Astro Foorumi

En ole varma onko näitä valeheräämisiä käsitelty täällä aikaisemmin, yritin löytää aiheen mutten löytänyt.

Minulla oli taas viime yönä noita karmeita valeheräämisiä: siis niin, että nukun, mutta luulen herääväni, joten luulen, että näkemäni on totta.

Viime yönä oli tuollainen. Luulin herääväni (vaikka siis nukuin), näin vieressä poikani, jonka suusta tippui makarooneja, ja ajattelin että ompa poika syönyt liikaa kun ylimääräiset tippuu suusta yöllä.

Samalla näin eteisessä liikettä. Aamulehti tuli, mutta lehdenjakaja työnsi koko käden sisään postiluukusta ja tuli itsekin sisään. Joko se oli lehdenjakaja tai joku muu, mutta joku mies hiippaili eteisessä. Minua ei niin hirveästi pelottanut, koska olen aikaisemminkin nähnyt henkilöitä eteisessä, eikä kukaan ole koskaan tehnyt minulle pahaa.

Yksi aika karmea juttu noissa valeheräämisissä on se, että katson eteisessä olevaa taulua, joka herää eloon ja muistuttaa "Huutoa". Oikeasti taulussa on laiva.

Onko muilla kokemuksia valeheräämisistä? Ovatko ne vain painajaisia?

Onhan tollasta sattunut, mut oletko varma, että olet myös omassa kehossasi - meinaan astraalimatkailussakin voi sattua sellaista, että voi luulla heränneensä tai luulla olevansa koko ajan omassa fyysiseesä kehossa seikkailemassa - vaikka painovoimakin on erilainen - ja taisin myös kertoa aiemmin, että kerran katsoin astraalikehoani jopa peilistä, eikä siinäkään ollut mitään outoa, vaikka perin erilaiselta näyttikin.
Tuota valeheräämistä pitäisi ennemminkin treenata ja unohtaa se pelko. Selväunennäön periaate on nimenomaan se, että ihminen kokoajan tietää nukkuvansa. Jos ei oo perehtynyt, niin alkajaisiksi voisi lukea Patricia Garfield; Luovaan unennäköön. Muut foorumilaiset voisivat varmaan suositella muita kirjoja. Googlettamalla "Lucid dreaming" löytyy varmaan kaikenlaista. Minua kiehtovat eniten Temiar Senoi - heimon unikulttuuri, Tiibetiläinen (Kuolleiden kirja) käsitys unesta ja Hopien unikulttuuri.
AMS

Kiitos. Tuo oli aika mielenkiintoista. Uskon edistyneeni jonkin verran, sillä en enää pelkää noita heppuja jotka kulkevat eteisessä. Aluksi pelkäsin, mutta sitten huomasin että he eivät tee pahaa, joten seuraan vaan tilannetta.

Tuon kirjan voisin lainata.

Mutta tuo keho. Mistä tietää, onko omassa vai jonkun toisen kehossa?

Ajattelin lähinnä, että seikkailetko mahdollisesti henkiruumiissa, astraalikehossa - en välttämättä, että jonkun toisen kehossa - kiinnostava ajatus sekin. Eräänä keväisenä? aamuna, muuten, "otin vuoteeni" miehenä - ja se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. Oli jännittävä tuntea kuinka pakarat puristuivat yhteen, kun laukesin.
AMS

Todennäköistä.

Mutta mistä tuon erottaa? Tuo viimeöinen kokemus oli todennäköisesti astraalikehossa. Mutta miksi niitä tulee? Avautuuko kolmas silmä (josta oli puhetta toisessa topicissa) vai onko tämä jotain muuta?

Miksi näin tapahtuu?

Miksi näin tapahtuu?

Nytpä kysyit Suuren kysymyksen!

Mitä on ihminen?

Tuula Helle on muotoillut näin: "Ihminen on henki, jolla on sielun kautta kyky johtaa kehoaan."

Jos tuohon vastaisin, niin puhuisin suulla suuremmalla.

AMS

Unenaikainen astraalikehossa liikehdintä on aivan normaalia meille, mutta usein emme tiedosta sitä. Olen kuullut sanottavan, että erityisesti henkiset ihmiset liikkuvat vilkkaastikin astraalikehonsa kanssa, mutta itse en lähtisi erottelemaan henkisiä ja ei-niin-henkisiä ihmisiä toisistaan. Uskon, että siihen, miten paljon liikutaan ja ennen kaikkea missä liikutaan vaikuttaa sielun oma yksilöllisyys (vaikka olemmekin yhtä olemme silti yksilöitä myös sieluina).

Toiset lähtevät ihan vain seikkailemaan astraalikehonsa kanssa Henkimaailman eri tasoille - vierailemaan eri paikoista, matkustelemaan toisille asuinsijoille, tapaamaan sen tason ystäviä, yhteistyökumppaneita ja rakkaita. Osa suunnittelee juttuja keskenään unen aikana astraalikehonsa kanssa (olen itse tavannut kerran minulle entuudestaan tuntemattoman henkilön, jonka tunnistin heti kaveriksi, jonka kanssa teemme suunnitelmia, käymme keskusteluja ja teemme jotain työtä unen aikana Henkimaailman puolella). Hyvin moni tapa varmastikin oppaitaan ja kuolleita läheisiään, opiskelee, käy lueskelemassa maailmankaikkeuden tietoutta, istuu luennoilla, puhdistautuu jne. unen aikana. Itse lukeudun noihin, jotka hyppäävät eri luennoille unen aikana ja joskus muistan noista luennoista jotain herättyäni: olen toisin sanoen nähnyt niitä ja ne tuntuvat melkein unille, mutta niissä on todempi ja vahvempi fiilis kuin perusunessa. Yleensä sen vain tietää milloin kyse on astraalikehon aikaisesta muistosta ja milloin pelkästä tärkeästä unesta ;)

Kun henkiselle tiellä lähtee tietoisesti ja kun kehittyy, myös herkkyys kokea astraalikehon matkoja ja muistaa niitä voimuistuu. Täytyy tietenkin muistaa se sielun yksilöllisyys myös tässä asiassa - joillakin on jo luonnostaan tämä astraalikehoherkkyys, kun toinen ei tunnu millään saavan astraalikehon unenaikaisia kokemuksia päivätietoisuuteen ei sitten millään. Aivan sama asia kuin se, että jotkut ovat luonnostaan parantajia ja joiltakin se ei vaan onnistu. Sekä astraalikehomatkailu unen aikana että energiaparannus ovat arkipäiväisi asioita, kaikkien sielujen ulottuvissa, mutta yksilölliset ominaisuutemme, taipumuksemme ja kutsumuksemme vaikuttavat siihen, miten voimakkaasti niitä ilmennetään.

Eli ei huolta! Et ole sekoamassa! ;D

Kiitos.  :2funny:

Olen vähän yliväsynyt työni takia.

Mutta edelleen: miksi nuo hahmot liikkuvat meillä? Onko niillä joku viesti vaan pitääkö minun vaan ensi yönä vetäistä hihasta että mitäs oikein haluat sanoa?

Minulla on ollut valeheräämisiä. Niin että muka herään pimeässä omasta sängystä ja joku seisoo vuoteeni vieressä ja pelästyn, sitten heräänkin oikeasti ja olen ihan paniikissa koska kuvittelen asunnossani olevan jonkun. Se on kamalaa!

Minulla muuten nuo valeheräämiset liittyvät aina siihen, että kun herään, niin vieressäni on joku tuttu ihminen mutta karmean näköisenä. Esim. nuorempana näin usein unta, siis koin valeheräämisiä, joissa äiti tuli toisesta huoneesta viereeni, mutta hän oli tosi ruman näköinen, hänellä oli iso arpi toisessa poskessa ja karmea virne naamalla.

Nykyisin, jos näen noita, niin näen poikani, joka on muuttumassa hirviöksi tai muuten vaan tosi ruma.

Nyt ei ole tuon edellisen jälkeen näkynyt.

Kaurisenergiaa, minulla on usein noita myös. "Ruumiin" näköisiä ihmisiä, ikäänkuin kuolleista heränneitä joilla on kasvot "mädät". Inhottavia unia ja pelottavia myös  :(

Onko ne sellaisia kun siinä Stephen Kingin leffassa -en nyt muista oliko se Uinu uinu lemmikkini- eli juuri kuolleista heränneitä yäk!

Muistuttavatko ne jotain tuttuasi?

Minulla nuo hahmot ovat juuri läheisiä, paitsi se postimies joka tuli postiluukusta sisään mutta hän ei ollut niin ruma.

mulla on myös tuollaisia kummallisia heräämisiä. no muutama on ihan tällainen että pitäisi mennä vessaan ja sitten unessa käyn... mutta kuitenkin nukun. tai lapseni itkee ja pitäisi mennä mutta sitten "unessa" menen sinne.. ja herään siihen että se edelleen itkee..

joskus on sellaisia unia että ne jatkuvat. esim. yöllisen heräämisen jälkeen sama uni jatkuu. joskus voin tahtoa  samaa unta ja sitten näen sen.  tosi outoja.. mutta ei pelottavia.

Täällähän tämä aihe oli...

Viime yönä oli varsin karmea valeherääminen. Ensin hieman faktoja: Eron jälkeen nuorempi poikani, Leijona, on ollut enemmän minulla ja vanhempi, Skorppari, isällään. Näin myös nyt. Nukuin rauhassa Leijonan kanssa kun näin seuraavan unen:

Joku avasi yöllä oven, kuulin kun lukko rapisi ja ajattelin että jaa, tuleeko poikaystävä yllätysvierailulle (hänellä on avain tänne). Mutta sieltä tulikin Skorppari-poika, hän tuli hätääntyneenä ja hikisenä makuuhuoneeseen ja hoki että karkasin isiltä, isi ei päästä minua tänne... Hän oli tosi surkeassa jamassa. Yritin saada poikaa rauhoittumaan mutta hän sanoi että nyt varmaan poliisit tulevat, täytyy mennä piiloon ja hän hapuili vaatekaapin ovea. Samalla poliisiauton valot näkyivät jo pihassa...

Siihen heräsin. Ja pelotti. Mitä tuo uni tahtoi sanoa? Sitäkö, että Skorppari-pojalla todella on paha olo isällään ja että hän haluaisi tänne? Vai oliko se vain oma ajatukseni, jonka toivon toteutuvan?

Juuh, olen yrittänyt. Hänestä huokuu syvä äidin-ikävä, mutta samalla se että isä pelottelee häntä.

Tosi kiusallinen tilanne, varsinkin kun Leijona-poika nauttii todella täällä olosta, ja varmasti nauttisi myös vanhempi...

Onko täällä näkijöitä jotka pystyisivät valaisemaan asiaa?

heti tekstisi luettuasi kaurisenergiaa tuli suuri tunne siitä että taistele suuresti ja ota poika itsellesi...

Kiitos. Miksi sinulle tuli tuommoinen tunne? Intuitiivisesti vai katsoitko jostain?

Minulla on itsellä sellainen tunne, että pitää todellakin saada tuo vanhempi poika myös itselleni, että hän todella kärsii isänsä luona. Olen kuullut että isä haukkuu minua hänelle ja hän luulee, että olisin hylännyt hänet. Tämähän ei ole totta.

Vaikea tilanne.  :(

tunne tuli ihan intuitiivisella tasolla.Suuri taistelu edessäsi tämän asian taholta. laita yv:tä niin voin kertoo muutakin mitä asiasta miulle nousi jos haluat tietää lisää

en viitsi tähän kaikkien luettavaksi kirjoitella :)

Huoltajuuskiista on edelleen kesken, näillä näkymillä jatketaan yhteishuoltajuudella. Mutta aina kun pojat ovat isällään niin siellä puhutaan pahaa. Exän käytös on siis todella lapsellista ja suorastaan vahingollista -lapsethan tässä kärsivät.

Oletko Coventina miettinyt tuota juttua?

Minullakin on ollut vastaavia kokemuksia. Silloin kun ne alkoi niitä oli paljon, tiheään tahtiin ja ne olivat painajaismaisia. Näin aina kaikenlaisia kammottavia olentoja ja aistin pahan läsnäolon. Kaikkein kamalinta oli, että viimein tajusin aina, että tämä on unta, yritin herätttää itseni - mutta en herännyt sitten millään..

No onneksi tuollasia ei enää tule.

Näin kesällä vastaavanlaisen ihmeellisen "unen"...Silloin tosin tiedostin olevani unessa, mutta silti "tiesin" sen olevan totta. Näin oikealla puolellani ruman noidan, joka piti sylissään tyynyä.  Ihmeellinen olento hän oli. Kun hän tajusi, että tarkkailen häntä hän kertoi minulle (ei kuitenkaan puhuen), että hänen on tarkoitus tehdä minulle asentohoitoja. Ymmärsin, että hän yritää laittaa tyynyjä oikean puoleni alle.

Hassua sinänsä, että muutama viikko tuon jälkeen niska/hartiaseudun lihaksiin iski lihastulehdus, joka oli tähän mennessä pahin kokemistani. Oikea käteni ja oikea puoli on edelleen hieman huonossa kunnossa ja käsi puutuilee ajaoittain.

En tiedä mikä se nainen sitten oli....henkiopas tai jotain?
Jokatapauksessa ihanaa, etten pelännyt ollenkaan.

/A

Viime yönä oli taas aika karmea valeherääminen, tai painajaisuni tuo taisi olla. Nimittäin, näin unta että heräsin täsmälleen samassa asennossa kuin nukuinkin, ja kadulta kuului karmeaa mökää ja melua. Iso helikopteri meni aivan läheltä, näytti että se laskeutuu meidän eteen ja samalla kuului pillien ulvontaa (poliisi tai ambulanssi) ja hirvittävä tuuli ja rankkasade paukutti ikkunaan niin että tuntui kuin kaikki nuo ulkopuoliset uhat olisivat väkisinkin tunkeneet sisään...

Puristin Leijona-poikaani tiukkaan itseäni vasten ja hän tärisi ja heilutti käsiään aivan kuin olisi saanut epilepsiakohtauksen, mutta silmät olivat kiinni.

Siihen heräsin, ja sydän hakkasi hullun lailla...  :buck2: Leijona-poika nukkui rauhassa juuri siinä asennossa kuin painajaisessakin, mutta ei heilunut.