Astro Foorumi

Tämä armenialainen mystikko on minulle ollut rakas jo vuosia!

Ja taas löysin uuden kirjan hänen elämästään.

Saanko/voinko jakaa hänen juttujaan jonkun kanssa?

Noh! Tämä mies G.I.Gurdjieff on aika monipuolinen 'henkinen opettaja', mutta myös veijari, kansanpelimanni, naistenmies, antiikin asiantuntija, sähkökojeitten korjaaja, pappi ja vaikka mitä!

Hän on itse kirjoittanut kirjan "The meetings with the remarkable men" . Sitä ei ole käännätty vielä suomeksi. Mutta suomeksi löytyy jotain mm. tämä kirja jota just luen: Ouspensky, Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta.

Googlesta löydät monelaista tietoa ja kuvaa!

Mukava, jos olet kiinnostunut!  :smitten:

Pikkuisen lisää.

Häntä kutsutaan mm. New Agen erääksi 'luojaksi' ja mm. enneagrammi tulee häneltä.

Esmiralda  :smitten:

G. I. Gurdjieff  http://www.gurdjieff.co.uk/images/coursefront.jpg
http://www.gurdjieff.org.uk/gs8fin.htm

Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/G._I._Gurdjieff

George Ivanovitš Gurdjieff (13. tammikuuta 1866/1877? – 29. lokakuuta 1949), ven. Георгий Иванович Гюрджиев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev), oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen arvoituksellinen hahmonsa piirtyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa, ja hänen opetuksensa vaikutus näkyy yhä voimakkaampana nykyisissä uskonnollisissa ja psykologisissa järjestelmissä.

Gurdjieffin tunteneet henkilöt pitivät häntä erinomaisena ihmisten "herättäjänä", joka muistutti pikemmin Zen-mestaria tai Sokratesta kuin perinteistä kristillistä mystikkoa. Hän toi länsimaihin kattavan esoteerisen oppijärjestelmän, ja hänen vaikutuksestaan syntyi elävä traditio, jossa harjoitetaan erityisiä menetelmiä tietoisuuden kehittämiseksi.

Termillä "tietoisuus" Gurdjieff tarkoitti jotakin syvempää kuin tavanomaisia mentaalisia toimintoja. Hänen mukaansa tietoisuuden kyky edellyttää mielen, tunteiden ja kehon energioiden harmonista yhteistoimintaa, ja vain tämä tekee ihmiselle mahdolliseksi sellaisten korkeampien energioiden vastaanottamisen, joista eri perinteissä käytetään esim. nimityksiä nuus, buddhi tai atman. Ilman tällaista toimintojen sopusointua ihminen on keskeneräinen olento, joka on toiminnassaan automaattisten, ehdollistuneiden rutiinien sekä ulkoisten tilanteiden armoilla. Gurdjieffin käyttämien monipuolisten menetelmien keskeisenä päämääränä voidaan nähdä tietoisuuden herättäminen sekä tahdon, yksilöllisyyden ja objektiivisen tiedon kehittäminen.

Kirjoitukset

Gurdjieff kirjoitti ja hyväksyi kolme nidettä kirjallisesta työstään julkaistavaksi nimellä "All and Everything" (Kaikki ja kaikesta). Tämän magnum opuksen ensimmäinen osa, Belsebubin tarinoita pojanpojalleen, on pitkä ja vertauskuvallinen kertomus, jossa Belsebub kertoo Maaplaneetan merkillisten kolmiaivoisten olentojen selittämättömästä käyttäytymisestä pojanpojalleen. Gurdjieff haastaa lukijansa ponnistelemaan äärirajoilleen niin kirjoitusten lukemisen kuin niiden ymmärtämisenkin suhteen, ja käyttää Tarinoita opetusvälineenä opetukseensa. Toinen osa taasen, Meetings with Remarkable Men, on kirjoitettu helpommin ymmärrettävällä tavalla. Se valottaa Gurdjieffin varhaisia vuosia ja sisältää lisäksi monia vertauskuvallisia esityksiä. Hänen viimeinen, viimeistelemätön teoksensa, Life is Real Only Then, When 'I Am', sisältää myöhempien vuosien omaelämänkerrallista aineistoa, hänen puheitaan ryhmälle New Yorkissa 1930 sekä esseen The Outer and Inner World of Man.


[muokkaa] Lähdetietoa

Gurdjieff tunnetaan parhaiten hänen oppilaidensa julkaisemista kirjoista. P. D. Ouspensky kirjoitti kirjan 'In Search of the Miraculous' (suom. Sirpaleita tuntemattomasta Opetuksesta), jota jotkut pitävät tärkeimpänä johdantona Gurdjieffin opetukseen. Toiset taas pitävät Gurdjieffin omia kirjoituksia ensisijaisina teksteinä.

Kertomuksia Gurdjieffin kanssa viettämästään ajasta ovat julkaisset mm. A. R. Orage, Charles Stanley Nott, Thomas ja Olga de Hartmann, Fritz Peters, René Daumal, John G. Bennett, Maurice Nicoll, Margaret Anderson ja Louis Pauwels. Hänen Työnsä ja ideansa vetivät puoleensa monia tunnettuja henkilöitä, joista esimerkkinä Frank Lloyd Wright, Kathryn Hulme, P. L. Travers, Katherine Mansfield ja Jean Toomer.

Kolme Gurdjieffin kirjaa julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen; 'Beelzebub's Tales to His Grandson', 'Meetings with Remarkable Men' ja 'Life is Real Only Then, When 'I Am'.' Tämä trilogia, joka tunnetaan nimellä All and Everything on Gurdjieffin legomonismi. Legomonismi (ven. Легомонизм) on, Gurdjieffin mukaan, yksi vihkiintyneiden keino välittää tietoa. Gurdjieffin oppilaat sekä hänen henkilökohtainen sihteerinsä Olga de Hartmann kokosivat Gurdjieffin varhaisista puheista kirjan, joka julkaistiin vuonna 1973 nimellä "Views from the Real World: Early Talks in Moscow, Essentuki, Tiflis, Berlin, London, Paris, New York, and Chicago, as recollected by his pupils".

Elokuva 'Meetings with Remarkable Men' (1979), joka pohjautuu samannimiseen kirjaan, sisältää harvinaisia esityksiä Pyhistä Temppelitansseista, joita Gurdjieff opetti hänen työhönsä vakavasti suhtautuneille oppilailleen. Elokuvan käsikirjoittivat Jeanne de Salzmann ja Peter Brook, sen ohjasi Brook ja pääosan esittäjinä olivat Dragan Maksimovic ja Terence Stamp. Elokuva on julkaistu DVD-tallenteena vuonna 2007.

Teoksia Gurdjieffin ideoista ja metodista

    * All and Everything trilogia:
          o Beelzebub’s Tales to His Grandson; G. I. Gurdjieff [ISBN 0140194738] ©1950
          o Meetings with Remarkable Men: G. I. Gurdjieff [ISBN 9780140190373] ©1963
          o Life is Real only Then, When 'I am': G. I. Gurdjieff [ISBN 0525145478] ©1978

    * Views from the Real World: Talks of G. I. Gurdjieff [ISBN 9780140190649] ©1973

    * In Search of the Miraculous; P. D. Ouspensky [ISBN 9781425349424] ©1949
          o suom. Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta [ISBN 9789529842919] ©2003

Yleisesityksiä

    * The psychology of Man’s Possible Evolution; P. D. Ouspensky
          o suom. Ihmisen sielulliset kehitysmahdollisuudet
    * Toward Awakening; Jean Vaysse ©1980
    * Simple Explanations of Work Ideas [ISBN 0948333316] ©1993

Kohtaamisia Gurdjieffin kanssa

    * Our Life with Mr. Gurdjieff: Thomas and Olga de Hartmann (1964, 1983 and 1992)
    * Boyhood with Gurdjieff; Fritz Peters (1964)
    * Teachings of Gurdjieff; C. S. Nott (1961)
    * Undiscovered Country; Kathryn Hulme (1966)
    * Who are you Mr. Gurdjieff?; Rene Zuber (1980)
    * Idiots in Paris; J. G. and E. Bennett (1980)

Muita teoksia

    * Mount Analogue; Rene Daumal [ISBN 9781585673421] 1974, ©1952
    * Opening, Collected Writings of William Segal, 1985-1997 [ISBN 9780826411037] ©1998

Filmografia

    * Meetings with Remarkable Men Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi) Gurdjieffin elämäkertaan pohjautuva elokuva, jonka on ohjannut Peter Brook.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/G._I._Gurdjieff

Luokat: Armenialaiset henkilöt | M

Tykkäsin kovasti tuosta Ouspenskyn kirjasta! Alusta asti tuntui kuin olisin ollut mukana teoksen eri vaiheissa kun jotenkin tapahtumat olivat niin tuttuja.. Liekkö sitten ollut sielutasolla mukana matkassa...

Kirjassa esitetty olettamus, että fyysisen kehon ottama ruoka ja ympäristöstä saamamme vaikutteet sulautuvat hienoaineisimpiin henkikehostoihin ja ravitsevat niitä on kyllä kiintoisa.. Siitä tulee mieleen ihan se juttu kuinka Kaikkeudessa olevat asiat palautuvat Lähteeseensä kierrettyään aluksi mitä monimuotoisampien organismien ja entiteettirakenteiden parissa sellaisissa yhtenäisesti kerrostuneiden spiraalipalloketjujen kuvajaislomittumissa...

Ihan totta!

Siis sinä olet LUKENUT! Innostuin. Olen tätä kirjaa menossa vasta alkusivuilla. Hänen tietoteoriansa on minusta loistava tai siis selitys, miksi 'salainen tieto' pysyy vain harvoilla ja on enemmäkseen salassa. mm.

Vaikka on monta seikkaa, missä en voi yhtyä hänen ajatuksiinsa. Mutta hän on minusta sellainen ELÄVÄ IHMINEN, vieläkin. Hyvin harvat tietämäni ihmiset ovat edes kuulleet hänestä.

Katselin Kaukasuksen yli kerran lentäessään hänen kotiseutujaan samalla kun luin erästä kirjaa hänestä (en vain nyt muista nimeä, tais olla Bennetin). Ja yhtäkkiä isä oli siinä minun olkani takana ja sanoi: -Eikö olekin aikamoinen persoona.

Isä oli silloin ollut jo kuolleena vajaa vuoden. Hänkin oli kansanpelimanni ja erään sortin syvällinen ajattelija. Se oli mahtava hetki!

Mutta kylläpä olit sisäistänyt hienosti hänen maailmaansa. :smitten:

Heh meinasin kirjoittaa aikaisemmin tähän siitä asiasta kun vaikkapa musiikissa syntyy jokin undergroundlaji niin sitten myöhemmin piirien laajetessa tai massoittuessa alkuperäinen energia ei enää olekkaan sitä mitä 'ennen vanhaan' vaan se voi väljentyä kuin kalja huoneenlämmössä.. Niin sitten löysin tämmöisen artikkelin, jossa pohdiskellaan blackmetallin kehityskaarta ja jotenkin se soveltuu tämän aiheen tajuntaan...

http://www.chroniclesofchaos.com/articles/rants/6-971_is_black_metal_coming_of_age.aspx (http://www.chroniclesofchaos.com/articles/rants/6-971_is_black_metal_coming_of_age.aspx)

Gurdjieffia lukee tällä hetkellä varsinkin tummaan pukeutunut "nuorisoeliittimme" sillä Vasemman käden polun kulkija Tapio Kotkavuori viittaa kyseiseen mystikkoon teoksessaan Vasemman käden polku.

Turussa on kai edelleenkin toiminnassa gurdjieff -seura, johon minulla oli tarkoitus liittyä tänne muuttaessani. No luultavasti vielä tulevaisuudessa senkin teen. Seuran päätarkoituksena on se, että ihminen ei voi itse "herättää" itseään unesta (tällä "G" viittaa sitä mekaanista tilaa jolloin ihminen on mm. ympäristötekijöiden hallinnassa) vaan siihen tarvitaan tukijoukko. Yksikin harjoitus oli muistaakseni pelkkä herätyskellon laittaminen soimaan jonakin ajankohtana, ja kun kello soi, tulee ihmisen erityisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka "unessa" hän onkaan -->ympäristötekijöiden vallan alla.

Hyvin mielenkiintoinen mies ja poikkeuksellisia näkökulmia tavallisiltakin tuntuviin asioihin.

HUOM! Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta sisältää myös astrologian valossa
tärkeitä planetaarisia näkökulmia. Puhutaan muistaakseni mm. kuinka ihmisen pitää taistella itsensä kuun vaikutuksen alaisuudesta jne. (minä  :rapu: :na paraskin puhumaan  :2funny: ) Pitääkin ottaa uudelleen luettavaksi tuo kirja, jos nyt avautuisi uudella tavalla.
 Belsebub´s tales to his grandson ei minulle avautunut ollenkaan. Niin järjenvastainen kirja kun olla ja voi. Pitäisi lukea uudestaan sekin :2funny:

Gurdjieffiin liittyy tiiviisti henkilö P.D. Ouspensky, joka oli hänen oppilaanaan ja muistaakseni kirjeenvaihtotoverinakin. Ouspenskyn ajatusmaailma on hyvin paljon Gurdjieffista vaikutteita saanut, mutta hänen tyylinsä kirjoittaa on paljon akateemisempi ja selkeämpi, joten meille merkuriuspainotteisille ihmisille tämä aukeaa helpommin:

  http://en.wikipedia.org/wiki/P._D._Ouspensky

Mutta esmiralda olisi mielenkiintoista jakaa hänen juttujaan kanssasi, varsinkin koskien tuota heräämistä.

Gurdjieffista vielä sen verran että hänen luonaan ovat vierailleet mm. Aleister Crowley (yök) joka yritti löytää G:ltä apua huumeongelmaansa, mutta heille tuli jostain erimielisyydestä iso riita (vai johtuniko ylisuurista egoista) Myös kaikkien happopäiden kuningas timothy leary ainakin oli hyvin kiinnostunut G:stä ja pian Learyn happoklaanissa kirjattiinkin ylös jokainen ajatus ja teko päivän aikana  :coolsmiley:

 

No onpa kiva, kun saa juttukaveria tämänkin mielenkiintoisen asian kanssa!

Huomasin myös, että Gurdjieffhän painottaa paljonkin astrologian osuutta vaikuttamassa ihmisen elämään.

Mutta nyt pitää vähän möbleerata...palaan!  :smitten:

Hyvä kun muistutit, minunkin piti tänään imuroida  :)

Tuosta Vasemmasta kädestä tuli mieleen, että Ouspenskyn kirjassahan Gurdjieffillä oli tapetilla se tanssijuttu, jossa Mustat ja Valkeat maagikot tanssivat Yhdessä...  ::)

Siinä yksi viehätykseni! G. koki tanssin ja musiikin hurjan tärkeäksi ihmiselle! Kun olen minäkin tanssi-ihminen.

Tuosta 'salaisesta tiedosta', kun Ouspensky sitä kysyi, miksi ihmisillä ei ole hallussa tätä tietoa, jolla voisi taistella petollisuutta yms. vastaan, kerron vähän.

G vastasi, että siihen on kaksi syytä. Se että tieto ei ole salaista. Toiseksi se ei voi tulla yleisön tietoisuuteen kaikkialla. Ongelma on se että ihmiset eivät tahdo ottaa sitä vastaan tai eivät voi vastaanottaa sitä.

Sitten hän selittää sen, miksi tieto ei voi kuulua kaikille. Jos nimittäin sitä annetaan kaikille, sitä ei tule kellekään paljoa (vähän niin kuin rahan jako). Ja vaikka tiedon jakaminen näyttää epäoikeudenmukaiselta, se ei ole sitä, koska yleensä ihmiset eivät sitä halua.G puhuu ihmisistä massoina ja massan mukana menemisestä. Esim. sodat.

Ja että nämä massojen hulluudet tapahtuvat usein luonnonmullistusten, ilmaston muuttumusien tai planetaaristen vaikutusten alaisena. Tässä tämäkin mukana.

Ehkä jatkan vielä tästä...

Mutta aika realistista ja kylmääkin tekstiä!

Niin juu noinhan hän kirjoittikin, nyt palautuu mieleen, vaikka taitaa teillä paremmin olla hallussa tuo Gurdjieff  :)

Tuon tanssin allekirjoitan kyllä täysin. On hyväksi keholle ja mielelle ja vapauttaa sosiaalisista paineista. Varsinkin meille pohjoisessa asuville jotka pidämme yleensä sitä parin metrin turvaetäisyyttä tanssi yleisellä paikalla vapauttaa  :-* 

<----
Vaikka minun tanssini onkin hieman oudonlaista kuten kuvasta voi päätellä  ;)

Tanssi...näin on. Kerroinkin tässä ystävälleni vasta, että suurimpia loukkauksia, joita tanssin tiimoilta kerran kuulin, oli se, että seksin puutteessa tanssin eroottisuus korvaa jotakin, varsinkin itämaisen tanssin.  :uglystupid2: :uglystupid2:

Siis näitä mielikuvia! Vaikka selitin (selitäpä sialle timanttia), että enemmän tanssi purkaa tällaisia patoja kuin niitä herättää. Mutta mitään ei voinut. Käsityksiä ei voi toiselle tuputtaa eikä väkisin muuntaa.

Tätä G. väittää tiedonkin kulussa tapahtuneen. Hän väittää että jos tietoa saa kaikki, tässä tapauksessa salaista tietoa, se muuntuu niin vähiin, ettei sillä kukaan tee mitään. Kaikki eivät voi tulla älykkäiksi (huomaa G:n älykkyystulkinta), mutta jos tämä tieto annetaan/otetaan vastaan vain muutamien kesken, he pystyvät kehittämään sitä, voimistuvat sen kautta ja sitten vasta pystyvät valmentamaan muita halukkaita tämän tiedon pariin.

Hän myös sanoo, että tiedon ymmärtämiseen tarvitaan ponnistusta. Paljon työtä.

Ymmärrän, että jos haluan suorittaa vaikka tohtorin väitöskirjan, on tehtävä tosi paljon töitä. Ja tieto kasvaa. Jos sitä jaettais liian helposti, tulos olisi oppimattomia tohtoreita joista kukaan ei ponnistelisi enempää kuin on tarvis.

Siis kuka haluaa oppia? Ei kaikki!

Juuri tuo oppimisen halu onkin se ratkaiseva tekijä. Ja se onkin monimutkaisempi juttu mitä äkkiseltään luulisi kun siihen vaikuttavat niin mahdottoman monta tekijää; pelkkä oppimisen halu kun lakastuu äkkiä ilman päämääriä. Minulle päämäärien asettelemisessa tärkeintä on omien tunteiden huomioon ottaminen ja jotenkin ne parhaat tunteet saankin sitten palveluksen puolelta (liekö kalat huoneessa 12. osuutta asiaan) 
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää tuon Gurdjieffin varhaislapsuudesta ja nuoruudesta enemmän, vaikka enhän ole kaikkia hänen teoksiaan lukenut eli ehkä tulee vielä joskus vastaan.

On muuten Esmiralda mielenkiintoiset nuo  :aurinko: :jousimies: yhdistettynä  :rapu: merkkiin  :o  enpä ole ennen törmännyt. Kaikki jouskarit joihin olen törmännyt on ollut enemmän tai vähemmän kilpailuihmisiä, mutta minkäslainen yhdistelmä noista kuvioista tulee?  :o :) 

Siis?

Onko Gurdjieffillä nuo merkit?

Enpä sitten ihmettelisi hänen etsimis- ja vaellusviettiänsä. Ja tunne-rapu vie hänet syvälle kuuntelemaan ihmisiä myötätunnolla ja intuitiolla.

Kirja "The meetings with remarkable men" kertoo myös hänen lapsuudestaan. Rakastava perhe, joka oli täynnä musiikkia, hyvää ruokaa ja tarinoita. Isä oli hänelle tärkeä ja isän toivomus oli pojan pappisura, joksi hän kouluttikin itseänsä. Papin virka oli hänelle myös lupakortti kaikkiin kirkkoihin ja pappiloihin, missä hän matkoillansa majoittui. Hän kun alkoi epäilemään perimäänsä uskontoa.

En ainakaan tiedä että tuota teosta olisi suomennettu. Se olisikin hienoa. Sen tiedän, että hänen kirjansa perusteella on tehty elokuva. Sitä en ole saanut käsiini.

Ei kun katoin että sulla olis ollu nuo merkit mutta häsläävään tyyliini katsoin väärin  ;D  Tuo kirja minkä mainitsit pitää kyllä lukaista jossain vaiheessa. Niitten lukemattomien muiden joukossa  :tickedoff:

Olisi kätevää kun vanhoja päitä voisi uusiokäyttää niin että niitä voisi pitää kotikirjastona. Ne osaisivat lukea itsekseen kun niille laittaisi kirjan eteen ja sitten kun tarvitsisi jotain tietoa, niin käväisisi kysymässä niiltä ja ne kiltisti selittäisivät kirjahyllyn päältä lukemiaan juttuja.  Helpottaisi tuota lukemisen taakkaa ja ne voisivat kertoa tarinoita kun on tylsistyneellä tuulella.  ::)

Jep, minä olen rapu :aurinko: ja  :askendentti: :jousimies:!

Mutta noista lukemisista! Gurdjieffhan sanoo, että ihmisellä on monia minuja, ei suinkaan vain yhtä. Kun toinen minä sanoo, että pitää nousta aamulla ylös, niin toinen minä tahtoo nukkua! Eikös ole hyvä selitys!  :2funny:

Tuosta minä tykkään.

Samaako voisi käyttää ajallisesti päällekkäin! Yksi minä lukee kirjaa, toinen mietiskelee (sen se varmaan tekeekin) mutta kun kolmas voisi nukkua ja neljäs vaikka rakastella! Niin siinäpä vasta ihminen!  :2funny:

Tuo persoonavertaus on mainio! Muistan kun luin tuosta sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta juuri sen kohdan. Olin matkalla Oulu -(Tampere) -Turku junassa ja luin sen kohdan ja laitoin kirjan sivuun koska mietin sitä hetkisen päässäni. Sitten luin sen uudestaan sellaisena  että ??? tuo kuulostaa tosi yksinkertaiselta, mutta miksei kukaan muu ilmaise sitä noin hyvin.

Kaikki on lopulta hyvin yksinkertaista. :)

Samaan aikaan kun esim. luemme, tapahtuu kaikilla tasoillamme lukemattomia prosesseja -
se lienee yksinkertaisuudessaan ihan itsestään selvää :2funny:
(Filosofista hauskuuttaa itseään näillä ::))

'Päivä'tietoisuus on vain yksi persoonamme ulottuvuuksista.

Ei mikään filosofia ole parempaa kuin se mikä naurattaa!  ;D

Muutenkin, kun luen G:tä, herää epäilys onko tuo tyyppi edes ihan vakavissaan. Niin mainioita ovat hänen monet ajatuksensa.

Esimerkiksi se, kun hän sanoo, että yleensä meillä ihmisillä on vain yksi ruumis, tämä fyysinen. Hän sanoo: "Astraaliruumis ei ole välttämätöntä ihmisiselle.Se suurta luksusta, johon vain harvoilla on varaa. Ihminen voi aivan hyvin elää ilman sitä."

Siis jospa kaikilla ei siis ole kovin hääppöstä tuon auran kanssa tai valojensa kanssa. En sitten tiedä, onko aura todella sellaisella ja minkälainen ilman astraaliruumista?

Älykkyys jopa henkisesti voi olla hyvin pettävää. Se voi olla vain opittua kirjatietoa (kuten esim. minulla) ja voin siten siis vaikuttaa hyvinkin astraaliselta.

Mutta miten sitten erottaa tiedon ja 'tiedon' halun. Sehän voi vain olla sellaista keikarointihalua eikä suinkaan oikeasti tiedon tunteilua. Sillä astraaliruumiin synnyssä pitää olla mukana TUNTEET ja halut.

Hän vertaa hauskasti fyysistä ruumista ''vaunuiksi' ja astraaliruumista 'hevoseksi'. Mentaali- eli henkiruumis on vasta itse 'ajaja' ja jumalruumis 'isäntä' eli kausaaliruumis.

Tässä kohtaa tulemmekin kiistaan 'jälleensyntymisen' yleisen käsityksen kanssa. Vai tulemmeko?

Nimittäin G. väittää, että synnymme ilman noita hienojakoisempia (kolmea viimeistä) ruumiita, ne meidän pitää pyrkiä saavuttamaan tässä elämässä. Eli emme ihan vain saakaan elää miten sattuu, jos haluamme kehittyä. Vain niiden ruumiiden kanssa voi jatkaa sielunvaellustamme.

Tietenkin hänen sanojaan voi tulkita hyvin monella lailla, ja hän syventää näitä juttuja samassa kirjassa ja jopa eri henkilöiden kautta eri kirjoissa. Siis hyvin tulkinnanvaraista kaikki.

Mutta näin ymmärtäen kaikki eivät pääse mukaan vaellukselle noin vain!? ???

Mitäs tuumaatte?

 :D Tätä pohditaan näemma ajallisessakin synkroniassa useammassa aiheessa ;D

Mihinkä ne vainut kulkis ilman hevosta, eivät mihinkään.
Ilman kuskia eivät ainakaan määränpäähän, joka isännällä on tiedossa.
Ja ilman isäntää ihan hukassa.

Monet seuraavat mieluummin jotakin ulkoisia isäntiä, lienevätkö he niitä Astraalittomia?
Sen tiedän, että 'varaa' on todella oltava, jos ainoastaan oman isäntänsä mielii seurata.

Tähän sopii mielestäni vertaus taivaasta maahanpäin kasvamisesta -
inkarnoituminen tapahtuu todella vasta kun sielullinen olemuksemme ulottuu maailmaan, tekojemme kautta. Pelkkä ruumis ei voi siihen pysty, ei tahdonkaan kanssa. Sielunkanavoitumisen määränpäätäkään ei pälkähtäisi ajajan mieleen ilman Isännän viisautta.

Käsillä, käsitteillä saamme kosketuksen maailmaan, tuntuman.
Tekemisen ja tekemisissä olemisen kautta opimme tuntemaan.
Tunteminen ja tunteminen ovat samaa. :)

Mun mielipide on myös se että astraaliruumis, tai siis ainakaan sen käyttäminen näissä puitteissa opittujen motiivien perusteella käyttämiseen ei todellakaan ole välttämätöntä ihmiselle ja liiasta henkisestä kehityksestä saattaa olla vain haittaa elämänläksyjä ajatellen, sillä elämämme täällä maan päällä on tarkoituksellisesti rajoitettu tähän fyysisyyteen, ja tarkoituksella myös "pyyhitty muistista" entiset elämämme jotta eläisimme mahdollisimman tässä ja nyt. Kyvyt meillä kyllä on kun yhdistymme taas isäntäämme kun aika tulee. Tämän todelliseksi ymmärtämiseksi tarvitaan tietysti jonkinlaista omakohtaista kokemusta ja vahvistusta tai edes viittausta että elämä jatkuu muodossa tai toisessa. Ja tämähän kai yksi niistä pääsyistä onkin miksi ihminen haluaa "kurkistaa toiselle puolelle". Ihanteellista kai siis olisi, että ihmisellä olisi vaikkapa joku itsetutkiskelujakso elämässään, jonka aikana hän saisi tuollaisen vahvistuksen, jota moni ymmärrettävistäkin syistä on vailla.

Itsetutkiskelua, joo ::)
Ykseyden ihme piileekin siinä, että ihan sama mitä tutkiskelemme, syvennymme aina itseemme.
Sen tähden merkityksellisempää on se, miten tekee, kuin mitä.

Jotkut voivat elää ihan tyytyväisinä vaikkeivat olisi kärryillä lainkaan,
jotkut tyytyvät hevosen rooliin, kun taas joillekin ohjastamaan pääsy on tärkeintä.

Miten elää hän, jonka kärryt ovat kunnossa, hevonen syötetty, ohjastajalla hyvä suhde isäntään ja
tehtävät selkeästi tiedossa?

Mä pomppoilen jossain hevosen ja kärryjen välissä  :2funny:

Aisa :2funny:

 ;D niinpä taidan olla.. tai sitten isäntä joka ratsastaa siellä pillastuneen hevosen selässä sillä mulla on tällä hetkellä tosi paljon haastetta sen suhteen, että kun pienenä "joutui" kasvattamaan kovan ulkokuoren selviytyäkseen ainoastaan huomatakseen, että se on nyt aikuisena lähinnä tiellä.  Nyt oon huomannu että avoimuus (varsinkin itseään kohtaan) on kaikista paras kuori, se kun näyttäisi automaattisesti suodattavan pois kaiken ylimääräisen. (vai onko ylimääräistä edes olemassa...?) Vaikka näitten tapatottumusten käytännössä oppimiseen meneekin pidempiä aikoja kuin teorian oppimiseen ja tässä tarvitaankin kärsivällisyyttä. Kuin kukan kasvattamisessa; kauan menee kasvattamiseen aikaa, mutta yhdellä saksien nipsautuksella kukka katkeaa. Jolloin sen tietysti voi antaa jollekin toiselle  :smitten:

Mikään ei ole turhaa tai ylimääräistä - kaikella on jokin tarkoitus.
Teorioillakin, vaikkeivat ne olekaan kuin teorioita, ennenkuin ovat tuotu käytäntöön.
Kukka rintaan 8)

Teoriat....astrologiakin voitaisi ajatella symboliteoriaksi...ja niiden kautta etsimme ihmistä itseä...sillä sektorilla riittää näkökulmia. Kyllä.

Mahtavat mielikuvat teillä aisoista ja villiintyneistä hevosista!

Nauroin jo niille miljoonille vaunuille, nehän ovat aika lailla automaattisia tänään, robotteja parhaimmillaan!

Mutta ainakin meillä vesimerkeillä on todella pidättelemistä tai kesyttämistä tuon 'hevosen kanssa' . Miten saada se vaunujen eteen?! En tiedä isännästä, mutta ajaja silloin tällöin haparoitsee jonkun lasson kanssa.  ;D

Näitä asioita pitänee miettiä. Ihmettelen miten Michael-kirjojen eri-ikäiset sielut tähän sijoittuu. Hassua myös se, että Michael-kirjojen alkuperään liitetään myös ystävämme Gurdjieff.  8)

Teistä joku oli jo tutustunut näihin 'teihin'. Fakiirin (ruumis), munkin (tunne) ja joogin (mieli) tiet. Tai ainakin siihen neljänteen tiehen. Se ymmärtämisen tie... ::)

Mutta mikä mielikuvarikkaus symboleissa tuolla G:lla on. Hän löytää oikeat vertauskuvat ja sanat noihin ilmiöihin. Kun ajattelee historiaa, niin noitahan löytyy.

Mutta aika jännä kuvitella tiettyjä astrologisia merkkejä, miten ne etsiytyisivät noille teille. Minä ainakin olen jopa joskus ajatellut luostaria. Jotkut selvännäkijät löysivätkin useita munkki-ja nunnakokemuksia minun edellisistä elämistä. Ja tunnettahan riittää!  Mutta vaikea kuvitella leijonaa tai jousimiestä munkkina. Fakiiri voisi olla parempi heille.
Tai neitsyet! Varmaankin joogi!

Mihinkäs te innostuisitte?  ::)

Ensinnäkin tiet kulkevat Yhdessä kuten sienirihmaston lukemattomat tiehyet, joten niiden verkosto-ominaisuuksia voidaan yhdistellä tilanteen mukaan...

Mutta omalle liikkumispistekohdalleni voisin kasvattaa polkuni varteen kukkia, joiden kautta löytäisi elämän olennaisuuteen..

Eli tarkoitatko, että tietämättämme tai tietäen harjoittelemme näitä eri teiden ominaisuuksia? Kyllähän minä joogaa juuri tänä vuonna aloitin harrastamaan, sitäkin.  ::) Nuo fakiirin jutut voi sitten olla vähän kinkkisempiä, ehkä tanssi jossakin määrin.

Mutta kukkia kiitos!

Viime yönä unessani kasvoi pensasmustikoita polkuni varrella ja oi mitä herkkusieniä, uskomattoman pulleita!

Joo me ollaan täällä lastentarhassa harjoittelemassa kosmisia juttuja vaikkei meillä niiden saloista paljoa hajua olisikaan...

 :smitten:

Kukkien haistelu on hyvin lähellä olennaisuutta ::)

Kyllä noita vaunuja on paljon liikkeellä. Monesti koitankin arvailla kun katselen ihmisiä kaduilla että kuinka mekaanisten toimintojen vallassa he ovat. Hauskaa puuhaa muuten  ::)  Itsehän en tietenkään ole unessa, koska käyn nyt säännöllisesti astro.fi -sivuilla jotka ruudun välityksellä antavat tietyn taajuista värähtelyä herättääkseen metallin makuisesta mekaanisesta unesta  ;D  (kun gurdjieff sanoo ihmisen olevan kone niin minulla tulee aina mieleen poikkileikkauskuva ihmisen päästä joka sisältää paljon hammasrattaita -isoja ja pieniä- akseleineen)

Esmiralda muuten miten näet tuon Gurjieffin heräämisen käytännössä? Mun käsitys noista on että en oikeastaan ole ollut hereillä "virallisen Gurjieffilaisittain" kuin vain muutamia kertoja koko elämäni aikana ja ne hetket muistankin parhaimmin. Yleensä ne liittyvät johonkin vaikkapa merkkipäivän kohokohtaan tai muuhun. Mutta miten nuo erot näkee? - Muistikuvat on selkeämpiä, ja tuon hetken palatessa mieleen tunne nousee pintaan voimakkaampana

Voi jestas sentään, sitä hereillä olemista olen itsekin ihmetellyt.

Uskon, että uni on jonkinlainen valvetila symboleineen.

Ja silloin kun saa oikein 'täräyksen' joltakin ystävältä. Tarkoitan sellaista loukkausta, joka todella herättää! Kiitos sellaisesta aina, vaikka vihahan siitä ensimmäisenä ylös nousee.

Sitten uskon intuitioon. Se verho joskus pikkuisen raottuu ja kokee erilaisia väläyksiä.

Joten uskon, että sellaiseen on mahdollista... :D

Ai jaa, että siksikö me ollaan astrosivuilla!?  :o Hyvä tietää!  ;D

Muoks ja ps. Eroa jäin miettimään. Jos minulla on pikkuisen häivähdystä siitä astraaliruumiista, niin senhän kautta on mahdollista saada sitä heräämistä. Luulisin, että sen kautta se ainakin ensisijaisesti tapahtuu. Siis tositunteiden kautta. Mutta jos ajajia livahtelee vaikka vain kummitusmaisesti, niin siellä mieli kaappaa jonkinlaista tietoa. Ja onhan mahdollisuus rakkaudessa, edes sen illuusiossa uskoa ainakin jumaluuden olemassaoloon. Ne upeat hetket!  :smitten:

Mutta onko koneilla heräämisen mahdollisuutta? Ehkä suuressa yhteentörmäämisessä ja hajoamistilanteessa?

Varmaan tuo astraaliruumis siihen liittyy  :o
Sitä G ainakin painoitti että ihminen ei yksin pysty heräämään (ja osittain siksi noita gurdjieff seurojakin on) ja tuolloin olin jopa vihainen G:lle että "kylläpäs minä itsekin siihen pystyn",  ;D mutta nykyään en siitä olisikaan niin varma. Jos jo ajattelee kuinka ihminen ei voi koko ajan pitää mielessään jotain asiaa olematta paikallaan ja tekemättä mitään muuta. Senhän näkee jo joogien keskittymisharjoituksistakin. Kuinkas kauan pystyy tuijottamaan jotain objektia ja keskittymään VAIN siihen objektiin. Ei ole montaa sekuntia.. Harjoittelulla tietysti harjaantuu. Niin se on tuon heräämisenkin kanssa että siihen tarvitaan tosi kovia ponnistuksia josta sitten tuleekin eteen kysymys että eikö unessa eläminen olekin helpompaa, kuten G:kin sen taisi todeta. Mutta mitähän hyötyjä hereillä olemisesta onkaan? Siinä kai ollaankin jo "mikä on elämän tarkoitus" suuruisen kysymyksen edessä

Kuu on Gurdjieffin mukaan 'lapsi' alimmassa kehityksessään tässä maailmankaikkeudessa jumaluuden absoluutin ollessa ylimpänä lukuna 1. Kuun luku 96, kun taas maa on siitä edellä luvulla 48. Mielenkiintoisia nämä lukemat, jos olette lukeneet.

Mutta kuulla ja maalla onkin aivan erityinen suhde keskenään. En ole sitä itse koskaan ajatellutkaan, vaikka naisen kehona olen sen todella kokenut. Kuun magneettivoima sekä antaa että ottaa Maalta. G:n mukaan se käyttää kaiken orgaanisen hyväkseen. Nuorimmat sielut ovatkin siellä kuun mineraalin muodossa ja "on se äärimmäinen piste, maailman loppupäässä; se on kristillisen opetuksen 'uloin pimeys, jossa on itku ja hammastenkiristys'.

Opin kursseilla, että kuun merkillä ja paikalla huoneissa on todella tärkeä tehtävä osoittaa elämäämme varsinkin alitajunnan ja menneitten elämien muodossa. Siksikö se liittyy niin vahvasti lapsuuteen? Kuu osoittaa meille syntyperäämme vahvuudet ja heikkoudet ja meidän olisi siitä kohotauduttava, oppia ja kasvaa.

Myös veden olomuodot ja liikkuvuus ovat varmasti kiinnittyneinä tähän kuun ja maan vuorovaikutukseen, sitä kautta ehkä myös tunteisiimme. Ja näin ollen myös astraaliruumiiseen. Siitäkö syntyy mm. veden vaihtelu maasta pilviin ja sieltä alas. Siitäkö esim. janomme ja virtsaamisemme, ehkä verenkiertomme ja sydämensyke. Sillä jos meillä ei olisi kuuta, ei olisi myöskään orgaanista elämää!!?? HUH!  ???

G. sanoo että jos vapaudumme mekaanisesta fyysisyydestä, vapaudumme sitten myös kuun vallasta. Ymmärtäisin, että tässä pitäisi kasvaa nimenomaan oman tahtomme aitous.

Voisiko se todella näin?!  :o

Elämän hallintaan tässä fyysisessä olomuodossa (48) pääsee
oppimalla hallitsemaan tunteiden heilahtelut (96) - tuntemalla ne.

Jonkun teorian mukaan, en muista mistä luin,  juuri kuuta/alitajuntaa pitäisi nimenomaan ainoastaan "käyttää hyväksi" oman elämänsä ohjauksessa ja HETI kun alkaa kyselemään siltä sektorilta kysymyksiä ratkaiseviin asioihin niin ollaan metsässä koska sieltä saattaa tulla kaikkea vanhaa tarpeetonta vaistoa. Huom. Tämä on mulla näin, mutta uskon että suurimmalla osalla vaistot/viestit alitajunnasta on ihan kunnossa. Tai sitten suhteeni niihin on vähän niin ja näin ja minun pitäisi niitä varta vasten työstää, jos se nyt edes on mahdollista  ::)
Ehkäpä  :merkurius: -ihmisenä tuollainen näkökanta  sopii mulle parhaiten  ;D

Ensin tietysti pitää saada erittelytuntumaa noihin vaikutuksiin että hahmottaa että "jahas nyt oon varmaan tuon vaikutuksen alla" eikä pidä niitä osana itseä sanan varsinaisessa merkityksessä, tai "olen nyt vaan tuolla tuulella" analysoimatta sen tarkemmin. Suurin juttu mulle oli tiedostaa ihan perusjuttuna että vaikutusten allahan tässä ollaan, ainakin alussa yhteiskunnan, muiden ihmisten, planeettojen, milloin minkäkin kunnes tajuaa yhä enemmän että ainoa josta voi saada selkävoiton on itse.  Siitä kun saa jo hyvän pohjan työstölle. Sitähän astrologia on.

Kiinnostaa kyllä että miten G on päässyt juuri noihin lukuihin planeettojen ja kuiden kohdalla. Eikös pitänyt myös mm. jupiterin kuita merkityksellisinä vai muistanko väärin?

Noista kuunvaiheista puheen ollen olen selkeästi kuin eri ihminen kasvavan ja vähenevän kuun aikoina. Näin kai kaikilla? Mutta ideana onkin kai hallita näitä tunteita, tasapainottamalla heilahdukset tai ainakin tiedostaa ne ja niiden mahdolliset seuraukset. Tämä varsinkin minulle  :rapu: :na tärkeää ja koen todellakin sen elämäni tärkeimmiksi asioiksi kun tuolla kartallakin vielä on vaikka minkä näköistä aspektihirviötä

Tuohon kuuhun haluan minäkin enemmän tutustua, juuri astrologisesti. Muistelen, että siitä oli olemassa joku kirjakin, ihan kuusta. ?

Muistelen Gurdjiefiin paljon samoilleen vanhan Mesopotanian alueella ja tutkivan vanhaa tietoa. Hänethän jossakin siellä (liekö tarua vai totta) kuljetettiin silmät sidottuina johonkin salaiseen luostariin, jossa oli opissa pitkän aikaa. Ei kylläkään kertonut, mitä kaikkea siellä oli.

Joten tähän alueeseen yhdistän hänen laskelmansa. Astrologiahan oli muinoin Babyloniassa uskonnon perusta ja tähtitornit kirkkoja.

Tuo oli mulle ihan uutta tietoa  :o G:tä ja ouspenskyä pitääkin lukea ja pohtia enemmän. Huonoja tämmöisten aihealueiden aloittamiset kun ne tuo lisää painetta jo ennestäänkin pitkiin lukulistoihin  ;)

Olen pahoillani, siitä into mitä itse lukee!  ;)

Mutta on ollut kiva vaihtaa ajatuksia. Kun monelle tämä mies on kuitenkin aivan outo astrologian suuri kannattaja.

Tämä tieto on siinä "Meetings with the remarkable men"-teoksessa. Minusta se oli hyvin viihteellinen kirja, suorastaan seikkailukertomus samalla hyvin mystinen ja syvämietteinen.  :smitten:

Kaikki OLEELLINEN tieto on jo meissä.

Jokainen "guru" on salaisissa luostareissa hengaillut - tavalla tai toisella.
Viisauden määrää ei kuitenkaan ratkaise se mitä on kokenut, eikä varsinkaan miten paljon, vaan se
mitä kokemastaan on oppinut.
KAIKKI realtotuudet ovat kokonaisvaltaisia ja perustuvat samoihin Kaikkeuden peruslakeihin -
filosofian viehätys lieneekin lähinnä kielentuntemusta ja syljenkoostumusta -
kuka milläkin symboliikalla totuutta ilmaisee.

Jätin aikoinaan filosofianopintoni kyllästyttyäni siihen personoimismeininkiin -
en voi hyväksyä, että viisauksia muistellaan ennemmin sen perusteella kuka on sanonut kuin mitä. :tickedoff:

Okei, otsikon aiheena on siis Gurdjieff :-X
(Pienet käytännön kömmähdykset ovat siis ihan ymmärrettäviä isoja asioita pohdiskellessa ::))
Elämänkokemuksiensa tutkimus voisi ehkä paljastaa, mitä kautta lähteelle on löytänyt, mutta
voihan hänenkin ilmaisuaan arvioida Kaikkeuden viisauden ilmentymänä,
tämänkin otsikon alla, voihan? :)

Nyt kun tämä keskustelu on jollain lailla alkuräjähdyksen jälkeen tasaantumassa niin olisi hauska tasan vuoden päästä keskustella samasta vaikka tässä samassa topicissa ja katsoa onko itse kunkin näkökannat muuttuneet tai saaneet lisäystä  8) Vaikka ei tulisikaan toteutettua niin ideana varsin veikeä  :P  Idea liittyy tietysti vahvasti siihen että tulee luettua lisää G:ta tai tehtyä kyseiseseen tematiikkaan liittyviä esim. harjoituksia (itsen muistaminen tms)

Vuffi kehottaakin karttakeppi kädessä kaivamaan esiin ne Gurdjieffit ja ouspenskyt  sieltä kirjahyllyistä pölyttymästä ;D

Luin muuten juuri Ouspenskyn "Strange life of Ivan Osokin" Novellin. Kirjan teemoissa vahvasti läsnä G:laiset teemat: *itsensä muistaminen *elämän "yhteensattumat" synkroniteetit *ikuisen paluun myytti (tuo kuvaa mielestäni kirjaa osuvimmin, vaikka käsitteenä onkin ehkä lainaus M. Eliadelta)

Oli se Gurdjieff hieno mies. Jopa niin, ettei välttämättä edes tarvitse käyttää mennyttä aikamuotoa.




Myönnän että itse samaistun henkilöihin heidän sanomiansa tutkiessani, koska mun mielestä nuo jutut pitää elää tuon henkilön kautta ymmärtääkseen niiden kaikki vivahteet ja sitä kautta nähdä niitä myös itsessä. Ymmärrän myöskin sen, että personominen saattaa olla puuduttavaa, varsinkin jos opiskelu sitoutuu johonkin tiettyyn pakkokaavaan kuten kouluissa yleensä. Se voi pahimmillaan päätyä siihen, että kaikki oppilaat tuntevat olonsa kuin opettaja olisi jonkinlainen pappi joka heijastelee piirtoheittimellään seinään jonkinlaista jumalkuvaa  >:(

Niinpä.

Minä olen silloin tällöin sivunnut G:tä ja muutakin. Yritin jossakin muuallakin (suomi24) mutta en saanut mukaani ketään. En vain ole löytänyt sopivaa foorumia.
Gurdjieffin ajatuksista on kait parikin yhdistystä, mutta ei ole foorumeita.

Mutta on toki muitakin upeita ajattelijoita tai ainakin erilaisia, kuten tuo Eliade ja esim. suomalainen Sven Krohn. Ja monia muita, jotka kulkevat jossain siellä rajalla tai veitsenterällä tieteen maailmasta katsottuna. Eräs suosikkejani oli Bergson, aikansa sankari, mutta sitten aikalailla syvään haudattu idealisti. Olen odottanut, ett nyt kvanttifysiikan aikakaudella nostettaisiin muutamia 'ruumiita' ylös päivänvaloon. Voisi löytyä uusia näkökulmia heidänkin ajatteluunsa.

Tässä yks toivoton huuhailija...

Mielenkiinto voisi olla G:nkin hereisyyden eräs synonyyminen ilmaisu :)

Kiinnostus elämää kohtaan on suotavaa kaikin tavoin -
kunhan ei tule tavaksi ;)
sillä tavat, tottumukset ja rutiinit lienevät just niitä nukuttajia :buck2:

Yksinkertaisuudessaan parhaita heräämistekniikoita taitaa olla ns. toisen jalan harjoitus -
oletteko kokeilleet?

Ideana on huomioida, kumpaan jalkaan kenkänsä ensin laittaa,
ja sitten ryhtyä tietoisesti toimimaan toisin.
Samaa voi kokeilla vessanvetämiskädellä.

Hereillä oleminen ei ole sen ihmeellisempää kuin olla läsnä tekemisessään.

Kiksit voi saada vaikka tuntoaistin kautta:
miltä tuntuu näppäimistön nappuloiden painamisliike milläkin sormella? :D

Keskustella voi ja pitää kaikesta - mieluiten mahdollisimman laajasti spesifioiden :angel:
Pyörittely lisää näkökulmien määrä (toivottavasti myös laatua :crazy2:)
Parasta kiksiä filosofioista saa kuitenkin käytännössä! :2funny:

Hei!

Pyörittelyä lisää, kun tuossa taas pähkäilin Gurdjieffin kanssa.

Tämä on omaani: Voiko tällainen pitää paikkaansa? ::)

G.            G         tarot    elementti

vaunut  - ruumis - lantti - maa
hevonen - tunne - malja - vesi
ajaja     - mieli    - miekka - ilma
isäntä   - jumala  - sauva  - tuli

Tyhmyyden kuten älynkin tasot ja ilmenemät ovat monituiset, ja aina suhteelliset.
Tyhmältä tuntuu tätä ketjua lukea, kun monta viestiä on tuolta välistä poistettu.


Kaikki toimintamme perustuu päätöksiin.
Päätökset teemme aina pelon tai tarpeen(=> halu) perusteella,
kunnes tiedostamme ja kohtaamme ne ja niiden juuret itsessämme.
Silloin ne eivät enää hallitse meitä.

Siten saamme käyttöömme tahdon,
peloista ja tarpeista vapaan tahdon.

Vapaa tahto on voimakkain energiansuuntain.
Kun vapaalla tahdolla valitsemme, valinnan kannattimena on aina jokin korkeampi pyrkimys.
Ihmisen elämässä korkeamman pyrkimyksen kokeminen on elämäntarkoituksensa kokemista.
Tarkoituksen täyttäminen kirkastaa sielun.

 :) todella kiinnostava ketju ! En olekaan tutustunut hänen tuotantoonsa, mutta kipinä kyllä syttyi nyt...
Kiitos  :angel:

Harhaanjohtamisen välttämiseksi mun on pakko tunnustaa, etten G:n tuotantoon ole juurikaan tutustunut.
Siis mikään kirjoittamani ei ole Gurdjieffiä, vaan kaikki ihan omasta hatustani vedettyä.
Jotenkin vaan on lipsahtanut niitä laittaa tähän ketjuun.. :-\

Voi kun mukava saada seuraa tänne Gurdjieffin maailmaan!

Vielä viime talvena luin ahkerasti häntä, mutta kyllä se alkoi painaa  :idiot2: minun pieniä aivojani, joten en ihan loppuun jaksanut tuota paksua Ouspeskyä lukea. Täytyy palata taas väljemmillä aivoilla.

Mutta Gurdjieffistä en eroon pääse! Hän on vailla vertaa. Niin raadollinen ihminen ja niin omalaatuinen!  :smitten:

Voi noita aikoja!
 
Jotkut vetävät paljon tekstejään pois. Olen sitä itsekin tehnyt. Pitäisköhän vielä lisää tyhjentää.

Mutta Gurdjieffin teksteihin vielä palaan. Kun taas on se aika!