Astro Foorumi

Päivän oivallus( http://www.namaste.fi/ajatus.html ):

Elä hengityksen tahdissa.
Kun hengität sisään, saat.
Kun hengität ulos, annat.
Kun hengität sisään,
otat vastaan.
Kun hengität ulos,
päästät irti.


Voidaanko hengitystekniikalla vaikuttaa ajatteluun, tunne-elämään ja mielialaan?
Tulisiko ihmisen olla kontrolloimatta hengittämistään vaiko ohjata sitä tietoisesti,
ts. onko hengitys tahdosta riippumaton ja/vai tahdonalainen toiminto?

Minkälaisia kokemuksia teillä on hengittämisestä?

:)

Tahdon alainen ja itsenäinen systeemi  :smitten:
Itseäsi et voi kuristaa hengiltä, konkreettisesti pidättämällä tai käsilläsi, taju katoaa ennen sitä ja hengitys lähtee omiaan pelastamaan kehoa  :)
Hengityksellä voidaan tehostaa toimintaa, keskittymistä ja venytyksiä... tuolla lantionpohja lihakset ketjussa tästä jo sepustelin... hengityksen avulla mielikuvatkin saavat uutta pontta. Hmmm... voisiko tuon hengityksen rytmin rinnastaa luonnonrytmiin? Sademetsiähän on kuvattu pallomme keuhkoiksi... :angel:
Ilman ilman hengitystä haistasimmekokaan maailman kaikkia tuoksuja  :idiot2: ilman tuoksuja olisi myös makuaisti vajaa  :'(

Kokemus hengittämättömyydestä:

Lapseni 1-vuotis-syntymäpäivä vaihtui jo illaksi ja päivän touhuista ja vieraista väsyneenä mutta kiihtyneenä lapseni oli vielä hetken lattialla leikkien, ennen nukkumaanmenoa. Kirjoituspöydän kaappi oli auki ja sulkiessani sen se pamahtikin äänekkäästi lapseni pelästyessä paukahdusta. Itkemään alkoi poloinen, niin että tuli  affektikramppi :o Hän alkoi muuttua siniseksi kun ei henki kulkenut - minä nostan lattialta sängylle enkä tiedä mitä tehdä  :o Otan syliini eikä hengitä vieläkään, kävelen olohuoneeseen paniikissa lapseni mennessä aivan veltoksi sylissäni. Istahdan "kuollut" hengittämätön lapsi sylissäni ja soitan hätänumeroon, kerron sinne tilanteen - JOLLOIN lapsi virkoaa ja alkaa itkeä "normaalisti"  :'(  Hätäkeskuksen naisääni kertoo minulle affektikrampista ja sanoo, että ei mitään hätää, mutta lapsi saattaa olla tavallista väsyneempi - no olihan jo iltakin.
Siinä sitten rauhoituttuamme mentiin nukkumaan ja sen koommin aina itse PELKÄSIN kun tuli lapselle ISO itku, että josko TAAS menee "henki kramppiin" ja yritin tyynnytellä ja varmasti ihan liikaakin toppuutella niitä itkuja  :'( :'( :'( :'( :'(

SE OLI KAMALAA kun luulin hänen siihen syliini kuolevan.

Joogit ainakin ovat sitä mieltä, että hengitysharjoituksilla yhdessä asanien kanssa saadaan aikaan mielen ja kehon tasapaino. Hathajoogaan ainakin kuuluu pranayama (oikea hengitystekniikka)-harjoitukset.

Joogi Ramachakra on kirjoittanut aiheesta kirjankin; Hengittämisen taito   :)

Ippuska; voin ainoastaan kuvitella kokemustasi  :-\
Minun lapsistani yksi on ollut pienenä taipuvainen tukehtumaan kaikkeen ja on tullut heimlichin ote minulle tutuksi niinä vuosina.

Mutta hengityksestä sinänsä. Omaan ammattiini jo liittyen on hengitys tietyllä tavalla tullut tutuksi. Aikanaan kun vedin eräitä ryhmiä, siellä osallistujat sanoivat, että puheäänestäni kuulee, että hengitän palleahengitystä ja se tulee syvältä.
Itse en ole siihen tavallaan keskittynyt, vaan se on muuttunut ajan kanssa ihan elämän kokemuksien myötä ja toki myös koulutuksienikin myötä syväksi ihan automaattisesti muiden harjoitusten myötä.

Mutta nyt esim. kun olen melkoisessa tunnemylläkässä ja sydän aivan riekaleina voin huomata, että hengittämisen vaatii "työtä". Elänkö? Jaksanko? ...
Ja tosiaan olen viime aikoina keskittynyt kuuntelemaan sydäntä tai "haraa" ja siinä tulee ihan vahingossa tuo hengitys mukaan.. eri tavalla...
Ajatukset voi jättää taustalle....
Mutta tuo alkuperäinen kysymys....
Hmm... en tiiä.... pääasia että hengitän vielä toistaiseksi... :D

Kiitos rakas Tsuippaduippa myötätunnostasi  :angel:

Minullakin tuli heti mieleen ainakin kolme "tukehtumistilannetta". Hunaja aiheutti lapselleni pienenä sellaisen reaktion, nykyisinhän purkissa on jo kielto ettei alle 1v tai jotain.
Toisella kerralla oli liikaa broileria suussa ja kurkku liian pieni  ;)
Kolmannella rupesi nauramaan suu täynnä porkkanaa ja vetäisi henkeen, mutta sai samantien yskäistyä ne ulos  :angel:

Vähän samma här  8)

Hyvin sanottu - koitetaan muistaa hengitellä  :smitten:

    
Riitta Kokko:  Hengittäminen

Hengittäminen on kaiken toiminnan perusta. Sen vaikutukset tuntuvat sekä fyysisellä, emotionaalisella että henkisellä tasolla. Kuitenkin riittämätön hengitys on yleistä. Pikemminkin harvinaista on tavata aikuinen, jonka hengitys kulkee esteettömästi, on  syvää ja rauhallista. Väärä hengitys näkyy kehosta: jännittynyt vatsa, sisäänpäin kääntynyt rinta ja kumarat hartiat.
Solujen hapentarve riippuu niiden erikoistumisasteesta. Aivot ovat  hapen suurkuluttaja. Hermosto reagoikin ensimmäisenä hapen puutteeseen elimistön herkimpänä osana.
Stressitilanteissa ja tunnejännityksen pidättelyssä vedämme alitajuisesti alavatsan sisään, jolloin hengitys pinnallistuu. Jännittynyt ihminen hengittää pinnallisesti, rentoutuneen hengitys on syvää, rauhallista ja tasaista.

Hengityksen fyysiset vaikutukset:
- Aineenvaihdunnan perusta.
- Elinvoima lisääntyy, ihmisestä tulee uudella tavalla energinen.Tietoinen
hengittäminen ylläpitää korkeaa ja tasaista energiatasoa (vs. ”jojo-energia”).
- Hapensaannin lisääntymisestä yleiskunto kohenee; erityisesti kestävyyssuoritus paranee.
- Syvä hengitys (=hengitys liikuttaa alavatsaa) hoitaa sydäntä. (Keuhkojen alaosissa tiheämpi verisuonisto kuin ylempänä; sydän saa pumpattua yhdellä lyönnillä enemmän verta ja se on hapekkaampaa.)
- Pallean liikkeestä sisäelimet ja suolisto saavat hierontaa.
- Rentouttaa lihaksia.
- Lieventää kipua.
- Vähentää kehon happamuutta; vaillinaisesta uloshengityksestä sisään jäävä hiilidioksidi happamoittaa kehoa (voi lukea kasvoilta).
- Iho hyötyy paremmasta hengityksestä. Iho on kehon suurin myrkkyjä poistava elin. Vaillinainen hengitys kuormittaa ihon tehtävää. Hengitysharjoitukset saavat näyttämään ihon paremmalta.

Hengityksen psyykkiset ja henkiset vaikutukset
Tietoinen hengitys, hengitysharjoitukset
- Keskittymiskyky lisääntyy
- Auttaa pääsemään mietiskelevään tilaan
- Selkeyttää ja kirkastaa ajatuksia.
- Vahvistaa hermoja.
- Rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä. 
- Auttaa työstämään tunteita.
- Avaa luovuutta, intuitiota ja piileviä kykyjä.

Hengittäen saat elämästä irti enemmän!
Harjoitus:
Istu mukavasti selkä suorana silmät suljettuina. Rentouta keho ja tiedosta, miten maa kannattelee koko sen painoa.
Hengitä hitaasti ja syvään viiden minuutin ajan keskittyen tarkkailemaan hengityksen kulkua kehossa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta keskittyminen tekee siitä vaativan. Harjoitus on hyvin voimakas vaikutukseltaan.
http://personal.inet.fi/yritys/riitta.kokko/artikkelit/hengittaminen.html (http://personal.inet.fi/yritys/riitta.kokko/artikkelit/hengittaminen.html)

Kyllähän siis olen kokenut, että ainakin hengitystavalla on erittäin paljon merkitystä ja siihen voi paljon vaikuttaa itse. Se muuttuu itsestään, kun ihminen muuttuu ja päinvastoin.
Sen aloittaminen ja lopettaminen onkin sitten jo toinen juttu.  ::)

Tässä linkissä oli ihan mielenkiintoista juttua:
http://www.kolumbus.fi/seigikai/luettavaa/hengi.htm (http://www.kolumbus.fi/seigikai/luettavaa/hengi.htm)
Ki- hengitysmenetelmät

Keskittyminen merkitsee voimaa. Aivan kuin valonsäteet keskittämällä saavutetaan suuri teho (laser), vastaavasti henkisellä keskittymisellä voidaan synnyttää suuri voima. Vanha sanonta kuuluu: "Vahva tahto vie miehen läpi harmaan kiven." Ne ihmiset, jotka suorittavat merkittäviä tehtäviä, ovat aina sellaisia, joilla on kyky keskittää mielensä. Usko Jumalaan ja koko sydämestään rukoileminen on varmasti yksi tie mielen kokoamiseen. Historiasta löytyy useita esimerkkejä ihmisistä, joille luja usko on antanut suuret voimat. Hiljaa istuminen meditaatiossa, kuten tehdään zenissä tai joogassa, on erinomainen keino mielen kokoamiseksi. Opiskelija, joka on syventynyt tutkimukseensa tai henkilö, joka on innostunut työstään ovat esimerkkejä keskittyneistä ihmisistä.

Kuitenkin moni ihminen tässä maailmassa on kykenemätön keskittämään mielensä yhteen asiaan. Monet muut, vaikka pystyvät keskittymään tilapäisesti, ovat puolinaisia keskittymisessään. Kuten saattaa odottaa, keskittymiskyky vaatii harjoitusta.

Vaikka hengitys tapahtuu tiedostamatta ja automaattisesti, on oikealla hengitystavalla kuitenkin suuri vaikutus henkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin. Terve ihminen hengittää pitkin, voimakkain liikkein; sairas taas lyhyesti ja heikosti. Henkisesti vakaa hengittää rauhallisesti ja tasaisesti, kun taas hermostunut hengittää epäsäännöllisesti ja nykivästi. Voimme aina parantaa henkistä tasapainoamme ja säilyttää terveytemme kontrolloimalla ja parantamalla hengitystämme.

Tämä hengittäminen aiheena on nykyään lähellä sydäntäni  ;) siksikin, koska olen huomannut sen, että kun "joskus" öisin joudun kuuntelemaan naapereitani, vaikka haluaisin jo vaipua uneen, niin pidätän hengitystäni ja siitä se kamala olo vasta tuleekin  :o :idiot2: :knuppel2: :tickedoff: :uglystupid2:

Minkähänlaisen kodinkuvan laittaisin jääkaappini oveen, että saisi sinne myös yörauhan  ??? 8) 
*lähtee aarrekarttaa väsäämään*
 :smitten:

Kiitos, Jaspis mielenkiintoisista näkökulmistasi!
Kiinnostavana pidän myös tutkia, kuinka ihmisen kroppa hoitaa häntä pyörtymisen aikana ja kautta. - Mitä kaikkea siinä tapahtuukaan ja kuinka kehon toiminta tehostuu ja keskittyy olennaiseen
sillä aikaa kun "herzileijaan taju on kankaalla".

:)


Kiitos, Ippuska, tuosta termistä - muistan itse kokeneeni lapsuudessani noita affektikramppeja, joskaan ei ihan sentään "siniverisenä"!   :-[



Tuota en tiennytkään! Kiitos!  :)

Ja kiitos edellä antamistasi muistakin hengitystä koskevista tiedoista, Tsuippaduippa!  :P

Niin  :-\  onhan niitä muistoja minullakin sellaisia, että meillä lapsena kotona Töölössä EI SAANUT huutaa/itkeä, koska se olisi kuulunut naapuriin  :knuppel2:

Kerran pahoitin mieleni, kun olisin noin 3-4 vuotiaana halunnut kylpemään (amme oli sellainen IIISO ihana leijonantassuinen  :D ) , enkä päässytkään  :'(
MUTTA en myöskään saanut itkeä, vaan isäni uhkasi selkäsaunalla ja silloin muuttui hengitykseni NIKOTTELUKSI kun nielin sitä ISOA itkua. Sitä yhtä niistä ...  :'(

Ippuska, kuvauksesi avaa ymmärrystä sille, kuinka tärkeitä ja perustavia kokemuksia liittyykään hengittämiseen - miten paljon... onkaan kiinni hengittämisen muistoissa...

 :'(  :angel:

Kiitos Mika-Matti rakas - tämä onkin ollut minulle ihan "leelianlepotuoli"  :D :-* :angel: :smitten:

Hmm Kiitos M-M tästä ajatuksesta.  :)
Tämä on aika ajankohtainen aihe minulle. Olen juur kuulostellutkin viime päivinä tavallista enemmän hengitystäni. Ja sydäntäni. En kuitenkaan tullut ajatelleeksi noin, että hengittämiseen itseen voisi liittyä muistot... siis kuten nyt vaikka tunteisiin, hajuihin, tuoksuihin yms

Huomaan, että hengitän edelleen syvään, mutta se on työläämpää ja vaatii ponnistelua. Varsinkin rintakehä tuntuu kasaan painuneelta ja sen kohdalla joutuu tekemään enemmän "työtä".
Kiitos!  :smitten:

Muistin/huomasin, että olen kirjoittanut blogiini otsikolla; HENGITÄN!
25.09.2007. Pitänee lukea mitä on silloin tuntenut tai muistellut..

Oi, Ippuska... kuristaa kurkkua, kun mietin miltä on tuntunut kun lapsi menee siniseksi  :'(
Itselläni on myös muistoja, kuinka isoa, painavaa itkua nieleskellään ja melkein tukehdutaan  :(
Toisaalta on myös muistoja, kuinka on naurettu niin että vesi juoksee silmistä ja pallea saa tahdistus ongelmia -hikan :2funny: ja sit nauretaan sitä hieman lisää  ;D
Nauru on hengityksen ulos purkautumista ja tekee niin hyvää  :angel:
M-M nyt utelias kyselee ehkä tyhmiä, anteeksi siis... mutta miten tutkit? Siis jos olet taju kankaalla vai onko jollakulla muulla ja tutkit silloin  :-\  ko otta ei ymmärrä  :angel:

Upsista, eikun tarkoitin, että esim. kysyn lääkäriltä ja muilta asiantuntijoilta.
Itse en haluaisi olla koekaniinina, saati että kani olisi minuna...

;D

:-*
Niin on ja onneksi ON niitäkin kokemuksia, siinä toisessa "vaakakupissa"  :D
Nauru ja Tanssi - nuo ilmaiset LÄÄKKEET jokavaivaan  :smitten:

M-M   ;D sattuuhan noita, pitänee vain kysästä mitä meinaa  :angel:
Ippuska -ajattella, että joskus ne kumpanenkin on ollut kiellettyä kirkon toimesta  :(
Tuli muuten mieleen, että eikös astma kohtauksessa puhalleta ulos ja sisään ei saa? Jostakin olen kuullut jonkun sanovan sen olevan symbolisesti elämän virraan vastustamista  :idiot2: mutta miksi?
Kehohan tekee joskus itse itselleen hallaa, mutta silloin on jostakin "viasta" (tilasta, taudista) kysymys. Olisi hienoa jos ihmiskunta keksisi miksi on em. autoimmuunitauteja  :)

Väärinymmärryksiä ON sattunut   :angel: