Astro Foorumi

 :-[

Olenkohan poikkeus kaikkien joukossa,kun en pidä viikonlopuista. :-\
Heti herätessä muistan,että perjantai ja mieliala menee maihin.
Viikonloppuisin tuntuu,että koko maailma heittää häränpyllyä.
Viikolla niin rauhallinen kylä sekoaa täysin.Naapurissa odotettavissa melua,kaikki yhteydet katkeavat virastoihin ja minun maailmani jotenkin pysähtyy. :-\

Sunnuntait ovat koko ikäni olleet toooosi pitkiä ja kiduttavia.
Kouluaikaan jo ajatteli vain tulevaa maanantaita ja se kuitenkin sujui kun lähti alkuun.
Avioliitossa sekoitti se,että mies pyöri aina ympärillä,lapset järjestivät omat ohjelmansa ja olin vähän niinkuin pihalla odottaen vain maanantaita.
Ainoastaan biletysaikana muistan,että perjantai ja lauantai tuntuivat kivoilta.
Pitääkö siis taas aloittaa parin paukun voimin viikonloppu ja kapakkaan,vai mikä neuvoksi. :uglystupid2:

Heh, noh minä kyllä ihan päinvastaisesti NAUTIN viikonlopuista. Varsinkin vapaista, jolloin olen ihan yksin. Ihanaa kun laskeutuu rauha, ei tarvitse kenestäkään huolehtia, ei mitään tehdä kellon mukaan. Voi olla ja tehdä vain sitä, mikä milloinkin itsestä tuntuu hyvälle. Täysin fiilispohjaista aikaa minulle. Voin itkeä tai nauraa, syödä tai olla syömättä. Voin vaikka lukita ovet ja laittaa sälekaihtimet kiinni. Olla vain itseni kanssa, omilla ehdoillani spontaanisti.
Tietysti minulla vaikuttaa oman elämäntilanteeni, että koen näin nyt.  :)

Niin, ehkä tuolle biletykselle voisi löytyä joku uusi vaihtoehto?
Vierailuja ystävien luo?
Joku harrastus, mitä voi tehdä juuri viikonloppuisin?
Vaikeaa minun keksiä, kun itse juuri kaipaan näitä viikonlopuja, kun kaikki rumba ja säännöllisyys pysähtyy...
 :smitten:

Minulla kun tuo seesteisyys kuuluu joka päiväiseen elämään,niin tavallaan viikonloput rikkovat sen.
Elän ilman kelloa jokseenkin aina. :)

Viikonlopuissa häiritsee juuri se yllätyksellisyys.Kun suurin osa ihmisistä on vapaalla,se rauha saattaa rikkoutua milloin tahansa.
Eipä se biletys enää oikein jaksa kiinnostaa.Katsos kun en enää jaksaisi laittaa itseäni edes baanakuntoon ja olisi hieman liian kova ääni meikäläiselle. ;D

No,nyt jo lauantai näin pitkällä.Vielä huomisen piinapäivä ja arki taas. :)

Olihan se eri juttu silloin,kun lapset pyörivät jaloissa.Silloin piti olla rajat ja ajat.Nyt on se vaihe ohi. :smitten:

Chandra, ymmärrän tunteesi - tämä talo on viikonloppuisin erittäin levoton, energioiltaan arvaamaton, töminää ja kolinaa läpi yön (edelleen) - kaipaan MAALLE!

Viikot menee ihan OK  :smiley6600:
 :smitten:

Meitillä taas viikot on niin tasapaksua pullaa, että kaipaan viikonloppuja juuri sen yllätyksellisyyden takia. Hieman äksöniä!  ;) En nyt tarkoita sitä että rellestäisin kuppiloissa, vaan paremminkin sitä että olo on "sykkivämpi" ja odotusta täynnä. Saa mennä ilman kummempia aikatauluja, kun ei ole mitään ihme velvotteita...  ::) ja tehdä juuri mitä päähän pälkähtää.  ;D

jeee, ja pyjamapäiviä vaikka...Mutta en jaksais, jos naapurit möykkäisivät :knuppel2:

Käänsinpä tämän viikonlopun nurinpäin.Tein siitä arkipäivän. ;D
Hullu siivousinto iski päälle ja piti käydä kaupassakin,vaikken oikeesti mitään tarvinnutkaan.Kuuluu vaan arkeen. :idiot2:

Aloitin koluamalla kaikki laatikot ja miettimällä huonekalujen paikkoja.
Ylimääräiset lentää roskiin ja kaikki vanhaan elämääni kuuluneet paperit.
Ei mitään muistutuksia enää menneestä.Valokuvia tuli muutama silpottua ja arkistoin ei tarpeelliset.
Huomenna siirrellään sitten ryminällä huonekaluja.
Ei yhtään viikonlopun tunnelma ole kalvannut. :D
Maanantaina olen taas vapaa viettämään pyhäpäiviäni,vaikka pyjamassa. ;D

Nyt katsomaan ykkösen leffaa,joka tuntuu kuin keskiajan elämä.Silti tälläiset laitokset Irlannissa lopetettu vasta 1996!!!
Suosittelen muillekin,jos ei uni paina.

aivan ihana viettää viikonloppua,kun saa olla kuin lystää.

Voi Chandra, voi Chandra sinua!
En todellakaan tiedä, minkä ikäinen olet, vaikka annoitkin vihjeen ettei lapset enää pyöri jaloissa, mutta minä odotan innolla sitä aikaa jota sinä elät  ;)
Tämä aika on elämäni parasta, kuten kaikki muutkin, mutta on se sitten ihanaa sekin kun vihdoin ehtii tekemään kaikkia omiakin juttuja taas, kun lapset lentävät pesästä.  Minulle viikonloput ovat ihania päiviä, mutta myös arkipäivät ovat sellaisia - en voi hukata yhtään päivää, vaikka elämiä olisi kuinka monta edessäpäin. On pakko elää juuri nyt ja juuri tässä! Tunsin tänään jälleen kerran pakahduttavaa onnen tunnetta sydämessäni, kiitollisuutta kaikesta.. elämästä, lapsista, kumppanistani, läheisistäni, työstäni, ihanista työtovereista...
Viikonloppuisin minulla on tavallisesti yhtä paljon ohjelmaa kuin viikollakin ja hyvä puoli on se, että se on (useimmiten) itse järjestettyä, mutta huono puoli puolestaan on, ettei siitä makseta palkkaa mutta rahaa kuluu luvattoman paljon  ;D
Yhteenvetona on kuitenkin todettava alkuperäiseen kysymykseen, että minulle viikonloput siis eivät ole kidutusta, vaan päinvastoin. Sunnuntaina menen nelivuotiaan poikani ja äitini kanssa kylpylään pulikoimaan ja aion nauttia siitä(kin) täysin rinnoin!

Nautitaan jokaisesta päivästä!

Nautinnollista kylpyläpäivää sinulle ja seuralaisillesi Nothobel! :)

Ikää on milloin reilusti yli 100v,mutta enimmäkseen pyörii tuossa alle 30 kymppisen seutuvilla.Hyvin usein parikymppisenäkin.
Eli milloin minkäkin ikäiseksi itseni tunnen.
Ystävät lienevät kaikki minua huomattavasti nuorempia.Viihdyn heidän kanssaan.
Jotkut kun vanhetessaan alkavat tietoisesti muuttamaan itseään ikäistensä näköisiksi,mutta minulle se ei sovi.

Luonto ajoi tämän tikanpojan puuhun jo niin varhain,että räpiköiden sinne oli pakko päästä. :D
Vanhin lapseni on 34vuotias ja itse pyöreät 50v.
Mutta kuten sanoin,en ajatusmaailmaltani,enkä pukeutumiselta.

Onhan tämä nautittavaa aikaa juuri siksi,että saa vihdoin elää pelkästään itselleen.Menen jonnekin jos huvittaa,mutta viihdyn hyvin kotonanikin.Ihmiset käyvät enimmäkseen minun luonani,koska ei ole häiritseviä tekijöitä,eikä ylimääräisiä korvia.
On vain aikaa olla yhdessä.
Yllätysvieraista en pidä,koska saatan tehdä silloin juuri jotain minulle tärkeää juttua ja se näkyy kyllä minusta.En osaa peitellä.
Siksi pidän siitä,että soitetaan etukäteen.Ei se paljon maksa ja on oikeus myös kieltäytyä,jos ei sovi.
Ei mununkaan luonteellani ovelta enää käännytetä.

Vaan oikeassa olet.Jokainen hetki on kallis.Nekin joista ei pidä.Sen huomaa sitten myöhemmin.
Vielä ehdit nauttimaan vapaudestakin.Aika aikaansa kutakin. ;) :smitten:

Minä muistan, että lapsena sunnuntait olivat tooosi pitkästyttäviä, kun isällä ja äidillä oli tapan vötkyillä ja nukkua päiväunet jne. Tuntui aina, ettei sunnuntaisin tapahdu mitään. Voi miten hyvin nyt ymmärränkään  heitä....

Hiljainen päivä on ihana aivan yksinkin. :angel:
Koskaan kun ei kuitenkaan ole yksin.
Ei mennä minnekkään,ei kaivata mitään,vaan kääntyä itseensä.

Viikonloppuisin se ei vain aina tahdo onnistua.

Elämänilo!Näinpä se on.Viikonloput tuntuvat pidemmiltä,vaikka luulisin,että tunteja on yhtä paljon kuin arkipäivässäkin. ;D

Ja Selkälokille voin kertoa,että sama juttu oli meillä kotona lapsuudessa.Sieltä jo juontaa vastenmielisyys varsinkin sunnuntaita kohtaan.
Välillä oli näitä sunnuntai vierailijoita,mutta lasten piti kyllä olla hiljaa,eikä istua pöydässä syöpöttelemässä.
Aikuisten juttuja juttelivat ja minä kuuntelin oven takana. :2funny:

Saisinpa kerrankin viikonlopun, tai vaikka arkipäivänkin, jolloin ei tapahtuisi mitään,
jos kerrankin pääsisi vastaamaan kuulumiskyselyyn
"ihan tavallista, ei mitään ihmeitä, siinä se menee kuin ennenkin, ihan tylsää, etc..."

Mä en käsitä, miten jotkut pystyy pitämään elämänsä jotenkin niin stabiilina -
mä en oo ikinä osannu :-\

Rauhallinen ja sämpylän & pannarintuoksuinen viikonloppu takana, en edes viitsinyt lähteä samba-happeninkiin (vaikka olin lupaillut  :knuppel2: ) mutta kun ei huvittanut  :crazy2:

Leikkasin itse niskahiukseni ja taas säästin 20€  :coolsmiley:
Ulkoillut olen pyöräillen, kylmä ilma tuntuu todella vastenmieliseltä  :buck2:
Kaipaan JO NYT lämpöä ja valoa, jota oli kesällä ruhtinaallisesti - miten kestän ensi kesään  ???

Lähtisinhän mielellään tanssimaankin Tampereen yöhön, JOS olisi chauffeur - bussilla kun ei viitsi ja taksi on liian kallista lystiä   :-\

Hyvää viikonlopun loppua kaikille  :-*
 :smitten:

Tässäpä sitä kulutetaan taas,, :buck2:
Ja vielä tunnin kauemmin kuin normaalisti! :'(  :-[

Asennoitumisestani en tiedä,mutta tälläisiä ne on olleet jo iät ja ajat.
Että minä inhoan näitä! :tickedoff:  :tickedoff:

Hyvää,hauskaa ja rauhaisaa kuitenkin niille,jotka viikonlopuista nauttivat! ;) :smitten:

No olipa tuollekin purkaukselleni sitten joku tarkoitus. ;D
Talviaikaan siirtymiseen päästään itse kukin.

Taas viikonloppu. No, sitä aina ootellaan viikolla (minä ainakin) ja lapset varmasti myös. ;D Mutta nyt, kun on kolmatta viikkoa saikulla ja vain kotona, niin johan alkaa tökkiä >:(. Onneksi muistin tämän astron sivun ja aloin kirjoitteleen. Paha vaan, kun käsi ei taho kestää, puutuu ja särkee. :-\. Täällä on myös mukava käydä vain lukemassa muiden juttuja jos ei sanottavaa ole. ::) Kiva juttu kaikkiaan. :D

Niinpä sitä siirryttiin taas talviaikaan ja useimmat saivat nukkua tunnin enemmän.. Sitten on joitakin tällaisia todellisia "älyn jättiläisiä", jotka siirsivät jo hyvissä ajoin eilen illalla kellonsa tunnilla eteenpäin  :idiot2:
Täällä sitä nyt istutaan koneella, kun olen hereillä kaksi tuntia liian aikaisin, enkä saa enää nukuttuakaan. Olin tunti sitten lähdössä tapahtumaan, jonne pitäisi lähteä tunnin kuluttua  ;D Ihmettelin vaan, kun ulkona on niin pimeää ja muistelin, että eikös aamujen pitänyt tulla valoisammiksi ???
Äkkiä laittamaan telkku auki ja katsomaan, että mitä se kello oikeasti on - 6.15! Joopajoo - kiireet loppui sitten siihen. Olin jo ehtinyt syödä aamupalan, käydä suihkussa, laittautua ja olin ulkovaatteet päällä jo lähdössä   :-[
Että tällaista tänne. Toisaalta, nyt minulla on kaksi tuntia pidempi viikonloppu ja se on aina hyvä juttu  :)

Loistava viikonloppu ja vielä loistavampaa, älysin löytää kännystäni tehtävälista-asetuksen samalla kun asetan talviaikaa. Niin sitä pitää. No joku kaksonen olisi tajunnut sen aikoja sitten..  ;)

Don't be so sure..  :2funny: Minä en ainakaan tajua teknologiasta sitten yhtään..

Mulla arkipäivät ja viikonloput on ihan samanlaisia, johtuen siitä, että koulua ja töitä on epäsäännöllisesti.. Viikonlopuissa ei ole mitään erityisen hyvää tai pahaa..

Olen nyt jonkin aikaa elellyt ihan rauhaksiin sillain, että viihteellä ei tule käytyä yhtään niin usein. Mies on ollut paljon viikonloppuja töissä, joten olen lähinnä möllännyt yksin kotona, jos itsellä ei ole töitä ollut.. Se ei ole mikään ongelma, sillä yleensä tekemistä riittää...