Astro Foorumi

Heipähei!

Kyselempä osaisiko joku kertoa mitä tapahtui tai jos jollain olisi samanlaisia kokemuksia.

Menin eilen nukkumaan ja ajattelin hieman hiljentyä ja mietiskellä. Pyysin mielessäni johdatusta epäselviin asioihin. Samassa alkoi otsassani, kolmannen silmän kohdalla, tuntua voimakas vedon tunne. Kuin joku olisi imukupilla vetänyt otsasta.  ???
Tunne tuntui kitalaessa ja leuassa asti, kuin niitäkin olisi vedetty kohti otsan "imukuppia". Tuntui hieman häijyltä, mutta toisaalta ei.
Tämä loppui lyhyeen koska jouduin pomppaamaan sängystä ylös muista syistä. Kun tulin takaisin tunne ei tullut uudelleen.

Mistä oli kyse? Ei ole ennen tullut noin voimakasta tunnetta. Lievempää kutinaa ja "pyörimistä" on otsassa ollut.

Kiitos jos joku voi selventää asiaa.  :smitten:

Kyllä se ihan normaalilta kolmannen silmän aktivoitumiselta kuulostaa. Minulla tuo imukuppitunne on otsassa normaali tunne ja tulee HETI, kun vähänkin ajattelen kolmasta silmääni (imukuppitunne tuntuu nytkin, kun aiheena on kolmas silmä).

Koska pyysit johdatusta ongelmiisi ja heti sen jälkeen sait vahvan tunteen kolmanteen silmääsi käsittäisin tämän asian niin, että ongelma liittyy jotenkin kolmannen silmän edustamiin asioihin Ratkaisu löytyisi siis sieltä.
Ketjusta Nyt sitten chakrat balanssiin! (https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=19078.0) löytyy kattavasti tietoja eri chakrojen ominaisuuksista. Sinne vaan sitten kyyläämään Kolmannen silmän edustamia juttuja ja pohtimaan miten se viittaisi ongelmiisi ja niiden ratkaisuun ;D

Juuh..

eipä ole aikoihin tapahtunut mulle, mutta muistan miltä se tuntui. Se oli minusta lähinnä ..... rentouttavaa tavallaan, vaikka tuntuikin oudolta.

Silloin minulla oli onneksi sellainen "opas", jonka kanssa pystyin keskustelemaan näistä asioista erittäin vapaasti, joten se tuntui sitten loppujen lopuksi enemmänkin lahjalta, jonka olin saanut.

jos nyt niin voi sanoa..

 :)

Heh.

A

Kiitos AthaMaarit!

En tiedä liittyykö tämä mitenkään tähän asiaan, mutta kerronpahan kuitenkin.

Poikani (kohta 4v) oli hieman sairaana eilen ja makaili mahakipuisena keittiön lattialla patjalla. Katseli kattolamppua ja sanoi valojen vaihtavan väriä kun niitä katselee.
Kuulemma tulivat kirkkaan punaisiksi.  ???
Hetken päästä kertoi että lamput mäsähtää alas. Kyselin uteliasuuttani tarkemmin. Poika selitti että kun isi ja äiti menee töihin ja hän tarhaan, niin lamput ja koko talo mäsähtää alas...
Jatkoin kyselyä ja tiedustelin oliko talossa muita kuin me kolme. Sanoi että rakennusmies tulee rakentamaan talon uudelleen.

Tämä keskustelu todella jäi vaivaamaan mieltäni. Näkikö poika jonkun enteen vai puhuiko vaan lämpimikseen höpöjä?
Poika oli tätä ennen ottanut lyhyet torkut, enkä meinannut saada häntä millään hereille.

Hänellä on kyllä vilkas mielikuvitus ja puhuu hieman "pehmoisia" muutenkin, mutta ei ikinä tällaistä stooria.  :o

Joskus jää tuijottamaan ihmisiä poissaolevan näköisenä. katsoo kohti, mutta jotenkin läpi. Olen miettinyt että näkeeköhän auroja?

Sivusi nyt hieman aihetta, mutta tuli mieleeni äskön kun mietin kolmatta silmää.  :smitten:

Olen kuullut sanottavan, että lapset näkevät herkemmin auroja.

Lisäksi. Eikö sellasista "uuden ajan lapsista" (höh, kun en musita sitä, miksikä niitä kutsuttiin) ole ollut puhetta jo jonkin aikaa.

Uskon itse, että lapset ovat voimakkaammin yhdetydessa "muuhun maailmaan"....

Tiedä häntä.

Aika normaalia tollanen kuitenkin on. Et ole ensimmäinen vanhempi, joka pohtii asiaa.

A

Vehmis, tuo poikasi kertoma tarina voisi olla muisto menneestä elämästä, tosin sillä poikkeuksella, että entisen elämänsä vanhempien ja minuuden sijaan hän heittää siihen mukaan sinut, miehesi ja itsensä nykyisyydessä. Uskoisin, varsikin kun poikasi on vielä noin nuori ja herkässä tilassa, että jossakin elämässä hänen ja vanhempien ollessa muualla (esim. vanhemmat töissä, hän leikkimässä) kotitalo on mäsähtänyt alas. Sitä on voinut ennustaa lamppujen irtoaminen katosta - ehkä talon kattorakennelma on ollut hutera ja tullut alas. Rakennusmies kuitenkin tulee paikalle korjaamaan talon ja tekee tilalle uuden. Jotenkin mieleeni nousee kuva kivisestä talosta, joka luuhistuessaan menee niin tomuksi, ettei sitä saa korjattua vaan paikalle on tehtävä uusi rakennus.

Punainen väri viittaa alimmaiseen chakraan ja auraan sitä ilmenee esimerkiksi vihan, rakastumisen tai sairastumisen myötä.

Poika varmaan myös näkee auroja, sillä on se luontaista pienille lapsille. Vauvatkin katsovat aina yleensä ohitse kuin suoraan silmiin. Silloin he keskittyvät auraan. Kun vauva pelkää jotakuta kyse on vain siitä, että tuolla henkilöllä on aivan erilainen aura kuin vanhemmilla ja lapsi vierastaa vierasta auraa. Tai sitten vieras on muuten vain mätä ja se heijastuu auraan ;D

Hei AthaMaarit!

Mielenkiintoinen tuo mielikuvasi kivitalosta.
Poika nimittäin puhuu jatkuvasti omasta tiilitalostaan. Me asumme hirsitalossa.
Kertoo usein menevänsä kotiin tiilitaloon. On jopa neuvonut ajoreitin sinne useaan kertaan.
Uudessa päiväkodissakin kysyivät asummeko tiilitalossa kun poika aina siitä puhuu...  ;D

Vieläkö katselet menneitä elämiä kuvista? Kiinnostaisi kovsti tietää onko niissä yhtäläisyyttä pojan puheisiin nykyelämässä.

En katsele enää menneitä elämiä. Ne veivät enemmän aikaa ja energiaa kuin osaisin odottaa, joten keskityn vain noiden korttien/riimujen/kirjan sivujen katsomiseen.

Mutta, koska sieltä tiilitalokin pomppaa, niin kyllä se on selkeästi menneen elämän  muisto. Kannattaa myötäillä poikaa ja kysellä lisää aina, kun hän alkaa puhua aiheesta. Menneiden elämien muistaminen ja vastaava alkaa hävitä siinä kouluiän kynnyksellä, kunnes se taas murrosiän jälkeen alkaa ehkä palailla, jos nyt mennään noin normaalia reittiä tämän ajatuksen kanssa.

Pikkusiskonikin puheli jatkuvasti 4-vuotiaana, ettei asu meillä. Automatkoilla hän hoki tuota ihan eniten ja osoitti melkein jokaista vastaantulevaa taloa "minä en asu meillä, minä asun tuossa talossa". Itse hän ei nykyään muista tuosta kaudesta mitään.

Tuo fiilis tuli regressiossa viimeksi, kyllä se on se 3. silmä. Ehkäpä sinä alat saada mielenkiintoisia muistoja ja elämässä aukeaa uusia kokemuksia, tuttavuuksia jne!

sa pyörteessä  :smitten:

Oli tuossa sopivan hiljainen hetki ja päätin kokeilla saanko yhteyttä johonkin.
Pyysin ihan yleisesti (en keneltäkään tietyltä) shakrojen tasapainoitusta. Tunsin kuinka jokainen shakra käytiin läpi vuorotellen. Se oli ihana tunne.  :smitten:

Yhtys alkaa näköjään toimia!  ;D

Tästä on hyvä jatkaa.

Ja kiitos kaikille kommentoineille!  :smitten:

Samaista vetoa minäkin olen tuntenut, kun olen yöpuvulle mennessä meditoinut ja chakroja käsitellyt. Tuntui kun itseä olisi vedetty alaspäin ja otsasta taas kiskottu ylöspäin, mikäli makuulla olen. Hassu tunne, mutta kuulunee asiaan.  ;)