Astro Foorumi

Kuulostaa pelottavalta!

Kyllä se sitä joskus onkin.

Onko teillä asioita, jotka ärsyttävät teidät suunniltaan joskus? Ihan pikku asiat, kuin pikku pirut kiusoittelemassa.

Niin kuin esimerkiksi nuo miehet, varsinkin nuo vanhemman sorttiset ja pikkupojat. Läpi koko avioliittoni minua on ärsyttänyt ne keltaiset vanat, jotka kulkevat pitkin vessanpytyn etureunaa. Joskus kun olin opiskelemassa ja poissa kotoa, sanoin siitä ukolleni. -Joo joo, on siivottu vessa ja vessanpyttykin.

Ja mitä silmäni löytävätkään: - Keltaiset vanat aina vaan tallella. Hm. Ja pytty muka pesty!

Kotirauhan vuoksi pesin ne itse.

Nyt ei ole enää pikkupoikia. Mutta vanha mies on. Olen sanonut hänelle, että eikö sitä voi jo niinkuin bussissakin, kun pitää istua kuulemma. Ei. Sehän loukkaa miehen kunniaa.

Samperi, että se ottaa päästä kun on väsynyt! Olen sen verran äkävystynyt, että enpä ole sitten siivonnut vessaa. Ukko kehuu, että 'pakkohan tuo vessa oli siivota'. Ja katson.

Siellä ne keltaiset vanat!

Mitenkäs teillä?

Ne keltaiset vanat!

Kyllä ne taitavat kuulua melkein jokaisen miehiä sisältävän huushollin vessanpyttyihin.

Kun ne miehet lorottavat seisaaltaan, ja vielä viimeksi tietysti ravistavat ne viimeiset tipat pois. Siitähän ne vanat jäävät.

Meilläkin on juuri pytynreunan keskikohdalla lattiaklinkkerissä saumankohta, siihenpä se väri iskeekin aika pysyvästi. Olen sitä joskus manannut, ja lempeästi huomauttanutkin, tuloksetta.

Taitaa niitä olla monia muitakin pikku-piruja jotka joskus ravisuttaa...


 :smitten:    maarita         :smitten:

Näen punasta melkein samasta asiasta  :crazy2: Nuorin lapsistani on poika ja hän kun opetteli pisulle "miesten" tapaan... jos pää kääntyi, kääntyi koko kroppa  ;D ja wc tuoksahti heti pesunkin jälkeen pisulle  :tickedoff:
Samoin pikku piru kuiskuttaa korvaan silloin kun on "muka" imuroitu ja löydän (ja aina löydän  ::)) roskaa, tomua yms. Imuroinnin kesto on myös yksi mistä kilahtaa... itseltä menee tunti samaan hommaan, kuin näiltä 20min. Ei mene läpi, jotta hyvä tuli...
Jos tekee, TÄYTYY tehdä hyvin! Ettei tarvi heti seuraavana päivänä tehdä uusiksi  8)
Muoks. upea aine... kiillolta, poistaa pisu hajut ja raidat tuhoamalla valkuaista  :D Nimeä en muista, uus juttu  :)

Aih, kuolin naurusta  :2funny:(minulla on 3 miesta)
Mutta asiaan, minua arsyttaa ihmiset jotka aina tietavat asiat paremmin kun itse, vaikka minun omat asiat...Miehellani on 2 siskoa, toinen on ihana enkeli ja toinen (puuttuu vain sarvet paasta) joka saa minut nakemaan punaista sekunnin murto-osassa, hanella on paras asunto paras mies parhaat lapset jne...han tietaa parhaiten, hanella on enemman kokemusta. Onneksi mieheni myos suuttui hanelle ja olemme onnellisesti puhelakossa jo monta vuotta-eika hairitse tippaakaan.

Eikös olekin kumma juttu, että kun mies siivoa, niin se ei kestä kauaa.

Ja minunkin miehelläni on sisko, jonka koti on tiptop ja lapset hyvin kasvatettu. Ja arvaa voi, oonko minä osannut kasvattaa. En toki, piruko lienee sitten. Ukko suree joskus, kun sisko sen kun kehua retostaa ja veli on hiljaa pojista, kun niillä on aina jokin kurssi käymättä ja työt löytymättä.

Minä pehmitän tämän siskon 'sarvia' omalla tyylilläni. Olen silloin tällöin tarjonnut hänelle intialaisen päähieronnan.  :smitten: .Ihan sovinnolla. Ajattelen, että elämme pikkuisen eri maailmoissa.

Voi kun on ihana antaa noiden pikkupirujen mellastaa välillä!!!

Mää lorottelen pulloon ja kaadan kasveille laimennettuna. Kasvit tykkää!
Pöntön vetäminen haaskaa liikaa vettäkin. :)

No jo on p...., taitaa olla vehkeet että onnistuu! En minä osuisi.  ;D

Mutta kierrätystä parhaillaan.

