi ilmaista pahuutta monin eri tavoin, mutta eri syistä.
Voimmeko ottaa vain tässä hetkessä ilmenevän kokemuksen tarkasteltavaksemme, määrittää vain sen hetken ilmennyksen, välittämättä mistä se kumpuaa, mikä sen funktio on?

Sielun tasolla kaikki tunteet ja niiden ilmentymät teoissa ovat yhtä suurta kokemuksellista kokonaisuutta, jossa olemassaolomme energia kiertää.

Voimmeko siis vain jonkin pinnan muodon perusteella keskustella sen sisällöllisistä ominaisuuksista?  ???

En siltikään ymmärrä miksi olisin ollut "pahan" ihmisen rinnalla, Kaarina, kuten kehoitit lukuisia kertoja, koska en nähnyt mitään muutosta hänessä enkä tunne enää vetoakaan.

Kuinka sinä voit sanoa että minä olen menneessä kiinni, kun juuri sanoin että en ole? Ja päästin irti aikoja sitten, kuten hyvin tiedät? Jos SINUA olisin kuunnellut, olisin ollut tekemisissä ja uskonut että muuttuvat.

Jokin toistaa itseään..  :idiot2:

Mitä säälittävää ja vastenmielistä on nukkua rakkaansa vieressä? ???
Nukkuminen ei ole = seksi, rakkaus ei ole = seksi. ;)

Mitä vikaa omassa nautinnossa on?
Mikä seksin himo?  :idiot2:
Voitko määritellä tarkemmin minulle minun seksin himoni,
etenkin viime öisen? :)

Hmmm... mihin sinä sitten tunnet vetoa,
ellet juuri siihen mitä kirjoitan? :)
Se koira älähtää... jne. ;)
Ja SA tuo vastaukseni oli DIAMONDILLE, johon jostain kumman syystä ::)
juuri sinä vastasit.  :2funny:



Hmmm.. kyseenalaistan sinun päättelykykysi. :)
Älä kysy, mistä kaikesta näin päättelen.
Sinun "analyysisi" kahdesta sanasta (irrotettuna asian yhteydestä)
on suorastaan huikaisevaa. :)

Puhun villitysten perässä juoksemisesta
ja oman tien kulkemisesta.
Valossa, ei edes enkeleissä ole mitään vikaa. :)


Kuka sinulle niin kertoi?  :)


Kuka sinulle niin kertoi?
Tunnetko sinä minut muka jostain? :)




Kerrankin kerrot itsestäsi täällä jotain, etkä vain muista.
Pointsit rehellisestä kirjoituksesta. :smitten:

Kuinka tämä mies olisi kaksoisliekkini Kaarina, kun hänessä ei ollut ollenkaan rakkautta minuun, kun taas kaksoisliekkini koin regressiossa?

Kumpi kokee siis oikeammin, minä vai sinä minun puolestani?

"Vaan se taisi jäädä sinulta kesken, koska edelleen siinä kuvassasi kiinni olet."

Olen toki irti hänestä, en oikein ymmärrä mitä tarkoitti se konkreettisen ihmisen rinnalla oleminen, joka ihminen kuulema muuttuu, kun ei muuttunut.   ;) Olen "kiinni" siinä ajatuksessa kun uskot maailman muuttuvan, et vain pysty sanomaan koska. Eikö ollut normaalisti oletettavissa, että k.o henkilö muuttuisi rakastavaksi ihan minusta riippumatta? heh! Itse olen mieluummin rakastavan ihmisen kanssa, joka ei palauta ystävällisyyttä, huolenpitoa, huumoria ja rakkautta ilkeydellä. Tuosta yksilöstä ei ole suhteeseen, näkeehän sen jo historiastaan.

Eikö Jumala osaa muuttaa ihmisiä ilman toisia ihmisiä?

"Vaan tahdoit koko ajan sen miehen eli OMAN maskuliinisen puolesi heijastuman muuttuvan ja sehän ei koskaan ole mahdollista muuten kuin muuttamalla ITSESI. Eli sen silloin jo oivaltamalla olisitkin kokenut ihmeen eli uudenlaisen parisuhteenne alun koittavan, jos edelleen olisit halunnut juuri sen miehen."

Voisitko ystävällisesti Kaarina sanoa, olenko minä psykopaattinen, julma, piittaamaton, perunko tapaamisia, olenko vastuuton? Mikä on tämä puoli MINUSSA? Onko puolus- tautuminen pahuutta, vai mikä on se paha mitä jatkuvasti teen?  ;D

Miten maailma voisi muuttua kun ihmiset "nauttivat pahuudestaan"?

Niin ja Sasha jos et lukisi viestiäni taas väärinpäin, se tarkoitti todella sitä että ikäville ihmisille koettaa olla mukava aikansa, mutta kun he jatkavat ja jatkavat ilkeilyään, pitää olla "julma" niin ettei mene leikkiin mukaan enää (sinun kirjoittelusi minua vastaan vuosi sitten ja aina uudestaan, koska saat siitä jotain, en tiedä mitä). Pointseja jos ymmärrät. Minusta säälittävää on se, että nukkuu toisen aviomiehen kanssa kun ei pysty hillitsemään himojaan, mutta hei, samahan se minulle on (tai siis monien aviomiesten, sori). Ajattelen vain ihmisiä ympärilläsi (vaikka mitä ihmettä wieniläiset minuun kuuluvat  :2funny:). 

"Kuka sinulle niin kertoi?
Tunnetko sinä minut muka jostain?" 8)

Miksi muuten haluat esittää tyhmää kun kerran olet kertonut meille kaiken?

"Vaan kaikella todellakin oli tarkoituksensa, joka selviää kyllä sinullekin, SA silloin, kun on aikasi tehdä tällekin teot omaan elämääsi oikealla tavalla. Eli irtipäästäminen vanhasta ja siirtyä uuteen Aikaan nyt."

*Eli toivottavasti luit edellisen viestini ja kerrot NYT, kun NYT on aika, että MIKÄ oli asian merkitys, ja miksi koin sen niin eri tavalla kuin SINÄ toivoit minun kokevan?

Että hän ei kenties ollutkaan kaksoisliekki ja että kokemuksella EI kenties ollutkaan sen kummempaa merkitystä kuin että oli joku menneen elämän tuttu?

Kerrohan mikä estää "tekemästä tekoja" tai kertomasta? Mitä sinä panttaat tällaista tietoa? Kirjoittelet aika usein tähän tyyliin. Jos kerrot suoraan, kestän kyllä sen ja voin ihan nyt sanoa, oletko oikeassa, niin voimme päästä loppusuoralle tässä näkemyksellisessä asiassa hyvästä, pahasta, itsestä, teoista, tekemisistä, tekemättä jättämisistä, Pohjolan valoista, polariteeteista, pojista ja niin edelleen! Uskallatko vastata haasteeseen vai luikerteletko pois?

Pääsee tästäkin pahasta! Ja voi elää normaalia elämää kenties joskus henkilöiden kanssa, joita ei mennyt karma paina.   :saturnus:    :2funny: :2funny:

Looginen loppupäätelmä noista olisi muuten seuraava. Muunnan pahan itsessäni > meille tulee parisuhde jos haluan > koska olemme kaksoisliekkejä > millä tavalla en tosin asiaa koe > ja mies tekee minut onnelliseksi niin että ei ole kanssani > ja vapaudun. Loistavaa..  :coolsmiley: :idiot2: Ei kun hetkinen.. hän muuntuu ja palaa kuvaan.. ei kun..

Just..   :2funny:  ::) :o ;D >:( :D

Kerrohan miksi et vastaa näihin asioihin?

-mikä on minussa oleva paha mikä pitää muuntaa?

-miksi k.o henkilö ei tunnu kaksoisliekiltä, vaikka näin väität? Miksi pidät kiinni siitä sanasta, kun minä katson ihmisillä olevan laaja sieluperhe, menneen elämän tuttuja ja myös oma kokemus? Eikö ole niin että haluat olla oikeassa vaikka se sotisi toisen syvimpiä kokemuksia vastaan? Se nimittäin ei ole "päästä" kiinni vaan oma sielullinen kokemus.

-jos asia ei toteudu kuten itse sen ajattelin, palaan ilmeisesti yhteen henkilön kanssa, jonka seuraa en halua tällaisenaan (tai kenenkään muun sieluperheen jäsenen kanssa, jonka käytös on minusta riippumatta ikävää, ajoittain)?

 ;D
Minä luen viestisi ihan niin väärinpäin kuin sinä kirjoitat. :)


Ketä sinä säälit? Minulla on hyvä olla hänen kanssaan
ja hänen sanojensa, myöskin osoitettujen tekojen kautta olen
ymmärtänyt, että hänellä on hyvä olla minun kanssani. :)

Tulevalla ex-vaimolla on hyvä olla hänen
pitkä-aikaisen rakastajansa kanssa,
so.. mikä on ongelmasi meidän valinnoissa ja suhteissamme? :)



Minä en esitä mitään, minä olen tyhmä.  :angel:
Minähän vain peilaan kuvani sinusta ja muista. ;)


Tuohon pohdiskeluusi, miksi exäsi on sitä ja tätä
(ja miksei myös pohdiskeluusi, miksi muut kirjoittelijat täällä ovat niin ilkeitä, pahoja ja bla-blaa sinulle)
niin katsopa peiliin.
Saat tasan tarkkaan sitä, mitä heijastat itsestäsi ulos. :)

Kaarina osaa selittää sen vain hienovaraisemmin
ja kohteliaammin kuin minä. :)

No kaikesta oppii kuitenkin ajattelemaan ja kokemaan ihan itse. En oleta ihmisten muuttuvan, ei varsinkaan riippuvuussuhteessa MINUUN.

Kerran sattui niin, että läpinäkyvä :aurinko: joki jaettiin (Atomipommi pum) väripoolipuoliskoiksi joista syntyi kaksi toisiinsa kietoutunutta virtapiiriä lempinimiltään + ja -... Mix? Jaahah NO six9, että YX tahtoi leikkikaverin kokeakseen itseään monena.. Useana uniikkisena variaationa, joten tarvittiin Voima ja vastavoima mahdollistettaessa rytminen vastavuoroisuus kehitettäessä energiatyypeiltään polaristisuudessa olevia eliöitä ja ajatusmuotoja, joilla olisi opittavaa toistensa toimintatavoista ja käyttäytymisestä Voimien käydessä kilpasilla keskenään.. Niin, se tarvitsi magneettisen vastapeilin, jotta olisi tekemistä ja kokemista luomisen loputtomilla leikkikentillä.. Have fun with yourself... Duaalisuuden näennäinen ilmeneminen on sellainen uhrilahja sielujen tasoseikkailun vuoksi.. Pahan olemassaolon mahdollisuus on eräs tie hyvän tuntemukselle itsensä toisesta puolesta kunnes vastakohdat sulautuvat toisiinsa ja matka jatkuu minne lie?

Noh,,, niinpä se joki sitten virtaa halki elävän.. Toista puolta kutsutaan mieheksi ja toista naiseksi.. Yöksi ja päiväksi.. Mustaksi ja valkeaksi.. Sinuksi ja minuksi.. Joskus sitä kutsutaan jopa hyväksi ja pahaksi...

Jos jotakin katsoo tarkemmin niin sieltä löytyy vaikka mitä. Jos vaikkapa katsoo jotakin pahana pitämätään asiata lähemmin tai ottaa ennemminkin sen luokseen, sydämeen, niin sieltä voi paljastua uskomatonta hyvyyttä ja täydellistä kauneutta.. On vain nähtävä hiukan tarkemmin pinnasta syvemmälle ja kuunneltava mitä elämällä on paljastettavanaan niin lopulta voi ollakkin ettei muuta olekkaan kuin hirmuisen kauniita asioita lukemattomina variaatioina valon ja varjon leikeissä..

Jokaisellahan on sinun lisäksesi oikeus kirjoittaa täällä omat mielipiteensä ilman että se olisi jauhantaa...  ??? Sitäpaitsi Kristus ei oikeastaan todellisuudessa ja alunperin liity mihinkään uskontoon. Kristus(minä) on meissä jokaisessa, meidän jokaisen sisimmässä. Nimittäköön kukin sitä ihan miten vain...  :angel:


Mistä sait sen käsityksen, että tällainen henkilö, kuten esim. Iskariot ei näe toisissa pelkästään hyvää ja mestarillisuutta?  ???

Ja miksi itsellesi on vaikeaa hyväksyä toisissa tuota valo-kristus-rakkautta? Kaikella rakkaudella ihmettelee hän...  ::)  :smitten:

Uskovaisessa perheessä kasvanut mies, joka oli erään pettymyksen vuoksi kääntänyt kasvonsa äidinmaidossa tulleelle uskolle... olin itse eronnut kirkosta 4 vuotta aikaisemmin ja hänet kohdatessani, keskellä torstaipäivää juoksin kirkkoherran virastoon ja liitin itseni uudelleen kirkkoon. Samaisena päivänä mies tuli kotiovelleni, provosoiden viinapullo kädessään... tunsin olevani turvassa, mutta ns. hyvän/pahan vastakkainasettelu oli käsin kosketeltava...

Kuitenkin tunsin hänessä myös sen uskon, jonka hän oli itsessään kieltänyt. Voimakas henki hänessä... mutta puolensa oli valinnut. Ja minä omani.

Pahuuden/pahan voima ilmenee näissä viimeisissä viesteissä paremmin kuin mitä kirjoittajat ovat ehkäpä itse ymmärtäneetkään.

Hellittäkää,siskot!

Ardith: Tuo on ollut armeliaan selkeä hetki sinulle,jota varmasti kannattaa varjella. Terästää omaa valintaasi voimakkaasti ja antaa sinulle varmasti pitkälle valitsemallasi tielllä vahvistuksen.

