Astro Foorumi

Kai se on vähän kuin 'tabu', arka ja kallisarvoinen juttu tuo itsenäisyys Suomemme suloisessa salossa.

Mutta aina! Yhtä vastenmielisenä lähden itsenäisyyspäiväjuhliin. Ukkoni mieliksi.
Mikä ihme minua riivaa, että ahdistun kamalasti!?

Harvahan sellaisissa varmaan kulkeekaan, mutta miten sitten tämän pyhän vietätte. Mitä ajattelette tästä juhlasta?

Nyt 90-vuotias synttärisankari!

En ole ikinä tajunnut, miksi joillain on jotain itsenäisyyspäiväjuhlia vastaan..  :idiot2:
Minä en ole mitään sen erityisempää mieltä, kivahan niitä on TV:stä hetken aikaa katsella..  :)

Itse en ole mitään juhla-ihmisiä, joten ei siinä kyllä kateuskaan herää..  :2funny:

Monelta on mennyt lapsi pesuveden mukana niin itsenäisyyspäivän kuin monen muunkin juhlan suhteen. Juhlimisen alkuperäinen tarkoitus on päässyt unohtumaan. Näin myös - luullakseni - useimmilla linnan juhlien suhteen. Kuinkahan moni juhlijoista itse asiassa menee sinne kunnioittaakseen itsenäiseksi ponnistellutta kotimaatamme?

Vai lieneekö mielessä vain loistelias puku, usein vielä ulkomailta tuodusta kankaasta tehty.. Kertoessaan Suomen itsenäisyysjuhlissa juhlivansa puvussa, jonka kankaan on tuonut vaikkapa Thaimaasta, ei enää voisi pahemmin Suomea ja omaa upeaa teollisuuttamme mollata. Tai jos mielessä on vain booli tai lehtikuviin pääseminen...

Arvostan niitä linnan juhliin kutsuttuja veteraaneja ja muita vanhan kansan ihmisiä, joille itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys vaan oikeasti juhlimisen arvoinen asia. Hieno juttu myös, että TV:ssä jaksetaan vuodesta toiseen esittää Tuntematon Sotilas muistuttamaan meitä kotisohviimme coca-colan ja popcornin kanssa linnottautuneita siitä, että suomalaisuutemme ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys.

Todella itsenaisyys ei ole itsestaan selvyys-vaikka nuoremmat ovat niin kasvaneet.
Muistan isani kertomuksia sodasta ja Karjalasta lahtoa ja hanen muistojaan jotka varmasti seurasivat hanta hamaan hautaan asti.
Aiti joutui elattamaan lapsilaumaa ja isa jai sinne haudattuna.
Joten varmasti veteraanit ottavat itsenaisyyden hiukan vakavammin kuin todella Thai- puvut ja -nakivatko kaikki minut kuvattuna.
Itsenaisyys ja isanmaa ovat tarkeita asioita-joita nykyisin pidetaan itsestaan selvina asioina.

 Suuri osa juhlioistahan on pelkkiä "pintaliitäjiä". 8)

En edes katsele itsenäisyyspäivän vastaanottoa  >:(
Sorry, mielestäni sen tylsempää ei voi olla. Melkein käy sääliksi niitä, jotka sinne "joutuvat"  :-X  ...onhan se tiettynlainen arvon osoitus, kun tasavaltamme presidentti kutsuu juhlimaan niinkin arvokkaana päivänä kuin itsenäisyyspäivänä  ::) Saisivat vaan todellakin osa porukasta osoittaa sitä arvokkuutta, eikä sinne pääsyn media-arvoa  ???
Henkilökohtaisesti itsenäisyys on minulle ylpeyden aihe ja suuri juhla. Teemme silloin juhla-aterian illalliseksi perheen kesken, sytytämme kynttilät pöytään, Suomen lippujen koristaessa myös pöytää ja vietämme yhteistä aikaa kunnioittaen itsenäistä Suomea.
Lapsia kiinnostaa paljon Suomen itsenäistymishistoria, koska suvussamme on sodassa kaatuneita ja Karjalasta paeneita. Keskustelemme asiasta ilman kiihko mieltä ja korostamme kuinka kamalaa oli (on) sota ylipäätänsä... niille jotka jäivät kaipaamaan ja odottamaan tuleeko toinen takaisin elävänä vai kuolleena, kuin niille jotka sinne rintamalle joutuivatjopa nuoret 17v. pojat tilanteeseen, jossa joko tapat tai tulet tapetuksi, puhumattakaan olosuhteista siellä. Myös se, ettei sodan jättämät arvet katoa koskaan, niitä arpia saattaa kantaa keskimärin 4-5 sukupolvea ennen kuin ne katoavat. Eli Suomen historiassa ei olla edes vielä siellä ja nyt jo ollaan "myyty" kalliisti lunastettu itsenäisyys. Jopa pirun kanssa sielun kauppaa tehdessä saa jotakin, mitä me saimme?!!!!  :tickedoff: :tickedoff: ...uusi sorry, mene ohi asia!
Suomen sodat cd.n on kattava paketi kertomaan sotaan (itsenäisyys-, talvi- ja Lapinsota) johtaneista poliittisista tilanteista ja itse tapahtumista. Se oli kannatava ostos ja jopa sellaisessa muodossa, että jaksaa kuunnella historiaa melkein tunnin putkeen herpaantumatta... herkistymistä kylläkin ilmenee  :angel:

No niin!

Tv:n juhliinhan se huomio meni!

Mutta onko kukaan teistä ollut oman kuntanne/kaupunkinne itsenäisyysjuhlissa?!

Miten muistatte koulun itsenäisyysjuhlinnat?

Kyllähän minäkin sohvalla röhnötän joskus, en aina jaksa, samanlaista piirileikkiä.

JA KUNNIOITAN MINÄ SUOMEN JUHLAPÄIVÄÄ!!  :smiley6600:

Ja teenkin sen juhlan kunniaksi aika paljon töitä...

JA KOULULAISET JA JOTKUT SAAVAT JOPA VAPAAPÄIVÄN! IHAN KAIKILLEHAN SE PITÄISI OLLA!

MUTTA....

     missä se iloitseminen?  :( :o ??? ::)

Harmaata itsestäänselvyyttäkö vain?

Meilla itsenaisyyspaiva on juhlapyha eika menna kouluun, Kadut suljetaan ja siella tanssitaan koko yo ja miehet grillaa lihoja...ja aamulla kaadutaan sankyyn ja vahan katsellaan telkkaria ja ilotulitusraketit tietysti paukkuvat.

Julietelta:

Esmiralda.   Minä en ole ollut kaupungin virallisissa juhlissa koska niistäkin on tullut kaupungin pikkujulkkujen tapa päästä aamun lehteen  Sad  Siellä ollaan Mayn sanontaa lainatakseni thaisilkeissä kuohuviinilasi kädessä  Sad Mielestäni se juhla ei kunnioita niitä joita varten se  on järjestetty.


Pikkujulkut!?

No joo. Se on asian yksi puoli. On muitakin puolia. Ehkä minunkin ukkoni on joskus ollut paikkakunnan julkku, jonka siivillä minunkin oli ratsastettava. Huomaa, ratsastettava.

Eli näissä on myös se vastuu. Vastuu olla juhlissa mukana, kun joku niitä järjestää. Toimeen liittyvä velvollisuus olla kaiken maailman pippaloissa mukana.
Kuunnella pitkiä puheita. Nääntyä toimettomuuteen ja pitkäveteisyyteen. Toki samalla näen kiitollisia katseita, että 'kun tuokin kunnioittaa meidän juhlaa ja tuokin'. Kun puhutaan myös paljon, että 'sitä ei näy ikkään'.

Eli onko tosiaan niin, että useat ajattelevat, että 'eihän se minua varten ole'.
Vai sitä, ettei kyllä viitsisi lähteä kuuna päivänä sinne istumaan.

En tiedä. Ääh, nytkin, jospa sairastuisi edes mahatautiin... :-[

Ja parahin Elektra!!! Voit arvata että joskus olen vähän räväyttänyt, olkaani paljastanut, kaulaani kasvattanut ja siinä on roikkunut kauniit inkakorut!!!

Niin ikinainen Esmiranda-sinahan menet natisti miehesi perassa-naisen velvollisuus on seurata miestaan(joko hyvassa tai pahassa) ja mina en mene suurlahetystoon-koska olen toissa silloin-muuten pukeutuisin..hmyyh...jalokiviin+etta minut huomattaisiin enemman kuin Lenita Airiston...

Hmmm... mistä vedetään raja, kun puhutaan isänmaallisuudesta, hurmahengestä ja ihan normaalista? Mikä on normaalia itsenäisyydestä tai jääkiekosta puhuttaessa?  :2funny:
Sanoihan tuo radiotoimittajakin kerran, Suomalaisten lähtevän saappaan heittokisaankin kuin talvisotaan  ???

Ymmärrän sen isänmaallisuuden ja itsenäisyyden kunnioituksen,jonka sotien veteraanit meille hankkivat.
Kunnioitan heidän juhlahenkeään,joka on aivan toinen,kuin meidän,jotka siitä emme juuri mitään tiedä.
Oma pappani menetti sodan vuoksi molemmat jalkansa,ja sulki suunsa iäksi koko sodista.
Ei koskaan puhunut kokemuksistaan ja oli muutenkin hiljainen ja omissa mietteissään.
Jotain pientä voin vain aavistaa kärsimyksistä,joita silloin on kylmässä ja nälässä ja jatkuvassa pelossa tunnettu.
Pappa on jo kauan ollut tuolla lempeämmillä laitumilla ja saanut unohduksensa. :smitten:

Minä taas en koe Suomen edes olevan enää itsenäinen.EU:ssahan määrätään kaikki mitä saamme tehdä ja mitä emme.Maatalous on hyvä esimerkki siitä.
Kunnioitan itsenäisyyttä veteraanien vuoksi,muuten tunnenkin tämän koko maapallon yhdeksi suureksi sotatantereeksi.
Ja mitä tulee nykysuomen hyvinvointiin,,, :-[
Eipä ole koskaan tainnut kansa lapsista vaariin voida näin huonosti. :'(

Liitän tähä n ihanaisen Elektran huomautuksen:

Mutta siltikin pukeutuisin näyttävämpään asuun, jos joku erehdyksessä minutkin kutsuisi - tai mikä todennäköisesti avec-kutsun saisin itsepäisyyspäivän juhlintaan. En suinkaan pistäisi mustaa surupukua ylleni - iltajuhliin sopimattomasta kansallispuvusta puhumattakaan. Wink


Voi voi, taitaa monella olla haave kuin Tuhkimolla päästä linnan juhliin!

Mutta...

enpä usko että tavalliset paikkakunnan itsenäisyyspäiväjuhlat olisivat vain kutsutuille, vaikka varmaan näinkin joku sen näkee. Kyllä ne ovat avoin tilaisuus kaikille tulla. Kuitenkin juhlaväki koostuu usein niistä, jotka katsovat velvollisuudekseen, tai poliittisesti parhaaksi että siellä näyttäydytään. Tai jos on lapsi esiintymässä. Mukana on kylläkin myös niitä jotka ovat aidosti kiinnostuneita.

Samperi!

Diamond on oikeassa. Minun on kiltisti mentävä keksimään väliajalle, mitä puhuisi ja kenenkä luona kahvit ryyppäisi. Huomasin tuon 90 vuotta. Ja sitä paitsi minähän olen nauttinut astrologian harrastuksesta tämän viikonlopun vaihteen. On kai se sitten ukkonikin vuoro sanoa, mihin mennään.

Siltikin minua ahdistaa.

Mutta noin se pitöisi olla, kuten ntiAika sanoi. Kunnon tanssiaiset nuorille sekä vanhoille, notkuva pöytä ja ainakin viiniä esillä. Kuvitelkaa! Suurimmat veronmaksajat sponsoroisivat, tulisi mainosta komeasti! Saisi kerrankin iloitella tästä Suomemme maasta! ;D ::) ;)

No siis pitääpi myöntää että vastasin sen mukaan kun käsitin ensimmäisestä viestistä että kyselet juuri nimenomaan mielipiteitä niistä linnanjuhlista.. Vaikka ethän sinä kyllä suoranaisesti niin kysynytkään, silmäni vain lukivat niin.  ;D

Mitäpä tällainen "hyvän sään aikana" syntynyt tietäisi sodista ynnä muusta..  :idiot2:

Tiedän että rankkaa aikaa se on ollut, mutta mitä se itsenäisyys sitten on? Kovan työn tulos se on, mutta onko tämä itsenäisyys nyt sitten kovin itsenäistä...

..En jotenkin hirveästi osaa ehkä arvostaa itsenäisyyttä, koska en muutenkaan tunne mitään ihmeempää isänmaallisuutta, tai ajattele maailman koostuvan ennen kaikkea erillisistä itsenäisistä rajatuista valtioista, vaan eiköhän kaikki mennä käsi kädessä, puhuta yhteisiä kieliä, matkustella yli rajojen ja omaksuta muiden maiden tapoja...

Koen jonkinlaista ristiriitaa ajatellessani.. Että ihaillaan sitä että ihmiset ovat taistelleet ja tappaneet "isänmaan nimissä" (vaikka se on varmaankin ollut PAKKO).. Toki he ovat itsekin vastaanottaneet väkivaltaa, mutta myös itse tehneet sitä.. Se ei ole mielestäni mikään kaunis asia..  :idiot2: :idiot2:

Tänä päivänä tapetaan ihan muista syistä.

Ennen oli yhteishenkeä, puhallettiin yhteen hiileen, nyt olemme vain yksilöitä.

Ei tässä kukaan varmaan nokkiinsa ota.  ;)

Turhauttaa vaan, että kun ennen tapettiin isänmaan puoelsta, niin nyt tapetaan, koska voidaan huonosti.

Aikojen alussa tapettiin muita, koska haluttiin itse elää. Osa eläimistä on vieläkin sillä asteella.

Sitten tapettiin sotien vuoksi - eikä pelkästään Suomessa. Kuinka moni jenkki pimahti Vietnamin sodan vuoksi?

Turhauttaa vaan sillä vaikka elämämmekin nyt "hyvinvointiyhteiskunnassa" jossa kansa ei todellakaan voi hyvin. Ihmisistä on tullut itsekkäitä oman napaansa tuijottajia.

Tälläinen oli keskustelu myöhäisillallisella:

Ukko: - Niin teillä on koululla ne juhlat tiistai-iltana.
Esmi: - Niin on.
Ukko: - Pyydän naapureita, että hekin lähtisivät, että pääsen noihin juhliin (yhdistysten ja kaupungin tilaisuus).
Esmi: - Onpa hyvä jos lähtisivät. Kun on pimeää ja ei tiedä mikä lumipyry.
Ukko: - Mitä sinulla on itsenäisyyspäivänä?
Esmi arasti: - Ei mitään.
Ukko: - Jos mentäisiin Martan 90-vuotisjuhliin?
Esmi : - Tottakai. Entäs ne itsenäisyysjuhlat?
Ukko: - Ei me sinne mennä.
Esmi kamalan ihmeissään: - Eikö!!!
Ukko: - No ei sinne ole pakko mennä. En haluakaan.

Ukko-kulta katsoi pois. Tiesi! Tiesi, että se on minulle vastenmielistä. Olin kamalan hiljaa vain ja sisukseni hihkui riemusta. MARTTA PELASTI PÄIVÄNI!!!

Esmiraldan ahdistus on poissa, poissa!!!! Nyt voin juhlia Marttaa, sodan niukkuutta kokenutta ihanaa naapurin mummoa. Voi kun minä halaan häntä!!! :smitten: :smitten: :smitten:

ps. joskus se on niin pienestä kiinni...

Esmiralda!

Nauraa kihersin onnesta sinun puolestasi!
Sinun ukkosi on aivan erikoinen, ajattelee sinun parastasi.
Jospa hänkin on kyllästynyt siihen ulkokullaisuuteen, mitä niissä juhlissa on.

Vaikka muuten olenkin sitä mieltä, että on ihan aiheellista juhlia myös tämän Suomemme vuosipäivää. Minä ajattelen sen samalla tavalla kuin kenen tahansa merkkipäivän, joka on saavuttanut korkean iän.

Eikä Suomen itsenäisyys todellakaan ole ollut mikään itsestään selvä asia silloin, kun tänne aikoi tunkeutua ihan muut hallitsemaan meidän maatamme.
Niinkuin kaikista muistakin traagisista tapahtumista, myös siitä sodasta on edelleen monilla ihmisillä tunnejälkiä kehossa ja mielessä. Myös niitä, jotka olemme vanhemmiltammme heidän kärsimystensä kautta saaneet itseemme.

Itse olen juuri näitä vasta tiedostamassa, jotta voin niistä vapautua ja parantua.

Lapsuuteni elin ajassa, jolloin isoäitini odotti joka päivä yhtä poikaansa tulevaksi kotiin sodasta, jonne oli kadonnut.

Oi, olkaamme iloisia, että saamme tehdä ja toimia suhteellisen vapaasti.
Ennen puhuttiin Suomi-Neidosta, mutta nythän se on jo paljon kokenut ja toivottavasti myös viisaampi. Mehän kaikki olemme tätä maata, ja se antaa meille sen mitä mekin annamme sille. Kukin omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin.

Paljon on korjattavaa, eikä varmasti koskaan kaikille tarpeeksi hyvin täällä, mutta kuitenkin. Minusta Suomi ansaitsee juhlansa.

 

Kiitos Maarita!  :smitten:

Minä kuulkaas menen ihan kaikille kaupungin kokkareille ja kaikkiin muihinkin gaaloihin aina kun kutsu kolahtaa ja saan lapsille hoitajan! Nyt on aika juhlia menetettyjenkin vuosien edestä - meinaan on liian pitkään tuota nutturaa kiristänyt ja on tullut aina ajateltua ensin velvollisuuksia, riittävää yöunta ja aamuheräämisiä, että elämä on ehtinyt vilahtaa melkein ohi. Sosiaalista elämää voi olla joka tasolla.

Paasit kuin koira verajasta koko jutusta  :2funny:

Kunnioitan itsenäisyyttä, vaikka joskus kyseenalaistan sen kyllä, koska emmehän me kuitenkaan saa tehdä mitä itse tahdomme  ;D.
En välitä juhlista, mutta nautin kynttilöistä ja tunnelmasta. Tärkeintä juhla on mielestäni niille jotka ovat rakkaitaan sodassa menettäneet sen vuoksi, että olemme itsenäisyyden saaneet.Mehän emme koskaan oikeasti pysty ymmärtämään täysin mitä he ovat kokeneet, sillä elämämme on ollut niin paljon helpompaa ja suojatumpaa, että en usko, että edes kestäisimme sellaista kurjuutta. Isältäni kerran yritin sodasta kysyä, kun hän ei siitä halunnut puhua ja ainoa vastaus oli, että " se on niin hullua hommaa, että toivon että teidän ei koskaan sitä tarvitse kokea ". Tottakai me kaikki olemme iloisia siitä, että maamme on itsenäinen  :)! Toivotaan että se sellaisena aina säilyy !

Työn kautta olen nyt ollut paljon tekemisissä sotainvalidien, sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa kanssa, myös Lottien ja sotavankien...Kyllä arvostan kovasti sitä työtä jota ovat tehneet.
Aina on ollut mielenkiintoa niihin asioihin ja olen ajatellut, että jos olisin elänyt silloin, olisin ehdottomasti halunnut palvella Lottana. Nyt on ollut mielenkiintoista kuunnella sen ajan kokeneiden ihmisten kokemuksia.
Itseäni sapettaa markan menetys ja myös EU omalla tavallaan. Itse koen, että osa itsenäisyyttä on menetetty. Ja etenkin täällä "susirajalla" tuntuu siltä, ettei asioitamme aja kunnolla kukaan. Ne sanellaan EU:sta. :buck2:
Mutta ne ovat minun mielipiteitä, enkä niistä lähde väittelemään.
Yleensä tässä ennen Itsenäisyyspäivää alan kuuntelemaan Sibeliusta, se jotenkin tuo ne fiilikset juhlallisesti pintaan...Finlandia-hymni etenkin.
Mihinkään juhliin en ole mennyt...Televisiosta näkyy joskus Itsenäisyyspäivänä hyviä dokumentteja aiheeseen liittyen, niitä katson mielelläni. Viime vuonna oli ohjelma naisista, jotka myös olivat taistelijoita huolehtiessaan perheistään, kun kaikki miehet olivat rintamalla. Ja entä sotalesket? Heitä oli katsottu syrjäkarein ja kaikki leimattiin huonomaienisiksi...Että on siinä ollut monenelaista kestämistä ja koetusta.
Linnanjuhlia katson usein jonkun verran, enkä nyt pidä niin pahana sitä pukurevohkaa yms. Onhan se sentään vuoden tapaus Suomessa ja tottaikai ihmiset laittautuvat sellaiseen juhlaan parhaimpiinsa.
Että tällaisilla fiiliksillä.