Astro Foorumi

Niin ja täältä astrostakin olen saanut apua Eetun tilanteeseen aivan varmasti. Kiitos siitä.  :smitten: Mielipiteitänne kuitenkin edelleen kaipaisin.  :-\

Hmm, vaikea juttu. Itse en ehkä uskaltaisi jättää ainakaan noin alussa lääkkeitä pois, enkä ainakaan ennen kuin olisin etsiskellyt kaiken mahdollisen tiedon netistä ja kysellyt ehkä mielipiteitä vielä tämän lekurin lisäksi toisiltakin eläinlääkäreiltä. Kissat kun nyt vastustavat ihan kaikkea mitä niille yrittää väkisin syöttää, vaikka se olisi heille hyväksikin (kokemusta on matokuureista muihin lääkityksiin :uglystupid2:).

Jos kissan tila on ollut vakava, niin sitä suuremmalla syyllä syöttäisin vain sitkeästi lääkkeitä, mutta voihan eläinlääkärinkin kanssa vielä keskustella lääkkeiden annostelusta, ehkäpä sitä voi ajan mittaan vähentää - kolme kertaa päivässä kuulostaa kyllä aika paljolta, jos sitä joutuu tehdä koko loppuelämän. Ymmärrettävästi se lääkkeenanto ei ole kissalle kivaa ja noin useasti tehtävä "pakkosyöttö" voi kyllä olla melko stressaavaa niin kissalle kuin omistajallekin. :-\

Kannattaa käydä vaikkapa täällä InCat-foorumissa (http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl) kyselemässä, josko joltakulta löytyisi kokemusta asiasta.

Eli tarvitseekohan niitä lääkkeitä enää? Olen miettinyt onko enemmänkin vain kiusaamista kuin auttamista tunkea kolme kertaa päivässä  koko loppuelämänsä ajan Eetulle lääkkeitä joita ei selvästikään halua?

valinta on varmasti rakkauden valo vaikea. mutta minulle ainakin tuota lukiessa heräsi kysymys että haluaisitko itse syödä lääkkeitä koko loppuelämäsi jos niistä ei olisi selvää hyötyä?

toisaalta onko nämä lääkkeet sellaisia jotka saattaisivat jossain vaiheessa vain pitkittää hieman kissasi elämää muttei enää sitä parantaa?

itse sain pienelle koirallani joka myös piti jokin aika sitten lopettaa lääkkeitä josta ei näkyvää hyötyä juurikaan ollut..hetken auttoivat ja sen jälkeen olisivat todella pitkittäneet jo sairaan eläimen elämää...niinpä katsoin paremmaksi hänet lopettaa :'( :'(

jotenkin itsestä tuntuisi oikealle antaa hänelle vain hellää hoivaa ja rakkautta.joskus myös eläinlääkärit mielestäni antavat eläimelle lääkkeitä vain siksi että voisivat ehkä saada omistajalle rauhallisemman mielen.

paljon parantavia voimia teille molemmille vielä lähetän.. :smitten: :smitten:

Kiitos vastauksestasi.  :smitten: Se on kyllä tietysti totta että kissat vastustelevat kaikenlaista pakkoa... Minusta vain kun tuntuu, että se on nyt hyvinkin stressaavaa kissalle tuo kolme kertaa päivässä lääkkeiden laitto ja mietin että tekeekö sekään sitten hyvää sille sydämelle... Itse olen kyllä valmis tekemään tarvittaessa kaikkeni sen puolesta että Eetulla olisi mahdollisimman hyvä olla. Ja vaikka ei se ole itsellekään mitään hauskuutta niitä lääkkeitä väkisin syöttää, mutta jos se todella on Eetun parhaaksi eikä itseni ja ei muitakaan vaihtoehtoja ole, niin sitten syötän vaikka väkisin.  :knuppel2:

Pitääpä tuolla laittamallasi linkillä käydä vielä kyselemässä mielipiteitä. Tuo muiden eläinlääkäreiden lausunto saa kyllä olla, sillä siitä jos mistä olen TÄYSIN VARMA että Eetu ei missään nimessä halua enää, eikä ole sen selviytymisen kannaltakaan hyvä enempää rampata eläinlääkärissä, ellei ole aivan pakko.

Olen myös miettinyt noita lääkkeiden antoa siltä kannalta että en halua millään muotoa vain ns. itsekkäistä syistä niitä antaa. Antaa niitä vain saadakseni Eetulle lisää elinaikaa jos  hän kuitenkin kärsii vain enemmän tuosta lääkkeiden annosta ja kaikesta ja jos elämänlaatu ei siitä kuitenkaan yhtään parane. Eli jos näyttää siltä, että se voi kaikinpuolin hyvin, edelleen syö, juo, on virkeänä eikä näytä kärsivän kivuista tms. vaikka ilman lääkkeitä niin parempi niin. Vaikka se sitten merkitsisi sitä, että sen elinikä olisikin sillä tavalla vielä lyhyempi.

Täytyy nyt kuitenkin katsella ja kuulostella Eetun parasta ja toimia sen mukaan... Joko lääkkeillä tai ilman. Nyt jos tässä näin alussa kokeilee ilman, niin siitä on ainakin se hyöty että näkee ainakin nopeammin sen mikä johtuu mistäkin ja onko niistä lääkkeistä todella elämänlaadun kannalta merkitystä, kun ei ole vielä elimistö tottunut niihin yms.

Lisää tietoa ja vinkkejä tässä täytyy kyllä haeskella ja seurata ja kuulostella Eetua...  :-\

Kiitos vastauksesta!  :smitten: Niin... Kuule... Ihan samoja olen tosiaan itsekin miettinyt...  :'( Ja kun lääkkeistä huolimatta lääkärit "varoittivat", sanoivat että elinennuste on kuitenkin hyvin varauksellinen. Se tarkoittanee suomeksi myös sitä, niiden lääkeidenkin hyöty/teho on lopulta varauksellinen... Rakkautta, hoivaa ja hellyyttä Eetu tulee kuitenkin takuulla saamaan yllinkyllin kävi miten kävi ja siitä se selvästi nauttii, se on sille kaikkein parasta.  :smitten: :angel:

Täytyy kuulostella...  :angel:

....Rakkauden valo ~ tiedätkin  :smitten: että minulla on elämänkumppanina  ;)  tämä, nytkin vieressäni köllöttävä ~tassujaan puhdistava Metsätonttu } ensi joulukuussa 14v. täyttävä Amerikan cocceriuros ....  :smitten: ...joka on kanssani kulkenut piiitkän matkan ... tuli aikoinaan silloiseen perheeseeni ( vielä naimisissa ollessani ) .... ja kun elämä kulki siihen pisteeseen ETTÄ minä muutin pois silloisesta yhteisestä kodista - niin jätin Metsiksen sinne - vaikka siitä olikin tullut jo  ns. minun koira  :-* ...ajattelin kuitenkin ETTÄ sen oli parempi jäädä niille kotikonnuilleen ja omakotitaloon - kun en vielä siinä vaiheessa edes tiennyt mihin itse asettuisin.... no  vajaan puolen vuoden  kuluttua olimme tilanteessa ETTÄ Metsätonttu sittenkin tuli minun luokseni - ja se vaikutti myös siihen päätökseeni ETTÄ mihin asetuin ..

.... no ne välillä olleet kuukaudet ( Metsis oli silloin vajaa 4v. ) olivat olleet monestakin syystä aika vaikeita myös koiralle - ja kaikenlaista se oli kokenut ja nähnyt ( inhimillisistä  vaan koiralle epäinhimillistä syistä  :'( ) ...että kun se palasi luokseni Sen käytös oli muuttunut todella paljon, se oli alkanut pelätä lähes kaikkea ja oli ennakkoluuloinen jopa minun suhteen - eli ei luottanut edes minuun..... ja näin ja koin miten valtavasti Metsis kärsi ....sen näki sen silmistä~niihin oli tullut sellainen pelon häivähdys( ihan kuin siinä Hevoskuiskaajaelokuvassa sillä hevosella... :'( )

.... olin silmätysten sen asian kanssa - että mitä nyt MIKÄ on ja oli siinä tilanteessa se Metsiksen kannalta oikea ratkaisu ... eli voinko jotenkin auttaa tätä rakasta ystävääni saamaan takaisin hänen arvoisensa elämän ilon ..... ja oliko se mahdollista JA jos oli niin miten .... olin silloin valmistautunut molempiin vaihtoehtoihin sekä siihen että Metsätonttu lopetetaan :'(  jos ... ja myös siihen että TEEN ihan mitä vain on mahdollista SITÄ auttaakseeni ....

....niinpä otin yhteyttä monenlaisiin asiantuntijoihin - eli koirankasvattajiin, eläinlääkäreihin, koirankouluttajiin, myös vaihtoehtoisella tavalla eläimiä hoitaviin ihmisiin .... tulos oli kutakuinkin plus - nolla ELI mielipiteitä, ajatuksia, analyysejä oli laidasta laitaa .... ja lopullinen päätös jäi minulle, pojalleni kenen tuomana Metsis aikanaa perheeseemme tuli ja tietty Mrtsiskselle ~niin että kuulostelin häntä ~intuitiolla ja sydämellä - energialla...

Niin päätin, koska Metsis oli vielä "nuori" niin että tuumasta toimeen ~ja se tuuma vei aikaa 5-6.vuotta jotta viimeinenkin pelon pilkahdus tai " jokin äkillinen vanha muisto" oli kadonnut sekä Metsiksen silmistä, että mielen ja kehon muistista.....

Alkuun lähdin homeopaattislla lääkkeillä - joita sain ihan homeopaatin asiantuntemuksella - ja noudattamalla oman intuitioni ja koirankouluttajien ohjeita, kuin myös sitä mitä Metsis minulle viestitti olemuksellaan ..... muutamat ensiviikot soitin Metsikselle erästä tiettyä samaa Delfiini- musiikkia( reikimusiikkia) jonka aikana se rentoutui ja rauhoittui - ja Metsis nukkuikin lähes ensimmäiset viikot ( tuo cd on vieläkin sen bestis - vaikkei se enää korvillan kuule niin ihollaan) ....

... ja matka  on ollut monivivahteinen - ja toisaalta juurikin samoja tassun - ja jalanjäliä jollain tavalla olemme kulkeneet... :-*

...no mitäkö tällä tarinallani SINULLE Rakkauden valo tahdon kertoa - no sitä ETTÄ lopultakin on vain yksi vastaus - rakkaus ja kunnioitus eläintä - Eetua tai Metsistä tai ... kohtaan - vastaus on aina tehtävä vain ja ainoastaan eläimen parhaaksi - eläimet kun ovat ns. meidän ihmisten armoilla - eivät voi kävellä ulos ja sanoa että kiitti mulle riitti - tai Kissat sen joskus jopa tekevät - niin ja tosi huonosti kohdellut koiratkin VAAN en nyt sitä tarkoittanut - vaan sitä että kunnioitamme valinnoillamme eläimen rakkaan lemmikkimme - elinkumppanimme oikeutta elää hyvää ja arvokasta elämää joka on sitä loppuun asti ... :'(  :smitten:

Näin ollen kun näin ajattelen NIIN omalla kohdallani ja Metsiksen kohdalla olen päättänyt että siinä vaiheessa kun hänen elämänsä olisi kiinni lääkkeistä, hoidoista, leikkauksista ... niin se ei enää ole arvokasta koiran elämää ..... tai että Metsiksen koiranelämälle oleelliset aisti tai elin oiminnot heikkenee tai katoaa niin ettei se enää voi elää täyttä koiranelämää - josta se nauttii..... olen hiljalleen yhdessä tuon metsiksen kanssa puhellut tästä asiasta - ja Se on varmasti samaa mieltä kanssani - ja nyt seuraan tarkkana sen silmiä - milloin niihin se poissaoleva tai tuskasta, kivusta kertova ilme tai katse ... tai milloin sen hengitys kertoo että sillä on kipuja, milloin se ei enää selviä elämästään ilman että sitä kannetaan, nostetaan, syötetään ja juotetaan ..... olen tämän kaiken ns. velkaa hänelle ( huono vertaus muttei nyt parempaakaan löytynyt) että en jatka hänen elämäänsä yli sen rajan jolloin se muuttuu epäinhimilliseksi .... ei ole helppoja hetkiä koettavaksi vaan ratkaisun tekemisen lopulta tulee olla se paras mahdollinen eläimen näkökulmasta..... ja sinähän tunnet Eetun parhaiten ja ymmärrät hänen kieltään ja viestejään parhaiten - ja nämä kertovat omasta näkökulmastani..

..rakkaudella Eetulle t. Aaviisu ja Metsis... :smitten:

Juu, ajattelinkin että voisi vain ihan soittaa/meilata ja kysyä, en sitä että pitäisi kissa-parka roudata monelle eläinlääkärille. :) Ovat varmasti tosiaan ne käynnitkin jo sinällään melkoisen stressaavia sydänvikaiselle.

Tämäkin on kyllä totta, että niitä mielipiteitä saattaa löytyä laidasta laitaan, mutta voi myös löytyä oikeaa tietoa mistä voi olla hyötyä, ei pelkästään mielipiteitä.

Lopullinen päätöshän jää joka tapauksessa itselle, kuten Arkiviisu totesikin. Itse kuitenkin aikanaan vastaavassa tilanteessa halusin etsiä myös kaikki mahdolliset faktat, samalla opin melko lailla uutta kissojen sairauksista ja olen taatusti viisaampi, jos vastaavaa vielä eteen tulee.

..... hei  :smitten: Ajatus ~ saattoi , ja varmasti kuulostikin tuo kirjoitukseni SILTÄ että halusin " olla kanssasi eri mieltä" .... se ei ollut tarkoituskseni - vaan enempikin purin omaa sydäntäni - sillä tämä aihe osuu niin kohdalleni  :'( ... ja ymmärsin kyllä että hyvää ja parasta Eetulle tarkoitit ja tarkoitat - kuten varmasti kaikki jotka tällä topicilla kirjoittavat - että hyvässä yhteisymmärryksessä olemme ja  :-[ jos sanani olivat " sen kuuloisia" .... se sävy varmastikin tuli ihan kokemuksestani - josta et voinut tietää tietenkään...- omasta kokemuksestani ~kuinka  itse olen kokenut etteivät jotkut ihmiset ymmärrä ajatuksiani tai omaa päätöstäni tuon Metsiksen kohdalla - mutta useinmiten he ovat ihmisiä joilla ei ole omia eläimiä tai ajattelevat asiaa vain omasta ihmisen näkökulmasta - ja unohtavat eläimen oikeuden hyvään elämään .... nekin mielipiteet sinänsä ymmärrettäviä vaan itse en voi niitä hyväksyä - vaan yhtäkaikki ollaan samalla asialla eli Eetun parhaaksi .....  :-* ojennan tässä käteni sinulle ajatus ja siinä on " ymmärryksen kukkanen" .... :)

 ;) ..... kliks kuvaa  :-*

.... aivan juuri " luit ajatukseni " - Ajatus ..... :smitten:

Kiitos Arkiviisu ja Ajatus.  :smitten: Tuo keromuksesi oli kovin koskettava Arkiviisu ja itsekin ajattelen hyvin pitkälle samalla tavalla... Päätös on minun todella lopulta tehtävä itse...

Tänään "kuulostelin" taas Eetua ja heitin hänelle ajatuksen voimalla kysymyksen katsoen sitä vähän matkan päästä suoraan silmiin, että jos katsot itsellesi parhaaksi ja haluat noita lääkkeiden syömistä jatkaa niin tule luokseni nyt. Ei Eetu tullut ja sitten kysyin mielessäni häntä uudelleen silmiin katsoen, että jos et halua niitä lääkkeitä enää, koet että ne eivät ole sinun parhaaksesi niin tule nyt luokseni. Ja Eetu tuli siinä silmänräpäyksessä. Tuskinpa oli vain sattumaa...  ::)

Joku voi pitää minua nyt ihan "hourupäänä", mutta ei haittaa. Sillä eläimet ovat oikeasti todella viisaita ja aistivat hyvin paljon ja niiden kanssa on oikeasti mahdollista kommunikoida telepaattisesti.  :angel:

Kaipaan silti vielä lisää varmistusta päätökselleni huomioiden kaikkia mahdollisia näkökulmia...  :-\

Niin ja Eetu on tänää ollut vallan pirteä. Tuli vanhaan tapaansa meitä tyttöjen kanssa vastaan ovelle Rudolfin kanssa kun tulimme kauppareissulta. Pallollakin leikiskeli hieman. Tänäänkin siis ilman lääkkeitä.  :smitten:

 :smitten:.....puskemisia ja kehräämisiä ja hännän viuhahduksia Eetulle... :-*

Kissan silmät ovat ikkunoita, joiden kautta näemme toiseen maailmaan. -Irlantilaisesta legendasta
 Kissat viehättävät ihmisiä, koska ne ovat kaikkea mitä me emme ole - itseensä tyytyväisiä, tyylikkäitä kaikissa toimissaan, rentoja, itsevarmoja, iloisia seurasta ja silti niillä on yhä oma salattu elämänsä. -Pam Brown
 http://personal.inet.fi/clan/e-maki/nitta/suomeksi/kissafilosofiaa.htm

 :D klikkaa kisua... :-*

Voi tuossa ensimäisen kuvan kissassa on jotain niin Eetumaista. Tuo katse ja kaikki ja tuo pentu on taas aivan kuin meidän nuorempi kisu Rudolf oli pentuna. Sama väritys ja kaikki... Taas muuten molemmat herrat sohvalla vieressäni köllivät. Eetu vasemmalla ja Rudolf oikealla puolella. Minä mukavasti pehmoisten sulokkuuksien keskellä läppäriini kirjoittaen ja tyttäreni tuolla huoneessansa koisivat unten mailla.  :smitten:

.... kuulostaa  :-*  :smitten:  :D ...hyvää iltaa ja yötä teille kaikille - hyvää yötä enkelit myötä ~  :angel: t. Aaviisutar ja Metsis kuka ihan suorastaan kuorsaa jalat oikosenaan kohti kattoa ja ylähuuli hauskasti lerpattaa ... aika hauska näky ...  :D

Varmasti ihana näky.  :-*  ;D Hyvää iltaa ja yötä teillekin ja enkelit myötä myös.  :smitten: :angel:

.... joopas ja tässä lisää " sitä tunnelmaa  hellyyttä sylin täysi"...
 ;) ~kuvia... :-*

Voi miten suloisia kuvia. Eetun vointi edelleen varsin hyvä. Tyytyväiseltä ja iloiselta omalta itseltään vaikuttaa.  :smitten:

Ahaa, nähtävästi näin kävi, sehän hyvä. ;D Juu, omia kokemuksiahan tässä vain jaetaan ja varmasti se kissan itsensä hyvinvointi on kaikkien perimmäinen tavoite ja toivomus. Ja vaikka tiedon etsimistä aina peräänkuulutankin, niin onhan se totta että omistaja osaa yleensä "lukea" eläintään ja kommunikoida sen kanssa parhaiten, joten intuitiotaan varmasti kannattaa seurata. Kiva, että Eetu voi nyt hyvin! :smitten:

Niinpä.  :smitten:

Eetu voi edelleen vallan mainiosti ilman lääkkeitä.  :smitten: Ei vain viitsi käyttää turhaan eläinlääkärissä, että josko vaikka ihme olisi tapahtunut ja hän täysin tervehtynyt.  ::) :angel: Jännää kyllä kun ei mitään oireita...

ihana kuulla että Eetu voi edelleen hyvin...enkeleitä teille kaikille lähetän jotta tilanne pysyisikin hyvänä.... :angel: :smitten: :angel: :smitten:

Kiitos.  :smitten:

rakkauden valo tätä minun on nyt ihan pakko kysyä että voihan eetu ihan hyvin? ja eikös sinulla ollut kaksi kissaa voihan toinenkin hyvin?

en nyt tahdo säikyttää tai mitään mutta eilen illalla ennen nukkumaanmenoa näin näyn sinusta ja kissastasi.

tämä kissa oli kylläkin musta mutta sinä näyit enenmän kuin selkeästi joten olet että kyse oli sinun kissastasi.

olitte sanomassa mielestäni hyvästejä toisillenne ja hetken aikaa musta puku päällä saatoit kissaa valoon

enenmpää en nähnyt mutta jotenkin koko loppu yö ahdisti minua ja siksi kysynkin että voidaanhan siellä hyvin...

toivottavasti ei tarkoita konkreettisesti tämä mitään pahaa vaan vaikka jonkin aivan muun uuden aikakauden alkua teille.

Huih...  :o Juu kyllä molemmat kissat, joita tosiaan on kaksi voivat ainakin tällä hetkellä vallan hyvin. Eetukin tuossa äsken jahtasi häntäänsä kuin pentuna konsanaan.  ;D

Sinänsä jännä kyllä tuo näkysi... Eihän sitä koskaan tiedä, jos se kertoo tulevaa...  :-\ Näystäsi tuli mieleen, että minulla on itselläni nyt parina päivänä myöhään illalla nukkumaan käydessäni tullut sellainen kummallinen olo. En oikein tiedä mistä on kyse, mutta jotenkin aivan sellainen kuin odottaisi jotain tapahtuvaksi... Aivan kuin minua tosiaan valmisteltaisiin kohtaamaan jotain... Mitä ikinä se sitten onkin, minulla ei ole vielä mitään tietoa siitä... ::)

Niin ja tuosta mustasta kissasta tuli mieleen, että vanhimmalla siskollani oli musta kissa, joka on nyt kyllä jo muutama vuosi sitten kuollut...  ::)

Jotain tuo sinun näkysi kyllä nyt varmaan viestitti, kun mietin omiakin tuntemuksiani. Aika näyttää varmasti että mitä...

Kiitos, että jaoit näkysi kanssani ja kerrothan jos tulee vielä jotain lisää...  :smitten:

kerronhan minä...uskon jotenkin että asialla oli syynsä. ollut koko päivän itsellä jotenkin sellainen odottava olo...sellainen etteib tuossa välttämättä ollut vielä kaikki... viime yökin tuli nukuttua asian takia tosi huonosti mutta miun elämässähän se ei oo taas mitään uutta

Niin...  ::) :smitten: :angel:

Hieronta ja venyttely laittaa kissalla aineenvaihdunnan ja verenkierron vilkastumaan sekä kehon lämmönsäätöjärjestelmän toimimaan tehokkaammin. Elimistön toiminnot vahvistaa sydänlihaksen sydämen pumppausvoimaa ja samalla poistaa nestettä keuhkoista.
Pitäisi luottaa intuitioon ja luonnonlakiin eli kissalla on 7 henkeä ja on täällä sitkeästi niin kauan kuin sen on tarkotuskin olla. Joskus ihmisten kivun ja sairauden lievitys saattaa pohjimmiltaan lisätä kärsimystä. Suurinta rakkautta lemmikkiiän kohtaan on se kun osaa luovuttaa ajoissa. Energia hoidolla ja hieronnalla pystytään tarjoamaan viimeiset hetken vähillä kivuilla. Itse olen saattohoitanut useita lemmikkejäni ja ensimmäinen on aina ollut se kovin paikka, mutta elämä on opettanut, että lemmikit ovat meillä vain lainassa tietyissä elämänvaiheissa, sillä jokaisella niillä on aina jotain annettavaa silloiseen elämänvaiheeseen.
Eläinten kanssa on elettävä niiden ehdoilla eikä niin, että ne ovat hankittu vain itsemme tarpeita varten.

Leijonamieli.... :'(

.... vaikka koville ottava niin oikea päätös - vaikka senhän tiedät ilman sanomattakin..... voih  :'( mulla varmasti tän kesän jälkeen tai piankin edessä sama - tuon Metsätonttukoiran kanssa täyttää joulukuussa 14v. ..... ja alkaa vanhuus rapistuttaa, eli hampaat lähtee, nyt on ilmeisesti tullut jo kaihi - silmiin tullut sellainen kalvo, ja kynnetkin tippuu - vaikka ravitsen sitä hyvin ja sulavalla ravinnolla jossa huomioin kaiken - eli mitä se tarvii.... vielä sillä häntä heiluu ja hyppäsi tässä yhtenä päivänä tuolille ja siitä pöydälle, ja syö ja juo ja nukkuu ja jaksaa ulkoilla - vaan silti .... välillä yöllä oikein täytyy katsoa että vieläkö se hengittää... :-[

Minä vein meidän edellisen koirankin, joka eli melkein 16v. piikille... ja sitten se tuhkattiin ja haudattiin rauhalliseen metsäpaikkaan ex-anoppilan maille.

Rakkaudella t. Aaviisuinen ja Metsätonttukoira

Älä muuta sano. :'( Minäkin olen joutunut ko. päätöksen eteen, ja vaikka lääkäritkin sanoivat ettei mitään ole tehtävissä, se oli silti todella kamala tilanne.

Lämpimät osanottoni! Aika vain auttaa.