Ja minulla on oikeus sanoa mielipiteeni kirjoituksesta,
jota pidän jauhantana, onko se ongelma..? :angel:


Ja mistä sinä sait käsityksen,
etten hyväksy toisissa valo-kristus-rakkautta? :)


Teen sinulle selventävän maallisen esimerkin, jotta ymmärrät,
mitä haen takaa;

Kaksi samanlaista Louis Vuittonin laukkua, näyttävät hyvälle
ja omaat tietyn statusarvon.
Saat ihailua molemmista laukuista.

Ero on se, että lähemmässä tarkastelussa huomaat toisen olevan halpaa
materiaalia ja sieltä täältä löytää kaikenlaisia pikkuvirheitä
ja ajan kanssa koko laukku alkaa risottaa ja hajota käsiin
siinä, missä aito laukku on kestävää materiaalia
kestää lähemmän tarkastelun,
eikä hajoa vielä 10 vuoden päästäkään

200 Eurolla Thaimaasta
ja toinen 6000 Eurolla Louis Vuittonin liikkeestä aitous todistuksella
hankituilla laukuilla on vissi ero, vaikka jonkin aikaa voi hämätä
muita väärennökselläkin. ;)

Pyhyydellä ja tekopyhyydellä on vissi ero. ;)

Heh, aineellistahan se vaan on.. oli hinta mikä oli, ei kukaan muotisuunnittelija Jumala ole, vaikka ehkä voivat näin luulla..  ;)

(http://www.mrtoys.com/barbie-dolls/pics/BARBIE-LOVES-SPONGEBOB-SQUAREPANTS-Doll.jpg)

(epäaitoa, alla aitoa, mutta onko merkkibiksat, en oo varma)

(http://users.tkk.fi/~eestec/sauna.jpg)

Kiitos selventävästä vastauksestasi Sasha.  :smitten: Minulle ei ole niin tärkeää onko laukku Vuitton vai mikä se on. Laukku on kuitenkin laukku, vaikka sen voissa paistaisi.  ;) ;D


Osaatko sitten nimetä suoraan kuka täällä on mielestäsi ns. "tekopyhä"? Minulle ainakaan tekopyhää ei edes ole, sillä kaikki elämä on pyhää.  :angel: Tarkoitat kai itsekin ennemminkin aitoa/aitoutta, kuten tuossa laukku vertauksessasi?  ;) Eli siis kuka täällä ei mielestäsi ole aito, vaan ns. "tekopyhä"?  ::)

Hmmm.. jos se riittää, niin mikäs siinä sitten. :)

Itse arvostan aitoutta, laatua
ja puhtautta spirituaalisellakin puolella,
oli kyse sitten mistä energiamuodosta ja ilmentymästä tahansa,
siis myöskin ns. "hyvässä" ja "pahassa".

Pää-asia on, että se mitä sitten tekeekin,
on aitoa, eikä teennäistä. ;)



Osaan. :)  

Kysymys sinulle, kuinka fixua, mutta ennen kaikkea
mitä valoa, rakkautta ja kristusmaista on alkaa pyytelemään
nimilistaa kuin noitavainoa aloittamassa,
etenkin kun uskon sinun tietävän seuraukset moisesta tällä saitilla?


..kaikella rakkaudella RV..  :coolsmiley:

Kyllä minäkin arvostan aitoutta ihmisissä.  :coolsmiley:


Ei siinä ollutkaan mitään fiksua. Kysyin sitä siksi kun itse "vihjailit" siihen malliin, että joku täällä olisi mielestäsi ei aito/tekopyhä. Saatoin toki käsittää väärinkin.  ::)  :smitten:

Onnittelut!  :smitten:
Oikein ymmärretty suora viesti rivien välistä. :)
Kyllä viesti menee aina perille vastaanottajalleen. ;)

Terveiset Merkuriukselta  :aurinko: :kaksoset:- :askendentti: :skorpioni:- :merkurius: :kaksoset:

 ::) :2funny:  :D

 

.... jep.  :D  :smitten: kiitos SA :angel: ...

... no toinen toisiamme... :D  ;) ...

Huono Runo:
Jos vain voi nähdä sen
oivan palveluksen
niin sitähän tapahtuu jatkuvasti tässä toinen toiselle
ja neljäs seitsemälle ja yhdelle kuudennelletoistaosalle.
Vaatikaa lisää, tuokaa esille ja syynätkää
vain yhdessä pelaamalla
voi oppia jotakin - Itsestään.

Ei kai niitä rauskoja villasukkia paikata muutoin kuin
alkamalla kehittämään medspelarerunoa rimmaavammaksi. :o :o

*Muoks* Jotta sanokaa se kauniimmin kun kerran osaatte.
t. tyrehtyneet nystyrät ry.

"Aitous"- mitä sillä kukin tarkoittaakaan - on silti sekin vain katsojan silmässä. Itse olen samalla linjalla tässä kuin Rakkauden valo, ei kukaan ihminen ole sen enempää "epäaito" kuin kukaan toinenkaan, koska uskon että "samalta valmistajalta" tässä ollaan peräisin. Jos alkaa mustavalkoisesti jaotella ihmisiä oman mittapuunsa mukaan, niin siinäkin lukittuu lopulta vain oman mielensä tuotoksiin.

Itselleni joku Vuittonin laukku on huonoin mahdollinen vertaus tässä, koska minulta sellaisen omistaja ei ainakaan laukkunsa vuoksi saa ihailua/arvostusta, pikemminkin päin vastoin. ;D En oikein pysty näkemään yhteyttä rahalla ostetun, maallisen muka-status-symbolin ja ihmisen arvon välillä. Ihmisellä/elämällä kun on itseisarvo, laukulla vain välineellinen. Sitä itseisarvoa toivoisi näissä ketjuissa itse kunkin kunnioittavan, ettei tarvitsisi moden ominaisuudessa kajota kenenkään hengentuotoksiin. ::)

Laukku on ulkokuori, johon sullotaan elaman SISALTO!!!

Tuosta laukusta tulikin taas mieleen tuo jo aikaisemmin mainitsemani henkilö. Pari sanaa vielä hänestä:

Kerran olimme hänen kotonaan ja nyt en tarkasti muista mitä hän suustaan laukaisi mutta jotain mielestäni tyhmää. Minä siihen että eihän elämän sisältö voi olla ulkokultaisesta välittäminen! Hän sitten kysyi, että mitä minä arvostan. Johon minä, että terveyttä ja hyviä ihmissuhteita. Hän tuijotti minua niinkuin vähä-älyistä ja totesi että tuota täytyy ihan miettiä myöhemmin, olipa niin ihmeellinen vastaus.

Hän nimittäin arvostaa vain rahaa ja materian keräämistä, juuri varmasti silmät loistaisi jos saisi jonkun superkalliin laukun.

Minun mielestäni ihmisen tulisi -mitä vanhemmaksi tulee- kehittyä henkisyyteen päin, pois materiasta, ja oppia enemmän huomaamaan jälkipolvet. Konkreettisena esimerkkinä ilmastonmuutos. Tämä tapaus kun vaan tuijottaa omaa napaansa ja omaisuuttaan.

Mutta se hänestä -palataan aiheeseen.  ;)

No, ehkä se elämän sisältö voi jollakin todella olla sama kuin laukun sisältö. ;D Viitaten em. Kauriksen tekstiin.

Uskomatonta Ajatus sinultakin, että takerrut varsin maalliseen
ESIMERKKIIN, jolla selvensin pointtini. :idiot2:

Olen jotenkin pettynyt sinuun, koska olen aina ajatellut,
että sinä osaat ottaa kirjoituksista sen olennaisen pointin,
etkä tartu yksittäisiin pienimielisiin sanoihin.

Miksi muuten poistit viestini siitä että odottelen
omia oivalluksia kopioitujen tekstien sijaan tälle
keskustetupalstalle?
Siinä ei ollut mitään loukkaavaa.

Keskustelupalstahan tämä edelleen on
vai kopioitujen tekstien kaatopaikka? :idiot2:

Tuosta ylettömästä tekstien kopioimisesta topiceihinhan
on ollut aikaisemminkin puhetta.

Hehee, takerruin siksi, koska minulle se ei asiaa selventänyt. :)


Ole rauhassa, näin ne mielikuvamme ihmisistä muuttuvat. :)


En ole poistanut viestiäsi, joten taas meni oletus metsään. ;) Siitä oli tosin tullut huomautus valvojille, joten ilmeisesti joku on oikeutetusti reagoinut asiaan.

Hyppäänkö voltin, hyppäänkö toisen
Kun suussasi minä vielä kieriskelen.
Hyppäänkö voltin, hyppäänkö toisen
Vielä minä suussasi kuperkeikan teen.
 ;)

Sorry Sasha, se olin minä!! Siitä todellakin tuli ilmoitus, ja sehän oli suora syytös eräälle kirjoittelijalle. Yleisellä tasolla olen kyllä kanssasi samaa mieltä että omat ajatukset ja oivallukset ovat parhaita, tosin jos joku heittää mukavan runon väliin niin mikäs siinä...

Sinä senkin..! ;D

Silti en suostu mieltämään kirjoitustani syytökseksi.

Se oli vain kommentti, että odottelen, milloin ko.
kirjoittajalta alkaa tulla omia oivalluksia
lainattujen tekstien sijaan,
koska sitä todella mielenkiinnolla odotan. :)

Pahuuden suurin valhe on, ettei sitä ole  ::)

Voimien ristivedossa koetamme vaeltaa..
Mikä tahansa ääri-ilmiö voi sinne tienpientareelle viedä,
kultaisesta keskuksesta kaueta.

Pitäisi miettiä mihin fokustaa ja ennenkaikkea miksi  :coolsmiley:

Samaa mieltä. ;)

Mutta koska tämän saitin politiikka on saneltu, niin Googletin teille ajatuksia rakkaudesta, jotka ovat totaalisen aidosti kopioituja. :)

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:



Rakkaus ja kumppanuus
Lama Ole Nydahl

Ihmisen suurimmat ilot ja tuskat liittyvät rakkauteen ja kumppanuuteen. Joka kerta kun sydämemme alkaa hakata kiihkeämmin ja silmälasimme alkavat huurtua, koemme sen jonain hyvin henkilökohtaisena. Koemme tunteemme ainutlaatuisina, juuri meille tapahtuvina, mutta jos tarkastelemme asiaa hieman tarkemmin, huomaamme niillä olevan paljon syvemmät juuret. Siinä, mikä saattaa vaikuttaa hyvin henkilökohtaiselta kokemukselta, onkin itse asiassa kyse maailmankaikkeuden kaikkein perustavanlaatuisimpien, toisiaan täydentävien periaatteiden kohtaamisesta.

Kun ajaton avoin avaruus — kaikkien ilmiöiden potentiaali — leikkii vapaasti, se ilmaisee voimaansa ja kokee ominaisuuksiaan dualismin kautta. Ilmentyessään kaksinaisuuksina — läheisenä ja kaukaisena, lämpimänä ja kylmänä, emotionaalisena ja rationaalisena — se oppii tuomaan esiin täyden potentiaalinsa. Jos on pelkkä avaruus, niin mitään ei tapahdu: vaikka avaruus on erottamaton tietoisuudesta, ilo ja voima eivät ilmaannu. Jos kuitenkin avaruus ilmaisee itseään dualismin kautta, jos ilmaantuu vastakkaisuuksia, jotka sitten jälleen yhtyvät, niin esille tulee jotain luontaista, ja rikkaus ilmaantuu. Tätä voi verrata siihen, kun laboratoriossa pilkotaan atomeja ja osasten annetaan sitten törmätä yhteen suurella nopeudella hiukkaskiihdyttimessä. Tällöin vapautuvat valtavat energiat olivat läsnä jo atomissa, mutta ne ilmaantuivat vasta, kun atomi oli ensin hajotettu ja hiukkaset oli sitten jälleen tuotu yhteen.

Kun olennot rakastuvat ja avautuvat toisilleen, kun maskuliininen ja feminiininen olemus kohtaavat, on hyödyllistä ymmärtää, että asiat eivät ole niin henkilökohtaista kuin miltä ne tuntuvat. Yksityiseksi koettu on itse asiassa hyvin yleisluontoista, ja tämän dualismin yhtyminen tarjoaa hämmästyttävän mahdollisuuden niin ulkoiselle kuin sisäisellekin kasvulle. Koska todellisten vastakkaisuuksien välinen avaruus pitää sisällään kaikki mahdollisuudet, niin vastakkaisuuksien yhtyminen on enemmän kuin niiden summa.

Tämä merkitsee sitä, että kun miespuolinen ja naispuolinen kohtaavat toisensa täysin, ilmaantuu ominaisuuksia, joita kumpikaan ei ollut aiemmin tavoittanut. Tietenkin olennot aina oppivat toisiltaan, mutta rakkauden tapauksessa mukana on lisäulottuvuus: keskinäisestä vetovoimasta ilmaantuva voimakenttä ja koetut persoonallisuuden ylittävät avaruuden ja autuuden tilat ovat itsessään innoittavia. Aiemmin tunnistamattomat mielen aspektit elävöityvät, kun lähestymme ja kosketamme syvästi toisiamme. Rakkaus antaa enemmän kuin ottaa, sillä tilanne itsessään on niin tuottoisa. Monet aiemmin piilevinä olleet asiat alkavat tulla esiin.

Tämä prosessi alkaa toimia riippumatta tavasta, jolla avaudumme. Jotkut ovat tietoisimpia ulkoisella tasolla ja nauttivat innokkaasti sängyssä vietetyistä hetkistä. Toiset kohtaavat sisäisellä tasolla, jakavat yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja haluavat tehdä samanlaisia asioita. Jotkut taas tuntevat yhtyvänsä täydentäessään toisiaan näkemyksen syvimmillä tasoilla. Olipa suhteen pääsyynä fyysinen vetovoima, sisäinen tuntemus tai syvällinen samaistuminen, opittavaa on paljon. Jos työskentelee älykkäästi sen parissa, mitä on, niin tuloksena on yhä täydellisempää inhimillistä kasvua.

Koska tämä on mahdollista vain rennossa ilmapiirissä, suhteessa on tärkeää välttää odotuksia ja kilpailua. Vaikka Buddha ei missään määrin halua sitoa ketään epätoivottuihin kumppaneihin ja vaikka hän usein mainitsee hyvien kumppaneiden löytämisen vaikeudesta, siitä hetkestä alkaen, kun olennot päättävät lyöttäytyä yhteen, heidän on järkevää tukea toinen toistaan. Keskinäinen tuki elämässä työskenneltäessä on hyvin mielekästä, ja parhaiten se onnistuu, kun ajattelee "me" eikä "minä ja hän". Tavallisesti molemmat kumppanit joka tapauksessa kokevat nousut ja laskut yhdessä, ja onnellisuus ja kärsimys riippuvat omasta näkemyksestä. Niinpä jos kumppanilla on joitain erityisominaisuuksia, on hyvä tulla osalliseksi niistä. Jos ajattelee tai sanoo "Katso, mitä me voimme tehdä", niin tämä karkottaa kahtiajaon tunteita, ja paljon iloa ilmaantuu sen kokemuksen myötä, ettei koskaan törmää seinään. Mielellä ei ole rajoja.

Joten, koska elämä lyhenee eikä pidenny, niin herää kysymys: Kuinka saada aikaan tällaisten ajattomien voimien onnellinen yhdistyminen jokapäiväisissä ihmissuhteissa?

Ulkoisella tasolla on viisasta lahjoittaa onnea niin paljon kuin mahdollista, olla tietoisesti hyvä toinen toistaan kohtaan ja nauttia maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välisistä rikkaista eroavaisuuksista rakkauden aktissa; toista tulisi lähestyä kuin temppeliä — suurella avoimuudella. Jos ei ole munkki tai nunna, niin on hyödyllistä nähdä keho välineenä, jolla antaa onnellisuutta toisille.

Sisäisellä tasolla kohtaamisen tulisi tasapainottaa myötätuntoa ja viisautta. Miehillä on korostuneempi menetelmä-puoli, naisilla taas intuitio. Kun näitä ominaisuuksia omaksuu toinen toiselta luottamuksen ilmapiirissä, ilmaantuu ulottuvuuksia rikkovia lopputuloksia. Tähän liittyvät esteet ovat alkeellisia mutta itsepintaisia, ja niiden poistaminen edellyttää paljon hyvää tahtoa. Paljolti kyse on sisäisestä rytmistä. Miehet tekevät eron päivän ja yön välillä: monet ovat karkeita töissä ja unohtavat usein muuttaa sävyään, kun naisia on lähettyvillä. Yöllä kuitenkin kaikki unohtuu. Silloin heidän mielensä on rakkaudessa ja hauskanpidossa ja he ihmettelevät, mikä oikein vaivaa heidän naistaan, joka on kiinni omassa ympärivuorokautisessa rytmissään. Jos häntä ei ole kohdeltu hyvin päivällä, niin hän ei yksinkertaisesti tahdo lämmetä yöllä. Koska molemmat osapuolet ovat tässä asiassa varsin herkkähipiäisiä ja koska elämä tulisi käyttää hyväksi, niin tämä on jotain, mistä kannattaa olla tietoinen.

Nais- ja miespuolisuuden yhtymisen syvintä tasoa ilmaistaan buddhalaisuudessa lootuksen ja timantin symboleilla. Nainen on lootus. Hän on luonnostaan antavainen ja haluaa merkitä jotain jollekulle toiselle. Mies on timantti, joka ilomielin loistaa itsekseenkin. Lootuksen ja timantin saattaminen yhteen joko toimivassa kumppanuussuhteessa tai tietoisessa yksinolossa tuottaa täyden toiminnan perimmäisen ilon, joka leviää myös sisäiselle ja ulkoiselle tasolle. Kun tietää, että tämä täydellisyys ylittää henkilökohtaisuuden tason ollen ajattomasti läsnä avaruudessa, silloin myötätunnosta ja viisaudesta tulee vain luonnollista ja toisten vahingoittaminen — ellei tarkoituksena ole heidän perimmäinen hyötynsä — on täysin poissuljettu.

Minkä tyyppistä rakkautta sitten on olemassa? Pääasiassa kahden tyyppistä: ottavaa ja antavaa. Varo takertumisia: ne rajoittavat vapautta, haluavat kontrolloida ja vatvovat alituiseen menneitä ja tulevia. Jos tämänkaltaisia tunteita alkaa kehittyä, niin hankkiudu niistä pikaisesti eroon. Ne muuttuvat vankilaksi eivätkä hyödytä itseäsi eivätkä ketään muuta. Vastakohtana tälle on rikastuttava rakkauden laji, johon kansanviisaus viittaa senkaltaisilla sananlaskuilla kuin "Jos rakastat jotakuta, päästä hänet vapaaksi". Tällöin me pyrimme kehittämään toisia, ja jäävätpä he sitten luoksemme tai eivät, he ovat omiamme; jos eivät jää, niin se merkitsee vain sitä, että niin on parempi. Olemme vakaita itsessämme, ja runsauden tunne antaa ihmisille tilaa kasvuun. Lopputuloksena on se, että kaikki ovat rikkaampia kuin ennen.

On mahdollista erottaa neljä tapaa, joilla tämä viimeksi mainittu, hyvin myönteinen rakkauden laji ilmenee; niistä kaksi on hyvin tuttua, kaksi puolestaan abstraktimpaa.

Yksi niistä on inspiroiva keskinäinen vaihto tasavertaisten välillä — se, mitä yleensä kutsutaan "rakkaudeksi". Toisinaan toisella kumppaneista voi olla enemmän annettavana, mutta kaiken kaikkiaan vallitsee tasapaino ja molemmat saavat välitöntä hyötyä.

Myös myötätunto kuuluu tänne. Se on jaloa niin kauan kuin emme pidä ketään heikkona tai vastaanottavana osapuolena, vaan sen sijaan teemme toisen vahvaksi ja kykeneväksi antamaan myöhemmin. Tämä toimii niin kauan kuin kumpikaan osapuoli ei ala laskea voittoja ja tappioita ja molemmilla on älyä välttää ylpeyttä ja riippuvuutta. Juuri tämänkaltainen viisaus on tarpeen, kun käsittelee sellaisia kiperiä maailman ongelmia, kuten islam ja ylikansoitus.

Myötäilo merkitsee sitä, että iloitsee myönteisistä tapahtumista silloinkin, kun ne eivät millään lailla kosketa meitä itseämme. On yksinkertaisesti suurenmoista, kun tapahtuu jotain hyvää, kärsimys vähenee ja inhimillinen vapaus ja kasvu tulevat mahdollisiksi. Sellaiset sivistyneet tilanteet, joissa määrän annetaan muuttua laaduksi, tarjoavat mitä suurinta tyydytystä mielelle.

Se nimitys, jota käytetään kaikkein hienovaraisimmasta rakkauden ilmentymästä, hämmästyttää usein länsimaalaisia, joilla on tapana lukea tämä tila filosofian tai elämänkatsomuksen piiriin. Se on "tasapuolisuus", ja se merkitsee sen tiedostamista, että kaikilla on buddhaluonto, tiesivätpä he sen tai eivät. Kun ymmärtää, että jokaisen mieli on olemukseltaan kirkasta valoa, eikä mikään tapahtuma tai teko voi tuhota sen potentiaalia, on helpompi pitää yllä puhdasta näkemystä ulkoisesta ja sisäisestä maailmasta.
Jotta nämä neljä rikastuttavaa rakkauden lajia saisi tuotua elämään, kumppaneiden välillä on tarpeen olla tiettyä herkkyyttä. Naisten, joilla on ollut vähän tai ei ollenkaan lapsia, tulisi välttää houkutusta kasvattaa sen sijaan miehiään. Miesten, jotka ajattelevat naisiaan sijoituksina, tulisi puolestaan iloita siitä, että heidän sijoituksensa kasvavat. Molemmissa tapauksissa yritykset kontrolloida toista ovat ajanhukkaa. Sen sijaan tulisi hyväntahtoisesti antaa toiselle tilaa, neuvoa häntä sikäli kuin hän haluaa neuvoja, ja tulisi työskennellä sen parissa, mikä on mahdollista. Molempien tulisi tietää, että jokainen hetki voi olla viimeinen ja että rikkauden ja luottamuksen lähtökohdista annettava rakkaus tuo paljon suuremman täyttymyksen kuin riippuvuuteen perustuvat teot. Kumppani, joka rakastaa ylijäämän tilasta käsin, on paljon jännittävämpi kuin sellainen, joka rakastaa säilyttääkseen suhteen tai välttääkseen vastoinkäymisiä.

Silloin kun erilliset roolit ovat luonnollisia, kuten silloin kun miesten on tarpeen selvittää päätään luomalla etäisyyttä tai silloin kun naiset tuntevat tarvetta puhua jostain pitempään, molempien osapuolten tulisi pyrkiä rakastamaan kumppaneitaan sellaisina kuin he ovat. Tärkeää on luottamus toiseen ja sitoumusten pitäminen. Ja, tapahtuipa kehitystä sitten intuitiivisella tai käytännön tasolla, molempien tulisi hyötyä siitä. Paljolti islamin mutta myös fundamentalistisen kristinuskon vaikutuksesta asianlaita ei usein kuitenkaan ole näin. Suhteista ja perheistä tulee painekattiloita, joissa mies on suuntautunut maailmaan, nainen mieheen ja lapset äitiin. Vain syvä rakkaus ja luottamus voivat liuentaa tällaiset riippuvuusrakenteet, jotka pahasti rajoittavat olentojen potentiaalia, ajavat heidät odotusten ja pelkojen tilaan ja takerruttavat menneeseen ja tulevaan elämään. Niissä kulttuureissa, joissa sukupuolten välinen rehellinen kohtaaminen ei ole sallittua, vaaditaan paljon rohkeutta. Se kuitenkin maksaa vaivan. On mitä suurenmoisinta, kun murtautuu läpi pelon olla avoin tässä ja nyt. Kaikki loistaa mielekkyyttä ja leikkisyyttä, ja yhteenkuulumisen tunne tekee kunkin kehityksestä jaettua rikkautta. Näin saavutetun avaruuden myötä molemmat löytävät sisäisestä vahvuudestaan uusia puolia, mikä puolestaan lisää inspiraatiota. Mitä paremmin tämä ymmärretään ja mitä enemmän avaruuteen luotetaan, sitä vapauttavammaksi ja fantastisemmaksi suhde tulee.

Buddhalaisuuden oivallukset toimivat tehokkaina apuvälineinä, jotka mahdollistavat kaikkien tilanteiden heijastaa mielen luontaista täydellisyyttä ja auttavat ihmisiä olemaan ujostelematta omaa potentiaaliaan. Pelkästään sen ymmärtäminen, että meille ei voi tapahtua mitään sellaista, mitä ei ole karmassamme, on mainio turvaverkko, joka tekee asioista helposti käsiteltäviä. Se sallii rakastaa, ilmaista myötätuntoa, kokea myötäiloa ja olla tietoinen tasapuolisella tavalla — ja luoda tällä tavoin maailmoista parhaan.

Mitä sitten opitaan, kun mies- ja naispuolinen kohtaavat? Toivon, että aistivaikutelmat onnellisesti jaetuista rakkauden hetkistä ovat hyvin elävinä lukijan mielessä. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu täydestä keskinäisestä vaihdosta. Jos avaudumme naiselle kaikissa tilanteissa tuntien hänen kätensä, kurvinsa, ilonsa, liikkeensä ja hänen puheensa ja kehonsa kudelman, niin ilmaantuu uusia kokemuksellisia tasoja. Jos annamme hänen täysin inspiroida meidät egon ja käsitteiden tuolle puolen, näemme, että naiset pitävät sisällään ja välittävät viittä erilaista viisautta, jotka todellakin vievät kaikkien rajojen taa. Tämän vuoksi monissa kulttuureissa muusat tai inspiraation antajat ovat naispuolisia.  

Buddha ja hänen jälkeensä joogit ymmärsivät tämän kaiken. He toteavat, että naiseuden ytimenä on viisi valaistuneen viisauden lajia. Mies voi omaksua ne vähitellen, jos hän lähestyy naiskumppaniaan kuin temppeliä — suurella kunnioituksella ja omistautumisella naiseuden ihmettä kohtaan.