Mitäköhän kierrätystä se mienasi, että silloin kun poikani olivat pieniä, ilmestyi erääseen ovenpieleen vessan pöntön edessä aina sellaisia pieniä kasoja kuin olisi sormi siihen pyyhkäisty, sellaisia pieniä keltaisia. Kuvittelin, että joku on kaivanut nenäänsä ja jne.
Niitä sitten siivouspäivänä siivoilin hiljaa pois ja mielessäni sadattelin.  :tickedoff:

Kyllä vielä otan kiinni, kuka se pojista oli, vai molemmatko! Katsotan kumpi tunnustaa!  ;D

Hihii. Keltaiset vanat.  :knuppel2: Eipä ole niitä nyt vähään aikaan näkynyt kun ei ole ukkoa talossa. On vain kolme pöntöllä siististi pissivää akkaa, tai no nuorin vasta harjoittelee potalle.  :2funny: Mutta kaikkinensa sotku ja sekamelska on minullekin joskus niitä turhia "pikkupiruja" joista hermostun. Sitä tosin on jonkin verran siedettävä sitä sotkua, kun on nuo lapsukaiset.  :smitten: Vaikka kyllä exänikin oli ihan loistava sotkemaan.  ;D Kyllähän minäkin, mutta siivoan jälkeni.  ;)

Vielä kiroilen tässä pikku piruineni, sillä yks juttu, josta en ole meteliä nostanut. Vessassa sekin. Ne hammastahnaroiskeet pitkin peililasia. En ymmärrä miksi hampaitakin pitää pestä peilistä samalla touhua katsellen. Nuo nuoret miehet taitavat olla asialla! Ja hiljaa pesen peiliä ja irvistelen itselleni.  >:(

Vessa on aika keskeinen paikka tässä elämässä... :coolsmiley:

Mutta kyllä ne pirut melskaavat muuallakin! En nyt vihti enempäänsä.

 :2funny: ihanaa. Voi että kuolen nauruun. Elämä on kivaa kun sen oikein oivaltaa  ;D


 :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten: 

hermostun siitä kun työpaikalla missä on vain yksi vessa, pojat jättävät kannen ylös  :o ja yösk se pitää itse laskea alas ja kun on muiden pissaa niin yyuuuuuuuuuuuuuu  >:(

Voi se kansikin vielä!  ;D

Ukolla on tapana ajatella että pissa on vain vettä, jättää sen sinne, vetämättä, ja varmasti molemmat kannet auki. Ja VESSAN OVIKIN! Kuin olisi tarvis kaikki näkö ja haju kaikialle tiedostaa. 'Kildroy kävi täällä'.

Sitten hän ihmettelee, että kun pytty on likainen.  >:(

Olen sanonut hänelle, että fengsuiopin mukaan rahaa menee kuin viemäristä alas, kun vessanpytyn kannen jättää auki. Ei usko!

Minä siis vetelen vesiä, laittelen kansia kiinni ja ovia myös. Eihän minulla liene muuta tekemistä olekaan.  :idiot2:

Mutta... arvaatkaas mitä! Kummasti raha on alkanut riittämään!  :smitten:

No ei ole kyllä pissavanoja, vaikka kaksi kokelasta tuossa
pyöriikin. ;D

:vaaka:-mies on siitä erikoinen, että hänen vessakäynnistään
ei tiedä kukaan.  :uglystupid2:
Häntä ei näy, kuulu, eikä haista ja koska minä en ole vielä
selvittänyt hänen salaisuuttaan moiseen,
joten voin kertoa vain todellisesta luonnonlapsesta
ja taitelijasta, eli  :harka:-miehestäni. ;D

Kun kysyin pissavanoista häneltä ikään kuin
konsultoiden teitä astrolaisia varten,
niin hän sanoi, että jos taidot ei riitä osumaan
pönttöön, niin ei pitäisi silloin myöskään ajaa autoa. ;D

Pippelin pään voi kuulema pyyhkäistä paperilla kuivaksi,
niin sitä kusta ei tarvi roiskia pitkin seiniä. :coolsmiley:


:harka:-mieheni toiletti on sisustettu ex-tyttöystävien
kehystetyillä valokuvilla (ne kuulema auttavat kakkaamisessa)
joita on noin 25-30.  ;D
Siinä meni hetken aikaa,
että totuin tuijottaviin silmäpareihin vessassa. ;D
En ole vielä päätynyt sinne seinälle kakkatuokioiden iloksi. ;D

Hänen vessassataan löytyy myös
2 Barbia, joista toinen on raskaana ja 2 Keniä.
Niillä voi leikkiä, jos asia kestää pidempään. ;D

Hän pitää vessassaan aina kolmea erilaista suihkutettavaa
ilmanraikastajaa, joita hän painelee kaikkia ennen ja jälkeen
kakkosen. ;D

Hän on hyvin ylpeä ilmanraikastimistaan.
Kerran hän tarttui kädestäni ja talutti vessaan
ja sanoi; "Kultaseni, kävin juuri paskalla, mutta mille täällä
tuoksuukaan? Kesäiselle kukkaniitylle ja kauniille ruusuille!
Olen niin ylpeä, että pyllyni tuotokset tuoksuvat kuin parhain parfyymi!"

 ;D :2funny:

Pakko tunnustaa, että :harka:-mieheni on huomaavainen,
kerran olimme molemmat vatsataudissa ja hän laittoi
vessaan tuoksukynttilöitä palamaan. :)
Se on jo oikeaa rakkautta.. ;D :2funny:

Molemmat miehet ovat siistimpiä kuin minä.
Härkä valittaa heti, jos kosmetiikkani
alkaa levitä kylppärissä muualle kuin omille paikoilleen.

Vaaka ei nyt suoraan sano, mutta kehottaa järjestämään
asiat ja pitämään ne yksinkertaisina ja helppoina.

Minä olen se, joka joutuu siivoamaan siivoojaa varten. ;D :2funny:

Minulla ei ole toista aikuista täällä suttaamassa, joten on vain nuo lasten sotkut, jotka silloin tällöin saa sisällä kiehumaan.
Oikeastaan reagoin voimakkaimmin lasten sotkuihin, jos itse olen ollut pois kotoa ja kun astun sisään, ensimmäisenä on läjä kenkiä sikinsokin keskellä lattiaa. En jaksa ymmärtää, miksei niitä voi yhdellä ranneliikkeellä laittaa kauniisti vierisin kenkätelineelle, joka on siinä kymmenen sentin päässä.  :tickedoff:
Toinen on se, ettei takkeja voi laittaa henkareihin ja naulakkoon, vaan eteisessä olevalle tuolille kasaan.  :police:
WC-ongelmia meillä ei ole.  :D
Ainostaan kuopus-pojalla on taipumus jättää pytyn kansi auki. Ja valot päälle.

Itseasiassa minua ihmetyttää se suuresti, että jos minulla vieraita/ystäviä ja satun menemään WC:hen heidän jälkeensä, on joka kerta pytyn kansi jätetty auki... ja naisihmisetkin jopa..  ::)
Minusta se on vähän sama asia, kun jättää ulos tai sisälle mennessään ulko-oven auki.

Täällä ei myöskään kärsitä vessaongelmista, sinkkutalous ;D Olen aina laittanut vaistomaisesti pöntön kannen kiinni ja nyt vasta kuulin, että feng shuin mukaan niin pitääkin tehdä, ettei raha valu kankkulan kaivoon :laugh: Kiitoksia tästäkin tiedosta!

Hmmm.... Mie taidan ärsyyntyä pikku jutuista aika usein, mutta yhtä nopeasti kun se ärsytys tulee se myös katoaa ja nyt pitää ihan oikeasti miettiä, mikä ärsyttäisi! ;D Saqirlatin tapaan hermostun tungoksessa ja ihmispaljoudessa. Ihan kuin sinne meinaisi tukehtua! Pituuttakin kun on vielä ruhtinaalliset 153cm, niin eipä ihme ettei happi meinaa riittää sielläpä toisten kainaloiden korkeudella tallustellessa :D

No joo, yksi mikä ärsyttää AIVAN TAVATTOMAN paljon on se, kun muut luulevat tietävänsä mikä minulle on parasta ja miten elämäni pitäisi elää vain sen takia, että he ovat minua +20 vuotta vanhempia! Ihan vain ikänsä puolesta tulevat neuvomaan ja eihän heille voi mennä sanomaan mitään siitä, että fyysisellä iällä ei ole mitään tekemistä henkisen iän kanssa :uglystupid2: Pitäisi mennä perinteinen koulu-työt-naimisiin-perhe-oma koti-koira-lapset-eläke-akselia kuten 90% kaikista muistakin. Luojalle kiitos, en törmää tuohon kovinkaan usein, sillä se saa minut näkemään täysin punaista, kun itse kuitenkin tiedän, mitä olen tekemässä ja minne minun kuuluu mennä seuraavaksi :tickedoff:
Toinen mikä ärsyttää ihan kamalasti ja oikeastaan kuuluukin tähän samaan on se, että pitäisi automaattisesti seurustella ja haluta vielä lapsia, kun satun olemaan nainen. Ei mitään väliä sillä olenko sovelias äidiksi tmv. SE raivostuttaa kamalasti!

 

Aivan näin AthaMaarit, miten mukavaa toisista on neuvoa meitä nuoria naisia. Jos on työelämässä, niin kauhistellaan eikö aio opiskella. Satunnainenkin työttymyys merkitsee automaattisesti ongelmatapausta.  :buck2:

Kun ei ole kollia kehräämässä vieressä, niin kaivetaan kaikenmaailman peräkammarin pojat näytille. Sitten ihmetellään kun ei ensimmäinen vastaan tuleva kolli kelpaa.  :buck2: Luonnollisesti erityisesti vanhemmat sukulaisnaiset tietävät minua paremmin minkälainen mies minulla sopii...  :buck2:

On olemassa myös nämä ihastuttavat tuijottamiset vatsan seudulle, jokohan olisi pienten jalkojen töpöttelyä luvassa.  :buck2: Lapsethan on välttämätöntä tehdä sen ekan miehen kanssa heti parikymppisenä. Muuten on jotain vikaa.

Se tuntuu olevan niin kamalan pelottavaa muille, kun nuoren naisen elämä ei menekkään ihan kaavan mukaan. On se niin kauheeta..  :buck2:  :tickedoff:  :knuppel2:

Sasha! Missä tuollaisia miehiä kasvaa!? Minkälaisia äitejä heillä onkaan ollut! Tunnen itseni höhläksi, noin niin kuin äidin kannalta. Jään miettimään, että miten nämä asiat olisi pitänytkään mennä.  ???

Sagirlat ja AthaMaarit! Olisinpa halunnut nähdä teidät jonottamassa Venäjän tullissa!!!  ;D
Meillä kesti 7 tuntia päästä läpi jonotuksinineen kaikkineen. Mutta aivan liian pitkä tarina tässä.

Muistelenpa että joskus on tutkittu jonotusasiaa eri kansalaisuuksien kesken ja suomalaiset ovat niitä vakavimpia ja ärsyyntyneisimpiä siinä hommassa.

No täällä Itävallassa. ;D
Molemmilla miehillä on ihan mukavat äidit. :)

Rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu,
että täällä miesten yleinen henkilökohtainen
hygienian taso on parempi
kuin suomalaisten kanssa veljiensä. :idiot2:

En tiedä.. :idiot2:

Tiedän monia talouksia suomesta maalta kesäpaikkamme
läheltä, joissa vielä 90-luvullakin ne kävivät
saunassa peseytymässä vain kerran viikossa
ja kaikki muu oli "hienostelua". :buck2:

Täällä taas on kautta historian oltu "allergisia"
likaisuudelle ja puhtautta on korostettu
korostamisen jälkeenkin terveyden edistäjänä.

Olihan tuo Hitlerinkin ideologia puhtaudesta
erittäin äärimmilleen viety. ???

Liekö sitten syynä sitten Itävallan lukuisat parantolat, terveyskylpylät,
klinikat ja sairaalat
ja terveysoppi on mennyt perille vuosisatojen saatossa,
who knows..? :idiot2:
Täällähän niitä on ollut kautta historian erittäin paljon.

No minun exänikin kuivaa, mutta niitä roiskeita oli silti. Liekö sitten tarkoituksella merkannut reviiriään.  ;D
Pitäisiköhän kysyä huomisilla treffeillä vappuna tapaamaltani mieheltä että pyyhitkö pippelisi pään ja roiskitko pöntön ohi? :2funny: Ai mahoton että olen ihan hassulla tuulella.  :D

Uskon hyvin Edellisen Sasha.
Kun asuin itse lapsuuden kodissani, sain jatkuvaan naurahtelus hygieniatasostani... olin lapsena jo "allerginen" muiden "jätöksille"  ;D mm.naapurin lapsi otti päikkärit sängyssäni (peiton alla) ja minulle ei kerrottu. Mutta nukkumaan mentäessä HAISTOIN ja revin lakanat raivotessa, ettei MINUN sänkyyn tungeta! Pesin itse pyykkini ja itseäni useammin kuin muut... olin hienopieru  >:(
Sitten kun löysin tämän ukkoni  :D hän joutui sellaisen mankelin läpi mm. käsien, varpaiden (kesätyöpäivän jälkeen ei saa tulla muuta kuin wc.n kautta ja siellä saippuapesu, kiitos  :angel:) ja alapään pesun suhteen  :2funny: On siisti mies nykyään  :smitten: ja eiköhän tuosta pienestä isännästä sulkeudu myös  :smitten: Tuo pippelin kuivaus ei vaan ole menny meillä jakeluun  :idiot2: mut ei ole roiskeitakaan... tiputtelevatkohan pöksyihin tipat  :2funny: :P ja kukas pesee pyykin  :buck2:
Tuosta nuoriin naisiin kohdistuvista odotuksista... muistan hyvin kuinka ÄRSYTTÄVÄÄ se oli  :tickedoff: varsinkin se masun tuijotus ja jopa taputtelu  :o On se ihme juttu, kun täällä pitäs elää jonkin normin mukaan ja jos poikeet, heti olet... JOTAKIN  ??? Miehillä homma ei ole ihan niin yksoikonen.
Nyt kun lasissa on 30 ja risat, odotukset taipuvat "tasoittumisen" ja "vakavoitumisen" piikkiin... "koskas tei kasvatte ja lakkaatte riehumasta bailuissa... tai noi autoharrastus hommat lopetatte?" SIIS TÄH?! Jos ns.aikuisuus on sama kuin normeihin asettuminen, niin ei kiitos  ;) pysyn kakarana, millä on omia kakaroita  :2funny:

 ;D
Vikaa tähtäyksessä..? :2funny:

Kannattaisi varmaan kysyä, että niin että osuuko tähtäys
pönttöön, käytätkö paperia vai roiskitko seinille..? :knuppel2:

Voithan sinä sanoa, ettet mitään kusiluikkuja siedä,
sillä jos ei osu kustessa pönttöön,
niin miten sellainen kykenee ajamaan autonsa parkkiruutuun? ::)

Myönnän, tietty yhteneväisyys kummassakin tähtäyksessä!  ;D

Menet, Rakkauden Valo, treffeille ja otat sinne mukaan sellaiset täytettävät kaavakkeet:

"Joo, tässäpä olisi ihan ensi alkuun tällainen Millainen Puoliso Olet?-kyselykaavake ja loppuun vielä pieni vessatesti... " ;D

Siinä saattaisi mies ajatella joko, että "Huhhuh!" tai "Tämä nainen tietää mitä haluaa"! :laugh:

Jaspis, mie olen kanssasi ihan samoilla linjoilla! Lapsenmielisyys tulee pysymään mukanani koko elämän, siitä en luovu ;)

 :2funny: Olisikin kyllä aika nousuneitsytmäistä ottaa kyselykaavakkeet mukaan.  ;D

Asiasta toiseen, olipa hankala aamutunti työpaikallani! Oli 'punaisia pikkupiruja ympäri talon!'

Isot pojat tekevät 'sampoa' kaikesta koulun ylijäämäkamasta. Vanhat maalitkin kelpaa. Nyt aamutuntina sain hakea lisää maalia. Punaista. Juoksi välillä muualla, sillä lapset tekevät sitä sun tätä ympäri taloa näinä viimeisinä kevättunteina.

Sitten tultiin hakemaan opea apuun. Tapasin hämmentyneen näköisiä poikia. Yhdellä tietenkin oli työtakki napittamatta ja valkea puseron rinnus täynnänsä punaista maalinläikkää. Toisella kädet ranteita myöten punaisessa maalissa. Häh! - No kun maalipurkista roiskahti ja menin pesemään käsiäni, niin ei siihen vesi auttanutkaan, levisi vain.

Purkin kyljessä oli tärpätillä ohennettava maali. Voi pirulainen! Ei sellaista saisi lapsille antaa! Ja kun poijjaat olivat komeilleet punaisella ja halunneet kaikille sitä näyttää, oli punaisia tahroja siellä täällä pitkin koulua!

Oli siinä minulla hankaamista tärpätin kanssa! Ja taas piti niellä, hiljaa sadatella! Sillä syyllinen olin minä itse!  :(

Juu, minun täytyy tässä taas avautua eräästä toisesta asiasta, joka ottaa välillä päähän tosi paljon.

Nimittäin se, että intuitioni sanomisia ja neuvojani elämääni (tyyliin minne mennä, mitä tehdä, miksi näin ja noin kohdallani) ei oteta tosissaan. Jälleen kerran tässä nousee esille tämä ulkopuolisten "kyllä minä tiedän, mikä sinulle on parasta"-mentaliteetti. En tiedä, tarkoittavatko he hyvää vai pitävätkö he minua täysin edesvastuuttomana, sopimattomana kansalaisena, kun en suostu menemään elämää läpi muiden tapaan tai korostamaan, että toki, minulle tärkeintä elämässä on pysyvyys.

Ymmärrän, että suurimmalle osalle ihmisistä pysyvät asiat elämässä ovat kaikkein tärkeimpiä ja jopa oma mielenterveys riippuu siitä, onko pysyvä työ, pysyvä parisuhde, pysyvä koti, pysyvät harrastukset, pysyvät rutiinit jne. Mutta minulle pysyvyys on enemmänkin UHKA mielenterveydelle, kun taas vaihtelu ja riippumattomuus tekevät minut kaikkein onnellisemmaksi ^__________^

Ymmärrän, kun muistan omaa nuoruuttani, elin sitä 33-vuotiaaksi asti, pidin kiinni omasta tahdostani ja vapaudestani, kunnes...

Ihmiset, jotka rakastavat sinua, välittävät sinusta, uskovat siihen hyvään, jonka he näkevät parhaaksi.

Ole iloinen että sinusta välitetään.

Sinä voit sitten itse itsessäsi olla iloinen, että sinä välität itsestäsi, mutta arvosi ovat toiset.

Osoita toisille kiitollisuutesi välittämisestä ja päätä hiljaa mitä itse haluat.  :smitten:

Mutta kyllähän niillä rakkaillakin on varmaa pikkusarvet päässä silloin kun heidän ajatukset eivät osu yhteen omiesi kanssa. Sinä taas näytät heille omat sarvesi!  ;)

No Luojan kiitos, onneksi tällaista "älä tee niin"-huolehtimisia ei tule kuin yhdeltä ystävältäni :laugh: Kaikki muut läheisimmät ystävät tuntevat minut jo niin hyvin, etteivät pistä kapuloita rattaisiin ja yksi parhaimmista ystävistäni elää aivan samanlaista elämää kuin minä.

Olen oikeasti NIIIIIIIIIIN onnellinen siitä, ettei vanhempiani voisi vähempää kiinnostaa mitä teen! ;D Olenko töissä, vai koulussa vai työtön vai harjoittelijana vai mitä ihmettä. Heille riittää, että saan laskuni, vuokrani ja ruokani maksettua. Ei mitään odotuksia tai vaatimuksia - ja se on ihanaa ^____________^ (joskin täytyy huomauttaa, että kasvatuksemme on sitten muulta osin ollut tosi tiukkaa)

Enpä olisi niinkään varma, etteikö heillä olisi odotuksia ja toiveita. Mutta jos he ovat tyttärensä (jonka sanoja olen lukenut) vanhempia, osaavat he myös käsitellä asioita tässä elämässä.  :smitten:

No tuota... itse asiassa minä olen sielullisesti vanhempiani paljon vanhempi, eteenkin isääni hyvin, hyvin paljon vanhempi. Äitini on mitä suuremmalla todennäköisyydellä keski-ikäinen sielu, joka on keski-ikäisen sielun kehitysvaiheen puolessa välissä ja isäni lapsisielu, mahdollisesti nuori sielu. Varsinkin viime aikoina perheessä on ilmennyt tapahtumia, jotka vain korostavat tätä sielujen kehitystasoa ja niiden eroja välillämme. Sisaruksieni sielun tasoja en tiedä, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että myös sisarukseni ovat vanhempiani kehittyneimpiä sieluina.
Lisäksi vanhempani eivät tiedä mitään minun henkisestä suuntauksestani tässä elämässä, eivätkä kyllä oikeastaan muutenkaan paljoa mitään. Minä en tunne vanhempiani, eivät he minua, mutta se ei meitä haittaa. Perhesuhteet eivät koskaan ole olleet minulle tärkeitä ja se näkyy muistaakseni astrologiselta kartaltanikin.

Olen aika saletti, että vanhempani vain huolestuisivat, jos menisin selittämään heille kaiken sen, mitä selitän täälläkin! :o Äidin tuntien hän ei varsinaisesti sanoisi mitään, mutta olisi huolissaan siitä, olenko ryhtynyt joksikin lahkolaiseksi ja isä saisi sellaiset sätkyt, että saisin varmaan selkääni....! Siksi en edes halua puhua heille mitään näistä henkisistä ulottuvuuksista, koska tiedän, että siitä olisi kaikille osapuolille enemmän haitaa kuin hyötyä. Jos jossain vaiheessa elämää tulee tunne, että "nyt, nyt kerro", niin sitten toki teen niin. Mutta tällä hetkellä  on parempi vain kuljeskella yksinään... ::)

Enpä haluaisi päätyä kenenkään vessan seinälle!  :2funny:

No juu. On sitä muitakin vaihtoehtoja kuin irrallisuus, muutos vs pysyvyys. Esimerkiksi seikkailu, hurma, hauskuuttelu vaikkapa suhteen sisällä. Muuttaminen ei ole juttuni ellei joku paikka todella tarjoa uutta, mutta samankin paikan voi nähdä eri silmin.

Sitäpaitsi, voihan elämänfilosofiaakin ja tavoitteita muutella, jos niin kovasti pitää jotain vaihtaa. Esim kuvia seinillä tai paperirullia..  :2funny:

AthaMaarit, herkkänä intuitionistina vaistoan paljon mitä sanojesi taustalla on.

Ja jos pikkupiruista puhutaan, niin pikkupiruja voi vilistä kaikenlaisilla taustoilla ja teorioilla, silloinkin kun sitä kiukkua yrittää niiden avulla lievittää ja hakea sieltä tukea omalle tavalle olla ja toimia.

Uskon kyllä itsekin tietynlaiseen sielujen tasoon ja olen löytänyt sieltä ymmärrystä ja tukea, jopa lohtua tiettyihin vihamielisyyksiin ja asenteisiin, jotka riitelevät keskenään. Mutta se on kuitenkin alue, josta ymmärrän vielä hyvin vähän. Toiset ovat kirjoittaneet niistä myös vain oman ymmärryksensä kautta.

Kuitenkin ME OLEMME TÄSSÄ JA NYT omine persoonallisuuksineen ja me olemme tulleet erääseen ryhmään olkoonkin sitten eri sieluntasoilla olevia, mutta tässä elämässä omine persoonallisuuksineen ja kokemuksineen omaavia ihmisiä. Me olemme tulleet kokemaan ja oppimaan jotakin erityistä ja siihen tarvitaan myös eri sieluntason omaavia ihmisiä, jotka voivat selkeästi näyttää meille sen 'kurssin'. Tehtävämme on sen oivaltaminen ja sisäistäminen. Se kasvattaa meitä ja me kasvatamme omalle annillamme heitä. Torjumalla ja panemalla toisia omiin raameihinsa me ohitamme ehkä hyvinkin tärkeä kurssin. Esimerkiksi ylpeys on yksi sellainen äärinegatiivinen alue, jonka kanssa useinkin saamme taistella.

Kerron yhden esimerkin elämästäni. Minulla oli rakas ihminen, sielunsisar, kuten hän sanoi. Uskoimme vahvasti että olemme eläneet monta elämää edellisissä elämissä yhdessä. Nautimme käydä pitkiä keskusteluja ja tarkastella tätä elämää. Monien vuosien ajan. Sitten tuli törmäys, joka erotti meidät, ehkä lopullisesti. Surimme sitä varmasti kukin omalla tahollamme ja tavallamme paljon. Eräs ystäväni näki tilanteen hyvin selkeästi sanoen: - Todellisuudessa ette tunteneet toisianne kuitenkaan.

Hän tarkoitti sillä sitä, että emme tunteneet toistemme tämän elämän persoonallisuuksia emmekä kokemuksia, sitä tärkeintä ydintä, joista meidän olisi pitänyt oppia ja laajentaa elämäämme. Sen sijaan tuli kipeä törmäys, jolla loukkasimme toisiamme. Koska emme tienneet jotain hyvin olennaista.

Siksi...Persoonallisuuksialla ja niiden kokemuksilla on hyvin tärkeä rooli TÄSSÄ JA NYT. He ovat elämänkurssiamme.

Kunpa voisimmekin lakaista hiivattiin tässä tilanteessa ne pikkupirut, jotka otamme avuksemme valtavien teorioiden ja tiettyjen 'totuuksien' pohjalta apureiksi ajatuksiimme. Nehän toimivat jarruna kasvullemme.

Tietenkin, ymmärrän ja allekirjoitan tämän asian täysin ^_____^ Jokainen heijastaa itsestään toidelle jotain, johon peilata itseään ja sitä kautta oppia sekä kokea jotain uutta. Maailma olisi aika kammottava paikka, jos kaikki olisimme AIVAN samanlaisia! :buck2:


Allekirjoitan ja tiedostan tämänkin vallan hyvin, eihän minunkaan persoonani ole enää samanlainen, mitä se oli esimerkiksi tätä elämääni edeltävässä elämässä. Persoonat vaihtuvat ja persooniin (jotka valitsemme itse) vaikuttavat myös menneet elämät tavalla tai toisella. Jokaisella meistä on oma sielullinen historiamme takana, vaikka koostummekin samasta energista :) Jos joku esimerkiksi suhtautuu rasistisesti ulkomaalaisiin (toisin sanoen kokee pikkupiruina heidät) se ei automaattisesti tarkoita, että tuo sielu olisi vielä jossain kehitystasojen alimmaisissa päissä, vaan kyseessä voi olla tiedostamaton, hyvin syvaan uponnut muisto menneestä elämästä, jossa vaikkapa vieras kansa on hävittänyt sielun kodin ja perheen ja tappanut vielä hänetkin.


Tässäkin olet aivan oikeassa! Meidän on aina helppoa osoitella sormella muita, mutta omia virheitämme emme huomaa ;D
Olen itse hyvin herkkä intuition ja aurojen suhteen, kuten sinäkin. Kun kerroin vanhempieni sielujen tasosta, ei tarkoitukseni ollut määritellä tai laittaa heitä omiin laatikkoihinsa, vaan se oli täysin puolueeton toteamus. (Aivan, jos olisin sanonut, että "aurinko paistaa" viittaamatta lainkaan siihen, onko se auringonpaiste nyt hyväksi vai pahaksi mielestäni ;D) Minulle on tärkeää tietää ja katsoa toisten ihmisten sielun tasoja ja auroja, koska niiden avulla opin ymmärtämään myös heidän persoonaansa paremmin. Miksi he tekevät näin, käyttäytyvät noin, ajattelevat tällä tavoin? Sielun tasot ovat oikeastaan samanlaisia kuin horoskooppimerkit ja sielut itsessään omine menneiden elämiensä historioineen henkilökohtaisia astrologisia karttoja - jokainen merkki toimii, ajattelee ja kokee eri tavalla ja henkilökohtaiselta astrologiselta kantilta nähdään koko kuva tuosta sielusta :) Sielun tasot ovat siis yleistyksiä, esimerkiksi keski-ikäiset sielut ovat taipuvaisia mielenterveysongelmiin aivan kuten Oinaat ovat taipuvaisia aggressiivisuuteen ja ajattelemattomuuteen ;D

Mutta nyt menee NIIN kamalasti off-topic! :D
Tai no, ehkei sittenkään, jos ajatellaan, että pikku piruja voi kesyttää katsomalla tämän toisen henkilön persoonaa kokonaisuudessaan, joka ehkä raivostuttaa meitä. Kuten se, miksi miehet AINA jättävät ne pisuvanat vessaan ja istuinkaaren ylös! ;D

Se istuinkaari..tuli mieleen, että miehenhän kannalta se kaari on AINA alhaalla kun hän haluaisi käydä liruttelemaan ja jätti seuraavaa kertaa varten sen kaarenkin ylhäälle!!  ;D

Lepakko Läps

Emme me mitään opi, unohdamme ja muistamme. Aine ja henki. Keskusaurinko paahtaa silmiini. Tämän aurinkokunnan.

Ja Höpöt, SA!

Tottakai me opimme. Vaikka välillä saksaamme siellä ja täällä, lyömme päätämme sadannenkin kerran seinään. Niin monta kertaa että opimme! Jo usko, että opimme, vie eteenpäin. Epäilykset, ne on niitä pikkupiruja, jotka kuiskivat negatiivisia asioita korviimme. Tietenkin joku sanoo, että se on realismia! Realismikaan ei ole muuta kuin uskon ja näkemyksen asia!

AthaMaarit! Olkoot vaikka sitten pikkupirut, jotka noita asioita virittelevät keskusteluun tai mitkä hyvänsä, mutta jos täällä keskustelut koskisi vain astrologiaa, niin näkisin, että aika rajallinen ja tympeä areena tämä olisi. Minun selkäni on kohonnut monta millimetriä ilosta siitä, mitä moni on uskaltanut täällä sanoa!

Vaikka sinä seisotkin vähän vartioasemalla siellä, niin ei mielestäni mitkään ole niin upeita keskusteluja kuin juuri ne jotka ylittävät rajoja (off topic).

Sittenkin, me puhumme useimmiten mieluummin niistä asioista, mitkä 'vaivaavat', ovat pinnan alla, vaikkakin vähän kiertäen. Etsimme, kuljemme syvänteitä, kiipeilemme puihin, kurkimme onkaloihin, lorkimme heteikköjä ja kokeilemme taitojamme vaikka vain sanailuissa. Mutta päämäärä on aina heijastus, kaiku, peili, jotta ymmärtäisimme enemmän, lahjoittaisimme salaa jotakin toisillemme, itsellemme. Sanoissa valtava rikkauden mahdollisuus, kyky ilmiantaa olemistamme. ELÄÄ!

Ja kuinka upeasti sinäkin AthaMaarit ilmennat ajatuksiasi ja tietoasi meille sanoillasi! Ja moni muukin!
Olenhan minä yrittänyt olla mukana jossain filosofisissa keskusteluissa, mutta minun pääni ei kestä sitä asiallisuutta, intelligenssisyyttä (älykkyydellä keikarointia) mikä usein on kopioita kirjoista ja jossa usein on syynä vain kaataa tai mitätöidä toisen mielipide. Tai en sitten yksinkertaisesti ymmärrä. Täällä on aitoja ihmisiä! Joita ei sido ns. keinotekoinen sivistys! Ja jotka osaavat vaihtaa ajatuksia 'realistisesti' siinä missä seisovat juuri nyt.

No johan taas innostun... ;D

No sanopa muuta!  :D Jos täällä pitäisi keskustella ainoastaan astrologiasta, minut olisi pitänyt potkaista täältä jo ajat sitten pois, koska minä en astrologiaa itse harrasta lainkaan. ;D Jokainen jäsen tänne, uusi ja vanha, tuo oman ihanan  säväyksensä keskusteluihin mukaan. Jokaisella on oma erityinen tyylinsä keskustella asioista (kuten esimerkiksi minulla enemmän informaatio- kuin tunnepohjainen tapa ja siksipä jotkut ovatkin luulleet minua hirveäksi tiukkapipoksi ja pelottavaksi tädiksi, vaikka olen ihan kaikkea muuta! :D ;D Minä vain nautin NIIN paljon siitä, kun saan jakaa tietoa ja saada itse tietoa, eräänlaista tutkivan journalistin ja tutkijan vikaa siis ^_______^)


Pyydän, vaikka tuossa nimeni alla lukeekin, että "moderaattori" niin älkää ottako minua moderaattorina vaan pelkästään AthaMaaritina! :coolsmiley: Off-topic toteamus oli AthaMaaritin, ei AthaMaarit moderaattorin viime viestissä ja jos ketjut lähtevät kovastikin rönsyilemään voin tarvittaessa minä tai joku toinen mode heittää näistä keskusteluista uuden ketjun ^_______^

Kyllä minä lähtisin elokuva-ajatuksesta tämän elämän kanssa. Jumaluus tietää jo kaiken mutta tykkää tarinoista. Ei meihin oikeasti satu tms.. nimim eräs joka tuli just videopankista, synkkaa tuon leffa-alan kans.. niiden miesten..

mutta olemmeko oikeasti onnellisia tästä esityksestä, se on asia jota mm NDWalsch on pohtinut.

Mitäs se Atha sanoikaan menneessä elämässään katkoessaan päitä, hei kattokaa tää on leffaa vaan ja sovimme sielun tasolla, että esitämme tällä kertaa tällaisen jutun..  ;)

Jumaluus unohtaa vaan meissä Kuka on.

PS Henkiset filosofiat ja kanavoinnit tunnen sisargalakseja myöten.. ja HEKIN pitävät elokuva-ajatuksesta.

Jaa-a, mitähän lienen sanonut tuossa tai kaikissa niissä muissa elämissä, joissa päitä tuli katkottua! ;D Päitä on varmaan tippunut minun persooniltani. :D

Ei kun niiden MUIDEN sielujen persoonilta, joiden kanssa hoitelet ne karmasopparit ennen kuin pääset takas autuuteen pitkästymään..  :2funny:

Muuten onko siinä MITÄÄN vaaratekijää jos elämää pitää leffana? Esim jos itseltä katkaistaan kaula, kun piti karma tasapainottaa, eikä pelkää kuolemaa?

PIKKUASIA! Sitten syntyy taas ja pääasia että jännää on?

God Has A Sense Of Humor

    Bill Gates dies in a car accident.  He finds himself in front of God, who says....."Well, Bill,  I'm really confused on this call; I'm not sure whether to send you to Heaven or Hell.  After all, your contribution to society by putting a computer in almost every home in America is just enormous.
    Yet you created that ghastly WINDOWS.  I'm going to do something I've never done before.  I'm going to let you decide where you want to go."
    Bill replied,  "Well, what's the difference between the two?"  God replied "I'll let you visit both places briefly, to see if the experience will help you to decide."
    "Fine, but where should I go first?"
    "I'll leave that up to you."
    "Okay, then," said Bill, "let's try Hell first." 
    So Bill went to Hell.  It was a beautiful, clean, sandy beach with clear waters and lots of beautiful women running around, playing in the water, laughing and frolicking about, the sun shining, the temperature perfect.
    He was very pleased.  "This is great," he told God.  "If this is hell, I really want to see Heaven."
    "Fine," said God, and off they went.
    Heaven was a place high in the clouds with angels drifting about, playing harps and singing.  It was nice, but not as enticing as Hell.
    Bill thought for a quick minute, and rendered this decision. "Hmmmmm....I think I'd prefer Hell!"  He told God.
    "Fine,"retorted God, "as you desire."
    So Bill Gates went to Hell.   
    Two weeks later,  God decided to check on the late billionaire to see how he was doing in Hell.  When he got there, he found Bill, shackled to a wall  screaming amongst hot flames in dark caves, being burned and tortured by demons.
    "How's everything going?", he asked Bill.
    Bill responded with his voice filled with anguish and disappointment. "This is awful.  This is nothing like the Hell I visited two weeks ago. " I can't believe this is happening.  What happened to that other place, with the beaches and beautiful women playing the water?????"
    "Oh," God said,  "that was Hell 3.1  This is Hell 95."