Astro Foorumi

Voin sanoa että...olen KOTONA. Kaikki on helppoa, levollista, toivorikasta, ihanaa - Rakkaus vaan ON ja mikä tahansa on mahdollista, kukkii hiljaisuudessa, ei enää kiirettä mihinkään, pelkkää onnea...

Olen huomannut ihmisten kanssa jutellessa, että todella monella on ollut nyt keväällä vaikea erorypistely edellisestä kumppanista ja sitten välittömästi sen jälkeen kaksoisliekki on astunut elämään. Ehkä hänet on tavannut jo aiemmin, jo vuosia sitten, mutta tätä ennen on tässä välissä pitänyt joku vaikea karmallinen suhde vielä käydä läpi.

Käsi pystyyn, jotka jakavat tämän ilon kanssani?  :smitten:

Entäs se, kun luulee löytäneensä... On hieno tunne myös:) Hetken.

Nimim. Kokemusta luulemisesta on.

Mutta kaksoisliekkinipäs on toisissa ulottuvuuksissa, ja nämä muut sekoilut sitten kai heijastusta kaipuusta siihen suhteeseen.

Maapallon parisuhteista 1/10:stä on kaksoisliekkisuhde. Tämä siksi, että parisuhde Kaksoisliekin kanssa on erittäin, erittäin raskasta ja haastellista - kaukana siitä vaaleanpunaisesta unelmasta! Tämän vuoksi hyvin harvat sielut valitsevat Kaksoisliekkien keskistä parisuhdetta elämäänsä, sillä se kysyy enemmän hermoja kuin romanttiikka!

Kaksoisliekki onkin usein vastakkaisen sukupuolen edustajana veli, isä, ukki, eno, setä, muu miespuolinen sukulainen, ystävä, esimies, kerran tavattu tuttava, työtoveri, lapsenlapsi, oma lapsi, kummilapsi, hoitolapsi... Vaihtoehtoja Kaksoisliekille on useita! Useimmiten Kaksoisliekki syntyy kuitenkin joksikin läheiseksi henkilöksi. Muistan hatarasti yhden elämän TODELLA kauan aikaa sitten, jossa Kaksoisliekki oli isoveljeni.

Yleensä tällaista uskomatonta onnenhuumaa aiheuttavat parisuhteet ovat parisielujen, ystäväsielujen tai tehtäväkumppanisielujen välisiä. Esimerkiksi pariskunta, joka paiskii töitä yhteisen päämäärän eteen vaikkapa luonnonsuojelussa ovat melko suurella todennäköisyydellä toistensa tehtäväkumppani. Romantiikan huumassa Se Oikea leimataan yleensä aina Kaksoisliekiksi, vaikka siis hyvin harvoin oma kumppani on Kaksoisliekki. Kaksoisliekki voi myös majailla jo henkimaailman puolella.

Tällaiset suhteet ovat huomattavasti Kaksoieliekkisuhdetta helpompia ja tasaisimpia. Sanoisin, että Kaksoisliekkisuhde toimii ja tuottaa onnea vasta sitten, kun ihmiset tässä suhteessa tajuavat sen sielullisen merkityksen. Ystäväni vanhemmat ovat toistensa Kaksoisliekkejä, kuin yö ja päivä. Heidän suhteestaan ei tulisi yhtään mitään, jos he eivät tietäisi olevansa toistensa Kaksoisliekkejä.

Kaksoisliekkisuhde ei tietenkään vaadi onnistuakseen tai pysyäkseen kasassa tietoa siitä, että olemme Kaksoisliekkejä. Eiväthän ei-kaksoieliekkisuhteetkaan kestä aina, vaikka niillä on paljon suurempi todennäköisyys onnistua ja pysyä kasassa kuin kaksoisliekkisuhteella. Jokaisella suhteella on oma tarkoituksena, olipa pari muodostunut millaisista sieluista tahansa.

Itse muista oman Kaksoisliekkini isoveljenäni todella upeana. Hän oli idolini, joka oli silmissäni voimakas ja tyyni, vaikka ikää veljelläni ei ollut kuin 13 vuotta. Itse olin 10-vuotias. Isoveli toimi myös eräänlaisena isäni korvikkeena, sillä olimme molemmat orpoja, ilmeisesti jostakin sodasta johtuen. Vihollismiehet käyttivät minua häikäilemättä seksuaalisesti hyväkseen, eikä veljeni mahtanut aikuisille miehille mitään. Kuitenkin veljen, Kaksoisliekkini läsnäolo ja hiljainen lohduttava tuki auttoivat minua kestämään sen kaiken. Minä tun häntä ja hän minua - täysin pyyteettömästi.

Kaksoisliekki on tähän saakka ollut sillätavalla toisessa ulottuvuudessa, että se on meissä itsessämme.Piilossa tähän saakka sisimmässämme, sisäisessä maailmassa, tiedostamattomana ulottuvuutena.
Joitakin heijastuksia on jokaisella ollut omasta kaksoisliekistään aiemminkin, silloin kun on toisen syyksi jotakin maininnut, tai korviaan myöten toiseen rakastunut,niin eipä osannut aavistaakkaan, että "minähän se siinä" ;)

Vaan Nyt on tullut aika tiedostaa tuo sisäinen kaksoisliekki.
Tulla tietoiseksi itsestään.Minä Olen ulottuvuudestaan.
Kun oivaltaa yhteytensä kaksoisliekkiin,(piilossa olleeseen ulottuvuuteensa) niin tällainen havaintoulottuvuus käsittää koko luomisen kirjon.
Tämä olemisen tila(havaintoulottuvuus) myös mangetisoi vetämään puoleensa vastaavaa värähtelyä.(esim.kumppanin)
Silloin heijastan ulkoiseen maailmaani sisäistä maailmaa ja tuo tila on yhdistynyt tila,jolla voin luoda täydellisen elämän.(vaikkapa kumppanin kanssa)
Näin itse ymmärrän tuon kaksoisliekkini. :)

Tuo olemisen tila ulottuu myös moneen muuhun asiaan,se ei rajoitu pelkästään kaksoisliekki-havaintoulottuvuuden heijastamiseen toiseen, se käsittää todellakin koko luomisen kirjon.
Silloin on yhteys kaikkeen olemassaoloon.
 :smitten:

Jotenkin näin ymmärrän asian minäkin, tuulispään lailla. AthaMaarit kirjoitti tosin taas selkeästi "asiaa", kuten aina. Atomi taas;"mikään ei ole enää varmaa tai pysyvää" - se oli hieno oivallus!

Katie Melua, jonka levyn Piece by Piece ostin juuri laulaa: I do believe in love, but I must not rely on love, but nothing else exites me like loving you..!

Niin..vaikka alkuperäisestä viestini todella olikin onnen huumassa kirjoitettu, tässä on kuitenkin niin paljon haasteita, että helppoa on vain oleminen.

Allekirjoitan tämän täysin! Mutta silti on tää kuulkaa ihana seikkailu!  :2funny:

Mutta pitääkö kaksoisliekin kanssa tehdä yhtään mitään, jos tämä on henkimaailmassa - vain kokea silloin tällöin?

Erikseen on sitten onko romantiikkaa vai ei. Tuntuu ettei minulla ole enää pakottavaa tehtävää kenenkään kanssa, ei ainakaan viimeisen vääntämisen jälkeen. Romantiikkaa mieluummin, tai vaikka liikekumppanuutta, saa se ihminen jotain tiedostaakin.

Ei minua kukaan ole tähän suhteeseen pakottanut eikä minusta lainkaan tunnu siltä, että tässä jotain tehtävää suorittaisin. Minä vaan nautiskelen ihanasta ja vaiherikkaasta suhteesta. Tämä on hei elämää! Ei meistä kumpikaan edes halunnut suhdetta, jossa eka viikolla ostetaan samanlaiset vaatteet ja aletaan leikkiä siamilaisia kaksosia.   :2funny:     :2funny:      :2funny:

Minulle tuo kaksoisliekki juttu on hiukan rajoittava,
koska koen olevani linkittyneenä palamaan useampaan henkilöön kuin vain yhteen. :idiot2:

Ajattelen, että minä olen jo itsessäni kaksoisliekki,
itse asiassa jonkin sortin moniliekki ja minuun
linkittyy eri liekkieni kautta muita liekkejä moniliekkeineen.

Minä en siis etsi vastakohtaani / kohtiani, koska se puoli jo on minussa
monikerrostuksellisena ja tasoisena ying-yangina.

Tajusitteko, mitä tarkoitan? :)

Tajusin mitä tarkoitat Sasha.(Tuotapa ying-yangia minäkin tarkoitin.)
Kyllä sen kaksoisliekin voi heijastaa useampaankin henkilöön, ihan niinkuin jokaisesta itsestään parhaalta tuntuu, kunhan se ei loukkaa ketään muuta.
Silloin värähtelymme vetää useampaa samallatavoin värähtelevää puoleensa.

En tarkoittanut esimerkissäni rajoittavana, (vaikka kerroin esim.kumppaniin,) sillä kaksoisliekin voi nähdä vaikkapa ystävässäänkin, vanhemmissaan...jne.rajaamatta sitä millään tavalla. Vaan se on pointti, että kukaan toinen ihminen ei ole tuo kaksoisliekki, vaan sisällämme oleva Itsemme ulottuvuus, jota heijastamme ulkoiseen maailmaamme. :)

Tajusin  :D Puitpa kivasti sanoiksi sen, mitä minäkin olen viimeaikoina pähkäillyt  :smiley6600:

Miksi joillakuilla on kaksoisliekki aineessa joillain henkimaailmassa? Ko olento ei edes ole "läsnä" elämässäni sen kummemmin (vaikka sanotaan että hän on kanssani ilossa ja surussa), ja sitten on ne vaihtelevat muut suhteet. Nyt ihan kiva kun ei kummempia sidoksia tai ongelmia, on ihanaa! Useimmiten tulee juuri ongelmia näissä sielukumppanuuksissa.

nostaa käden pystyyn...!  :D Haasteellista on monessakin mielessä, mutta koskaan en ole ollut näin onnellinen missään ihmissuhteessa...!  :smitten:

Mitä enemmän toinen peilaa itsessä piilossa olevia piirteitä, sen kaksoisliekimpi?

...juuri edellinen viestini koski aihetta.
Olenko löytänyt vai en? (luulenpa että tietäisin asian varmasti sydämessäni jos uskaltaisin kohdata hänet) ja toisaalta en haluakkaan.Pelkään että sekoan ajatuksissani tähän ihmiseen liikaa, koska mitään yhteistä elämää en kykenisi hänen kanssaan jakamaan, ja sen jälkeen en voisi taas elää ilmankaan. Sekavaa.
Ainoa ihminen maailmassa joka saa "jalatmaassa" -tyypin lähes hyperventiloimaan... sanat katoaa, ja aika pysähtyy. Ja niin tuttu hän on, jostain aikojen takaa. Telepatia toimii, eikä sanoja tarvita.
ja silti mielummin pakenen tätä ihmistä ja tunnetta...mitä en silti vaihtaisi mihinkään.  :crazy2:

Olisi kiva kuulla, miten aloittajan kaksoisliekkisuhde sittemmin jatkui. Luin silloin tuon aloituksen, nythän siitä on jo vuosia.

Joku kirjoitti, että 10. suhde olisi kaksoisliekki. Itse sanoisin, että ehkä joka tuhannes.

Sukulaissieluja ja tehtäväkumppaneja on sitten enemmän.

On mielenkiintoista, että ihmisillä on niin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen kaksoisliekki on. Olen kuullut todella paljon näkemyksiä siitä, millainen kaksoisliekin pitäisi olla ja millainen hänen ei pitäisi olla. Jotkut sanovat, että kaksoisliekkien olleessa suhteessa kaikki sujuu kuin tanssi, toiset taas, että kaksoisliekkien suhde on usein erittäin myrskyinen tai suorastaan mahdoton.

Minusta tuntuu, että aviomieheni on ainakin erittäin läheinen sielunsukulainen, jollei ihan kaksoisliekki. Kun tapasimme, kummallekin oli itsestään selvää, että meidän kuuluu olla yhdessä. Alussa oli taivaallista, sitten tuli pahoja ongelmia, joiden selvittyä olemme voineet jatkaa jälleen entistä harmonisemmin. En tajua, miten voin rakastaa häntä niin paljon.

Olisi kyllä jännä tietää mitä aloittajan suhteelle kuuluu!

Mietin, kenet olen tavannut...
Hänen kanssaan eräässä tilanteessa kuin korkeammalle ulottuvuudelle harppaamisen, ja valtaisan pyyteettömän rakkauden tunteen, kuin rakkaus sen korkeimmassa muodossa.
En edes tunne häntä, mutta luulen että rakastan häntä pyyteettömästi, vaikka hän olisi mitä, rakastan häntä. En tiedä mitä hän on ajatellut tai ajattelee minusta.

En tiedä, kenet olet tavannut, mutta kuulostaa ainakain tosi...jännittävältä  :)

Nyt ainakin muutman kerran on tullut sellainen tunne, musiikkia kuunnellessa ja tosi hyvissä fiiliksissä ollessa, että tuntisin tämän henkilön energian itsessäni, mitähän tarkoittaa?
Vaikea kuvailla sen enempää.. että tuntisin samaa energiaa mitä hänessä on tai jotain (sen enempää tietämättä kunnolla millaista hänen energiansa on).
Joskus tuli tunne hän tosi konkreettisesti on sydämessäni. Vaikea tätäkään kuvailla.

Meillä on jatkuvasti yhteys toiseen puoliskoomme ja mikä tahansa ärsyke voi toimia kanavana sen aistimiseen. Ihan normaalia siis ;)

Aww... Oisko tosiaan näin että hän on toinen puoliskoni. Jotenkin tuntuu vaan että ei ole ihan niin läheinen sielunsukulainen, en esim. mitenkään kummemmin tunnistanut häntä. Enempää en tiedä kun en tunne häntä oikeastaan. :(
Kumpa vain saisimme vielä kohdata ja meidät tuotaisiin yhteen...  :smitten:

Itse olen myöskin viime aikoina keskittänyt kovasti energiaa juuri oman kaksoisliekkini löytämiseen. Edellinen parisuhteeni päättyi tuossa talvella ja heti sen loputtua tajusin että seuraava suhde on oltava tämän twin flamen kanssa, ei tästä muuten mitään tule  ;D Sielujen tasolla yhteys on jo, enää puuttuu itse tapaaminen fyysisessä maailmassa ja uskon kyllä vakaasti tähän kohtaamiseen, jopa hyvinkin pian. Olen koittanut lähettää kovasti energiaa tälle henkilölle ja tuntenut myöskin itse hänen energiansa omassa sydämessäni. Sanotaan näin että mikään ei ole tehnyt oloani niin kokonaiseksi. :smitten: Ei se ole aina niin helppoa ollut, ihan kuin tässä olisi joitain ahdistaviakin energioita pelissä, liekö sitten hänen huoliaan ja murheitaan mitä tunnen kun ajattelen häntä? Kuitenkin sellaisia fiiliksiä joita minulla ei ennen tätä sielunyhteyden muodostamista ollut. Mutta mitäpä sitä ei tällaisen ihmisen takia kärsisi?  :smitten: Pitänee varmaan pistää vähän positiivisempaa/rakkausenergiaa kehiin... Itse haluaisin että tuolla ihmisellä olisi mahdollisimman hyvä olo.

Sanokaahan sitten että onko twin flame peruspiirteiltään enemmänkin samanlainen vaiko sitten polaarinen versio ihmisestä? Kovastihan tuota Matti ja Teppo-efektiä on ainakin mainostettu  ;D

Loppukommentti näin miehenä: Onhan tämä kyllä melko erikoinen tapa iskeä naista  :2funny:

Kiitän  :)

Heh, mä olen nähny nyt jonkin aikaa unia, joissa olen hurrrrjan onnellinen, ja rakastunu  :smitten:  :D ... ja tunne siitä rakkaudesta jota "hän" , kuka lie sitten onkaan, tuntee minua kohtaan....huuuhh  :D nyt parina edellisenä yönä olen ollut unessa  NIIIIIIN onnellinen. Toivoa sopii , että ovat enneunia  :smitten:  :smitten:   ...uskon, että tuolta tuntuu, kun kaksoisliekki löytyy  ;) 
tällä hetkellä elämä ei tarjoa näitä tunteita kuin unissa, vaikka parisuhteessa elän... mutta rakkauden hurjan poltteen olen päässyt tuntemaan exäni kanssa, ennen kuin elämä vetäisi maton yhteisen elämämme alta...

Awwh, iih ihanaa, tulin niin iloiseksi kun luin visetisi  :D

HEH, tuo sun juttus oli aikapaljon minun tämän hetkisestä elämästä.. :D Aatellukkin täs et hän on varmaaan se mun kaksoisliekki.  ??? ::) :P :smitten:   :2funny:

Aina saa tulla yrittämään  ;)

Kellehän tuo oli tarkotettu., ;)   vai oliko kellekkään.. :coolsmiley:   :buck2:  :smitten:

Seppo varmaan antaa mulle luunapin jos muutan tämän treffipalstaksi  ;D Mutta eihän sekään mikään mahdottomuus ole että oma kaksoisliekki löytyy vaikkapa Astro-foorumilta  :) Kuka näistä koskaan tietää   :smitten:

Heh, voihan siinä niinkin käyä. ???   :D Ja ei tosiaankaan tiiä, :coolsmiley:   et mistä se kaksoisliekki löytyy.  :smitten:    :buck2:

Hmh, aika veikeetä. Olen tässä nyt jonkin aikaa ollut itse vähemmän aktiivinen meditaation kautta tuonne twin flamen suuntaan mutta itse koen käytännössä joka ilta hänen läsnäolonsa kropassani. Mutta kiva kun tulee käymään.  ;D On olemassa ihan selkeä tunnistusmerkki elikkä kaksoisliekin läsnäolo tuntuu tietyssä osassa kroppaa. Sitten koen aina tämän valtavan täydellisen rakkauden luonani johon ei voi olla vastaamatta itse samaisella syvällä rakkaudella.

Missä osassa kroppaa?
Niin siitä tuli mieleen et mulla oli PSAS (googlettakaa) joitain vuosia sitten.. Mietin liittyykä jotenkin näihin, mikä sen olis saanut aikaiseks...

Itselläni toi läsnäolo tuntuu vasemmassa nimettömässä. Sormussymboliikan ohella nimettömät ovat myös melko tehokkaita henkisen energian kanavia.

kirjoittlenpa tänne näin parin vuoden jälkeen taas.. kaksoisliekki asiaan siis.
Omaani en ole täällä fyysisessä maailmassa tavannut kuin pari kertaa ohimennen,vilaukselta.
Mutta käsittämätön oli viimeisin kerta (tämän vuoden puolella)  kun hänestä sen vilauksen näin...
Olin ollut melko synkissä vesissä itseni kanssa jonkin aikaa. Ajoin autolla,ja muistan ajatelleeni,että tarvitsisin todellakin jotain "pientä ihmettä" päästäkseni taas sieltä ylös. Meni ehkä pari minuuttia kun "tunsin" kasoisliekkini fyysisesti jossain lähellä (näin on käynyt ennenkin) Ajattelin että kuvittelenko.. ja samassa näin hänet ylittävän tietä autoni edestä. Se on hetki jolloin aika pysähtyy  :buck2: .
Koin sen jo "pienenä" ihmeenä, sillä se että satuimme olemaan lainkaan samassa kaupungissa oli ihmetys.. hetken kuluttua radio meni muutamaksi sekunniksi hiljaiseksi, ja kun ääni palasi,eräs tietty kappale soi. (jonka yhdistän vahvasti kaksoisliekkiini...en ollut kuullut sitä aikoihin) Jokin ihme se oli,ja koin sen tosi voimakkaana "merkkinä" jota olin pyytänyt hetkeä aikaisemmin.
Fyysisesti tässä hetkessä emme olekkaan sen jälkeen kohdanneet... tosin, aika ajoin, jossain muualla, unien välityksellä olemme yhteydesä kyllä.
Nyt olen jo aikalailla hyväksynytkin asian,ettemme todennäköisesti tässä elämässä enää tarkoituksellakaan ole tekemisissä muulla lailla.
Itse elän omaa elämääni tässä 3D:ssä,onnellisena näinkin... :)

Tämäpä nyt on vanha keskustelu, vaan tuli vastaan kun "kaksoisliekki" - sanaa googlettelin. No, näkemyksiä on monia ja kuka mitenkin suhteita määrittelee. Omaa nykyistä suhdettani kuvaisin näin:

Alussa (puhelimitse puhellessa) aivan tajuttoman harmonisen onnellinen "olemme löytäneet toisemme" tunne, yhteisiä asioita ja samantyyppisiä kokemuksia tuntui olevan roppakaupalla. Sittemmin tavattuamme oli kuitenkin todella vaikea olla, jotenkin ko. ihmisen seurassa vaikea hengittää, olla, liikkua...laulamisesta yms. muista lempijutuistani puhumattakaan. Päätin lopettaa suhteen ja teinkin niin (siitä on nyt liki kolme vuotta) ja suhteenlopetuksia puolinsuntoisin lukemattomia - kumpikaan meistä ei ole pysynyt enää luvuissa. Valtava fyysinen vetovoima, joka ajaa "aivot narikkaan olotilaan" ja saa perumaan kaikki itselle aiemmin tehdyt lupaukset, kuitenkin hetken kuluttua se muuttuu toisen hylkimiseksi, ärsyyntymiseksi, suoranaiseksi vihaksi ja loukkaantumisiksi. Asutaan lähekkäin ja tätä on nyt sitten jatkunut pian kolme vuotta. TODELLA KULUTTAVAA! Olen itse oppinut, että paha voi olla hyvä ja hyvä voi olla paha (en nyt ala enempää tassä asiaa kuvaamaan) ja monet muutkin jutut menneet jotenkin ihan päälaelleen. Öisin näen unta ko. ihmisestä (unia on lukemattomia, oikeastaan aina kun olemme nähneet näen seuraavana yönä unta hänestä ja kyllä muutoinkin) ja riidat on ihan kauheata solvaamista ja sellaisia, että niiden aikana tulee tarve puhua jotain toista kieltä, siis oikeasti jotain siansaksaa. Äh, tämä on hulluin suhde ikinä! En minä tiedä uskoako joihinkin parisieluihin tms. vai onko tässä vain kaksi ihan kahelia ihmistä yhdessä (erillään me emme kyllä itse sellaisina itseämme pidä, eikä ystävätkään). Tämä on vain jotenkin sellainen yliluonnollisen ärsyttävä suhde, joka pitää sisällään ihan ihmeellisiä elementtejä. Nainen Kalat - Mies Neitsyt  - en voi todellakaan kyseistä yhdistelmää tämän kokemuksen pohjalta suositella, ellet sitten halua ajaa itseäsi hermoraunioksi. Ja kuitenkin, irtikään ei toisistamme päästä. Ystäväni suositteli kokeilemaan irrottamista moottorisahan kanssa, josko se sitten toimisi  :P Että semmonen avautuminen kummallisista suhteista, sielullisia tai ei.  :idiot2:

Jiallana, tuttua on. Sellaisesta kun pääsee irti, saa onnitella itseään. Ja tulee ajatus, että jos vielä joku tuollainen lähestyy, niin jalat alle ja vauhdilla toiseen suuntaan.  ???

 :buck2: Jeps ja juuri noin - tosin itse olen niin "hömelö", että luokittelen tämän olevan jotain todella erityistä (no, ei ainakaan tavanomaista ole!) ja kun jatkuvasti tässä tuntuu oppivan niin itsestä kuin toisestakin, niin onhan se omalla tavallaan "hedelmällistä". Vaan kuinka kauan sitten tällaista jatkaa, milloin hedelmällisyyskin alkaa mennä hedelmättömyyden puolelle, kun kierretään samaa lähdettä ympäri uudelleen ja uudelleen, kuitenkin sinne yhdessä hyppääminen on sula mahdottomuus ja siksi elämä junnaa paikoillaan..äh, en tiedä.
Luokittelitko sinä teidän suhteen kaksoisliekkisuhteeksi vai mitä sen ajattelet olleen? Miten sen jälkikäteen olet nähnyt?
 

Kyllä se ihan erityinen ja outo juttu oli. Luokittelin sen kaksoisliekkisuhteeksi. Tosin muiden mielipiteen mukaan ei kaksoisliekkisuhde ole niin kivulias. Vetovoima oli uskomattoman pakottava ja vahva.  :idiot2:
Opin siinä paljon itsestäni, omaa rakkaudettomuuttani lähinnä - missä kohtaa rakkaus puuttuu. Minua se korjasi paljon, mutta toisesta osapuolesta en sillä tavoin tiedä, koska kommunikaatio ei toiminut juuri lainkaan ainakaan sanallisena, meni vihanpidoksi ja riitelyksi ja ilkeilyksi.

En oikein itsekään usko kaksoisliekkeihin enää.

Itse en enää usko kaksoisliekkeihin mutta ymmärrän nämä ns kuvaukset erilaisista kumppaneista. Mitä itse olen ihmisissä ja myös kumppanissa olen huomannut sen että aika usealla on taipumusta kutsua ja nostaa esille toinen toisensa pahimmat puolet ja samalla kun ikään kun tietää jostain muistista, millainen tämä henkilö on ja pettyy pahasti kun ei kykene itse tai toinen nämä ikään kun "kanavoida".
Kysymys voi olla että tietämättämme aistimme kumppanin ns korkeampi, kauniinmpi ja puhtaampi puoli mutta kun siihen väliin tulee niin paljon muuta.
Oli sitten kyseessä peilinä oleminen, kaksoisliekki tmv. niin ideahan koko jutun juonesta joudumme kyllä selvittämään enkä itse näe mitään syytä jatkaa ihmisen kanssa joka on rakas mutta ei tule millään tasolla toimeen.
Kenenkään takia ei kannata hermoromahdusta ottaa, oli oma usko mikä vain.

Niin...itse näen parisuhteen jotenkin niin, että se on aina mahdollisuus oppia ennen kaikkea itsestä. Ei niin, että otat toisen totuuden itsestäsi oman totuutesi tilalle, vaan sitä voi juurikin peilata itseään siihen, mitä toinen sinussa näkee. Ja sitten voi oppia silläkin tasolla, että yrittää ymmärtää sen, miksi joku tietyntyyppinen (usein samantyyppiset) ihmiset vetoaa itseen niin paljon - tässä astrologia on ollut minulle avuksi. Ei niin, että nostaisin kädet pystyyn ja toteaisin, että "Nonni, tähtiin kirjoitettu, joten minkäs teet". Vaan olen saanut mm. sisäinen soturi-tulkinnasta lisämateriaalia siihen, miten tarkastella itseäni suhteessa muihin.
Tämä kyseinen suhde on ollut monelta osin poikkeava muista suhteistani, siinä juurikin on ollut jotain hiukan selittämättömän yliluonnollista..en osaa tarkalleen selittää. Eipä ole esimerkiksi koskaan aiemmissa suhteissani tullut tarvetta "puhua jotain toista kieltä, jotta toinen ymmärtäisi". No, kaiketi tuollainenkin tarve voi ihan ymmärrettävästi kummuta tilanteesta, jolloin toivoisi tulevansa ymmärretyksi, vaan vaikka kuinka selittää, tuntuu, ettei yhteistä kieltä ole. Myös nukkuminen yhdessä on meillä vaikeaa, ollaan jotenkin jatkuvasti niin tietoisia toistemme läsnäolosta, että yöt menee sellaiseksi kummalliseksi ynähtelyvuoropuheluksi läpi unenkin. Tietää nukkuneensa, mutta samalla tietää olleensa jatkuvasti tietoinen siitä toisesta.
Summasummarum, kuluttava suhde ja koukuttava suhde. Vaan myös todella opettavainen. Ja paljon on ollut myös hyvää kaiken kipuilun lomassa. Jostain käsittämättömästä syystä kaksi ominaisuuksiltaan täysin päinvastaista ihmistä kunnioituksen puutteesta ja ymmärryksen puutteesta huolimatta tuntee vetoa toisiaan kohtaan ja tässä on oltu..kuitenkin molemmat tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä, mitään lopullista tästä ei tule. Sitä ei kumpikaan kai haluaisi uskoa, sillä mahdollisuuksia suhteelle on annettu puolin sun toisin lukuisia ja puhuttu puhumasta päästyämme - silti lopulta aina törmätään uusiin asioihin, joita ei kertakaikkisesti ymmärrä toisessa ja taas on riitojen kautta käytävä keskusteluja keskustelujen perään. No, hassua. Ja hullua  :idiot2: Omalla tavallaan erityisen rakas tuo ihminen tulee minulle kaiketi aina olemaan, tai oikeammin tämä matka mikä on yhdessä tehty.