Astro Foorumi

Olen ajatellut ryhtyä meditoimaan, mutta alkuun pääsy tuntuu hankalalta. Olen seilannut nettiä ees taas ja löytänyt mm. zen-meditaation sekä japa-meditaation (joita en kyllä kumpaakaan ole vielä kokeillut).
Onko olemassa muita tapoja meditoida? Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten te meditoitte. Onko (perinteiset) mantrat välttämättömiä meditaatiossa?

Tässä linkki ilmeisesti Paul Mason'in itse hindistä kääntämään
Guru Devan (Svaamii Brahmaananda Sarasvatiin) puheeseen:

http://www.paulmason.info/gurudev/sources/pdf/GuruDevjapameditation.pdf

SBS oli transsendenttisen meditaation länsimaihin tuoneen Maharishi Mahesh Yogin guru. Tietääkseni om ei kuulu TM:n "mantra-arsenaaliin".

 :smiley6600:

Kenties jotakuta voisi kiinnostaa tämä:

http://www.paulmason.info/gurudev/introduction.htm

Meditoinnille ei ole ole olemassa mitään stannardia sen suhteen, millä tavalla pitäisi meditoida. Jokaisen eri meditointityylin tarkoitus on vain saattaa ihminen yhteyteen Itsensä ja Kaikkeuden kanssa olemalla hiljaa. Meditointi on lyhyesti siis hiljentymistä. Jopa silloin, kun uppoudut vaikka lukemaan tai tekemään jotain niin, että menetät täysin yhteyden ulkomaailmaan ja olet kääntynyt sisääsi, sinä meditoit. Meditointi ei siis ole pelkästään sitä, että istutaan lootusasennossa hokemassa OM-mantraa :D

Jos tekniikat, joihin nyt ole tutustunut, eivät kolahda sinuun, anna olla. Ne eivät ole sinulle sopivia. Voit tietysti kokeilla ja katsella, miltä ne tuntuvat, mutta kyllä intuitio yleensä sanoo PING! oikein kovaa, kun sopiva tekniikka mietiskelyyn löytyy.

Tärkeintä on, että pystyt keskittymään ja hiljentymään. Ei muuta. Mitä pidempään meditoit sitä kauemmin jaksat olla mediointitilassa kerrallaan ja sen syvemmäksi meditointitilasi käy. Toisin sanoen pääset lähemmin yhteyteen Itsesi kanssa.

Simppelein meditointitaktiikka on kuunnella hengitystään. Sopii erittäin hyvin esimerkiksi juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta toki tätä voi tehdä ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa, ihan missä tilanteessa tahansa ja ihan missä asennossa tahansa. Vaikka tiskatessa, lenkillä, palaverissa, kokatessa, yksin ollessa, baarissa, autossa... ihan missä vain!

Eli, lähdetään nyt siitä, että tekisit tämän ennen nukkumaanmenoa sängyssäsi. Minua meditointi nimittäin rentouttaa niin paljon, että nukahdan :D
Käy sängylle pitkäksesi ja aseta kätesi suoriksi vartalosi viereen. Tee maadoitus eli kuvittele, kuinka olet täynnä valoa ja sinusta lähtee häntäluun kohdalta valopylväs, joka ulottuu aina maan keskukseen asti. tämä helpottaa palaamistasi taas tähän todellisuuteen ja auttaa keskittymään.
Rauhoitu hetken aikaa ihan vain olemalla. Voit seurata, mitä ajatuksia mieleesi tulee, mutta älä takerru niihin, vaan anna niiden liukua ohitsesi. Rauhoittumisajaksi riittää 1 min - 5 min, ihan oman tarpeen mukaan. Huolehdi, että huone onn rauhallinen ja sinua ei häiritä.
Ala sitten hengittää rauhallisesti. Hengitä syvästi sisään, pidä pieni tauko ja hengitä sen jälkeen ulos. Toista. Toista. Toista. Pidä rytmi tasaisena ja rauhallisena. Keskity seuraamaan VAIN omaa hengitystäsi. Sisään, tauko, ulos. Sisään, tauko, ulos. Jos tunnet intuitiivista tarvetta hengittää johonkin kohtaan kroppaasi, voit tehdä sen. Ennen pitkää hengitysvälisi hidastuu ja hengitys muuttuu niin syväksi, ettei palleasi liiku paljoakaan.
Voit painaa mieleesi asioista, värejä, kuvia, ajatuksia, tunnetiloja ja muita vastaavia, joita sinulle pomppaa mieleesi syvän hengityksen aikana, jos haluat.

Palauta itsesi takaisin tähän tietoisuuteen esimerkiksi päättämällä, että heräät täysin laskettuasi viidestätoista yhteen. Älä siis pomppaa slmät selällesi ylös sängystä heti! Jos olet päässyt syvään meditointitilaan palaaminen noin nopeasti sattuu, ihan oikeasti! Siksi gurutkin vetäytyvät mietiskelemään yksinäisyyteen. Tunnet varmasti itsekin, miten alat "tulla tajuihisi" sitä mukaa, kun numerot pienenevät. Kannattaa liikutella kroppaa vähäsen heräämisen jälkeen, hieroa kasvoja ja ottaa rennosti. Aivan kuten teet aina unestaheräämisen jälkeenkin.

Voit tehdä hengitysmeditaatiota niin usein kuin haluat ja viettää sen parissa juuri sellaisen ajan, joka tuntuu sinusta itsestäsi hyvälle. Eikä ole vaikea meditointi - pitää osata vain hengittää! ;D

Itse halusin oppia meditoimaan jokunen vuosi sitten ja hain kirjastosta kirjoja. Ensimmainen oli oikein mielenkiintoinen ja sitten kun luin toisen on kuin eivat olisi samasta asiasta puhuneetkaan. Totesin etta pitaa varmaan kaventaa kirjallisuushaarukkaa ja paadyin buddalaisiin oppaisiin, koska ajattelin etta heilla on pisimmat perinteet asiasta, - kaipa silloin tietavat mista puhuvat. Myohemmin piti nopeasti uudestaan kaventaa haarukkaa, koska itse buddhalkaisuudenkin sisalla on monta erilaista menetelmaa, ja sitten viela pitaa lisaa erikoistua. Mita pitemmalle harrastaa, sita enemman kaikki pikkuasiat vaikuttaa. Mutta paras iloita niin kauan kun voi olla vapaa. Kylla sen itse tietaa parhaiten, kuten jo aiemmin oli ketjussa mainittu, mika sopii itselle kulloinkin.

Minulle unen saaminen on aina ollut vaikeaa, vaikka olisin väsynytkin. Ajatukset täyttävät pään ja murehdin jo seuraavan päivän haasteita.
Sen jälkeen kun aloin iltaisin ennen nukkumaan menoa meditoimaan sängyssäni, on uni tullut heti meditoinnin lopetettuani. Ainoa tapa millä saan itseni rauhoitettua ja pään tyhjennettyä. Suosittelen  :smitten:

Kiitos hirveästi vastauksista, huomasin ne vasta nyt!!
Alku on ajoittain takellellut - välillä innostun, välillä ei "onnistu", ei sitten millään...
Vastauksistanne sain uutta intoa - KIITOS!

Ajattelin tässä heittää puolittain lonkalta yksinkertaiset
mantrameditaation ohjeet. Ei ole mitään hajua toimivatko
nämä netitse saatuina, tai edes mitenkään muutenkaan.

1. Valitse itsellesi sopiva biija[lausu: biidsa]-mantra (lyhyt, useimmiten yksitavuinen,tavallisesti kai merkityksetön äännejono), esim. ram .
(Jos tuo ei tunnu hyvältä, voit koettaa etsiä sopivampaa
googlamalla vaikkapa bija mantra. Huom:
ne on usein kirjoitettu "englantilaisittain", joten 'ee' tarkoittaa
pitkää i-äännettä ja 'oo' tarkoittaa pitkää u-äännettä.)

2. Istuudu mukavaan asentoon. Jos pystyt istumaan vaikkapa
yksinkertaisessa risti-istunnassa (sukhaasana) tai peräti lootus-asennossa (padmaasana) noin 15 minsaa vaivaantumatta, se on ihan jees.

3. Sulje silmät ja istu mitään tekemäti puolisen minuuttia, niin
että hermosto vähän rauhoittuu.

4. Ala ajatella valitsemaasi biija-mantraa noin joka neljännen
uloshengityksen loppuvaiheessa mitenkään mantraan erityisesti
keskittymättä. Hengitysten lukumäärää ei pidä laskea. On ihan
sama onko niitä mantran ajattelemisen välissä 3, 4 tai 5, tai jokin
muu lukumäärä. Kuitenkin mielestäni jokaisen uloshengityksen loppuvaiheessa mantran ajatteleminen saattaa johtaa helposti liian intensiiviseen keskittymiseen.

5. Mielestäni tärkein ohje on tämä: älä odota mitään erityistä
tapahtuvaksi. Jos jotain "kummallista" sattuu, älä kiinnitä siihen
sen kummempaa huomiota, vaan jatka harjoitusta noin 15 - 20
minsaa, jos se tuntuu sen arvoiselta.

Korostettakoon vielä, että en voi taata tuon onnistumista,
koska en itse ole pystynyt sitä testaamaan "alokkaana"
TM-taustani vuoksi.

 :crazy2:

Ehkä riippuu henkilöstä mitä meditaatiolla haluaa saavuttaa  :)

Hallintaa, vapautusta, harhaa, todellisuutta, tunnetta, tuoksuja, tekemisen intoa jne. Oli se mitä tahansa tavoitehan on, että meditaatio tuo hyvän olon. Toki harhan kokeminen on loppupelissä turhaa, kun se harhaa oli vain. Taas vapautus tai ns. rakkauden lisääminen on ok ja se kestää ikuisuuden jos ei sitä kiellä.

Mantroja en ole koskaan käyttänyt vaan joskus teen toiveen ja unohdan sen. Tulee jos on tullakseen. Harva voi sanoa mikä sillä meditoinninhetkellä on tärkein energian kannalta. Ollaan vaan vapaa rakkaus  :smitten:

Yoga-suutran "kirjoittajan", Maharshi Patañjalin mukaan
meditaation tai laajemmin yogan tavoitteena voidaan
tavallaan sanoa olevan citta-vRtti-nirodha, jonka
voisi kääntää vaikkapa fraasilla 'mielen aktiviteetin hillitseminen'
(joka optimaalisessa tapauksessa merkitsee - voi hyvät hyssykät
sentään - oikeastaan sen totaalista ainakin hetkittäistä lakkaamista,
jolloin itse mieli faktisesti  lakkaa olemasta erillisenä, ja samaistuu
puhtaaseen tietoisuuteen eli aatmaa'han tai purushaan).

Oikein käytettynä mantra toimii eräässä mielessä apuvälineenä,
joka auttaa meditoijaa "sukeltamaan" mielen syvemmille tasoille.
Paras indikaatio siitä, että mieli hiljenee, lienee se, että hengitys
muuttuu aineenvaihdunnan hidastuessa hyvin "pieneksi", ja
voi hetkittäin jopa lakata kokonaan. Joillakin kokeneilla TM-mietiskelijöillä
on todettu koetilanteessa jopa minuutin mittaisia
jaksoja, jolloin hengitystä ei voi havaita ollenkaan. Luultavasti
asianomainen kuitenkin hieman hengittää, mutta se on niin
snadia, että sitä on vaikea hiffata.

Jee! Minä siis pääsen syvään meditaation, jihuu! :D :D Tulee vain välillä sellainen olo, että olenkohan tarpeeksi syvässä tilassa, toisin sanoen pääsenkö sukeltamaan hyvin yhteyteen kaiken kanssa, mutta ihanaa kuulla, että osaan sen ^___________^ Pitäisi vaan luottaa itseensä enemmän näemmä ;D

Katsoin juuri osat 1 - 3 Gmusic'in mainitsemista YouTube -videoista.
Niissä esitellään näköjään käsittääkseni ainakin buddhalaisten
suosimaa hengityksen mietiskelyä, joka lienee aivan mainio
meditaatiotekniikka. Videoissa mainitaan myös tuo hengityksen
"pieneneminen" merkkinä siitä, että meditaatio toimii.

Jotenkin tuo prosessi taitaa automatisoitua, kun meditaatiota harrastaa
tarpeeksi kauan. Itse herään usein siihen, että hengitän tavallista
rivakammin. En ole koskaan ottanut aikaa, mutta rohkenen sanoa,
että monasti alle 20 sekunnissa siitä, kun istuudun meditoimaan heti
herättyäni, hengitys lähestulkoon pysähtyy. Se on sikäli outoa, että
useasti en meditaation vaikutusta juuri muuten edes huomaa.

Muutama päivä sitten kokeilin mantrani ajattelimista makuulla, vaikka
se ei ole suotavaa meditaation kannalta, koska se helposti johtaa
nukahtamiseen (ja lisäksi kyse on ilmeisesti siitä, että kuin selkäranka
on ryhdikkäästi pystyasennossa, kuNDalinii-shakti pääsee helpommin
nousemaan, jos on noustakseen... :o ). Huomasin, että hengitys silloinkin miltei pysähtyi kuin seinään pari kertaa mantraa ajateltuani.

From a great distance, a circle may seem to be merely a gray colored
disk, but upon approaching it, one might find that it is, instead, a
yin-yang symbol that had been "blended by the eye."  Just so, if one
takes a thought and attends it repeatedly -- that is -- approaches the
object (thought) mentally -- one is "putting" more of the awareness
available upon that object while thusly withholding that awareness
from other possible foci.

Meditating brings one closer to objects of consciousness which, as
they become more observable, can take up one's entire "field of view"
as other objects of consciousness (the chair one sits in for instance,
other thoughts, sensations, etc.) become less and less likely to "grab
one's attention."  Each concept, idea, mantra, sound, whatever, is
like a yin-yang symbol seen from a great distance.

As one's mentation gets refined and subtle, the breath also quiets
down and this indicates that the body is doing less work, and the mind
is more focused while doing less work (not attending other objects of
consciousness.)

In the quietest moments of meditation, whole worlds can become as
obviously "not merely gray" -- worlds like "morality" or "sacredness"
or "candle flame" which seem to be easily defined but become complex
and mystifying when attended to enough for the polarities inherent in
all objects become observable.  As one gets used to "two sides to the
story of every object of consciousness," one begins to identify with
that place where both sides can be seen simultaneously.  This is
called witnessing and is different from "paying attention to a
particular quality of a polarization's spectrum."

The mind does attending, the soul "does" witnessing.

Certainty is the ego's drug, and meditation reveals the ever-ness of
every-thingness.  No object can be completely understood since each is
a construct of consciousness which is infinitely able to delineate
every more subtleties about anything.  Thus, as Bramha found by being
unable to fathom the depths of the lotus stalk, unfathomable is any
object of consciousness, and the mind becomes less addicted to
certainties as this fact of existence's polarities becomes clear, and
the ego begins to get over wanting to control existence with concepts
since each concept is a slippery tool that cannot be handled perfectly.

This is experienced as "I don't know my next thought, nor have I ever
known what my next thought will be, yet they come perfectly formed
from a source that can only be 'me.'"

As the "me" becomes more "seen," the products of me-ness become less
able to beguile and attract the mind, as the ego begins to see that it
cannot store its treasures where moth and rust doth corrupt.  The "me"
becomes the new addiction of the ego, and from that focus, from that
identification, the ego can be left behind where it is completely
satisfied by the "me."  Leaving behind the ego, identification by the
human's mind switches to Absolute silence beyond silence -- that which
cannot be "held in a mind."  The ego is seen as a scant and almost
insignificant process of mind and unworthy of "hanging one's hat" upon.

The above are the only reasons to meditate.  If you think meditation
is going to make you richer, smarter, wiser, happier, sweeter, more
social, whatever, you'd be quite wrong.  Every tradition says to not
live for the fruits of one's actions, but to abide in the goodness
that is manifesting through one's nervous system and let go let God.
Whatever use one's mind might have to God, that is for God to decide,
and when one gets out of God's way, He/She does just that, but first
the ego must surrender its "stolen role" of being the doer, the
thinker, the sentience of the human experience.

The above is pretty dense conceptualization. It took me years of
intellectually studying this "tale," before it became, intellectually,
clear to me.  This is merely the ego being smug and having nice
thought-buckets to toss enlightenment into.  True freedom from egoic
disease means stopping identification with the products of the
intellect also....since each product will be a processing of the
nervous system and identification with a process must end when the
process ends -- at the death of the human body.  Moth and rust, see?

The above, if understood, is not enlightenment -- it is merely an
egoic dance that harmonizes with the hoped-for freedom from
attachments-of-identification-with-objects-of-consciousness.  But,
such an understanding can lead to the motivation to continue to
meditate until true freedom, by grace, washes one away from all
earthly shackles.

Edg

>
>
> I would be interested to hear what people learn by way of meditation. If
> they come to learn all kinds of different things then what could be said
> to be perhaps the most profound and illuminating thing which they learn,
> and as to how that comes to help shape their lives and understanding.
>
>
>
> Lisa.
>

Ei yhteystietoja Astron foorumille, kiitos! jos löydät nettisivun, josta voi itse etsiskellä yhteystietoja, niin laitapa linkki tähän  :)

Minä tykästyin tuohon Silvan aktiiviseen meditointiin :) Se on myös suht helppo oppia tuon "kirjekurssin" avulla  ;D 3. kerralla tosin vasta pääsin niin rennoksi, että alkoi ajatukset virrata vapaasti, ja ego sai väistyä hengen tieltä  :smitten:

http://www.silvaultramind.com/