Ensimmäistä viisautta kutsutaan peilinkaltaiseksi, ja se on tavallisen vihan tunteen muunnos. Se näyttää asiat sellaisina kuin ne ovat — mitään lisäämättä ja jättämättä pois. Mielen luonto ja kaikki sen ilmentymät näkyvät selkeästi.
Toinen viisaus, samanarvoisuuden viisaus, puhdistaa ylpeyden. Se näyttää kaiken hyvin rikkaana ja moniulotteisena, osista koostuvana ja täynnä potentiaalia.
Erittelevä viisaus ilmaantuu, kun vapautuu takertumisesta. Tämä viisaus on kykyä nähdä jokainen henkilö ja tilanne sekä erillisenä että osana elävää kokonaisuutta.
Kokemuksen viisaus antaa mentaalisen kyvyn nähdä läpi, seurata pitkää kokemusten sarjaa ja oppia historiasta. Aiemmin tämä oli hankala mustasukkaisuuden tai kateuden tunne.
Useimmat tavoittavat viimeisen, intuitiivisen tai kaikenläpäisevän viisauden aiemmin mainittujen ulompien viisauksien kautta. Tämä viisaus on perustietämättömyyden muunnos. Jos kykenemme tavoittamaan sen, niin mielen syvimmät harsot repeävät täydellisesti syvimmän rakkauden tai suurten suojelevien tekojen kautta.
Vaikka eri naiset inspiroivat eri tavoin tarjoten erilaisia sydämen löydöksiä, niin jos vain on tarpeeksi rakkautta, yksi nainen voi välittää kaikki viisi viisautta. Omistautunut kosija saa ominaisuudet, joiden symboleina toimivat timantti, jalokivet, lootus, miekka ja buddha. Nämä edustavat edellä mainittuja viittä viisautta.  

Mitä nainen sitten saa avautuessaan miehen voimalle? Neljä taitavaa toimintaa. Vaikka nainen saattaa intuitiivisesti jo käyttää niitä perhe- ja lähipiirissä, tässä ne saavat henkilökohtaisuuden ylittävät ulottuvuudet, jotka sallivat vaikuttaa maailmaan. Miehillä on pohjimmiltaan toiminnan luonto; heidän painopisteensä sijaitsee korkealla kehossa ja heillä on isot kädet. Vaikka on tuhansia kehon, puheen ja mielen toimintoja, joita jokainen pystyy tekemään, ne kaikki voi jakaa neljään ryhmään.

Yksi miestyypeistä on pääosin rauhoittava. Hän on hyväntahtoinen ja ystävällismielinen, ulkomuodoltaan usein jokseenkin päärynän muotoinen. Hän rauhoittaa kaikkia ja haluaa, että kaikki voisivat hyvin.
Toinen tyyppi häärii ympäriinsä kaikkialla, on aina kokeilemassa ja aloittamassa jotain. Vaikka hän ei ole erikoisen lihaksikas, hän on hyvin aktiivinen suurentaen kaiken potentiaalia.
Kolmantena tulee lumoava, hurmaava tyyppi. Tämänkaltainen mies työskentelee vetovoiman avulla, tietää kuinka tehdä vaikutus ja avata sydämet, pukeutuu ja puhuu oikealla tavalla.
Pitkällä aikavälillä usein naisen paras ystävä kuitenkin on neljäs miestyyppi. Voimakkaana ja suojelevana hän seisoo aloillaan silloinkin, kun kaikki muut ovat jo lähteneet. Vaikka hän ei aina ole perehtynyt viimeisiin muotihullutuksiin, häneen voi luottaa kovassa työssä.
On ilmeistä, että nainen kehittää aluksi kumppaninsa ominaisuuksia. Hyvin intuitiivisena hän voi kuitenkin tavoittaa koko miehisen toiminnan alan nopeammin kuin useimmat miehet kykenevät toteuttamaan feminiiniset viisaudet. Ei ole nopeampaa tapaa kasvaa kuin avautua täysin rakkaudelleen.  


Lähde: Buddhism Today 14, 2004

   

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:

Ja koska yhden viestin merkkien kokonaismäärä on rajoitettu
(ainoastaan) 20 000, niin jatkan aitoa viestiäni tähän.  

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:

Tähän asti olemme pääosin tarkastelleet täyttä, seksuaalista miehen ja naisen välistä liittoa, joka koskee myös yksineläjiä, olivatpa he sitten maallikkoja tai munkkeja ja nunnia. Homoseksuaalisia suhteita en osaa selittää, sillä minulla ei ole niistä kokemusta. Lisäksi on olemassa kolmenlaisia sukupuolten välisiä kontakteja, joihin ei sisälly seksuaalisuutta. Ne ovat vakaampia; toisaalta niissä on vähemmän jännitystä.

Nainen voi kohdata isän ja mies äidin, jotka suojelevat ja näyttävät heille maailmaa. Tai he voivat löytää veljen tai siskon, joiden kanssa he oppivat ja kasvavat yhdessä. Neljäs tapa, jolla sukupuolet voivat täydentää toisiaan, on kanssakäyminen tyttären tai pojan kanssa. Tapahtuipa kohtaaminen millä tasolla tahansa, jotain tulee ehjäksi.

Buddha ei kuitenkaan neuvonut monia oppilaitaan pysymään yksineläjinä ainoastaan suojellakseen heitä perhe-elämän hankaluuksilta. Onnellisuus, joka ilmaantuu hyvästä kumppanuussuhteesta, ei voimaltaan häviä sille kärsimykselle, jonka ihmiset voivat toisilleen tuottaa, jos yhteys heidän välillään on huono.

Jos olemme älykkäitä ja pidämme yllä mainitut valintamahdollisuudet avoimina, niin voimme edetä tanssien elämän laveaa puistotietä kaikille taajuuksille viritetyin antennein. Voimme tietää, suojella ja oppia kaikista vastakohtaisuuksista ympärillämme sekä tasapainottua niiden kautta. Kun emme arvostele, vaan olemme vain tietoisia ilman odotuksia ja jäykkiä, pinttyneitä ajatuksia, ja kun pyrimme tarkastelemaan asioita myös toisten näkövinkkelistä käsin, asiat loksahtavat vähitellen paikoilleen kaikkien parhaaksi. On mahdotonta kuvitella rikkaampaa elämää kuin tämänkaltainen jakaminen. Ja eikö ole mitä syvällisin merkitys siinä, että muuntaa kaikkien äänet, liikkeet ja kaikki tilanteet jatkuvaksi initiaatioksi elämän täyteyteen? Se, että näkee toisten potentiaalin oman mielensä kuvastimena, on tie kaikkeen suureen sisäiseen voimaan.

Avaimena siihen, että uskaltaa ottaa tämän askeleen, on valmius luottaa positiiviseen, minkä turvana on jonkinasteinen oivallus ilmiöiden absoluuttisesta luonnosta. Eräästä yleisestä väärinkäsityksestä on kuitenkin pikaisesti päästävä eroon. Melkein kaikki kuvittelevat, että on olemassa jonkinlainen keskiarvoinen totuus yläpuolella olevien ruusunpunaisten haavekuvien ja alapuolella olevien mustien depressioiden välillä, mutta tämä ei ole totta. Tällaista paikkaa keskellä ei ole olemassa! Vaikka ihmiset saattavat kuvailla asioita samankaltaisilla sanoilla, ainoastaan ne, jotka kokevat subjektin, objektin ja teon ykseyden, ovat asioiden värittämisen tuolla puolen. Rakkaus, vakuuttavammin kuin mikään, osoittaa, ettei tarvitse kuolla päästäkseen puhtaaseen maahan tai mennä jonnekin muualle tavatakseen buddhia, vaan kaikki, mitä tarvitsee tehdä, on pyyhkiä omat silmänsä — tässä ja nyt.

Niinpä jokaisen kohtaamisen yhteydessä on mielekästä nähdä toinen aina korkeimmalla ja puhtaimmalla tasolla. Toisen halventaminen tai alistaminen sitä vastoin ei ainoastaan ole ristiriidassa olentojen buddhaluonnon absoluuttisen totuuden kanssa, vaan se myös tekee kaikki köyhiksi. Niin kauan kunnes koemme kaikkien ilmiöiden rikkauden automaattisesti, voimme harjoitella näkemään kumppaneissamme mielekkäitä, hienoja ja kauniita ominaisuuksia aloittamalla helpoista asioista. Sen jälkeen, käyttäen hyväksi sitä, mitä sitten löytyykin, itsensä tulisi sallia iloita siitä antaen tälle kokemukselle tilaa kasvaa, eikä tulisi jäädä kiinni mihinkään nalkuttaviin "eilen-tänään"-suhteisiin. Sen sijaan tulisi tehdä sitä, mikä on mahdollista tässä ja nyt, ammentaa aina voimaa hetkestä ja nauttia kyseisen tilanteen rikkaudesta. On tärkeää olla koskaan vertailematta siihen, mitä oli ennen, ja todella käyttää hyväksi se, mitä on nyt. Tuo nyt-hetken tuoreus on rakkauden meille suoma lahja, ja vaikka harvat ovat tästä tietoisia, miespuolisen ja naispuolisen yhtyminen rakkauden suurimmilla hetkillä on dualismin ylittävä tila.  
Tässä oli lentomatkan Moskova—Vladivostok (helmikuu 1996) aikana kiteytetty muutama ajatus tästä aina ajankohtaisesta aiheesta. Sallikoon jokainen jaettu avoimuuden hetki meidän löytää, kuinka suuria olemmekaan! [/color]

Lähde: Buddhism Today 14, 2004

Tässä vielä aitoja mielelmiä rakkaudesta, joita löysin
aidosti Googlettamalla.
IHANAA...!! :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:

Rakkaus on ...

 Rakkaus on pitkä hyvän yön suukko.
Se on toivomista.
Rakkaus on epätäydellisyyden kohtaamista ilman syytöksiä.
Se on hyväksymistä.

Rakkaus on tilaisuuden käyttämättä jättämistä silloin kun aika ei ole oikea.
Se on kärsivällisyyttä.

Rakkaus on selkähieronta joka alkaa hiuksista ja päättyy varpaisiin.
Se on tutkimista.

Rakkaus on ettei tarvitse sanoa "rakastellaan" koska tietää mitä toinen toivoo.
Se on ymmärtämistä.

Rakkaus on tilaisuus sanoa "ei" kun luulit olevasi sitoutunut.
Se on uudelleen ajattelua.

Rakkaus on huuli joka saa yrmeät kasvot repeämään nauruun.
Se on huumoria.

Rakkaus on saada kuulla "Jos lopetat niin tapan sinut".
Se on himoa.

Rakkaus on nähdä kuinka tavarat ovat levällään ympäri olohuonetta.
Se on hylkäämistä.

Rakkaus on ensimmäisen kerran huomata miltä toinen todella näyttää.
Se on totuutta.

Rakkaus on piittaamattomuutta siitä paljonko kello on vaikka tietäisi sen.
Se on iloa.

Rakkaus on kädet jotka tiukentavat otettaan ympärilläsi.
Se on ekstaasia.

Rakkaus on sitä, että kerrot antavasi toisen nukkua kun joudut lähtemään aamulla aikaisin, ja saada kuulla että hän toivoo sinun herättävän.
Se on hellyyttä.

Rakkaus on viime yön uni joka herätessäsi nukkuu käsivarrellasi.
Se on unelmien ja todellisuuden kohtaamista.

Rakkaus on toisen herättämistä . . . . . . . hitaasti.
Se on aistillisuutta.

Rakkaus on sitä että tiedät miksi ostit liian suuren sängyn kolme vuotta sitten.
Se on käytännöllisyyttä.

Rakkaus on kaksi ihmistä jotka vievät vain pienen osan vuoteesta.
Se on läheisyyttä.

Rakkaus on sen tietämistä että annoit vara-avaimet oikealle ihmiselle.
Se on luottamusta.

Rakkaus on hyvästelyä tietäen että tulet vielä takaisin.
Se on uskoa.

Rakkaus on käsien laskemista alas ja sanan "särkynyt" todellisen merkityksen tajuamista.
Se on oppitunti inhimillisestä hauraudesta.

Rakkaus on rullalle väännetty hammastahnatuubi.
Se on sopeutumista.

Rakkaus on tuijottamista ulos ikkunasta muistellen eilisiltaa.
Se on mietiskelyä.

Rakkaus on kuulla säätiedotus lumisateesta toivoen että voisi käpertyä vuoteeseen jonkun kanssa.
Se on yksinäisyyttä.

Rakkaus on tarinoita joita ei koskaan kerrota.
Se on henkilökohtaista.

tylsää.

SASHAAAA....   ;D  ;D  ;D

Vapun vietto kyllä alkoi mukavasti, tuolle ei voinut muuta kuin nauraa.  Mieluummin kyllä lukisin omia mielipiteitäsi.  ;)

Nyt lisää skumppaa!

Pahuuden suurin valhe on, ettei sitä ole

*Voi olla että ei ole absoluuttista pahaa, mutta on kyllä toisille/itselle aiheutettua harmia, mielipahaa, karmaa, sairauksia, kärsimyksiä jne. Mitä se nyt sitten on, hyvääkö - työstän juuri tämän tyyppisiä asioita liittyen exään, lapseen jne. Hän sanoikin "ehkä minä, eli parisielusi, olen paha." (tehtyään taas jotain verrattain epäsosiaalista) Se ajatus ei naurattanut.

 ::)

LOL!!!! ;D :2funny:

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:


Minun on jo aika astua tähän suureen valoon ja rakkauteen,
siihen aitouteen, joka on kristusminässämme
ja lakata taistelemasta sitä vastaan
ja hyväksyä aito rakkaus itsessäni
ja ennenkaikkea jakaa sitä muille,
koska kaikki pahuus ja negatiivinen, kuten myös inhimillisyyteni
ovat minusta poissa.  :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:

Tänään tein myös päätöksen, että seksi, ihmissuhteet ja miesystäväni mielipiteet ja ajatukset,
joilla ei olisi muutenkaan mitään arvoa elämässäni
eivät enään turmele henkistä kasvuani, koska syvin tarkoitukseni
on valaistuminen ja mestariksi tuleminen.

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:

Tein tämän keskustellen miesystäväni kanssa noin 6-7 tunnin ajan,
jonka jälkeen hän keskenkasvuisena, hengettömänä, tunteettomana, julmana ja vailla mitään henkisiä ominaisuuksia olevana ihmisenäilmoitti, ettei koskaan halua tavata minua enään. :'(

Olen aloittanut soittelun, tekstittelyn ja e-mailien lähettelyn hänelle
ja olen harkinnut tarkkailua hänen kotinsa lähettyvillä. 8)

Miten kukaan voi olla niin julma ja tunteeton ja mitä pahaa minä,
henkisen tien kulkija, olen muka tehnyt hänelle,
että hän näin minulle tekee?
Olenhan sentään valo ja rakkaus ja autoin ja tuin häntä! :angel:

Eipä kiinnosta nämä miehet sitten ollenkaan!

Miksi olen edelleen sinkku, vaikka olen tosi nätti ja rakkaudellinen
ja kuljen henkisellä tiellä?

KAARINA, KAARINA!!! MITÄ MINUN TULEE TEHDÄ?!

 :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten: :smitten:


 ::)



Anteeksi pilailuni ja Hauskaa Vappua kaikille. :)

En oikein pysy kärryillä tuossa vikassa viestissä, mutta kai se sitten oli hauska, ei naurata yhtään.. et ole tosiaan ehkä tuntenut silleen pahoja ihmisiä, kun kaikki on kerran kivaa ja mikään ei ole mitään.

Henk koht en ole koskaan lähtenyt vainoamaan ja tarkkailemaan ketään, vaan koettanut pysyä väleissä, mutta joissain tapauksissa kannattaa luovuttaa. 

*REPS!* :D ;D :2funny: LOL!!!! :D :2funny:


Kyllä kunnon kanavoinnit aina maistuu! :smitten:
Olisiko pitkätkin kanavoinnit, saako ne myöskin kirjallisena
ja eri värifonteilla ja sydämillä varustettuna
ja saako niiden aikana käyttää vappunaamaria? ::)
Olen varaamassa lentoa Wienistä Suomeen ihan justiinsa. :angel:

Paha täytyy paljastaa jotta ihmisten silmät avautuisivat totuudelle.
Sille totuudelle että ihmisten alitajuntaa manipuloidaan tarkoituksella palvelemaan pahaa. Emme välttämättä olekaan niin pahoja miltä päällisin puolin vaikutamme. Ulkoinen ohjaus saa vain ihmiset ilmentämään aivan vääriä energioita.

Tässä esimerkiksi totuuden etsijöiden löytöjä belgialaiselta tv-kanavalta:
http://www.momo-development.com/02kijken/subliminals/flashingintothefuture.htm
http://www.momo-development.com/02kijken/subliminals/ate/ate-stills.htm

Dancevalley 2001 -kertomus lopussa oli ihan mielenkiintoinen.

Että tarkkana sitten elokuvissa ja konserteissa. :)

Ihmismieltä on niin helppo ohjelmoida toimimaan erilaisten kaavojen, uskomusten, ideoiden, normien ja säännöstökoodien mukaan, ettei hänellä välttämättä ole selkeää näkemystä siitä mikä hänen olentoonsa vaikuttaa, vaan minuuteen syötetyt arvot voivat olla täysin kuvitteellisia sen pohjalta miten ohjelmistosuunnittelijat ja kaikki vastaantulevat hahmot ja ilmiöt (jotka ovat osia luomisen näyttämöllä) sitten avointa Lähdekoodia (Elämän kuvajaista) esittävätkään..

Mutta 'pahaa' ei pidä (tai eihän mitään pidä (kiinnittyä) vaan voidaan ja saadaan) pitää pahana - ulkopuolisena - sillä siten se saa voimansa siitä kun jotain määritellään pahaksi..

Onko todella jotakin ulkopuolista, jotakin erillistä, jotakin, joka voi meitä ulkoakäsin ohjailla???  :coolsmiley:

Mikä olisi se, joka voisi olla olematta sisäistyneen maailmamme heijastumaa, osaa itsessämme,
irti Kaikkeuden monisyisestä verkosta???  :coolsmiley:

Ohjelmoinnit ovat sisäsyntyistä Kaikkeuden DNAta,
koodia, jonka harmoniasta syntyy Elämä kaikkine ilmiöineen.  

Mitä kertoo minkä tahansa Kaikkeuden kokonaisuuden osan vähättely
vahingollisena, tarpeettomana tai unohdettavana?  :coolsmiley:

Ja vielä lisäys Lumorin otsikkoon, että asiat toteuttavat koko ajan Elämän tahtoa, suorastaan elävät Kaikkeuden sykkivässä voimassa. Sen ulkopuolella odottaa kuolema.
Sitä se on, vapaus asioille.  ;)

Onko se hyvä että pahaakin alkaa pitää hyvänä? Silloinhan kaikki käy. Vaikka itsekin ajattelen kaikkea "ilmentymänä" niin paha on kuitenkin haavoittavaa.

Toinen energia luo, toinen tuhoaa. Jos olisi vain luomista, ei olisi kai kohta tilaa enää.

Ehkä kannattaa ajatella karman lain kautta, eli se mitä teet palautuu sinulle jossain vaiheessa, olen nähnyt tämän myös ympärilläni. Henkilö joka rikkoo lakia, saa rangaistuksen ja kärsii, vaikka miten syyttäisi muita ja olosuhteita. Hänhän on saattanut vetää olosuhteet menneiden elämien perusteella, ja tarvittaessa on kova tässäkin elämässä, ei vain avuton uhri. Ihminen voi koko ajan valita, myös nk hyvä ja vapaa ihminen, voi tehdä ikäviä tekoja, jotka taasen palautuvat hänelle.

Tee muille mitä toivot itsellesi tehtävän.

Asioita voi tarkastella ja havainnoida erityisen yksittäisesti sulkematta niitä asiayhteyksien verkostoista 'erillisen ulkopuolisiksi'.. Sillä kaikkihan kuitenkin on yhteyksissä toisiinsa ja elon 0 : 1 : 8 virta läpäisee jokaisen hiukkasen mikä luomisen sädeteitä halkaisee.. Siten voimme ottaa jotain jostain ja tutkia sitä ikäänkuin erityisenä ilmentymänä subjektiobjektiivista taustaamme vasten siten miten kullakin on kakkuloiden perspektiivi mallentunut ja tajunnan maalikerrostumien väreily hioutunut..

Ehkenpä ulkopuolisuus voisi tarkoittaa sitä, että emme ota jotain asiaa ymmärryksemme piiriin ja silloin se jää ovien ja ikkunoiden taakse.. Mutta eihän se sieltä mihinkään katoa vaan odottaa aikansa, jotta se oltaisiin valmiina ottamaan vastaan.. Joten olkaamme avoimia mahdollisuuksille..
Myöskin ulkonaolevuus voi tarkoittaa tunteenomaista isolaatiota jossa jokin yksin tyhjyydessä.......

On asioita joilla on merkitys ja sitten on asioita joilla on Merkitys.. Kuten vaikkapa sähköpostiin tulevista viesteistä osa on merkityksellisiä ja osa on roskapostia, jonka voi huoletta heittää menemään, koska tietää, että niiden johdosta koneeseen voi tulla virus..  Mutta muistakaamme ettemme heitä lasta pesuveden mukana pois, sillä sen hiljaisella äänellä on paljon kerrottavaa.. Niin, hiljaisuus kuuntelee meitä ja kosmoksen lapsen sydän sykkii rauhaa.. Se ottaa jokaisen kokemuksen ilomielin vastaan mitä ikinä mahtaisikaan tapahtua, sillä sille elävä on enemmän kuin sanat voivat kuvin kertoa..

Entäs jos paha on sellainen juttu joka ilmaantui leikkikaverin tarpeesta? Ja juontui halusta leikkiä ja sitä myöten mitellä hieman voimien mahdollisuuksilla.. Voima kun tarvitsee vastavoiman manifestoidakseen hyvin laajojen ominaisuusalueiden kehitystä.. Ihminen on oppimassa elämän vaikutusmahdollisuuksia, jotka esiintyvät luomisen liikehdintänä..

ps: Tuhoaja on Luojan ensimmäinen lapsi

Olen miettinyt ystävättäreni pahoinpitelyä ja raiskausta.

Luonnollisesti ajateltuna toisen ihmisen itsemääräämis
-ja fyysiseen koskemattomuuten kajoaminen väkivaltaa
käyttäen on äärimmäisen pahalta tuntuvaa
ja luonnollisesti sen ymmärtää pahuutena, eikö vain?

Kuitenkin tekijä itse kuvittelee, siis ainakin on
pukenut sen ns. hyvyyteen ja esim. kertoi poliisille,
että halusi auttaa ystävääni ja olla osa hänen elämäänsä.

Tähän auttamiseen on esim. kuulunut se, että hän jollain keinoilla
saanut ystäväni pankista kaikki tiedot ystäväni rahatilanteesta
ja luottokortin käytöstä, missä kaikkialla hän on sitä käyttänyt.

Ystäväni ei ole antanut kenellekään valtuuksia pankki-asioihin,
joka täällä Itävallassa pitää olla kirjallinen ja virallinen
ja kokee sen pahana, minkä mies kokee hyvänä ja "auttamisena".

Ystäväni seuraamiseen hän vastasi, että ystäväni on vain niin
kaunis nainen hänen mielestään ja sehän on sitä hyvää hänelle,
mutta ystäväni kokee sen pahana.

Mies kokee ystäväni pahana, koska hän torjui hänen auttamisensa
ja tarjoutumisen hänen elämäänsä,
ystäväni kokee sen tunkeutumisena hänen elämäänsä
ja itsemääräämishallinnan ottamisella häneltä itseltään pois
omissa asioissaan.

Ystäväni kokee miehen pahana, koska hän tunkeutui hänen
elämäänsä ja hänen yksityisiin asioihin ilman hänen suostumustaan
ja käytti häneen loppuviimein väkivaltaa.

Mies väittää, että raiskaus oli yhdyntä ja vammat
ja mustelmat tapaturmasta.

Silti mies ei vienyt ystävääni ensiapuun vammoistaan,
vaan pankkiin pakottaen hänen tallettamaan rahat,
jonka mies antoi ystävälleni tekonsa jälkeen,
että hän ei kerro kenellekään ja mitä ilmeisemmin,
että ystäväni näyttää virallisesti prostitoidulle,
kun tallettamasta rahasta jää merkintä,
eli taas väline miehelle kiristää ja hallita ystävääni.
(tämä siis omaa spekulointiani miksi)

Luonnollisesti luonnollinen ihminen ajattelee,
että tuo mies on paha, mutta entäpä jos hän ei itse miellä
tekojaan pahoiksi?

Mieshän kokee mitä ilmeisemmin itsensä jonain pelastavan prinssinä,
joka auttaa neidon pulasta rakastuttuaan tämän kauneuteen. :buck2:
(oma spekulaationi)

Jos ajattelee henkiseltä näkökannalta, niin onko paha paha,
jos paha ei tiedä olevansa paha?

Koska pahuus ilmenee vain arkielämässämme,
ei hengellisessä elämässämme, niin onko silloin
järkeä edes miettiä asiaa henkiseltä kantilta,
joka saa hyvän kääntymään pahaksi ja pahan hyväksi? :idiot2:

Huomasin, että ystäväni oikeusprosessissa todistajat
ja eri tahot dramatisoivat asiaa mielessään juuri henkiseltä
kantilta.
Tulos on se, että muutamat todistajat eivät tiedä,
mitä poliisille pitää kertoa, sen mitä näkivät
vai sen mitä kuvittelevat.
Jotkin ihmiset ystäväni ympärillä syyllistävät häntä
tapahtuneesta, koska henkiseltä kantilta katottuna,
ystäväni tulee jotenkin saada se pahuus
aikaiseksi toisessa ihmisessä karmallisesti tai jotain.



Missä menee arkipäivän käytännön elämän
ja henkisen elämän pahuuden/hyvyyden raja? :idiot2:

Elämmehän silti kaikesta henkisyydestä huolimatta arkista
kehollista elämää erillisisnä yksilöinä, eikä missään henkisissä sfääreissä,
jossa koskemattomuus on mahdotonta, koska kaikki ovat samaa kehoa.

Asioilla on aina kaksi puolta.

Elämän tahto muodostuu siinä olijoista, joten siihen vaikuttavat kaikki voimat, jotka panevat sen liikkeeseen.. Mihin suuntaan se liikkuu onkin sitten jo monimutkaisempaa  :-*


Jos elämän rytmi jumiutuu menneisiin niin tapahtuu kuolemaksi kutsumamme asia eli liikkeen pysähdys. Silloin kehitystasot erkanevat toistensa välittömästä vuorovaikutuksesta vaihtamalla olinpaikkaa eli lähtemällä eri suuntiin. Kuka sitten minnekkin Valon värispektiin riippuu omasta tahdosta. Hyvä olisi olla koko sateenkaarellinen skaala käytössä niin pysyy homma suhtkoht kasassa..

Pahan avulla voimme löytää uusia asioita itsestämme.. Justiinsa niitä monitahoisia puolia, jotka heijastuvat puolueettomaa vasten.. Mitä sieltä peilistä sitten milloinkin paistaa on aina tilannekohtainen juttu.

Tämmöinen löytyi Lassista ja Leevistä, jossa poika ja tiikeri istuvat nurmikolla kiveä vasten ja keskustelevat:

Lassi: Jos taivas on hyvä ja minusta on kivaa olla tuhma, niin kuinka minä voisin olla siellä onnellinen?

Leevi: Kuinka aiot päästä taivaaseen, jos sinusta on kiva olla tuhma?

Lassi: Sanotaan, että en tehnyt sitä, mitä halusin tehdä.
Oletetaan, että elin moitteettoman elämän! Oletetaan, että kielsin todellisen, synkän luontoni!

Leevi: En ole aivan varma, onko minulla noin paljon mielikuvitusta.

Lassi: Ehkä taivas onkin paikka, jossa saa olla tuhma!

Mielenkiintoinen kanavointi pahan tavoitteista ja historiasta:
http://www.cosmic-people.com/english/ovladani_e.htm

Kun ulkoinen ohjaus on lähes täydellinen, paha pystyy kauko-ohjaamaan täysin jopa liikkumisenkin. Ovatkohan Viron mitättömästä syntyneet mellakat jotain kauko-ohjauskokeiluita?

"When they have almost complete control, then you can only move in the direction of their choice, not yours."

Hyviä testejä miten kontrolloitu oma mieli on:
Yrittää luopua addiktioista ja siirtyä vaikka elävään ravintoon. :)
Vaikka kauppaan mennessä päättäisi että nyt en osta mitään herkkuja.. niin sieltä vaan taas palataan herkut kourassa. Ajatuksia pulpahtelee päähän "osta vielä tota ja tota.." "En osta.." no taas tuli ostettua..

Paha pyrkii tuhoamaan terveyden kaikin konstein. :)

Hmmm.. ::)
No jos tuo pitää paikkansa, niin en voi kuin kiittää,
että olen vapaa pahuudesta. ;D
LOL! :2funny:

En mitenkään kontrolloi itseäni tai ruokavaliotani,
en tiedä pitäisikö? :idiot2:

Ostan ja syön esim. karkkeja yhtä paljon kuin säilöttyjä papuja. ;D

Aika usein pahuus on tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä. Harva tekee määrätietoisesti pahaa (eihän esim. Sashan esimerkin raiskaajakaan).

Kun olin tekemisissä buddhalaisten munkkien ja nunnien kanssa, heidän kommenttinsa väkivaltauutisiin oli, että 'ignorance is big'.

Pahalla ei mielestäni ole myöskään tarkoitusta, ei ainakaan sellaista, joka olisi ihmisen ymmärrettävissä. Saati jalostaisi. No, joskus se avaa silmät toisten kärsimyksille.

Tuosta ruoasta kirjoitan toisen kerran, en myöskään usko, että karkit on pahasta, mutta vauva tuhosi jo yhden vastauksen (tuskin pahuuttaan), paremmalla (vähemmän pahalla?) ajalla sitten...

Tässäpä hieman näkemystä asiaan:

After Paramahansa Yogananda had achieved a measure of God consciousness he tells the story of entering the theatre and watching a newsreel which showed vividly and dramatically the immense carnage taking place on the battlefields of France during World War I:

After leaving the theater he shook his head sadly and posed a question to God, the inner ruler of all: "Lord, why do you permit such suffering?". To his amazement, he was given an instant answer to his question. He was shown an inner vision of the actual battlefields filled with dead and dying soldiers. The scene that he saw in vision far surpassed in horrific intensity that of the newsreel he had just witnessed.

"Look intently!" A gentle Voice spoke to my inner consciousness. "You will see that these scenes now being enacted in France are nothing but an illusory play of light and dark. They are the cosmic motion picture, as real and as unreal as the theater newsreel you have just seen - a play within a play.

Creation is light and shadow both, else no picture is possible. The good and evil of maya must ever alternate in supremacy. If joy were ceaseless in this world, would man ever desire another? Without suffering, he scarcely cares to recall that he has forsaken his eternal home. Pain is a prod to remembrance. The way of escape is through Wisdom. The tragedy of death is unreal. My sons are children of light. They will not sleep forever in delusion."

A cinema audience may look up and see that all screen images are appearing through the instrumentality of one imageless beam of light. The colorful universal drama is similarly issuing from the single white light of a Cosmic Source. With inconceivable ingenuity God is staging "super-colossal" entertainment for His Children, making them actors as well as audience in His planetary theatre.

http://www.cosmicharmony.com/Ul/ULmain.htm (http://www.cosmicharmony.com/Ul/ULmain.htm)

146 syytä miten sokeri tuhoaa terveyden:
http://rheumatic.org/sugar.htm

Hmm.., pulpautetaanpa 'kuvaruudun' (Elämä on ulottuvuusportaalinen näyttö vailla välimatkaa..) pinnalle Mana Manan sanoituksia...:

Mikä On Sun Taivas

Mitä sä teet
Kun maailma katoo
Mitä sä teet
Kun sun sielus joutuu
Ensimmäistä kertaa valitsemaan
Hyvän ja pahan leikeissä
Mitä sä teet
Että oikeus voittaa

Mitä sä teet
Sit jos oikeus voittaa
Ja mitä sä teet
Et myös rakkaus voittaa
Ja mikä se on
Mikä on sun taivas
Mikä se on
Jos rakkaus voittaa

Mikä on sun taivas
Mikä on sun taivas
Mikä on sun taivas
Mikä on sun taivas

Niin mut onhan olemassa vaihtoehtoja kuten intiaani- tai raakaruokosokeri, joitten vaikutuksen olen huomannut olevan hyvinkin tervehdyttäviä ja tietoisuuden käsityskykyä edesauttavia nam nam..

Ihmiset syövät sokeria, koska heillä on ikävä Äidin yhteyteen :)

Ja keho myös tarttee materiabuustereita saadakseen energiat virtaamaan, niin karkit ovat siihen oivallinen pikaresepti.. Sitä myöten lapsilla on hyvä mielikuvituskyky kun he droppaavat sokerihuumetta, joka siten stimuloi heidän audiovisuaalisten aistielinten toimintaa..

Taivas on 'lintu'perspektiivi - kokonaisvaltainen näkemys  :coolsmiley:

Kävin juuri hakemassa kaupasta leivän (reikäleivän joka kovin muistuttaa jostain...), ja katselin kun immeiset kieli pitkällä lipoivat huuliaan karkkihyllyjen luona.. Olisiko karkkien ja sokerituotteiden kulutuksessa esim. kyse siitä, että sokeri stimuloi mielikuvitusta herkistäen siten luovuutta (sisäistä lasta) samalla tuoden meidät yhteyteen femiinisaistillisuuden olotilaan.. Sillä makeat ja maitorasvaiset ruuat ovat pitkälti sellaisia naisellisia niin ne auttavat tasapainoittamaan olentoamme tässä maskuliinisen aivoälyrationalismin jyräkulttuurissa..

Myöskin tässä yhteydessä on huomattava asiat kutsumaltaan Aine, Nainen ja Mainen sillä ne ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa..

ps: Olemme maallisessa muodossamme n.70% vettä eli meissä virtaa valtavasti naisellista tunne-energiaa, joka on aluiltaan vuodattunut Kosmisen Äidin kohdusta!  :smitten: :smitten: :smitten:

Mitäs kun suomalaista lehdistöä ja joidenkin elämiä kohauttaa tämä stoori, missä isä tappoi äidin lapsensa silmien edessä. Oliko taaskaan kyseessä "paha" vai.. mikä? Mielenhäiriö? Lapsuuden trauma? Voiko kaiken aina selittää jollain syyllä muuksi kuin "pahaksi teoksi"?

Toinen, kun sanotaan että lapsi valitsee vanhempansa. Niin miksi valitsisi tilanteen, jossa joutuu orvoksi tuolla tavalla?  :coolsmiley:

Sinäpä hyvän kysymyksen laitoit. Jos ajatellaan että ihminen on vain psyykkis-fyysinen reaktioista elävä olento, vailla vapaata tahtoa vastuullisiin valintoihin, niin ei, silloin tuo ei ollut pahaa. (toki siellä voi olla taustoilla traumaa ja karmaa yms, mutta se ei OIKEUTA, ihmistä jäämään sille "ameeban" tasolle ja olla ottamatta käyttöön henkistä ulottuvuuttaan)  ;)

Tuota jälkimmäistä en jaksa edes miettiä nyt.  :)

Lapsi siinä eniten säälittää.. mutta ONKO joku todella valinnut ajan ja paikan mihin syntyy, kun ainakin henkisesä astrossa näin väitetään. Että se valitaan hyvin tarkkaan oppaiden johdolla, muutaman viikon heitto voi olla. JA vanhemmat on hyvin tiedossa. K.o lapsi on nyt siis orpo. Mitä hänen mielensä tekee, kapseloiko moisen tapahtuman ja mitä sitten kun sen muistaa?? Jotenkin jäljet johtaa menneeseen.. vai taasko "sattumaa". Sattumaahan ei ole.

Mutta satumaa kyllä on..
Jossa sitten voi esiintyä monenmoisia painajaismaisia tilanteita sekä pahoja unia...

Siihen tarvitaan eteenpäintyöntyvää voimaa ja ranneliikkeen harjaantunutta otetta, jos tahtoo pyyhkiä pöydän puhtaaksi.

Palautetaanpas tämä ja pari muuta vierailevaa tähteä kehiin:


William Blake vastaa:

Without Contraries is no progression. Attraction and Repulsion, Reason and Energy, Love and Hate, are necessary to Human existence.
From these contraries spring what the religious call Good & Evil. Good is the passive that obeys Reason. Evil is the active springing from Energy.

http://www.levity.com/alchemy/blake_ma.html (http://www.levity.com/alchemy/blake_ma.html)

Ja Frank Zappa kuittaa:
"Without deviation from the norm, progress is not possible."

Hmm...

Tuolla ihmisten ohjailulla on selkeä yhteys kehoissamme majaansa pitäviin loisiin, jotka ovat eläviä organismeja ja siten elämän kiertokulkuun vaikuttavia olioita, joten ne voivat hyvinkin määrätä tekemisen tahtia ja ajatusmuotojen piirteitä.. Mutta jokainen asia tietysti palvelee Suunnitelmaa..

http://en.wikipedia.org/wiki/Computer_virus (http://en.wikipedia.org/wiki/Computer_virus) Unlike biological viruses (see Virus), computer viruses do not simply evolve by themselves. Computer viruses do not come into existence spontaneously, nor are they likely to be created by bugs in regular programs. They are deliberately created by programmers, or by people who use virus creation software. Computer viruses can only do what the programmers have programmed them to do.

Virus writers can have various reasons for creating and spreading malware. Viruses have been written as research projects, pranks, vandalism, to attack the products of specific companies, to distribute political messages, and financial gain from identity theft, spyware, and cryptoviral extortion. Some virus writers consider their creations to be works of art, and see virus writing as a creative hobby. Additionally, many virus writers oppose deliberately destructive payload routines. Many writers consider the systems they attack an intellectual challenge or a logical problem to be solved; this multiplies when a cat-and-mouse game is anticipated against anti-virus software. Some viruses were intended as "good viruses". They spread improvements to the programs they infect, or delete other viruses. These viruses are, however, quite rare, still consume system resources, may accidentally damage systems they infect, and, on occasion, have become infected and acted as vectors for malicious viruses. A poorly written "good virus" can also inadvertently become a virus in and of itself (for example, such a 'good virus' may misidentify its target file and delete an innocent system file by mistake). Moreover, they normally operate without asking for the permission of the computer owner. Since self-replicating code causes many complications, it is questionable if a well-intentioned virus can ever solve a problem in a way that is superior to a regular program that does not replicate itself. In short, no single answer is likely to cover the broad demographic of virus writers.

Sanalla ohjaus voidaan käsittää kyllä paljon muutakin kuten esim. sellaista, että olisimme joiltain osin ohjailtavuuden alaisuudessa korkeammilla värähtelytaajuuksilla olevien olentojen vieden suuntaa minne vievätkään.. Ikäänkuin holografista peliä (ja helvetin hyvää viihdettä) vietettäisiin kustannuksellamme vaikkapa taitaa olla sillälailla, että 'suuremmat' (beings of higher levelpoints) opastavat ja viittavat kulkusuuntaa 'pienemmille' (pyramidikehityksessä 'askelta alemmille oleville') ja siten Tiellä etenemisen kulusta pidetään huolta.. Elämän monilla tasoilla tapahtuvat evoluutiovaiheet ovat tietysti tiiviisti vaikutuksissa toisiinsa, joten laulu Käymme Yhdessä ain pitää täsmälleen kutinsa!

Ja sitten: entiteetit vuodattavat itsestänsä ominaisuuksia henkisten yläsfäärien kautta alas ainemaailmoihin ja luovat siellä hahmoja tähän omituiseen tasoseikkailuun. Tällainen mahdollisuus näkyy selkeästi nykyisen tietokoneaikakauden peleissä, joissa luodaan omat hahmot joita sitten ohjaillaan tekemään pelikohtaisia asioita.. Esim. maailman suosituin peli Sims2 on juuri tätä..

Ja monet pelit ja viihdesarjathan pohjautuvat tähän hyvä/paha vastakkainasetelman ilmentämiseen..

Paha voisi olla siten myös sellaista, että olento vuodattaa itsestään ominaisuuksia ns. peilin vastapuolelle ja käy sitten kilpaleikkiin sen kanssa..  :knuppel2:

Tai ainakin se hakee tilanteita, joista löytää kontrastia 'vastapuolelta', jotta voisi tuntea itseään..

On huomioitava sellainen, että näkemämme valokoostumus on vain muutama prosentti siitä mitä kaikkea todellisuudessa ympärillämme onkaan.. Suurin osa materiasta kun on 'pimeää' valoa, jossa voi lymyillä vaikka sun minkälaista otusta.. Ja se mielikuvitus......

Taisit jo vastata tähän ihan itse..  :coolsmiley:

No onhan se kiva löytää uusia puolia olentonsa kautta elämän olemuksesta taikka käydä ihan vaan leikkimielisillä kilpasilla kavereiden kanssa.. Köydenvetoonkin kun tarvitaan kaksi puolta..

Ja kuka sitä nyt jaksaisi ainiaan olla taivasmaailmojen autuaallisessa syleilyssä taikka nirvaanisissa meditaatioissa loputtomasti..? Tylsäähän se pitemmän päälle on! Kuin toistaisi samoja kaavoja ympäri ämpäri  :aurinko:

Kun on käynyt jonkin vaiheen läpi niin on mukava lähteä tutkimaan jotain muuta.. Maailmankaikeudessa kun riittää ihmeteltävää loputtomasti.. ja jos jostakin menee hohto tai tuntuu, että on kokenut jostain lähes kaiken niin aina on mahdollisuus aloittaa alusta hieman uusilla kujeilla varustautuneena.. Siihen ei tarvita kuin on/off nappulan kosketusta ja taas minuuden silmät avautuvat jossain 'muualla' ..

Vaikka kaikki olisikin tyhjää täynnä niin se ei tarkoita etteikö missään olisi mitään vaan kaikessa on kaiken jatkumo  :crazy2:

Ja kuka sitä nyt jaksaisi ainiaan olla taivasmaailmojen autuaallisessa syleilyssä taikka nirvaanisissa meditaatioissa loputtomasti..? Tylsäähän se pitemmän päälle on! Kuin toistaisi samoja kaavoja ympäri ämpäri

*Minusta pahuus on tylsää koettavaa. Ehkä olen outo. Siis henkisenä ilmiönä ja konkreettisesti, se ei jaksa kiehtoa.

Matkailu, rakkaus tms kyllä kiitos.   :angel:

Tylsää taikka terävää -
pahuus ilkkuen nauraa ylemmyydentunnossaan hyvyydelle, joka hymyilee koko leikille.  :)

Satuin yöpalalla katsomaan taasen Lassia ja Leeviä, jossa poika ja tiikeri kävelevät lumisella hangella keskustellen:

Leevi: Kuinka olet pystynyt pitämään uudenvuodenlupauksesi?

Lassi: En tehnyt ainuttakaan.

Katsos, jos haluaa kehittää itseään, on oltava jonkinlainen ajatus siitä, millainen on 'hyvä'. Jo siihen sisältyy tietynlaisia arvoja.

Mutta kuten tiedämme, arvot ovat suhteellisia. Jokainen ajatusrakennelma on yhtä arvokas ja meidän on siedettävä erilaisuutta. Hyvyys ei ole 'parempi' kuin pahuus. Se on vain erilaista.

Leevi: En tiedä, voinko suvaita noin paljon suvaitsevaisuutta.

Lassi: Kieltäydyn joutumasta hyvän käyttäytymisen uhriksi.

Selviytymisestähän tässä on kyse vaikka kuolemaa ei olekkaan, sillä on vain vaihteluita ja muodonmuutoksia tasoilta toisille...

Hmm aihetta surffaillen löytyi tällaista näkemystä:

Satan is not seen as being an independent evil power, but as our own lower nature. 'Abdu'l-Baha wrote:

    "This lower nature in man is symbolized as Satan -- the evil ego within us, not an evil personality outside."

The Bahá'í Faith teaches that evil is non-existent. Evil is simply the absence of goodness, and consequently, there can be no evil powers.

    "...there is no evil in existence; all that God created He created good. This evil is nothingness; so death is the absence of life. When man no longer receives life, he dies. Darkness is the absence of light: when there is no light, there is darkness. Light is an existing thing, but darkness is nonexistent. Wealth is an existing thing, but poverty is nonexisting. Then it is evident that all evils return to nonexistence. Good exists; evil is nonexistent."

Pahuutta on tietoinen pettymyksen, onnettomuuden, kivun, pelon tai vastaavan aiheuttaminen toiselle.

Jotkut sanovat, tee ihan mitä vain, mutta muista, se palaa karmana takaisin.

Tuon tiesinkin,, pahuus on tyhjää, kuten narsisti on tyhjä, pelokas,  ihminen, musta aukko, egonsa rakentelija. Taidamme palata aina samaan pisteeseen kummastakin polariteetista.

"his evil is nothingness; so death is the absence of life. "

Tuossa oli yksi kiintoisa kohta; vauraus on, köyhyyttä ei ole. Tässäkin ketjussa on monta kertaa koetettu sanoa vaurautta pahaksi ja askeesia hyväksi.

"Wealth is an existing thing, but poverty is nonexisting."

Entäs jos elämällä sattuisi vaikkapa olemaan jonkinlainen viesti toimitettavana tällaisten toimintojen kautta kuten karmiset maksut? Ja persoonat kun voivat nähdä asiat niin eri vinkkeleistä ettei jollekkin jokin ole ollenkaan pahaa vaan päinvastoin hän voi pitää sitä vaikkapa Luojan hämmästyttävä ihmeenä... Emme myöskään voi aina ymmärtää tai tuntea miten asiat toisiimme vaikuttavat..

Ja asiat muuttuvat koko ajan. Emme voi tietää mitä tapahtuman pitää, ja kun muodostamme mielikuvallisen ennakko-odotuksen taustaamme vasten jonkin asian luonteesta tai kulusta, että se on sitä tai tätä sitten osoittautuukin asiaa kohdattaessa ihan toiseksi mitä se ennakoissamme alunperin oli, saa tällöin katseemme kääntymään ja voimme nähdä tilanteen ihan toisella lailla.. Täten perspektimme hioutuu hyvä/paha - kyllä/ei akseliasetelmien mukaan suuntaan taikka toiseen.. mutta on antoisaa katsoa vapaasti määrittelemättä mitään miksikään.. katsoa vaan jolloin linssimme voivat läpivalaista jotain laajempaa..

Pitäytyminen määrätyissä kuopissa tai laatikoissa, joissa hyväksymme jotain tai olemme jotain vastaan tai ylipäätään pidämme itsemme tietynlaisissa rajoissa, jotka väistämättä rikkoutuvat tuulten puhalluksessa, synnyttää aina kitkahankausta ja pitää pyörien pyörinnät tien eri laidoilla, kun maailmankuvalliset arvomääreet sotivat toisia vastaan ja ihmisessä itsessään on lukuisia puolia, jotka ovat tarkemmassa tutkinnassa täysin päinvastaisia toistensa perusluonteiden mukaisissa asetelmissa.. Siksi olemmekin monipuolisia ja se on suunnaton rikkaus, joka generoi elämän tapahtumaketjujen ja uusien löydösten jatkuvuutta olentomme tajunnassa..

Olisiko paha sitten sellaista, jota emme halua ottaa itseemme tai elää sentyyppisten asioiden seurassa? Silloin kuvioihin tulee mukaan kollektiiviset energiakeräytymät, jotka purkaantuvat yksittäisten jäävuorenhuipun kuplanpuhkaisujen kautta.. Tällaisten pinnalle pulpahtavien tapahtumarjojen kautta yhteisö voi käsitellä niitä asioita joita vuoressa muhii ja sitä kautta erotella suotuisia ja eisuotuisia puolia ihmisyyden kirjosta.. Mutta nekin ovat aina tulkinnanvaraisia!

Ajattelin tässä, että kukapa sitä haluaisi kuulla totuutta kun silloin voisi joutua vastakkain itsensä kanssa ja todennäköisesti huomaisi olevansa monessa asiassa hieman hakoteillä.. Ja kukapa sitä kehtaisi myöntää ettei omat maailmankuvalliset arvot välttämättä ole kovin totuudenmukaisia vaan jopa valheellista hölöpätihöppäätä?

Sitten mieleeni muistui paljastava biisi Satyriconilta jossa veisataan:

Without beginning, without end (our lifeblood)
the road for the spiritual outlaw is never ending
and so is the hunt for all those answers
the devil may hold your truth, what a f*****g relief it would be (to know)

Jospa paholainen sitten olisi sellainen vastakkainasettelija ja kyseenalaistaja sovinnaisuuksien pinttyneille arvoilla?

Samoin mietin tätä pelihommaa siten, että kun pelissä on yleensä kaksi tai useampi joukkuetta joiden välillä matsia otetaan niin huomasin tämän länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän kirkkoineen pelaavan sellaista peliä, joissa asioita ei yhteisesti kovin jaeta ja vaihdeta vaan suurimmaksi osaksi pelataan omaan pussiin ja imetään maailman pelikentältä tavaroita kuin musta aukko..

Mutta vaikuttaa sille, että ihminen on hyvin sopeutunut sortovaltaan ja antaa tuhkatkin pesästä jos niitä tullaan pyytämään.. Mutta onneksi tällainen on väistymässä väistämättömästi!

Pahuuden kuva itsestään on usein hyvä.  8)
Kaiken voi kääntelemällä ja vääntelemällä muokata itselleen sopiviksi selityksiksi, mutta
esimerkiksi välinpitämättömyys, muodossa tai toisessa, on tietoista pahuuden ilmentämistä silloin, kun yleensä vain pienellä vaivannäöllä voisi ajatella asioita tai toimintaansa myös sen toisen näkökulmasta.

Esimerkiksi tänään paljastui tilanne, jossa ihminen oli tieten tahtoen johtanut toisia harhaan, vaikka tiesi toimintansa pahasti viivästyttävän kaikille tärkeän projektin valmistumista.
Itselleen, ja asiaa tarkemmin tuntemattomille, hän selitteli asiaa kääntäen vastuun omasta toiminnastaan pois itseltään; osansa saivat olosuhteet sekä toiset osapuolet, jotka eivät olleet ymmärtäneet häntä. Hänen salailunsa, kieroilunsa ja suoranainen valehtelunsakin olivat hänen mielestään tarkoituksen mukaista. Mutta mikä hänen tarkoituksensa sitten oli?
Tarkemmassa selvittelyssä kävi ilmi hänen emootio-ongelmansa erästä toista projektissa työskennellyttä kohtaan. Ja tästä seurasi välinpitämättömyys koko projektin valmistumista kohtaan.
Hän ei siis välttämättä ollut tietoinen syystä, joka laittoi hänet toimimaan ongelmia aiheuttavalla tavalla, mutta ennuste toiminnastaan aiheutuvien ongelmien syntymiselle oli varmasti hänen tiedossaan.
Teko oli siis tahallinen. Kysyn nyt, tekikö hän sen pahuuttaan?
Vai oliko hän kenties jotenkin ulkoaohjatusti olosuhteiden tai mahdollisesti vaikka itsessään asustavien loisien tai muiden energianmuuntajien tahdoton ja vastuuton marionetti? Ehkä hänen emootionsa ovat häneen ulkoapäin asennettu järjen haittaohjelma, joka hänet laittoi toimimaan siten?

Voidaan toki ajatella, että projektin ei sitten varmaankaan ollut Kaikkeuden tarkoituksen mukaista valmistua silloin, ja että tehdyistä harmeista seurannut mielipaha oli niille toisille tarkoituksen mukaista kokea.
Voidaan heittäytyä välinpitämättömyyteen seurausten suhteen;
herran haltuun, kaikki on tarkoituksen mukaista...  :angel:

Mutta missä kohtaa astuu kuvaan ihmiselle annettu ihmisyyden mittari; vapaa tahto; valinnan vapaus toimissaan, liittyen tietenkin myös läheisesti vastuuseen?
Kun rehellisen ja rakentavan toiminnan valitseminen yleensä synnyttää hyvää, mutta kieroilun ja salailun valitseminen aiheuttaa pahaa (mieltä).
Sen verran aikuisella ihmisellä pitäisi olla kokemusta elämän kausaliteeteista.   :tickedoff:

Mielestani ihmiselle on annettu vapaa mieli-mieli tietysti muuttuu ympariston ja kokemusten kautta ja mielellamme on vapaa valinta ajatella tuhoavasti tai rakentavasti ja rakastavasti. Myos vastuu lahimmaisista on rakentavaa ajatusta ja tietysti emme voi sallia vajoutua ns. valinpitamattomaan tilaan jonka useasti on juuri emotionaalinen ongelma aiheuttanut. Tassa on juuri kysymys ihmisen kehittymisesta kontrolloida oma emotionaalinen maailma-en usko etta tahdottomuus johtaa meita, meidan tehtava on kontrolloida omaa mieltamme.

Onhan se vanha vitsi että kun polariteetti luotiin, luotiin hyvä ja paha. Joko siinä leikissä on tai sen yläpuolella, mikäli pystyy.

Nuo tietokonepelit, joissa lahdataan ziljooneittan eri hahmoja ympäri maapalloa (ties minne ne sitten ulottuvatkaan....) ovat itseasiassa eläviä olentoja! Niillä on sähköinen sydän ja ohjelmoidut tekoälymallit toimimiselleen, mutta katsottuna asiaa siten, että Henki (sekä henkiolennot) asuu ainetajunnassa ja elää jokaisessa asiassa mikä liikkuu, niin siltäpohjalta moni ihminen on täysinäinen murhaaja! Puhumattakaan sitten vaikkapa teeveestä, jonka välityksellä ihmisessä itsessään tapahtuu kuvaruudulla esitetyt asiat..

Virtuaalisessa elämänmuodossa on ajatuksen kanssa monia yhteisiä puolia ja kummatkin kun ovat energiaa niin vaikutammme sitä kautta sangen moneen asiaan..

Hmm kun englanninkielen sanasta Cosmic otetaan kirjain s pois niin saadaan sana Comic, joka tarkoittaa koomista sarjakuvaa.. Ja sitähän tämä monin paikoin on..

Hahaa nyt kroko syö teidät!

(http://img47.imageshack.us/img47/1796/9630crocoft2.jpg)

Käsite yläpuolinen on eräällälailla myös vanhaa juttua.. Sillä paljon on ihminen kamppaillut materiaa (Äidin napanuoraa) vastaan ja yrittänyt saavuttaa jonkinlaisen autere tilan (tai 'ulkopuolisen' koskemattomuuden) missä olisi ikäänkuin henkisesti yläpuolella tämän maailman tapahtumista ja sen kulusta. Siihen tietysti piileytyy miehistä ylpeyttä ja kaksinaamaisuutta kun hieman katsotaan maskien ja tapakäyttäytymisen taakse..

Siten ollaan takerruttu elämän luomisvirtaa vasten joihinkin 'pyhiin' opinkappaleisiin ja julistettu kuollutta kirjainta kuin ne olisivat ainuita tapoja elää ja 'olla hyvä'.. Voisiko hassumpaa ollakkaan?

Ja sitten sanotaan, että saatana villitsee maailmaa vaikka saatanakäärme (Santa - joulupukki, Sana - Logos, Sanat - LogosPoika, Sanatana - Ikuisuus, Santana - se kitaristi) tosiasiassa on puhtaan viisauden edustaja.. Se on tyhmyys, joka maailma villitsee sekä oman alastomuuden pelko..

Uskonnolliset heebot ovat julistaneet egon (Maailmallisen Minuutensa) ja aineen pahuutta vastaan yrittäen saada jonkinlaisen hallintavaltatilan mukatietämättömämpiä kohtaan, vaikka taitaa monella olla näkymättömät tutit ja vaipat käytössä..

Mutta sellaista se on.. Maailma on hölmöläisten siunattu koti..
Aasilla kun on vaikea ratsastaa.. Aasi ja porkkana... penis?

En itse ajatellut asiaa mies-nais kannalta vaan että eikös elämää voisi elää, menestyä ja olla kivaa ilman että aina miettii, onko aine nyt pahaa vai hyvää, onko vain henki todellista, onko kaikki muu illuusiota jne.. pysytellä kahtiajaon yläpuolella.

Yhdistää?

*viheltää*

Ainehan on t-yö-kalu..

Ja väkivallan ilmenemisasteita niin monenmoisia..
Jo pelkkä ajatus- tai sanaleikki voi olla suoranainen hyökkäys toisia kohtaan..

Olemme kentällä.. ajan hiekkalaatikossa yhdessä olevan kanssa..

Tämä video valaisee aiheen lähtökohtia melko hyvin:

http://www.youtube.com/watch?v=awqCP0ku3s4&mode=related&search= (http://www.youtube.com/watch?v=awqCP0ku3s4&mode=related&search=)

Mitä ulkoisen pahan kieltämisellä saavutetaan.. se vain jatka ihmisten alistamista.

Mielenkiintoinen artikkeli:
http://www.agoracosmopolitan.com/home/Frontpage/2007/03/21/01414.html

Pahan viesti suomeksi kaikille jotka sen vallassa ovat:
http://cuttingedgefinland.tripod.com/kirje20.html

Jumalan hauskin keksintö, vapaa tahto jolla viedä toisen vapaa tahto!  :coolsmiley:

Jep, mutta sitä kautta Jumala antaa meille jokaiselle henkilökohtaisella tasolla mahdollisuuden myös siihen, käytämmekö henkistä ulottuvuuttamme vai emme, eli otammeko jokainen ihan ite siitä vastuun.
Rankkaa... joko tai..  :D

Kaikki toistuu sieluun porautuvassa aika-ulottuvuuden
kierrespiraalissa, kunnes pohjaveden lähde on saavutettu.

Elämän on
olemisen ja kuolemisen valtakamppailujännitteessä.
Tai hyvän ja pahan,
kaikkien polariteettien,
kunnes ne sulautuvat Yhdeksi.

Mielenkiintoisia videoita aiheesta..
http://www.youtube.com/watch?v=fj6ugZAqg7g&mode=related&search=
http://www.youtube.com/watch?v=PIYNy1LpDDc&mode=related&search=
http://www.youtube.com/watch?v=VKv6Hjp2poQ&mode=related&search=

http://www.youtube.com/watch?v=kpNfbid50M8&mode=related&search=

Huhhuh Kurpitsa toi oli paha...  ;D

Pahan voima näkyy mm huumeiden käytössä. Siinä on yksi suuri, rikollisuuden ja väkivallan maailma. Rahakin pyörii.

Ihminen on koko historiansa ajan käyttänyt huumaavia aineyhdistelmiä ja stimulantteja.. Selvästi myös eläimillä on havaittavissa taipumus popsia suuhunsa maaemon luontaisdroppeja eivätkä ne käyttäydy uhkaavasti tai vaikuta vaaralliselle jos muutama ruohonlehti päässä surraisikin vaan voi olla niin leppoista pupua että..  :P

Mikä on huumetta? Se voi olla aivan mikä tahansa asia, joka muuttaa todellisuuden kokemusmaailmaasi.. Break on trrough..

Miksikö sitten käytämme päihteitä?
Well,,, selityksiä ja kertomuksia on niinmontakuin on suutakin ruokittavana.. mutta noh, mehän ollaan aineessa - ja aine koostuu erilaisista yhdistelmistä, joiden kautta saadaan ihmeitä aikasex.. Alkemiaa you know? Soppaan voidaan lisätä mausteita mieltymyksien mukaan ja makunsa kullakin..

Se miten aineellista maailmaa käytämme ja hyödynnämme ratkaisee.. Ja tässäkin riittää tulkittavaa monista perspektiiveistä tilannekohtaisuuden mukaan.. :police:

(http://www.martinlawrence.com/morris/coffee_cup_state_i_blue_p.jpg)

Rakkauden Valo-onko toi sinun runosi?  :smitten:

.... Rakkauden valo  kirjoitit näkyville sanat joita eilennä hyräilin - ja juuri tämän topicin kohdalla.....  :D  :-*  :angel:

Niinpä. Uskonto voi olla ihmiselle yhtä "paha" huume kuin kemiallista riippuvuutta aiheuttavat kiihokkeet.

Se voi saada ihmisen jopa räjäyttämään itsensä saati muut.

Järkyttävintä tässä on se, että tällöin ihminen katsoo valinneensa "hyvän" puolesta uhrautumisen
tekemällä muille "pahaa".

Miten pitkälle sallimme tarkoituksien pyhittävän keinot
todellisuutemme luomisessa?

Aineissa itsessään eikä niiden käytössä ole mitään pahaa.
Onhan bensakin polttoaineena vaaratonta ellei siihen sytytä tulta..

Sen sijaan käyttäjälle (hmm ihmiskunta on kokonaisuus..) voi käydä köpelösti jos sekoilee hommansa turmiolle.. Mut se on sitä kuuluisaa elämänkokeilua ja oppimista polun eri laidoilta!

Todellisuus? Niin kuvitteleppa sitä...

Mutta Its up to you miten pyöräilet pallolla..  :D


And there's a flip side to that coin
there's a flip side to your coin
well is there?
And there's a flip side to that coin
there's a flip side to your coin
well is there? Is there?

-Unida-

No just niin taas.

Että kovia aineita silleen "terveellisinä annoksina"? Valitettavasti minulla ei ole mitään huumoria tuohon asiaan enää - eipä sen puoleen heidän "auttamiseensakaan"..

Kävinpä pahan rahamaailman ytimessä.

No jopas ollaan taas samoilla "aaltopituuksilla".  :D :smitten: :angel:

Eikö ne oo aika pehmeitä?  ;D

Jokainen tankkaa elimistöänsä omalla vapaalla vastuulla..
Olemmehan viritettävissä..

Mut mitä sinne tankkiin sitten tunkee onkin moraalisfilosofinen elämäntapaymmärrys juttu ja materiahallinnallinen seikka.. Joku käy viinalla, joku kasviksilla, valolla, mielikuvahypnooseilla tai joku saattaa startata käyntiin vaikka kamelinp***..

Kukin ruokavalionsa ja tarjonnan puitteiden mukaan.

Maistuisiko kenties yksi omena?

(http://www.sandismith.com/images/appletree.jpg)

Hyvän ja pahan tiedon siunatulla kokemismatkalla olemme edelleenkin
elämästä ja persoonasta toiseen.

Milloin sitten ilmenee vakautuminen;
milloin olemme sen tasalla,
millä itseämme ruokimme ja samalla itsellämme mitäkin ruokimme?

Aina jokin on terveellisempää kuin toinen;
aina jossakin on lukittu ovi,
jonka taakse pitää päästä kurkkaamaan
ja eikun voimaan pahoin.

Askel eteen, askel taakse
vaiko vaihtoaskel - ja eikun kaksi eteen, yksi taakse?

Tie terveellisyyteen kulkee hyvän ja pahan välistä,
totuttautumisen ja poistotuttelun
vuoroaskelin.

Eteenpäin käy tutkivan mieli,
hetkessä sydämen innoitus.

Musta tuntuu kuin olisi jotain joka tahtoo tuhota ihmiskunnan ja repiä sen Sydämen rikki (vaikka se sitä jo joiltakin osin on)....
Joku voima tai energiatyyppi joka syö kaiken sisälleen tai rikkoo ehyen palasiksi.. Kuin helvetillinen musta aukko tai vastaava..

Mikä/mitä se voisi olla?

Tiedostamattomuuden lumous, ei voima vaan lumous.

Olla kuin Lumor ja särkeä lumous!


*liittyy joukkueeseen*


Muistellessani erheitäni havaitsen olleeni jostakin syystä tavallistakin tiedostamattomampi.
Kuin "mustassa hetkessä".

 :)

Mika-Matti me ollaan jo samassa tiimiissä!
Tai ainakin samalla kentällä..
(http://www.syti.net/TAO/Tao_YinYangEarth2.jpg)

Kummallakin puolella moninaisesti...

(http://www.panlibrary.org/img/KozoWakikoRainbowLogo.gif)

Individuaalisen lumouksen haihtuminen on sitä kun huomaa olevansa samaa maata naapureiden kanssa.. Kuuluvansa pesueeseen jossa jokainen on ainutlaatuinen lenkki elämän ketjussa.. Ettei enää verhoile sisälläolevaa vaan aukaisee sen yhteiselle tajunnalle..
Antautuu elettäväksi..

Tietoisuus.................. Unesta ja Hereilläolosta?
Mahdollisuudesta nähdä.. *Ravistelee ja pyyhkii 'lasia'*

Olipa kerran

ja on edelleenkin  ;)

(http://www.greatdreams.com/horus/horus.gif)

Noissa Kurpitsan linkeissä oli teemana huomenna käyntiin starttaava Tuska Open Air!

Noh siellä on monenmoista sakkia, mutta katsotaanpa nyt vaikkapa esmes mighty Immortalia: http://www.immortalofficial.com/ (http://www.immortalofficial.com/)

(http://ludovic-bablon.info/IMG/jpg/Immortal1_450.jpg)

Ovatko he 'pahoja' vai miten tulkitsisitte heidän ilmennysasuaan?
Hyvät auravibat niistä ainakin lähtee...

Entäs heidän eka levyn sanoitukset:

Unholy Forces Of Evil

Slowly crossing as red rivers runs below
Forever passing where the darkness lies unknown
Where soulwinds burns my eyes
Where shadows of lost life hides

Enter the centers of darkness
Where all evil dwells
Demons present in flames
Oath of black souls found

Sacrifices as old as the earth
We cut the living flesh
Circles of the deepest black throned
A promise of the darkest blood found

Unholy forces of evil
Unholy forces of hell

An mayhemic silence floats
We await our signs of death our circle gathered
Ceremonial powers belong to us
A goat baptized in fire
We dance the circle dance on thorns

Awaiting the sign of the horns
A thousand black clouds storms
Blasphemous Northern rites
Mysticism touched
Pentagrams burning

Into the centers of darkness
Where all evil dwells
Demons present in flames
Oath of black souls found

The unholy forces of evil
Served upon our diabolical souls
Cults of death bathed in slaught
As the devils candles burns

Into the dark skies
Floating with the soulwinds of the pentagram
To the deathlights where the North star awaits


Mitä mieltä tällaisesta?

No joo moraali on aika kinkkisesti käsiteltävä juttu ainakin näin sanallisessa muodossa esitettäväksi..
Se voi olla niin häilyvää:
Joskus kyllä - joskus ei
Ehkä otin ~ ehkä en
Riippuen tilannekohtaisesta mielialasta tai sielunsuunnitelman ohjautuvuudesta..

Mutta perustanahan sillä on toimintaan tai ideoihin pohjautuvien tekojen punnitseminen :vaaka: kupeissa..

Onko hyvässä ja pahassa kysymys sitten Vaa'an symboliikasta?

Kuka sitten laittaa kuppeihin määreet kumpi on kumpaa?

Ohoh kylläpäs pärähti..

Mut ei mulla oo mitään vastaan Jumaluuden minkä tahansa ilmenemispuolen kanssa. Onhan tuota tullut hieman nähtyä ja paljon ihmeellistä kauneutta niissä piilee....

Oi kuinka Rakkaus haluaisi valautua synnin, kuoleman, sairauden ja hulluuden keskelle! Kuinka ne janoavatkin toisiaan...

Ja niin se on: 'Taivas' on ensijaisesti tarkoitettu huorille, kerjäläisille, narkkareille ja kaikenmaailman sekopäille, jotka ovat lunastaneet inhimillisyytensä antautumalla tämän maailman kynsiin.

Well, mistäs sie sen tiiät?
Sielureppuni on täynnä kokemuksia laidasta laitaan..

Ehken narkoosi on juuri taivaan hakemista maan päälle?
Kun useinhan huumeilla juuri haetaan tilaa, jossa yhteys alkuluontoon palautuisi ja päästäisiin takaisin siihen syntykotimme oloon..

Sitä se elävän elämän puute teettää.

Luontoon vaan kelteisilleen niin kyllä se siitä jousiintuu.  ;)

Repäise ja lähde huomenna Tuskaan nahka-asu päällä?

Sä kelailet paljon.. Heitä virveli jokeen ja ui vastarannalle.

Hyvä  :laugh: