Astro Foorumi

Ajattelin aikani kuluksi ja mieleni ylennykseksi kirjoittaa
tänne "sanjama-kurssin", joka perustuu kymmenkuntaan
suutraan yoga-suutran tokan osan lopusta ja kolmannen
osan alusta. Siis sanjama (Harvard-Kioto -translitteraatiolla:
saMyama) on meditaatiotekniikka, johon joogan ns.
yliluonnolisest kyvyt (esim. levitaatio [utkraanti], menneisyyden ja tulevaisuuden
tietäminen [atiitaanaagata*-jñaanam], telepatia [citta-saMvit] yms.) perustuvat.

Tuskin kukaan tuollaisen "kurssin" perusteella oppii sanjama-tekniikkaa,
mutta eipä tuota kai ihan satavarmasti voi mennä sanomaan.

Mitä mieltä ollaan, kannattaako tuollaiseen "urakkaan" ryhtyä?
Oma motivaatio siihen on sanskrit-harrastuksen siirtäminen
käytännön tasolle, jolla aina voi hiffata joitakin jutskia, joita
ei tavallisesti tule ajatelleeksi.

Miltei aina kun tuollaiseen vastaavaan efottiin olen ryhtynyt,
se on jäänyt kesken innon loppuessa, tai törmätessäni
detaljiin, jonka selittäminen tuntuu mahdottomalta, kun
sitä ei välttämättä itsekään kovin hyvin snaijaa.

*) ati_ita - an_aagata

 :o

Phew!  No, aloitetaan nyt sitten vaikka siitä, mitä kaikkea sana sanjama (Harvard-Kioto: saMyama) tarkoittaa. -- Sanskriitin kielioppi perustuu paljolti ns. verbijuuriin (tai mikä tuo lienee suomeksi; englanniksi verbal roots ). Ne ovat ns. oppitekoisia usein yksitavuisia "kirjainjonoja", jotka eivät
ole varsinaisia tekstissä esiintyviä sanoja, vaan eräänlaisia "apusanoja", joiden
perusteella mm. eri verbimuodot, joita on jumalaton määrä, voidaan muodostaa,
jos vain tiedetään kuinka tehdä se. Nuo "juuret" ovat myös sanakirjoissa hakumuotoina, joten niiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää.

Sanan saMyama juuri on yam:

yam, yacchati, -te ({yamati, -te}), pp. {yata3} (q.v.) hold, hold [[-,]] up, lift, raise, erect, sustain, support; hold back, restrain, check, stop; hold out, offer, grant, furnish, give (dat. or loc. of pers. & acc. of th., or acc. of pers. & instr. of th.); stretch, extend, show; M. rest on (loc.), stretch or extend with (instr.); hold out, persevere, be obedient or faithful to (dat.). C. {yama3yati (-te)} hold back, restrain, control, bring in order. -- {adhi} erect, raise towards (loc.), extend over (dat.). {anu} direct, turn, arrange, M. conform one's self to, follow (acc.). {antar} restrain, check (inwardly). {A} hold out, stretch, extend, lengthen, bend (a bow), put on or draw back (an arrow), throw (a lance), abs. take aim; stop, check, restrain, draw near, bring. {abhyA} draw, extend, protract; aim at (acc.). {nirA} stretch out. {-vyA} tear asunder, stretch out, extend; M. (A.) struggle or contend about (loc.). C. ({vyAyAmya}) take excercise. {samA} draw together, contract, pull, stretch. {uda} lift up, raise (lit. & fig.); hold forth, offer, present; shake up, stir, agitate; check, restrain, stop; A. M. strive, prepare for, endeavour at (dat. or {artham}). {prod} raise, uplift. {samud} the same, check, curb, restrain. {upa} take hold of, seize; offer, present; take to wife, marry. {ni} hold, restrain, stop (M. intr.); fasten, lie to, bind up (the hair); take, assume; offer, present; govern, control, limit; fix, establish. C. restrain, curb; fasten, tie to (loc.), suppress, limit. {vini} & {saMni} hold, restrain, suppress. {pra} stretch, hold out, offer, give; produce, cause; pronounce, utter; restore, pay back, return. {pratipra} offer in turn, give back, restore. {saMpra} offer or present (together), grant, bestow, give in marriage; return, restore. {vi} hold asunder, stretch out, extend. {sam} hold together, draw tight (reins), restrain, curb, check, control, govern, bind together or up, attach, fasten, fetter; suppress, omit, annul, destroy. C. bind, fetter, bind up, arrange (hair); check, curb, subdue.  -- Cf. {abhyudyata} (add.), {A3yata, udyata, ni3yata, pra3yata, prodyata, vi3yata, vyAyata, sa3yata}.

Prefiksin eli etuliitteen sam perusmerkitys on together

sam adv. along with, together (mostly ---).  

Ylläolevasta listasta voimme huomata, mitä kaikkea verbi yam etuliitteen sam kanssa merkitsee.

Substantiivina saMyama merkitsee mm. seuraavia seikkoja:

saMyama m. holding together , restraint , control , (esp.) control of the senses , self-control Mn. MBh. &c. ; tying up (the hair) Sa1h. ; binding , fettering VarBr2S. ; closing (of the eyes) Ma1rkP. ; concentration of mind (comprising the performance of DhaaraNaa , Dhyaana , and Samaadhi , or the last three stages in Yoga) Yogasuutra Sarvad. ; effort , exertion (%{A4} , with great difficulty "') MBh. ; suppression i.e. destruction (of the world) Pur. ; N. of a son of Dhu1mra7ksha (and father of Kr2is3a7s3va) BhP. ; %{-dhana} mfn. rich in self-restraint MBh. ; %{-puNya-tIrtha} mfn. having restraint for a holy place of pilgrimage MBh. ; %{-vat} mfn. self-controlled , parsimonious , economical Katha1s. ; %{-mAgni} m. the fire of abstinence Bhag. ; %{-mA7mbhas} n. the flood of water at the end of the world BhP.

Punaisella korostettuna on se, mitä Monier-Williams katsoo sanan merkitsevän
kun se esiintyy Yoga-suutrissa. (Jos jotakuta vaivaa se, miksi saMyaman
eka ämmä on kirjoitettu isolla, voin sen yrittää selittää, mutta se ei millään
muotoa ole olennainen modifikaatio asiaintilan ymmärtämisen kannalta...)

Mikäli tuo on liian teknistä tai jotain, kommentoikaa ihmeessä!


 :buck2:

On hiukan hankalaa päättää, kuinka "kaukaa" sanjamasta eli saMyamasta
"esitelmöiminen" pitäisi aloittaa. Ideaalitapauksessa se pitäisi kaiketi tehdä
ihan ekasta suutrasta lähtien, mutta tällöin urakka olisi kohtuuton. Lähdetäämpä
siis liikkeelle vaikka useimpien tuntemasta aasanasta, joka lienee
monille tuttu haTha-joogasta.

Patañjali ei paljon uhraa tilaa aasanoille. Hän toteaa aikas lakonisesti
vain näin:

sthira-sukham aasanam (Yoga-suutra II 46)

Idän viisautta -kirjassa tuo on suomennettu näin:

Asento (aasana) olkoon kiinteä [sthira] ja mukava [sukham].

TM-mietiskelijä Heikki Uusituvan käännös, joka perustuu
Alistair Shearer'in englanninkieliseen käännökseen, on tällainen:

Kehon asentojen tulee olla vakaat ja mukavat.

(Lienee helppo huomata, että alkukielisessä suutrassa ei ole mitään
käännöksen olkoon-sanaan tai vastaavaan yhdistettävissä olevaa. )

Seuraava suutra menee näin:

prayatna-shaithilyaananta-samaapattibhyaam.

(Sama ilman sandhia: prayatna-shaithilya + ananta-samaapattibhyaam.)

Id.Viis: (Tämä asento) sisältää ponnistuksen [prayatna]
laukaisemisen [shaithilya] ja loputtoman [an_anta] mietiskelemisen
[samaapatti(bhyaam)] (Tarkoittaa ilmeisesti sitä että meditaation
kohteena on "loputon", ei sitä että meditaatiolla ei ole loppua.)

H.U: Ne (aasanat) hallitaan silloin kun kaikki ponnistelu on rentoutunut
ja mieli on absorboitunut äärettömyyteen.

Vyaasan ja Bhojadevan kommentaareissa mainitaan useita asentoja
nimeltä, joten he lienevät sitä mieltä, että noissa kahdessa suutrassa
ei ole kysymys pelkästään siitä, että meditoidessa tulisi istua
mahdollisimman mukavassa ja vakaassa asennossa.

Laitetaanpa tähän välipalaksi tietoisku sanskriitin kieliopista:

Sanskriitin nomineilla on 7 sijamuotoa (länsimaisittain 8, koska länsimaiset
grammaatikot pitävät vokatiivia omana sijamuotonaan, kun taas "sanskriittilaiset"
katsovat sen nominatiivin erikoistapaukseksi). Lisäksi sekä nomineilla että verbeillä
on yksikön ja monikon lisäksi myös kaksikko (duaali).

Sijamuodot ovat:

nominatiivi, akkusatiivi, instrumentaali, datiivi, ablatiivi, genetiivi ja
lokatiivi (sekä vokatiivi). Esim. sanan deva (jumalolento, ym.) taivutus:

Yksikkö

nominatiivi  -- devas
akkusatiivi   -- devam
instrumentaali - devena
datiivi          -- devaaya
ablatiivi        -- devaat
genetiivi       -- devasya
lokatiivi        -- deve
(vokatiivi)    -- deva

Kaksikko

nominatiivi, akkusatiivi, vokatiivi  -- devau
instrumentaali, datiivi, ablatiivi   -- devebhyaam
genetiivi, lokatiivi                    -- devayos

Monikko

nom, vok.   -- devaas
akk.          -- devaan
instrumentaali -- devais
datiivi, ablatiivi -- devebhyas
genetiivi -- devaanaam
lokatiivi  -- deveSu

Kaksikko eli duaali tuntuu usein olevan erittäin kätevä, ehkä
varsinkin erittäin kompaktissa suutra-tyylissä. Sijoista suutrissa
ylivoimaisesti merkittävin on ablatiivi. Se vastaa usein suomen
elatiivia tai ablatiivia, esim. nagaram (kaupunki) -- nagaraat (kaupungista).
Suutrissa se taitaa useimmiten osoittaa jonkinlaista syy-seuraus -suhdetta,
esim. saMyamaat (sanjamasta [seuraa sitä ja sitä]).

 :buck2:

Seuraavan suutran (II 48) aiheena on muuan etu, joka
ohjeenmukaisista aasanoista koituu:

tato dvandvaanabhighaataH (ilman sandhia: tataH; dvandva+anabhighaataH)

Idän viisautta: Silloin ei jouduta kosketuksiin kaksinaisuuden kanssa.

Heikki Uusitupa: Silloin vastakohtaisuuksien leikki ei enää järkytä tasapainoamme.

I. K. Taimni: From that [tataH] no assaults [an_abhighaataH] from the pairs
of opposites [dvandva].

Ultrakirjaimellinen "käännösyritys": Siitä (tataH) kaksinaisuus-ei_hyökkäys (dvandva-an_abhighaataH)

Pairs of opposites ovat esimerkiksi kylmyys  ja kuumuus, ilo ja suru, jne.
   
 ;D :-[

Taas on käsillä "ihana" viikonloppu meille, joille C2H5OH ei enää
maistu. Vettä tulee kuin E:n peestä! Jotenkin täytyy yrittää tappaa
aikaa. Koska keli on niin kostea, lienee perusteltua kirjoittaa rutikuiva
"essee" sanskriitin (nykyään hyväksytään tiettävästi myös enkuhtava muoto
"sanskritin") fonologiasta ja translitteraatiosta.

Nonnih. Sanskriittia kirjoitetaan nykyään pääasiassa ns. devanaagarii -kirjoituksella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Devanagari

Muuan suosittu devanaagariin translitteraatiotapa on nimeltään
Harvard-Kyoto convention (HK):

http://en.wikipedia.org/wiki/Harvard-Kyoto

Useimmat sanskriitille ominaiset äänteet, joille ei ole omaa merkkiä
latinalaisessa aakkostossa, merkitään HK:ssa "isolla" kirjaimella eli
versaalilla. Tällaisia ovat vaikkapa ns. serebraaliset eli retrofleksit
äänteet. Wikin mukaan niitä äännettäessä kielen kärki koskettaa
kovaa kitalakea. Esimerkiksi sanskriitin serebraalista ännää (HK: N)
äännettäessä kielen kärkeä viedään hieman taaksepäin verrattuna
"normaalin" dentaalisen tai alveolaarisen ännän ääntämiseen.
(Juuri tuo foneettinen piirre lienee se, mikä saa intialaisten puhuman
englannin kuulostamaan "funnyltä".)

Sanskriitissa on suomen tavoin vokaalien kvantiteetti eli pituus
tärkeä distinktiivinen eli merkitystä erottava foneettinen piirre.
(Foneettisia piirteitä kuten vokaalin kvantiteetti tai sävelkorkeuden
muutos, joka on tärkeä mm. kiinan kielessä, kutsutaan nimellä
suprasegmentaalifoneemit.)

Suomen kielestä voidaan ottaa esimerkiksi vokaalikvantiteetin
vaihtelun tärkeydestä vaikkapa sanapari tuli - tuuli. On helppo
huomata että ainoa ero noiden sanojen välillä on u-vokaalin
pituus, joka aiheuttaa merkityseron. Jossakin muussa kielessä,
jossa vokaalin pituus ei ole distinktiivinen eli merkitystä erottava
foneettinen ominaisuus, vokaalin pituus voisi vastaavanlaisessa
sanaparissa olla vaikkapa tyylillinen tehokeino, koska vaaraa
merkityksen muuttumisesta vokaalin pituuden muuttumisen
myötä ei olisi. Sanskriitissa vastaavanlainen pari on esimerkiksi
sama (sama-citta: "sama-mielinen", even-minded) - saama
(saama-veda: laulettu veda). - Harvard-Kyoto'ssa pitkät
vokaalit merkitään versaalilla. Toinen suosittu tapa on merkitä
pitkä vokaali kahdella samanlaisella peräkkäisellä vokaalimerkillä,
kuten suomessa, esim. prANa tai praaNa.

Tuo pohjustuksen jälkeen on hyvä heittää vähän läppää praaNasta,
joka lienee monille tuttu käsite. Cologne Digital Sanskrit Lexicon,
joka perustuu pääasiassa Monier Monier-Williams'in sanakirjaan, sanoo
praaNasta seuraavaa (tuo on hankalaa lukea erinäisien ohjausmerkkien
vuoksi, mutta ei riitä nyt puhti ruveta editoimaan sitä luettavampaan
muotoon):

prANa 2 m. (ifc. f. %{A} ; for 1. see under %{prA} , p. 701) the breath of life , breath , respiration spirit vitality ; pl. life RV. &c. &c. (%{prA7NAn} with %{muc} or %{hA} or %{pari-} %{tyaj} , `" to resign or quit life "' ; with %{rakS} , `" to save lñlife "' ; with %{ni-han} , `" to destroy lñlife "' ; %{tvam@me@prA7NaH} "' , thou art to me as dear as lñlife "' ; often ifc. ; cf. %{pati-} , %{mA7na-pr-}) ; a vital organ vital air (3 in number , viz. %{prA7Na} , %{apA7na} and %{vyAna} AitBr. TUp. Sus3r. ; usually 5 , viz. the preceding with %{sam-Ana} and , %{yd-Ana} S3Br. MBh. Sus3r. &c. cf. MWB. 242 ; or with the other vital organs 6 S3Br. ; or 7 AV. Br. Mun2d2Up. ; or 9 AV. TS. Br. ; or 10 S3Br. ; pl. the 5 organs of vitality or sensation , viz. %{prA7Na} , %{vAc} , %{cakSus} , %{zrotra} , %{manas} , collectively ChUp. ii , 7 , i ; or = nose , mouth , eyes and ears GopBr. S3rS. Mn. iv , 143) ; air inhaled , wind AV. S3Br. [705,2] ; breath (as a sign of strength). vigour , energy , power MBh. R. &c. (%{sarvaprA7Nena} or %{-prA7NaiH} , `" with all one's strength "' or , all one's heart "' ; cf. %{yathA-prA7Nam}) ; a breath (as a measure of time , or the tñtime requisite for the pronunciation of 10 long syllables = 1/6 Vina1d2ika1) Var. Aryabh. VP. ; N. of a Kalpa (the 6th day in the light half of Brahma1's month) Pur. ; (in Sa1m2khya) the spirit (= %{puruSa}) Tattvas. ; (in Veda7nts) the spirit identified with the totality of dreaming spirits Veda7ntas. RTL. 35 (cf. %{prANA7tman}) ; poetical inspiration W. ; myrrh L. ; a N. of the letter %{y} Up. ; of a Sa1man Ta1n2d2Br. (%{vasiSThasya@prA7NA7pA7nau} A1rshBr.) ; of Brahma1 L. ; of Vishn2u RTL. 106 ; of a Vasu BhP. ; of a son of the Vasu Dhara Hariv. ; of a Marut Ya1jn5. Sch. ; of a son of Dha1tr2i Pur. ; of a son of Vidha1tr2i BhP. ; of a R2ishi in the 2nd Manv-antara Hariv.

Sanan praaNa "juuri" on an:

an, aniti, anati breathe, live. -- {apa} breathe out or away. {ud} [[,]] breathe up, breathe away. {pra} breathe in, respire, live. C. revive. {vi} breathe, breathe through. {sam} breathe, live. {anusam} breathe after.

Kuten huomaamme juuren 'an' perusmerkitys lienee 'hengittää'.
Siitä voidaan muodostaa mm. nomini 'aana':

 Ana m. (fr. %{an}) , face [NBD.] ; mouth ; nose [Sa1y.] RV. i , 52 , 15 ; exhaling the breath through the nose T. ; inhalation , breath inspired , breathing , blowing L. 

Kun tuohon nominiin lisätään etuliitteitä eli prefiksejä (pra, apa, ud, sam, vi),
saadaan nimet käsitteille, joita enkuksi taidetaan kutsua nimellä "vital airs":
praaNa, apaana, udaana, samaana, vyaana (vi + aana > vyaana).
(Syy, miksi sanassa 'praaNa' n-äänne muuttuu serebraaliseksi N-äänteeksi,
on, niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin, sitä edeltävä
r-äänne, huolimatta väliin tulevasta pitkästä vokaalista...)

...jatkuu jos jatkuu...

 :buck2:

Kirjoitin juuri pörssin avautumista odotellessa melkoisen litanian
sanskriitin sandhista, ja menin painamaan vahingossa F5:tä,
joka heitti koko himskatin tekstin /dev/nulliin. Olikohan tuo
merkki siitä, että tämä "luentosarja" on parasta lopettaa...?

 :idiot2:

Seuraava suutra II 49, "käsittelee" praaNaayaamaa (useimmiten kirjoitettuna
ilman pitkiä vokaaleita: pranayama; kenties jopa pranajama).
Se menee näin:

tasmin sati shvaasa-prashvaasayor gati-vicchedaH praaNaayaamaH.
(ääntämisvinkkejä: prashvaasajoor, vitsheedaf, praanaajaamaha)

Taimnin englanninnos:

This [aasana: prayatna-shaithilya, ananta-samaapatti - side] having
been (accomplished) praanaayaama which is cessation of inspiration
and expiration (follows).

IV: Siinä (asennossa) estetään sisään- ja uloshengityksen virtaus
harjoittamalla praaNaayaamaa.

(Huom! Alkutekstissä ei ole verbiä 'harjoittaa' sen paremmin kuin
mitään muutakaan verbiä eli teonsanaa.)

HU: Seuraavaksi tulevat hengitysharjoitukset, mitkä pysäyttävät
hengitylksen virtauksen ja lisäävät elinvoimaa.

(Alkutekstissä ei ole ainakaan eksplisiitisti mainittu elinvoiman
lisääntymistä, mutta se sisältynee käsitteeseen 'praaNaayaama...)

Useimmat auktoriteetit ilmeisesti katsovat että praaNaayaama on sandhi
sanoista 'praaNa' ja 'aayaama'.

 prANa m. breath, esp. vital breath, vitality; wind, esp. one of the winds in the human body; pl. life, the vital organs or organs of sensation.

AyAma m. stretching , extending RPra1t. Sus3r. &c. ; restraining , restrained , stopping  Mn. MBh. Bhag. &c. ; expansion , length (either in space or time) , breadth (in mensuration) Sus3r. A1s3vGr2. R. Megh. &c.

II 50:

baahyaabhyantara-stambha-vRttir desha-kaala-saMkhyaabhiH paridRSTo
diirgha-suukSmaH

(sandhit "purettuna": baahya+aabhyantara-stambha-vRttiH; desha-kaala-
saMkhyaabhiH paridRSTaH; diirgha-suukSmaH)

Taimni:

(It is in) external [baahya], internal [aabhyantara < aabhi + antara] or
 suppressed [stambha] modification [vRttiH]; is regulated [pari-dRSTaH]
by place [desha], time [kaala] and number [saMkhyaa-bhiH: monikon instrumentaalin pääte on "-bhiH", joka tulee kuvitella liitetyksi myös sanoihin 'desha' ja 'kaala'], (and becomes progressively) prolonged [diirgha-] and
subtle [suukSmaH].

IV: Uloshengitys ja sisäänhengitys ja pidättäminen tehdään pidennetyiksi
ja ohuiksi säätelemällä aikaa, paikkaa ja lukumäärää.

HU: Elinvoima lisääntyy säätelemällä uloshengitystä tai sisäänhengitystä, tai
hengityksen keskivirtausta[?höh].  Riippuen hengityksen määrästä sekä
pidättämisen pituudesta ja taajuudesta, hengitys muuttuu hitaaksi
ja hienojakoiseksi.

Kappas vaan! Tuossa olivatkin mielestäni kahden seuraavan suutran ydinkohdat
käsiteltyinä...

 ;)

Suureen ja suureen...No joo, voihan se merkitykseltään olla aivan käsittämättömän
suuri niille, jotka siitä diggaa. ´Tässä on kaikki yoga-suutrat, ITRANS-tyyliin
translitteroituina eli siirrettyinä devanaagarii-kirjoituksesta "meikäläiseen":

atha yogaanushaasanam.h .. 1..
yogashchittavR^ittinirodhaH .. 2..
tadaa drashhTuH svaruupe.avasthaanam.h .. 3..
vR^ittisaaruupyam.h itaratra .. 4..
vR^ittayaH paJNchatayyaH klishhTaa aklishhTaaH {\englfont.h }  .. 5..
pramaaNaviparyayavikalpanidraasmR^itayaH .. 6..
pratyakshaanumaanaagamaaH pramaaNaani .. 7..
viparyayo mithyaaGYaanam.h atadruupapratishhTham.h .. 8..
shabdaGYaanaanupaatii vastushuunyo vikalpaH .. 9..
abhaavapratyayaalambanaa vR^ittirnidraa .. 10..
anubhuutavishhayaasa.npramoshhaH smR^itiH .. 11..
abhyaasavairaagyaabhyaa.n tannirodhaH .. 12..
tatra sthitau yatno.abhyaasaH .. 13..
sa tu diirghakaalanairantaryasatkaaraasevito dR^iDhabhuumiH .. 14..
dR^ishhTaanushravikavishhayavitR^ishhNasya vashiikaarasa.nGYaa vairaagyam.h
.. 15..
tatpara.n purushhakhyaaterguNavaitR^ishhNyam.h .. 16..
vitarkavichaaraanandaasmitaaruupaanugamaat.h sa.npraGYaataH .. 17..
viraamapratyayaabhyaasapuurvaH sa.nskaarasheshho.anyaH .. 18..
bhavapratyayo videhaprakR^itilayaanaam.h .. 19..
shraddhaaviiryasmR^itisamaadhipraGYaapuurvaka itareshhaam.h .. 20..
tiivrasa.nvegaanaam.h aasannaH .. 21..
mR^idumadhyaadhimaatratvaat.h tato.api visheshhaH .. 22..
iishvarapraNidhaanaad.h vaa .. 23..
kleshakarmavipaakaashayairaparaamR^ishhTaH purushhavisheshha iishvaraH
.. 24..
tatra niratishaya.n sarvaGYtvabiijam.h .. 25..
sa puurveshhaam.h   api guruH kaalenaanavachchhedaat.h .. 26..
tasya vaachakaH praNavaH .. 27..
tajjapastadarthabhaavanam.h .. 28..
tataH pratyakchetanaadhigamo.apyantaraayaabhaavashcha .. 29..
vyaadhistyaanasa.nshayapramaadaalasyaaviratibhraantidarshanaalabdhabhuu-
mikatvaanavasthitatvaani chittavikshepaaste.antaraayaaH .. 30..
duHkhadaurmanasyaaN^gamejayatvashvaasaprashvaasaa vikshepasahabhuvaH .. 31..
tatpratishhedhaartham.h ekatattvaabhyaasaH .. 32..
maitriikaruNaamuditopekshaNaa.n
sukhaduHkhapuNyaapuNyavishhayaaNaa.n bhaavanaatashchittaprasaadanam.h .. 33..
prachchhardanavidhaaraNaabhyaa.n vaa praaNasya .. 34..
vishhayavatii vaa pravR^ittirutpannaa manasaH sthitinibandhinii .. 35..
vishokaa vaa jyotishhmatii .. 36..
viitaraagavishhaya.n vaa chittam.h .. 37..
svapnanidraaGYaanaalambana.n vaa .. 38..
yathaabhimatadhyaanaad.h vaa .. 39..
paramaaNu paramamahattvaanto.asya vashiikaaraH .. 40..
kshiiNavR^itterabhijaatasyeva maNergrahiitR^igrahaNagraahyeshhu
tatsthatadaJNjanataasamaapattiH .. 41..
tatra shabdaarthaGYaanavikalpaiH sa.nkiirNaa savitarkaa samaapattiH
.. 42..
smR^itiparishuddhau svaruupashuunyevaarthamaatranirbhaasaa   
nirvitarkaa .. 43..
etayaiva savichaaraa nirvichaaraa cha suukshmavishhayaa vyaakhyaataa .. 44..
suukshmavishhayatva.n chaaliN^gaparyavasaanam.h .. 45..
taa eva sabiijaH samaadhiH .. 46..
nirvichaaravaishaaradye.adhyaatmaprasaadaH .. 47..
rta.nbharaa tatra praGYaa .. 48..
shrutaanumaanapraGYaabhyaam.h anyavishhayaa   visheshhaarthatvaat.h .. 49..
tajjaH sa.nskaaro nyasa.nskaarapratibandhii .. 50..
tasyaapi nirodhe sarvanirodhaan.h nirbiijaH samaadhiH   .. 51..

iti pataJNjalivirachite yogasuutre prathamaH samaadhipaadaH . 

\addline

dvitiiyaH saadhanapaadaH .

tapaHsvaadhyaayeshvarapraNidhaanaani kriyaayogaH .. 1..
samaadhibhaavanaarthaH kleshatanuukaraNaarthashcha .. 2..
avidyaasmitaaraagadveshhaabhiniveshaaH kleshaaH   .. 3..
avidyaa kshetram.h uttareshhaa.n prasuptatanuvichchhinnodaaraaNaam.h .. 4..
anityaashuchiduHkhaanaatmasu nityashuchisukhaatmakhyaatiravidyaa .. 5..
dR^igdarshanashaktyorekaatmatevaasmitaa .. 6..
sukhaanushayii   raagaH .. 7..
duHkhaanushayii   dveshhaH .. 8..
svarasavaahii vidushho.api tathaaruuDho bhiniveshaH .. 9..
te pratiprasavaheyaaH suukshmaaH .. 10..
dhyaanaheyaastadvR^ittayaH .. 11..
kleshamuulaH karmaashayo dR^ishhTaadR^ishhTajanmavedaniiyaH .. 12..
sati muule tadvipaako jaatyaayurbhogaaH .. 13..
te hlaadaparitaapaphalaaH puNyaapuNyahetutvaat.h .. 14..
pariNaamataapasa.nskaaraduHkhairguNavR^ittivirodhaach cha duHkham.h
eva sarva.n vivekinaH .. 15..
heya.n duHkham.h anaagatam.h .. 16..
drashhTR^idR^ishyayoH sa.nyogo heyahetuH .. 17..
prakaashakriyaasthitishiila.n bhuutendriyaatmaka.n bhogaapavargaartha.n
dR^ishyam.h .. 18..
visheshhaavisheshhaliN^gamaatraaliN^gaani   guNaparvaaNi   .. 19..
drashhTaa dR^ishimaatraH shuddho.api pratyayaanupashyaH .. 20..
tadartha eva dR^ishyasyaatmaa .. 21..
kR^itaartha.n prati nashhTam.h apyanashhTa.n tadanyasaadhaaraNatvaat.h .. 22..
svasvaamishaktyoH svaruupopalabdhihetuH sa.nyogaH .. 23..
tasya heturavidyaa .. 24..
tadabhaavaat.h sa.nyogaabhaavo haana.n. tad.hdR^isheH kaivalyam.h .. 25..
vivekakhyaatiraviplavaa haanopaayaH .. 26..
tasya saptadhaa praantabhuumiH praGYaa .. 27..
yogaaN^gaanushhThaanaad.h ashuddhikshaye GYaanadiiptiraa
vivekakhyaateH .. 28..
yamaniyamaasanapraaNaayaamapratyaahaaradhaaraNaadhyaanasamaadhayo.ashhTaava
aN^gaani .. 29..
ahi.nsaasatyaasteyabrahmacharyaaparigrahaa   yamaaH .. 30..
jaatideshakaalasamayaanavachchhinnaaH   saarvabhaumaa mahaavratam.h .. 31..
shauchasa.ntoshhatapaHsvaadhyaayeshvarapraNidhaanaani niyamaaH .. 32..
vitarkabaadhane pratipakshabhaavanam.h .. 33..
vitarkaa hi.nsaadayaH kR^itakaaritaanumoditaa lobhakrodhamohapuurvakaa
mR^idumadhyaadhimaatraa duHkhaaGYaanaanantaphalaa iti
pratipakshabhaavanam.h .. 34..
ahi.nsaapratishhThaayaa.n tatsannidhau vairatyaagaH .. 35..
satyapratishhThaayaa.n kriyaaphalaashrayatvam.h .. 36..
asteyapratishhThaayaa.n sarvaratnopasthaanam.h .. 37..
brahmacharyapratishhThaayaa.n viiryalaabhaH .. 38..
aparigrahasthairye janmakatha.ntaasa.nbodhaH .. 39..
shauchaat.h svaaN^gajugupsaa parairasa.nsargaH .. 40..
sattvashuddhisaumanasyaikaagr.hyendriyajayaatmadarshanayogyatvaani 
cha .. 41..
sa.ntoshhaad.h anuttamaH   sukhalaabhaH .. 42..
kaayendriyasiddhirashuddhikshayaat.h tapasaH .. 43..
svaadhyaayaad.h ishhTadevataasa.nprayogaH .. 44..
samaadhisiddhiriishvarapraNidhaanaat.h .. 45..
sthirasukham.h aasanam.h .. 46..
prayatnashaithilyaanantasamaapattibhyaam.h   .. 47..
tato dvandvaanabhighaataH .. 48..
tasmin.h sati shvaasaprashvaasayorgativichchhedaH praaNaayaamaH .. 49..
baahyaabhyantarastambhavR^ittiH  deshakaalasa.nkhyaabhiH
paridR^ishhTo diirghasuukshmaH .. 50..
baahyaabhyantaravishhayaakshepii chaturthaH .. 51..
tataH kshiiyate prakaashaavaraNam.h .. 52..
dhaaraNaasu cha yogyataa manasaH .. 53..
svasvavishhayaasa.nprayoge chittasya svaruupaanukaara   ivendriyaaNaa.n
pratyaahaaraH .. 54..
tataH paramaa vashyatendriyaaNaam.h .. 55..

iti pataJNjalivirachite yogasuutre dvitiiyaH saadhanapaadaH .

\addline

tR^itiiyaH vibhuutipaadaH .

deshabandhashchittasya dhaaraNaa .. 1..
tatra pratyayaikataanataa dhyaanam.h .. 2..
tad.h evaarthamaatranirbhaasa.n svaruupashuunyam.h iva samaadhiH .. 3..
trayam.h ekatra sa.nyamaH .. 4..
tajjayaat.h praGYaa.a.alokaH .. 5..
tasya bhuumishhu viniyogaH .. 6..
trayam.h antaraN^ga.n puurvebhyaH .. 7..
tad.h api bahiraN^ga.n nirbiijasya .. 8..
vyutthaananirodhasa.nskaarayorabhibhavapraadurbhaavau
nirodhakshaNachittaanvayo nirodhapariNaamaH .. 9..
tasya prashaantavaahitaa sa.nskaaraat.h .. 10..
sarvaarthataikaagratayoH kshayodayau chittasya samaadhipariNaamaH .. 11..
tataH punaH   shaantoditau tulyapratyayau
chittasyaikaagrataapariNaamaH .. 12..
etena bhuutendriyeshhu dharmalakshaNaavasthaapariNaamaa vyaakhyaataaH
.. 13..
shaantoditaavyapadeshyadharmaanupaatii dharmii .. 14..
kramaanyatva.n pariNaamaanyatve hetuH .. 15..
pariNaamatrayasa.nyamaad.h atiitaanaagataGYaanam.h .. 16..
shabdaarthapratyayaanaam.h itaretaraadhyaasaat.h sa.nkaraH.
tatpravibhaagasa.nyamaat.h sarvabhuutarutaGYaanam.h .. 17..
sa.nskaarasaakshatkaraNaat.h puurvajaatiGYaanam.h .. 18..
pratyayasya parachittaGYaanam.h .. 19..
na cha tat.h saalambana.n,   tasyaavishhayiibhuutatvaat.h .. 20..
kaayaruupasa.nyamaat.h tadgraahyashaktistambhe
chakshuHprakaashaasa.nprayoge.antardhaanam.h .. 21..
etena shabdaadyantardhaanamuktam.h
sopakrama.n nirupakrama.n cha karma. tatsa.nyamaad.h aparaantaGYaanam,
arishhTebhyo vaa .. 22..
maitryaadishhu balaani .. 23..
baleshhu hastibalaadiini .. 24..
pravR^ittyaalokanyaasaat.h suukshmavyavahitaviprakR^ishhTaGYaanam.h .. 25..
bhuvanaGYaana.n suurye sa.nyamaat.h .. 26..
chandre taaraavyuuhaGYaanam.h .. 27..
dhruve tadgatiGYaanam.h .. 28..
naabhichakre kaayavyuuhaGYaanam.h .. 29..
kaNThakuupe kshutpipaasaanivR^ittiH .. 30..
kuurmanaaDyaa.n sthairyam.h .. 31..
muurdhajyotishhi siddhadarshanam.h .. 32..
praatibhaad.h vaa sarvam.h .. 33..
hR^idaye chittasa.nvit.h .. 34..
sattvapurushhayoratyantaasa.nkiirNayoH pratyayaavisheshho   bhogaH
paraarthatvaat.h svaarthasa.nyamaat.h   purushhaGYaanam.h .. 35..
tataH praatibhashraavaNavedanaadarshaasvaadavaartaa jaayante .. 36..
te samaadhaav upasargaa. vyutthaane siddhayaH .. 37..
bandhakaaraNashaithilyaat.h prachaarasa.nvedanaach cha chittasya
parashariiraaveshaH .. 38..
udaanajayaajjalapaN^kakaNTakaadishhvasaN^ga utkraantishcha .. 39..
samaanajayaat.h prajvalanam.h   .. 40..
shrotraakaashayoH sa.nbandhasa.nyamaad.h divya.n shrotram.h .. 41..
kaayaakaashayoH sa.nbandhasa.nyamaal laghutuulasamaapatteshchaakaashagamanam.h .. 42..
bahirakalpitaa vR^ittirmahaavidehaa. tataH prakaashaavaraNakshayaH
.. 43..
sthuulasvaruupasuukshmaanvayaarthavattvasa.nyamaad.hbhuutajayaH .. 44..
tato.aNimaadipraadurbhaavaH kaayasa.npat.h taddharmaanabhighaatashcha .. 45..
ruupalaavaNyabalavajrasa.nhananatvaani kaayasa.npat.h .. 46..
grahaNasvaruupaasmitaanvayaarthavattvasa.nyamaad.h indriyajayaH .. 47..
tato manojavitva.n   vikaraNabhaavaH pradhaanajayashcha .. 48..
sattvapurushhaanyataakhyaatimaatrasya sarvabhaavaadhishhThaatR^itva.n
sarvaGYaatR^itva.n cha .. 49..
tadvairaagyaadapi doshhabiijakshaye kaivalyam.h .. 50..
sthaanyupanimantraNe   saN^gasmayaakaraNa.n punaH
anishhTaprasaN^gaat.h .. 51..
kshaNatatkramayoH sa.nyamaadavivekaja.n GYaanam.h .. 52..
jaatilakshaNadeshairanyataa.anavachchhedaat.h tulyayostataH pratipattiH .. 53..
taaraka.n sarvavishhaya.n sarvathaavishhayam.h akrama.n cheti vivekaja.n
GYaanam.h .. 54..
sattvapurushhayoH shuddhisaamye kaivalyam.h iti   .. 55..

iti pataJNjalivirachite yogasuutre tR^itiiyo vibhuutipaadaH

\addline

chaturthaH kaivalyapaadaH .

janmaushhadhimantratapaHsamaadhijaaH siddhayaH .. 1..
jaatyantarapariNaamaH prakR^ityaapuuraat.h .. 2..
nimittam.h aprayojaka.n prakR^itiinaa.n. varaNabhedastu tataH kshetrikavat.h .. 3..
nirmaaNachittaanyasmitaamaatraat.h .. 4..
pravR^ittibhede prayojaka.n chittam.h ekam.h anekeshhaam.h .. 5..
tatra dhyaanajam.h anaashayam.h .. 6..
karmaashuklaakR^ishhNa.n yoginaH trividham.h itareshhaam.h .. 7..
tatastadvipaakaanuguNaanaam.h evaabhivyaktirvaasanaanaam.h .. 8..
jaatideshakaalavyavahitaanaam.h apyaanantarya.n,
smR^itisa.nskaarayoH ekaruupatvaat.h .. 9..
taasaam.h anaaditva.n chaashishho   nityatvaat.h .. 10..
hetuphalaashrayaalambanaiH sa.ngR^ihiitatvaad.h eshhaam.h abhaave tadabhaavaH
.. 11..
atiitaanaagata.n svaruupato.astyadhvabhedaad.h dharmaaNaam.h .. 12..
te vyaktasuukshmaa guNaatmaanaH .. 13..
pariNaamaikatvaad.h vastutattvam.h .. 14..
vastusaamye chittabhedaat.h tayorvibhaktaH   panthaaH .. 15..
na chaikachittatantra.n vastu tad.h apramaaNaka.n tadaa ki.n syaat.h .. 16..
taduparaagaapekshatvaat.h   chittasya vastu GYaataaGYaatam.h .. 17..
sadaa GYaataashchittavR^ittayastatprabhoH purushhasyaapariNaamitvaat.h .. 18..
na tat.h svaabhaasa.ndR^ishyatvaat.h .. 19..
ekasamaye chobhayaanavadhaaraNam.h .. 20..
chittaantaradR^ishye buddhibuddheratiprasaN^gaH smR^itisa.nkarashcha .. 21..
chiterapratisa.nkramaayaastadaakaaraapattau svabuddhisa.nvedanam.h .. 22..
drashhTR^idR^ishyoparakta.n chitta.n sarvaartham.h .. 23..
tadasa.nkhyeyavaasanaachitram.h api paraartha.n sa.nhatyakaaritvaat.h
.. 24..
visheshhadarshina aatmabhaavabhaavanaavinivR^ittiH   .. 25..
tadaa vivekanimna.n kaivalyapraagbhaara.n chittam.h .. 26..
tachchhidreshhu pratyayaantaraaNi sa.nskaarebhyaH .. 27..
haanam.h eshhaa.n kleshavaduktam.h .. 28..
prasa.nkhyaane.apyakusiidasya sarvathaavivekakhyaaterdharmameghaH
samaadhiH .. 29..
tataH kleshakarmanivR^ittiH .. 30..
tadaa sarvaavaraNamalaapetasya GYaanasyaa.anantyaajGYeyam.h alpam.h .. 31..
tataH kR^itaarthaanaa.n pariNaamakramaparisamaaptirguNaanaam.h
.. 32..
kshaNapratiyogii pariNaamaaparaantani{graa}.rhyaH kramaH .. 33..
purushhaarthashuunyaanaa.n guNaanaa.n pratiprasavaH kaivalya.n,
svaruupapratishhThaa vaa chitishaktireti   .. 34..
 
iti pataJNjalivirachite yogasuutre chaturthaH kaivalyapaadaH .

..  iti paataJNjalayogasuutraaNi ..

Kuulostaa siltä, että olet periaatteessa valmis joogalentäjäksi, mutta tuota
todella yksinkertaista tekniikkaa en suurin surminkaan ryhdy neuvomaan
täällä netissä. (Ja tuskin sen oppiminen onnistuisikaan pelkkää
 tekstiä lukemalla.) Silloin olisin vastuussa siitä, jos karmasi kypsyy sietämättömän
nopeasti, (useimmilla ihmisillä kuitenkin on aimo annos negatiivista karmaa)
kuten itselleni tuntui käyvän "lentokurssin" jälkeen. Siksi
en nykyään harrasta lentämistä kuin satunnaisesti, koska se on mielestäni
aivan liian voimakas tekniikka itselleni.

Tuo "näkökyky muuttuu" oli avainilmaus siihen, mitä edellä päättelin.
Yoga-suutrassa esimerkiksi "aatmaa"-ta eli 'itseä' kutsutaan nimellä
"draSTaa" eli 'näkijä'. Sanalla "itse" on tuossa hyvin spesiaali merkitys,
joka poikkeaa olennaisesti siitä, mitä useimmat ihmiset tarkoittavat
arkipuheessa "itsellä".

Joogassa yrittäminen (jonkinlaisen pinnistelyn merkityksessä) on lähes varma
tae epäonnistumiselle, oli sitten kysymys aasanain tekemisestä tai meditaatiosta...

Jos olen oikein ymmärtänyt, mitä mm. transsendenttisen meditaation kurssien
yhteydessä on opetettu, on jokseenkin tarpeetonta miettiä miten
sitä tilaa voi hyödyntää, koska hyödytät automaattisesti itseäsi ja jopa
(ainakin) lähiympäristöäsi parhaiten vain olemalla tuossa tilassa.

Mihinkä saMyaman eli sanjaman teho sitten oikein perustuu?
Käsittääkseni se perustuu vähän samantapaiseen ilmiöön kuin
LASER. Taskulampulla on turha yrittää leikata terästä. Eipä
tuo taida onnistua edes kuinka voimakkaalla suurennuslasilla
tahansa valoa yhteen pisteeseen kohdistamalla. Mutta kun
valo saadaan koherentiksi, sen teho lisääntyy älyttömän paljon.
Niinpä (juuri tuon tsekkasin) esim CO2 -laserilla teräksen leikkaaminen
ilmeisesti onnistuu.

Noh, sanjama taitaa olla ajatuksille vähän kuin laserlaitteisto on valonsäteelle.
Se mahdollisesti jollakin tavalla synkronoi ajatuksen "värähtelyt", ja
kohdistaa ne yhteen pisteeseen (ekaagrataa < eka + agrataa). Tällöin
ajatuksen voima lisääntyy eksponentiaalisesti, ja kaikenlaisia fantsuja jutskia voidaan
saada aikaiseksi!

 :angel:

Tulin lopulta siihen tulokseen, että jos joogasuutrat kiinnostavat
on parasta tutustua niihin sellaisen henkilön opastamana, joka
on perehtynyt niihin ilmeisesti melko syvällisesti.
Tälläinen tyyppi on mielestäni esimerkiksi "swamij", jonka
saitilla on melko perusteellinen ja havainnollinen esitys Patañjalin opuksesta:

http://www.swamij.com/index-yoga-meditation-yoga-sutras.htm