Astro Foorumi

Mitä on ajatus ja mistä se tulee? Eli, ei tietoisesti tuotettu/tullut ajatus.

Voiko niitä hallita ja voiko mielen kesyttää?

Ajatuksia  :D ::)

Joskus olen kuullut sanottavan
että ajattele mitä teet.

Ajatuksia hallita? Miten se onnistuu.
"Hngg.. Nyt en ajattele mitään... Mieli tyhjäksi.
ei mikään ajatus!"
 :D

Koitan nähdä ajatukset heijastuksena tai läpinäkyvänä asiana.
Takertumatta niihin sen enempää.
Vähän kuin joen virta mitä katsot sivusta...

Mä olen kanssa aina ihmetellyt sanontaa"älä ajattele mitään"No miten se tapahtuu.....Mä usein ajattelen "Nyt en ajattele mitää,nyt en ajattele mitää"...ja kokoaika ajattelen  :2funny:Mulle monesti esim.äiti sanoo että älä siä ajattele kaiken aikaa kaikkea...no sama kun sanoisi et lopeta heti toi hengittäminen.
Se miten ajatukset muodostuu ja mistä ne sitten tuleekaan,se on ainaskin mulle ihan utopiaa...luulisin ett aivojen ja tahdon,toiveen  ja pelon sekameteli soppa tai jotain. :D

Ite ajattelisin niin että ajatuksia tulee ja mene, mutta on ite irtauduttava ajatuksista välillä ja tällöin nähdä itsensä niin kokonaan kuin pystyy.

En ole koskaan tuohon pystyny, vaikka meditoida olen kokeillu.

Ei kärsivällisyys riitä, ehkä se siitä kun mieli rauhottuu.

Kyllä ajattelemattomuuteenkin pääsee, tosin se kysyy kamalasti voimaa ja keskittymistä. Pienikin hiljaisuuden hetki pään sisällä on voittoa itselle  :D

"Älä ajattele mitään" - tulee lähinnä mieleen, että anna toisten ajatella puolestasi, älä itse ajattele tai päätä mitään. Ei hyvä! Sanoisin mieluummin, että "älä huolehdi, älä murehdi". Murheet ja huoleet nousevat mieleen helpolla, mutta niiden pitää vain antaa lipua ohitse.

Sama meditoinnissa ja muussa hiljentymisessä. Antaa vain päähän tulla ajatuksia tarketumatta niihin. Ne saavat leijua vapaasti, sinua häiritsemättä.

Yksi konsti, minkä kuulin, on laskea päässään hitaasti eteenpäin hengityksen  mukaan ja aina kun huomaa ajattelevansa ja keskittyneensä johonkin muuhun, niin aloittaa alusta. Laskemiseenkaan ei saa keskittyä niin paljoja, että mitään muuta ei tule mieleen, sen muun ajattelemista ei vaan saa jatkaa. Jossain vaiheessa, kun pääsee kolmeenkymmeneen tai jotain, on jo saavuttanut tietyn tason, joka on helppo ylläpitää. Seuraava taso on sitten reilusti päälle sadan. En muista enää. On tuo kolmekymmentäkin vielä rikkomatta. Tätä käytän usein jos ajatukset vaivaa nukahtamista. :)

öhm..

Anteeksi vain kun avaan sanaisen arkkuni.
Mutta asianlaita on nyt vain niin että antaa vain niiden ajatusten
mennä ohi. Kuin aaltojen vedessä. Jos sä alat estelemään niitä sekä heität ne jonnekkin
romukoppaan, jossain vaiheessa se menee yli (luo kuonaa mieleen).
Tämäkään ei nyt tarkoita sitä että pitäisi alkaa ruokkimaan taitamattomia
ajatuksia.
Pyrkimys vain nähdä ne sellaisina kuin ne on.

Ps: Jos ajattelee olevansa hyvä meditoija, ei ole sitä.

Siinähän sitä haastetta onkin. Ajatuksista pystyy kyllä irtaantumaan, mutta se onnistuu vain ja ainoastaa olematta samaistumaan ajatuksiin, vain tarkkailla niitä, huomata että MINÄ ei ole ajatus. Ei ajatella ajatuksia, koska silloin olet samaistunut taas ajatukseen. Saa olla tarkkana kokoajan. "Katsoa" niitä ajatuksia kun ne lipuu ohitse. Luopua kaikesta tiedosta ja vain olla tarkkailija. Olla täysin neutraali niiden suhteen, olla arvostelematta ja vastustamatta niitä.  :)

Pitää kai tarkentaa: Tuo konsti, jota selitin, on myös tapa meditoida. Silloin ei vaan nukahdeta, vaan ollaan istuma-asennossa. Minä käytän tätä tyyliä vain nukahtamisvaikeuksissa vaaka-asennossa, kun ajatukset kuumenee liikaa päässä. Meditoin sitten erikseen, jos meditoin ...  :)

Ajatus = energiaa  ::)

Mistä ne ajatukset tulee tai muodostuu meidän mieleemme ja miksi mielemme tulkitsee juuri tuon ajatuksen ajatuksena, eikä esim pelkkänä tunteena?

Kumpi tulee ensi, ajatus vai tunne, vai tunne ja ajatus, vaiko molemmat yhtäaikaa?

Hei "hopeatähti"

Onko sinulle Silva-menetelmä (mielenhallintaa) tuttu.
- olen käynyt em. peruskursseja ja em. ultraseminaari kurssin 
  - kerran paikalla oli mieshenkilö, jolla oli jokin mittari mukanaan,
     jolla pystyi mittaamaan, kuinka tyhjäksi/irti ajatuksensa saa mielestään
    - mielenkiintoisia lukuja tuli useimmille
    - todella kovalla keskittymisellä siihen pystyi hetken aikaa
      ja mittarin lukeman sai melko alhaiseksi
      - (mitä alhaisempi luku - sitä tyhjempi pää)


http://www.michaelkirjat.fi/silva.htm

Eikös kaikki mitä teemme/haluamme lähde ajatuksesta
- ajatus luo halun - halu tuottaa teon - teko tuo tulosta


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Ajatus on yleensä reaktio jostakin asiasta, ja koemme sen mielekkäänä tai emme, yleensä vertailemme sitä menneisyyden perusteella. Sitä myöten ajatus laukaisee meissä emootion eli tunteen, ja taas tunne saattaa johtaa ajatukseen..oravanpyörä on valmis.  :crazy2: Näistä kahdesta jos pitää valita "todellisempi" niin se on emootio. Ajatuksen synnyttämää emootiota kun alkaa tarkastella menemättä tunteeseen mukaan, lakkaa myös emootion synnyttämä ajatus  ??? :)

Eli, tulkitsemme jonkun energian/impulssin ? joka muuntuu ajatukseksi, eli mielemme ikäänkuin tulkitsee/kääntää tuon energian ajatukseksi ja me päättelemme minkä tunteen se herättää?

Mutta jos ensin tulee pelkkä tunne/aistimus ilman mielen tulkintaa ja sen jälkeen muodostamme siitä "kuvan"/ajatuksen? = intuitio?

Hmm.. mikä olisi tuo reaktio ja mistä se tuli?

Eli ajatuksen synnyttämä emotio säilyy niin kaun kunnes työstämme tuon emotion?
Miten päästetä emotiosta irti tai miten sen muunnamme?

Moikka  :)

Kiitti vinkistä, tuo kirja on kotona hyllyssä.

Mutta mitä on ennen ajatusta?

Kutakuinkin niin. Mieli on oiva työkalu. Sillähän me luomme kuvan jostakin ja alamme työstää sitä ajatuksen kautta teoksi. Usea vaan jää elämää sinne tulevaisuuden mielikuvaan eikä muista palata heti siihen hetkeen jossa alkaa teon tekeminen, joka on NYT. Reagoimisella tarkoitan sitä että kun jokin herättää meissä tunteen, se on opittu malli, eli reaktio. Katsomme siis asiaa, tai toista ihmistä menneisyyden silmin jos reagoimme. Reagoiminen estää asian näkemisen miten se voisi todellisuudessa olla juuri NYT. Siksi meidän jokaisen pitäisi olla omista reagtioistamme yhtä kiinnostuneita kuin toistenkin reagtioista, ellei enemmänkin. Tietoisuushan ei voi elää missään muualla kuin siinä mikä on, ja se hetki on NYT. Mieli elää ajassa. Tekemällä menneestä aina mennyttä ja tulevasta tulevaa ja muistamalla missä on joka hetki lakkaa elämästä ajassa ja alkaa elää syvyydessä.
 :)

Eckhart Tolle käsittelee aihetta oikein oivallisesti kirjassaan Läsnäolon voima  :) :)

Pyritte tietoisesti tyhjäpäiksi... eh?

Onnea ja menestystä vain teillekkin...

 :coolsmiley:
                 Aikana jolloin ajattelemattomuus kiinnosti, kokeilin sellaista
                 tekniikkaa autolla ajaessani, että en tietoisesti ajatellut
                 mitä näin edessäni, ainoastaan katsoin, näin mitä oli edessä
                 mutten " ottanut itseeni ! ". Se toimi suorilla vallan mainiosti,
                 kunnes jossain vaiheessa lisäsin OOOUUMMM äänet mukaan,
                 hakien resonointia auton kanssa, kivasti alkoi vanha Amat-
                 zooni soida, kunnes pelästyin, joko auto hajoaa atomeiksi,
                 tai lähdemme lentoon johonkin toiseen ulottuvaisuuteen ! !

 
             

Missä ajoit? Pellolla?

 :coolsmiley:
                 Oikean liikenteen seassa !  Rauhallsempaan aikaan !

                 En kokenut sitä muun liikenteen vaarantamiseksi !

             

En minäkään.

Ajatuksen lukua?
(http://members.tiscali.fi/jaaari01/pulutoksalla.jpg)

Tuohan on mielenkiintoinen mittari. Tahtoo kans mittaukseen!

;D ;D ;D

:coolsmiley:
                 Voiko tyhjänpäisemmästä asiasta kehitellä jotain mittaria. ?

                  Sehän on jo jokaisella, siellä paraatipaikalla ?   PEILI