Astro Foorumi

En ole ainut Kauris, jota elämä on potkinut päähän isolla pallolla koko vuoden. Mikä hassuinta, nämä vastoinkäymiset ovat tulleet toisten ihmisten puolelta, siis niin että itse en koe niitä ansainneeni.

Ainahan pitää katsoa peiliin ja niin olen tehnytkin. Joitain asioita olisin voinut tehdä toisin, mutta silti koen että elämä ei ole reilua.

Mies lähti Turkuun. Luulin jo että hän vei Juicen mukanaan, mutta ei, levy löytyi. (hän on piilottanut Juicen jo niin monta kertaa ettei olisi ollut yllätys) Aikoi rauhoittua siellä.

Eli näkijät, ystävät siellä! Nyt lämpöä tänne! Milloin tämä helpottaa?

"Panin elämän risaiseksi, sain risaisen elämän,
olin ehyt ja rento ja tiesin mitä hain.
Olin koulu, olin reksi, olin minä ja olin hän,
nyt huoneessa tässä lasken sormiain.

Vedin viikon liian hitaan, ja kaikkeen turhauduin,
miksi maleksitaan, vaadin tietää syyn.
Ja kuolema kun kitaan tunki käärmeen ja sääriluin,
ne huuhdoin pois ja lähdin näyttelyyn.

Panin vauhtia valtateihin ja liikuin nopeaan,
jos pysähdyin niin mitään nähnyt en,
yön peilin pirstaleihin ja aamun hopeaan,
mä havahduin, sain haavan verisen.

Voi vittu kun joskus se rasittaa,
en maata kestä, en maailmaa,
vaan hänenkö niskaan velkani sälytän.
Niin kasvot peilistä pakenee,
tyhjät silmät eilistä katselee.
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän,
risaisen elämän.

En pelkää lentämistä, minä lennän mielelläin,
mutta aikaeroon koskaan totu en.
Ja kun kirjaa älyllistä, mä selaan väärinpäin,
niin läpikotaisin mä opin sen.

Voi vittu kun joskus se rasittaa,
en maata kestä, en maailmaa,
vaan hänenkö niskaan velkani sälytän.
Niin kasvot peilistä pakenee,
tyhjät silmät eilistä katselee.
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän.

Viini tahmea tarttuu kieleen, sen nielen kuitenkin,
vielä toivein sentään aamuun katselen.
Haavat sormeen ja arvet mieleen sain kun kolusin,
laitapuolella - elämän risaisen.

Voi vittu kun joskus se rasittaa,
en maata kestä, en maailmaa,
vaan hänenkö niskaan velkani sälytän.
Niin kasvot peilistä pakenee,
tyhjät silmät eilistä katselee.
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän,
risaisen elämän."

Juice sen sanoo.

*halaa kissanrutistukseen* Täältä voimaannuttava ajatus!

Hali täältäkin  :smitten: ... ja pieni lohdutuksen sananen: :jupiter: on hiljalleen tulossa kauriiseen. Toivotaan, että helpottaa!

Noita raskaitakin elämänvaiheita tarvitaan. Mielummin niistä kyllä luopuisi, mutta kaikella on tarkoituksensa. Voimia!

Voi Kaurisenergiaa miten tuttua on sinun tekstisi ja Juicen. :'(
Rakastan Juicen lauluja,koska niissä maistuu eletty elämä.

Kadehdi en niitä,jotka luotuja on kaksoiselämään,
joskus tuntuu,etten kunnolla saa elettyä tätä yhtäkään,,,

Kertoisin jos voisin,miksi elämä on joskus ja jo pitkään näyttänyt vain harmaat pilvensä meille.
Ja on kuluneen vuoden aikana useastikin tuntunut,ettei aurinko enää koskaan sädettään luokkaan tähän risukasaan.
Vaan jostain hiipii aina hiljaa ajatus,jos kuitenkin ja se antaa taas voimia jatkaa.
Jos kuitenkin,,,
Paljon haleja sinulle!Et ole yksin,sillä meitä on monta samoin kokevia.
Yritetään vielä jaksaa vähän matkaa ja

Jonakin aamuna ennen sarastusta,huomaat että musta,AURINKO NOUSEE!!! :smitten:

Kiitos myötätunnosta Pallaskissa, Minerwa ja Chandra!  :smitten:

Kyllä kai se siitä. Toisessa ketjussa Sininen Kettu nosti minulle upeat riimut, joiden mukaan vielä kannattaisi jaksaa eikä tehdä suurempia ratkaisuja vielä. Niin itsekin ajattelen.

Mies on pian tulossa Turusta. En tiedä milloin pystymme kaikesta keskustelemaan.

Riimuista saa tosi hyviä ja avartavia neuvoja. :smitten:
Kun muutaman kerran niitä tuolta ketjusta pyysin,hankin sellaiset ja kyllä ovat niin paikkaansa pitäneet!
Juuri se,mitä vaihetta elän ja miten siihen tulisi suhtautua.

Nostin ystärätterelleni,erotilanteessa olevalle juuri perjantaina ja riimuista nousi mielestäni paras neuvo.
Keskustelu ja mikäli se ei tuota hedelmää,niin sitten toimintaan.
Usein vain keskustelu miehen kanssa on niiiiiin turhauttavaa. :tickedoff: :uglystupid2:
Eivät ne peijakkaat ymmärrä,tai halua ymmärtää.
Sieltä tulee kummia tokaisuja,että sinulla on vain SE aika kk:sta,tai muuta vastaavaa.

Onnea toivotan,että sinä kuulut niitten onnekkaitten ryhmään,jonka mies haluaa ja osaa keskustella avoimesti ja myös kuunnellen.
Rakentava keskustelu voi tosiaan muuttaa hyvin paljon,ja molempien halu muuttaa tilannetta.
Menenkin kurkkaamaan minkä riimun sait! :smitten:

Ei tästä mitään tule. 

 :'(  :'(

Voi ystävä rakas!

Muista myös huomioida tuon SOWELUN sanoma.
Voimia päätöksillesi! :'( :angel:

Aina ne päätökset eivät ole vain itsestä kiinni. Tuntuu kuin paholainen olisi ottanut haltuunsa kumppanin sielun. Hän ei näe asioita selvästi vaan jonkun toisen silmin.

Vai olenko se sittenkin minä, joka ei näe asioita?

Jos viittasit tuohon,mitä tuosta Sowelusta sulle kirjoitin,niin tarkoitin tuota osaa,joka varoittaa oman elämänvoiman heikkenemisestä.

Olen kokenut tuon aivan saman ja se on nyt vihdoin ja viimein käsitelty kokouksessa viime perjantaina.
Sen verran sain tietoa etukäteen,että pitkä kamppailu kääntyi edukseni.
Kaveri osottautui loppupeleissä psykopaatiksi.
Toivon,ettei kukaan muu anna imeä itseään niin tyhjiin kuin itse annoin.
Nyt jo tuntuu,vaikken vielä ole tuota lausuntoa lukenut,että uusi elämä alkaa ja voin jättää kaiken sen karmeuden taakseni.
Sitä toivon myös sinulle,ellet puhekontaktia saa.
Ja toivon sitä todella sydämestäni.Tiedän,mitä käyt läpi nyt.

KIITOS CHANDRA!!!  :smitten:

Vain se, joka on itse käynyt läpi helvetin, tietää, mitä tämä on.

Tiedän että sinäkin selviät tilanteesta voittajana, vaikka tämä loppuvuosi voikin olla yhtä piinaa.

Voimia. Minulla on myös vahva usko kaikkeen.

Kyllähän me kauriit,karujen vuorten asukit,selviämme mistä vain,kun uskoa itseen ja korkeimpaan johdatukseen riittää!
Ensi vuonna tähän aikaan (jo aijemminkin),olemme täydessä kukassa taas molemmat! :angel: :smitten: