Astro Foorumi

Niin, ehkä hassu otsikko tälle foorumille, mutta onko täällä tietoa miten tatuointi vaikuttaa henkisesti? Anoppi ainakin kauhisteli joskus sellaista erittäin lävistettyä henkilöä, jolla oli jotain tappejakin päänahassa ja niistä sanoi että sellaisia ei saisi laittaa.
Entäs tatuoinnit? Symboliikka tietysti on oma asiansa mutta entäs tatuointien paikat?

Lävistykset alkoivat nostaa päätään niin paljon tässä keskustelussa tatutointien ohella, että muutin vähän otsikkoa ;)
-AthaMaarit-

Sellaisia ne anopit on  :)

Voisihan sitä kokeilla vaikka läväyttämällä hyvän lävistyksen tahi tatuoinnin vaikkapa johonkin mukavan akupisteeseen... 

http://www.all4humor.com/images/files/Tattoo.jpg

... ja loppuosa vanhasta vitsistä (ettei joudu moderoiduksi pois)
-Ei minulla lue tässä Wendy, minulla lukee Welcome to the Zimbabwe and have a nice day.   ::)

Mutta asiaan: henk.koht. siis vilkaisisin meridiaanikartastoa sekä pohtisin symbolin merkitystä ennen tatuoinnin ottamista. Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen.  :)

Tämä aihe on sydäntä lähelläni, myös henkisesti! Alunperin lävistykset ja tatutoinnit ovat olleet pyhiä. Niillä on korostettu eri energioita, heimon perinteitä tai ne ovat olleet osana aikuistumisriittejä - sekä miehillä, että naisilla. Maorit taitavat vieläkin tatuoida lapsensa tietyssä iässä, kun nämä ovat ylittämässä aikuisuuden kynnystä. Voin tosin olla väärässäkin, mutta ainakin vielä 1950-luvun puolivälissä tällainen henkinen initaatiotatuoiminen oli maorien keskuudessa normaalia. Myös intiaaniheimot ovat harrastaneet tatuointeja.

Lävistysten henkisyyteen kuuluu minusta myös kyky erottaa sielu ruumiista. Kun ruumis joutuu kovan lävistävän kivun alaisuuteen on lävistettävän keskityttävä sieluunsa. Joku heimo, olisikohan ollut Etelä-Amerikassa, harrastaa yhä tällaista pyhää lävistämistä: nuoret miehet laitetaan roikkumaan vaakatasoon lävistyskoukkujen varaan. Koukut on kiinnitetty ketjuilla puupuomeihin ja lävistyskoukkuja laitetaan koko kropan alueelle niin, että ne jaksavat kannatella miehen ilmassa ilman, että koukut repivät ihon auki. Se aika, mikä koukuissa roikutaan taisi olla huima, olikohan jopa 3 päivää! Tästä löytyy varmasti kuvia (olen niitä itsekin nähnyt) jos alkaa tutkia lävistämisen ja tatuoinnin historiaa.

Lävistykset ovat palvelleet myös statussymboleina ja kaunistautumisena. Afrikassa elää vieläkin heimo, jonka naiset leikkaavat alahuulensa auki leuasta ja alkavat venyttää huultaan isolla lautasella. Mitä pidemmäksi huuli venyy - lue: mitä suurempi lautanen saadaan tähän alahuulen ja leuan väliseen rakoon ajan saatossa venytettyä - sen viehättävämpi tuo nainen on.
Korvakorut puolestaan ovat symboloineet varallisuutta ja arvoasteikkoa yhteiskunnassa. Mitä enemmän korviksia korvissa, sen rikkaampi ja vaikutusvaltaisempi henkilö.

Lävistyksiä itse omaavana ja lävistettyjen kavereiden juttuja kuunnella voin ehdottomasti sanoa, että lävistämiseen jää koukkuun! :D Ilmeisesti tatuointien kanssa on sama juttu, sillä monet tatutoinnin hankkineet lähtevät hankkimaan lisää tatskoja. Pakkohan siinä on jotain henkistä hyvää olla ^____________^ Lävistysten luulisi ainakin ottohetkellä ja vähän sen jälkeen vaikuttavan kyseisen paikan akupunktiopisteisiin ja miksei vielä myöhemminkin korun materiaalin energian myötä. Lävistyskorujahan saa myös kultaisena ja hopeisena. Jokaisella aineella on kuitenkin oma värähtelytaajuutensa.
Tatuointien kohdalla en yhtään väheksy kuvien energia ja niiden voimaa! Kuvat auttavat, tukevat, piristävät, muistuttavat, parantavat ja auttavat kohtaamaan vaikeita asioita. Oma opas/enkeli/voimaeläin/jumalopas ihossa voi hyvinkin lähentää tuon oppaan ja opastettavan välistä suhdetta ^_______________^
 

Taitaa nykyään olla erikoista se, ettei omaa tatuointeja tai lävistyksiä? :P

Minulla ei ole tatuointeja, yksinkertaisesti siitä syystä,
että  :aurinko: :kaksoset::na muutan kuitenkin mieltäni. ;D
Useat tyttö-ystäväni ovat nyt poistamassa
aikaisemmin otettuja tatuointeja, varmaankin siksi,
että ko. muutaman vuoden takainen tatska-muotivillitys on ohitse
ja puhdas iho on hottia nyt. ;)

Luonnollisen näköisen kosmetiikkatatuoinnin voisin hyvin ottaa huuliin
tai vaikkapa ripsien juuriin lisäämään viehättävyyttä
ja tekemään arki-meikkaamisen helpomaksi. ;D

Viime kesänä otin napalävistyksen ja ainakin miehet
käyvät kuumana siihen
-myös jotkin naiset.
Koen, että se lisäsi seksuaalista viehättävyyttäni,
liekö tuo navan paikka jotenkin sellainen piste? :P ???

Minulla on siinä sydämen muotoinen, puoli senttinen
kirkas timantti. :P

Lävistykset varmasti vaikuttavat sen alueen chakraan, kuin myös jos osuvat akupisteeseen. Tämä toisaalta saattaa selittää myös miksi joku "kasvaa" ulos tai ei vaan suostu paranemaan siististi.
Itselläni on myös napakoru -kullanväristä titaani ja limen väriset viistekivet  :) Tällä hetkellä ollut jo kauan.
Silloin kun reikä parani, pidin siinä punaista kiveä titaani korussa ja se tuntui omalta. Silloin samoihin aikoihin aloin kyseenalaistamaan monia juttuja ja "putsaamaan" elämääni myös. Pitkän ajan päästä yhtenä päivänä huomasin, kuinka korun alue kutisi. Putsasin sitä suihkussa käydessä juoksevan veden alla (ottaen korun pois, pesten sen ja asettaen uudelleen) ja aina vaan se kutisi. Samoihin aikoihin käytiin ratkaisevia aikoja myös "putsaus"operaationi kanssa  ;) ja saatettiin tavallaan loppuun, ainakin isompi välietappi. Kutina oli tallella  >:( sitten otin korun pois, pistin peukalolla painaen reiän päältä napaan päin ja PLOPS, sieltä tuli kaamea finnin tapainen plotti ulos  :o Järkytykseltäni toivuttuani, poistin sen päivä järjestyksestä. Sen koommin ei ole napakoru ryppyillyt  ;D Oliko asioilla yhteyttä...?  ::)
Tatuoinneilla on takuu varmasti yhteyttä kokonaisuuteen ja sen vuoksi myöskään ei pitäisi ihan suinpäin ottaa mitä kuvaa vaan  :police: poistaminen taitaa olla kallimpaa ja mahtaako arvettomuus olla tae?

Itsekin olen jo pitkään halunnut tatskan, ei vain ole tullut otettua... Vielä.

Paikaksi valkkaisin navan seudun. Se vaan jotenkin kuuluis sinne. Niinkuin esim. Puolikuun navan ympärille. Taikka reiden ulkosyrjälle lähelle lantiota ruusu tatuoinnin tai jotain.. Rakastan ruusuja.  :smitten:

Kun kesällä otin napakoruni, päätin elämässäni erään hyvin
hankalan ja vaikean ajan, jota kesti hyvin kauan -vuosia.
Oikeastaan, nyt otit puheeksi, niin tuo aika loppui tuohon
napakorun ottamiseen. :idiot2:

Aiemmin eräs shamaani kertoi, jo vuosia sitten,
että minun tulisi suojata napani, koska siitä menee sisään
huonoja energioita.
Hän ei ehdottanut läväriä, vaan jotain muita keinoja.

Samainen shamaani antoi minulle erilaisia energiahoitoja.
Sain siitä ajatuksen ottaa napakorun ja asia kiusasi minua kauan,
kunnes tunsin suorastaan pakottavaa tarvetta ottaa se,
vaikka olen ehdottoman piikkikammoinen
ja se lävistyspiikki hirvitti minua! :buck2:

Elämäni meni varmemmille vesille kaikin puolin. :)

Napa parantui nopeasti, ei mätinyt eikä mitään,
vaikka tein kaikkea sitä,
mitä kiellettiin 6 viikoksi lävistyksen jälkeen
-ja Wienissä oli ennätyshelteet, koko tuon ajan 38-40 C hellettä!

Kun hoitokoru oli ollut 2 viikkoa (olisi pitänyt olla se 6vk),
niin vaihdoin sen tähän titaaniseen sydän timanttiin.
Ajattelin, että vain puhtaat, positiiviset ja rakkaudelliset energiat
saavat mennä sisään,
-siksi kirkas sydämen muotoinen timantti. ;)
Ja tietenkin, että se on kauniin näköinen. ::)


Poistattaminen onkin aikaa vievä prosessi.
Laseria pitää ottaa säännöllisin väliajoin, jolloin tatuointi
haalenee kerta kerralta.
Eräällä ystävälläni on jäänyt arpi rintaan, ilmeisesti ahnehtimiseta
saada tatska nopeasti pois,
toisella taas ei jäänyt mitään.

Kuntosalillani tulee välillä mieleen, että olenko naisvankilan
pukuhuoneessa, kun katselen alastomia naisvartaloita,
jotka ovat "koristeltu" tatuoinnein.

Kerta kaikkiaan, kaikki ei sovi kaikille tai sitten ei vain minun
esteettiseen silmääni.  :-X ::)

Aika usein nainen, jolla on jokin hyvin maskuliininen tai julman
näköinen tatuointi, ovat kauhean "koviksia", tosi äijiä,
joilla ei tunnu olevan mitään inhimillistä tunne-elämää. ???
Kova ja tyhjä katse, jolla niitataan kärpäsiä
ja hämähäkkejä viiden metrin päästä vai tuleeko sieltä
kieli ulos kuten sammakolla ja niittaa hyönteisen..? ???  ;D :2funny:

Tosin ei aina näin, mutta jotenkin ne kukkasten, lintujen ja perhosten
ja muiden tatuoijat ovat jotenkin positiivisempaa sakkia.  ::) ;D :2funny:

Olen tätä asiaa joskus myös miettinyt.
Itse otin jo vuosia sitten napakorun. En edes osaa sanoa, mistä moinen ajatus tuli silloin. Minulla se parani hyvin. Tietysti vaikuttaa myös se, miten ammattitaitoinen lävistäjä lävistyksen tekee. Ja tietysti jälkihoito. Vesi vanhin voitehista ja se todellakin pitää tässä kohtaa paikkansa.
Olen tässä vuosien varrella ehtinyt vaihtaa korua moneen kertaan. Tällä hetkellä käytän ensimmäistä koruani, joka on titaania ja kullanvärinen ja kivi hohtavan sähkönsininen. On minulla ollut vaaleanpunaista sydäntä, oranssia kiveä, kirkasta kiveä ja jotain "killuttimiakin" siinä joskus. Ne vain ovat hankalia käytössä.

Napakoruhan periaatteessa ei ole suoraan minkään (7.perus) chakran kohdalla vaan kahden välissä(?) Onko tämä sitten omaan napaan tuijottamista...  ::)
Itse en laittaisi mitään muuta lävistystä. (paitsi korvalehti) Jotenkin tuo on minun oma henkilökohtainen asiani, kun se on navassa ja suomen ilmastossa usein näkymättömissä. Sen voi aina halutessaan peittää. Jopa rannalla ja uimassa. Heh, tosin niin en tee, koska en voisi ajatella käyttäväni kokouimapukua... ehkä sitten mummona tai jos harrastaisin uimista kuntoilumielessä. Missä iässä se mahtaneekaan alkaa näyttää koomiselta muiden silmissä(?) ;D Tai omissa... ::)
Vielä se ei minua ole haitannut.

Silloin kun sen laitatin, niin elin kyllä melkoisessa murroskohdassa. Opiskelin uutta ammattia ja kotiäiti-vaimo roolin hiukan hellittäessä (vauvaiät meni lapsilta ohi) olin laajentamassa minuuttani. Tein sitä kaikkea "mistä olin jäänyt paitsi", sitä ennen. Matkustelin yms.
Nyt vuosia taaksepäin katsoessa, tietyllä tavalla elin hyvin itsekästäkin aikaa.
Minä tarvitsin sen silloin.
Nyt usean vuoden jälkeen, itseasiassa viimeaikaisten syvällisten kokemusteni jälkeen, voisin sanoa, että elin silloin hyvin narsistista elämänvaihetta.
En toki varsinaisesti kadu mitään, mutta nyt uskallan katsoa niitä vuosia myös sillä silmällä, mielellä ja sydämellä, että varmasti satutin monia läheisiäni.
Nyt olen valmis kantamaan vastuuni. Olen kohdannut syyllisyyden tunteeni tai kovasti sen keskelläkin vielä. Sitä tosiasiaa ei voi koskaan omakaan sydän, paatuneinkaan sydän ohittaa, että oma toiminta, oli se miten oikeutettua tahansa, voi samalla satuttaa muita ihmisiä ja läheisiä.
Tällainen on siis minun napakoruni tarina...  ;D
Hmm..pitäisiköhän ostaa joku ihan uusi koru...

Tatuointia olen haaveillut monet vuodet. En vain ole saanut aikaseksi. Paikka on minulle aina ollut "itsestään selvä" eli lapaluun tietämille. Joku pieni... perhonen/fenix-lintu tms tai jotain... saas nähdä tuleeko sitä koskaan otettua... haluan että kuva tuntuu itsestä kaunille ja sopivalle..

Täällähän on tullut hyvin esille se, että jos lävistys tai tatuointi kutsuu, se kannattaa ottaa! Intuitio ei koskaan ole väärässä enkä suosittele itsekään hetken mielijohdelävistelyjä tai -tatuointeja, jos sitten asia ei jää vaivaamaan toden teolla, kuten esim. Sashan tapauksessa :)

Itselläni on tällä hetkellä kuuden korvakorun lisäksi kulmakoru. Ensi kuussa tulee toinen kulmakoru lisää, kun sarjikseni tulee myyntiin. Minulle tuo on niin suuri etappi elämässäni, että haluan juhlistaa sitä ihan erityisellä tavalla. Mikä olisikaan hienompaa kuin ottaa viimeinkin se toinen kulmalävistys, josta olen haaveillut varmaan 3 vuotta. ;D

Maaliskuussa napsahtaa vasempaan korvaan industrial-lävistys (http://farm1.static.flickr.com/192/475844886_aa9007284b.jpg?v=0) rusto-osaan. Näin Helsingissä joskus 5-6 vuotta sitten eräällä miehellä tuollaisen ja siitä lähtien se on vaivannut mieltäni. Päätin 20 vuotta täytettyäni, että juhlistaisin 25v. synttäreitäni industrialilla. Minulla olisi ainakin aikaa miettiä asiaa kaikessa rauhassa. Olen niin ailahteleva mielinen, että minun pitää odottaa vähintään 2 vuotta lävistyksen ottamista - silloin tiedän viimeistään IHAN varmasti haluavani sen lävistyksen, jos se vaivaa minua vielä ;D
Ja huoh, haluaisinhan minä vaikka mitä lävistyksiä,mutta kun on niin pienet korvat ja pieni naama ettei voi laitella ihan mitä sattuu! xD Ja napalävistys on ehkä genitaalilävistysten lisäksi ainoa, mitä en haluaisi. Ehkä siksi, että niin monella on sellainen tai siksi, etten koe tarvetta sille. :) VIELÄ! xD
Mystisesti lävistyksiä on alkanut kertyä juuri vasemmalle puolelle kehoani, joskin korviksia on saman verran molemmissa korvissa ja suunnittelin ottavani myös oikeaan korvaan industrialin, kunhan vasemman korvan industrial ehtii parantua ja saan rahaa kasaan. Tuo on yksi kalleimpia lävistyksiä Suomessa.

Koska kuvat ovat niin lähellä sydäntäni ottanen 30-vuotislahjaksi itselleni sitten sen tatuoinninkin. Jos se tuntuu vielä hyvälle ajatukselle silloin ja löydän kuvan, joka kolahtaa aivan välittömästi.

Kiitos tähän mennessä tulleista vastauksista :). Itse olen kovasti haikaillut tatuointia jo ainakin 10 vuoden ajan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt se tuntuu olevan henkisesti paljon lähempänä. Reilun vuoden päästä täytän 30 vuotta, olen ajatellut josko se olisi etappi, jonka kunniaksi sen ottaisin.

Yksi iso asia joka minua on estellyt tatuoinnin ottamista, on järkyttävä piikki- ja toimenpidekammo. Tähän ei auta se, että joku sanoo ettei se satu. Kipu ei ole se oleellisin asia, vaan se, että minun fyysisyyteen kajotaan "väkivaltaisesti" (en keksinyt muutakaan sanaa), ja vielä jonkun täysin tuntemattoman toimesta. Tämä johtuu edellisestä elämästäni, jossa jouduin järkyttävän väkivallan uhriksi, olen ollut siis keskitysleirillä lapseni (joka on vieläkin hysteerisempi kuin minä ja se on jo aika pahasti...) kanssa lääkäreiden lääketieteellisten kokeiden kohteena. Ja jotenkin tuntuu että jos tämän ahdistuksen voittaisin, tatuointi olisi tietenkin oiva tapa osoittaa se. Lääkärikammoa se tuskin vie pois kuitenkaan :P.
Tatuoinnin ottaisin alaselkään tai lavan seudulle, ja kuva olisi jotain kiinalaista ehkä, tai inkojen symboliikkaa tms. joka samalla voisi symbolisoida jotain rohkeutta, rakkautta, rauhaa tms. :). En ole kuvia vielä sen kummemmin edes miettinyt mutta ehkäpä löydän sen oikean kuvan kun sen aika on.

Minullakin on kamala lääkärikammo ja tuollaisten "lääketieteellisten" toimenpiteiden kammo! Saan ahdistuskohtauksen jo pelkästään kun astun sisään sairaalaan/terveyskeskukseen. Minullakin kammo juontuu menneestä elämästä, luojalle kiitos en muista tosin että mistä. Siksi tatuoinnin ottaminen pelottaa ihan hirveästi! ;D Toiset sanovat, että se sattuu ja toiset ettei satu ollenkaan. Industrialin ottaminen pelottaa kanssa, mutta toisaalta varsinainen kipu tuntuu vain hetken ajan lävistysten kohdalla. Sellainen jälkijomotus ei haittaa, vaikka se olisikin kovaa. Siihen voi aina ottaa särkylääkkeen. Industrial-kammotus tulee varmasti siitä, että korvanreikäni on kaikki ammuttu kultasepän liikkeessä ja ampuminen on huomattavasti lävistämistä kivuliaampi toimenpide.

Muistelen, että itse en kokenut tatuointineulaa juuri hyttysenpistoa kummempana, vaikken mielestäni omaa mitenkään erityisen korkeaa kipukynnystä. Riippuu tietysti, mihin kohtaan kroppaa tatuointia on laittamassa, jossain kohtaa voi olla tuntoa enemmän kuin toisessa. Tuota eri kehonosiensa tuntoherkkyttähän voi tietysti itsekin etukäteen testailla.

Kannattaa tosiaan valita sellainen kuva, joka itsestä tuntuu hyvältä, "muodikkuudesta" viis. Tatuoinneissakin nuo trendit ovat vuosien varrella vaihdelleet, on ollut intiaanikuvia, tribaalikuvioita yms. Jos kuvalla ei alun perinkään ole kantajalleen suurta merkitystä, se varmasti kaduttaakin myöhemmin. Itse törmäsin aikanaan tatuoijaan joka oli kaverini tuttu, joten kauan kehitelty idea ottaa tatuointi tulikin sitten toteutettua melko ex tempore ja ihan tuplakappalein. :) Mutta ei ole kaduttanut, koska tatuointini saa niin helposti peittoon (se oli yksi valintakriteerini), että on useimmiten aivan oma valintani näkyvätkö ne muille vaiko eivät. Keksimme myös yhdessä tatuoijan kanssa kuvaidean, jollaista ei ainakaan hänelle ollut tullut vielä vastaan (eikä ole tullut minullekaan tähän päivään asti). Vähän jotain "uniikkiakin" siis.

Toivottavasti Daria löydät symppiksen tatuoijan, joka osaa lieventää neulakammoasi sopivasti. Kuvaehdotuksia löytyy tatuoijiltakin pilvin pimein, joten jos jo suunnilleen tiedät millaisen haluat, niin viimeistään sitä valikoimaa selailemalla paikan päällä valinta tarkentuu. Tai jos löydät jostain Sen Juuri Oikean, niin ota itse kuva mukaan.

Pyhällä ei tässä yhteydessä pidä ajatella mitään uskontojen tuputtamaa käsitystyä pyhästä. Kaikki, mikä on meille tai heimolle tärkeää, on pyhää. Minulle esimerkiksi pyhää on oma aika. Suomalaisille pyhää tuntuu olevan alkoholin liiallinen käyttö. Amerikkalaisille pyhää on tunteiden runsas vuodatus ja ilmaiseminen ehjää vähän liioitellustikin.

On totta, että maailman pienenemisen myötä monet hemot ovat "kansainvälistyneet" niin paljon, että omat juuret ovat unohtuneet eikä ennen pyhinä pidettyjä asioita pidetä enää niin pyhinä. Lähinnä ne ovat vain rituaaleja periaatteella "kun esi-isätkin ovat tehneet näin niin minäkin teen". Tiedetään ehkä, että siihen liittyy jokin pyhä asia, vaikka siirtyminen aikuisuuteen, mutta henkilö itse ei samaistu tuohon riittiin. Hän vain suorittaa sen läpi. Jos ihminen sanoo vaikka rukoilevansa paljon, hän voi todellakin rukoilla syvästi ihan ajatuksen kanssa tai sitten hän vain toistaa rukoilua perheeltä/suvulta opittuna rituaalina miettimättä asiaa sen kummemmin. Sama koskee varmasti myös tatuointeja ja lävistyksiä ottavia. Harva miettii, että mikähän pyhä merkitys minulle olisi tällä tatuoinnilla tai lävistyksellä. Pyhä tässä yhteydessä tarkoittaa siis samaa kuin tärkeä. Minulle on tärkeää saada tämä lävistys/tatuointi koska a) kunnioitan sillä kuollutta läheistäni b) haluan muistuttaa itseäni jostakin ominaisuudesta joka minulla on c) se symboloi minulle vapautta d)olen selvinnyt jostakin/saanut aikaiseksi jotain suurta, jota haluan juhlistaa.  Suurin osa ihmisistä hankkii lävistyksen ja/tai tatuoinnin lähinnä vain siitä syystä, että se on hieno. Pitkänlinjan lävistys/tatuointiharrastajilla tilanne on usein kuitenkin toinen.

Siitä olen kanssasi TÄYSIN samaa mieltä, että suurin osa tatuoinneista on a) hirveän rumia b) onnettomasti tehty. Se ei ehkä haittaa henkilöä, joka ei ole tutustunut tatuointitaiteeseen tarkemmin tai ei harrasta taiteita itse, mutta ainakin minä piirtämistä harrastavana saan sätkyt suurimmasta osasta tatutointeja! Minulle on pyhä asia, että kuva - eteenkin kun se jää ihoon eliniäksi - on hyvintehty, tyylikäs ja teknillisesti huippulaatua. Ei mikään onneton söherrys.

Minulla on ollut pitkään kova tahto ottaa mandala tatuointi. Lisäksi korvalävistys (industrial piercing)ja rastat ovat kovasti pyörineet mielessä..Pitäisiköhän kuunnella itseäni ja hankkia nämä ulkonäkö "koristukset"? :o

Anna mennä vaan! Hauskaa kuulla, että joku toinenkin hinkuaa industrialia! ^__________^ Varoitan vain, että sillä on TOSI pitkä ja vaativa parantumisaika. Joutunen itse ottamaan tuon lävistyksen vasta keväämmällä, kun en tarvitse pitää enää hattua.

Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan, siitä mitä haluaa ja mitä ei halua ja olla oma itsensä  :)
Minä olen ainakin oma minäni ja enemmänkin, vaikka minulla onkin tatuointi. Enkä ainakaan itse sitä ottanut hetken mielijohteesta. Kyllä sitä tuli mietittyä parikin vuotta  ::)
Inkkaritatska kuuluu persoonaani tosi vahvasti  :smitten:

Rohkeasti vain toteuttamaan omaa itseään  :)

Hui, nyt olen varannut ajan rastojen tekoon. Viikon paasta on taman eukon kuontalo uuden nakoinen :D Aika paljon tuo rastojen laitto kampaajalla maksaa, mutta toivottavasti on hintansa veroinen!

Seuraavaksi rastojen jalkeen sitten tatuointi..Tosin olen aika paljon nyt netissa katsellut mandala aiheisia tatuointeja ja nayttaa kylla olevan aika yleinen, samoin kuin esim alaselan tatuointi.

Ja sitten viela se industrial piercing, ennen kesaa luultavimmin :D

Tatutointikuvia kannattaa etsiskellä myös erilaisilta taidesivuilta. Hyvänä lähteenä toimii esimerkiksi Deviantart (http://www.deviantart.com), josta löytyy sadoittain tatutointeja hakusanalla tattoo design tai tattoo.

Mandalatatutointejakin näkyy löytyvän, kun laittaa hakusanaksi mandala tattoo. Tai pelkkä mandala.

Kiitos linkkivinkista! Ihan mahtavia mandalakuvia!

Totta kai tatuoinnit ja varsinkin lävistykset vaikuttavat ihmiseen. Olemme täynnä erilaisia aku- vyöhyke- yms. pisteitä, jotka reagoivat varsinkin lävistyksiin.
Onko sinulla, AthaMaarit, esim selän kanssa ongelmia? Tai luultavammin ainakin niskan? Jos korvasi on täynnä reikiä ja metallia, eivät voi olla vaikuttamatta korvan vyöhykkeisiin.  Rusto-osaan lävistykset ovat vielä pahempia...

Kauniitahan ne ovat, joo, mutta oletteko nähneet kaunista tatuointia ryppyisellä ihmisellä?
 eli kun ikä alkaa näkyä, alkaa tatuoinnitkin roikkua...

Korvakoruni ovat hopeaa ja selän kanssa on ollut ongelmia aina ;D Syy siihen on lähinnä runsas piirtäminen ja kirjoittaminen huonoissa asennoissa (pidän tavaroita sylissäni) sekä yliliikkuvat niveleni, joiden takia en pysty venyttelemään selkälihaksia kuntoon, kun paikat liikkuvat liikaa enkä saa venytystä oikeaan kohtaan. Akupunktiopisteillä on varmasti myös näppinsä pelissä, mutta itse en ottaisi lävistyksiä enkä tatutointeja, jos intuitioni varoittaisi asiasta :)

Mie olen ehkä enemmän herkkä henkipuolelta lähteville energioille kuin materiasta lähteville energioille

Catch a Fish (http://www.fishermansfriend.fi/)

Hei!
Tuossa olen törmännyt jo useaan ihmisten huomautukseen runsaasta sormusten käytöstäni. On huomauteltu, kuinka ne tukkivat nestekiertoa ja voivat olla osa syy rintasyövän kehittymiselle ja kuinka tukkivat /häiritsevät energioiden kulkua käsissä, aiheuttaen epätasopainoa. Siis näin, kiitos kommenteista... mutta kun tykkään sormuksistani!
Niillä on jokaisella jokin oma tarina, yhteys johonkin ihmiseen tai muistoon, merkitys minulle itselleni nje. En todellakaan kanna koruja vaan niiden ulkonäkö seikkojen vuoksi  >:(
No, sitten pohdin tuossa toissa ehtoona, että jos tatuoisin sormiini niille paikoille jonkin symbolin? Silloin (-ko?) olisi vältettävissä edellä mainitut ongelmat ja silti nuo omat juttuni olisivat aina mukanani  :angel:
Ihan tyhmää (-kö?)  :D
Reiteen haaveilen syntymämerkin ympärille tiettyä kuvioita, mutta hinta kipuaa kovaksi koon vuoksi, eli voi olla toteutumaton juttu. Toisaalta "näen" sen sieluni silmin, eli se on jo siinä "tavallaan" ja toimii silloin. Eli jos tatuoinneilla on jokin "maaginen" funktio ihmiselle, niin eikö se oli korvien väli juttu ja silloin joskus riittää kun vaan omistaa hyvän mileikuvituksen   ;) ja pari hyvää kuulakärkikynää  :2funny:

Kuvanani käytän vähän aikaa sitten hankkimaani tatuointia... löysin mallin kolmisen vuotta sitten, ja olin jo silloin miettinyt asiaa jonkin aikaa.. päätinpä siis että jos vielä haluan tatskan täytessäni 30 vuotta, "saan" hankkia sellaisen, eli taidat olla samoilla linjoilla, Daria.  ;)

Itse kuva on kelttinen, ja edustaa naisen kolme aikakautta, eli "the virgin, the mother and the druid". Tatuoija teki siihen pienen muutoksen, joten sain sen keskelle Vesimiehen  :vesimies:.  :)

Tässä on vielä sen nimi/tarkoitus: The Ceilidh - The Dance: "Within ancient and modern spiritual traditions, The Dance is a metaphor for life, an ancient choreography moving with the rhythm of the Earth to the music of the Cosmos."

Olen siihen erittäin tyytyväinen, ja olen iloinen että vihdoinkin sain sen hankittua!

Trinity: todella kaunis ja syvallinen tatuointi sinulla! En malta odottaa omaa tatskaani!

Päärynälle; älä välitä kuvia katsellessa kuinka yleinen haluamasi kuva on. Jos se on sinulle tärkeä, ota juuri se!  :smitten: Onhan se siis tärkeä ilmeisesti monelle muullekin.
AthaMaarit; (nyt menee aiheen ohi, mutta...) Oletko kokeillut tuohon selkääsi Pilatesta? Toimii ainakin loistavasti minulla, jolla kaikki nivelet menevät ikään kuin yli.

Omat tatuointini olen molemmat ottanut melkein 10 vuoden harkintavälein ja erittäin tyytyväinen olen.

Trinity  :o Sinulla on minun tatskani  :smitten: Upea, todella  ;)
Tuon kuvion löysin myös kolme vuotta sitten, mutta rahatilanne antoi periksi vain kaulakorun oston  ::) Piti myös hankkkia se 30-v. "lahjaksi" itse itseltäni, mutta edelleen on tökkinyt rahasta... Kohta alkaa häämöttää seuraavat kympit  :2funny: Kuvani tulee olemaan iso, koska keskelle "solmuun" on myös tarkoitus saada mahtumaan jotakin erilaista  ;) Se "minuus"...  :angel: siksi myös maksaa aikastavalla...

Päärynä: kiitos!  :)  Ja onnea matkaan rastojen kanssa! Ilmoitathan miten niiden kanssa menee!

Jaspis: Heh, hyvä maku sinulla!  ;) Jos sinulla vain on mahdollisuus siihen, kehotan hankkimaan tatskan! Minä aina hymyilen itsekseni kun näen omani.

AthaMaarit: Tuttu tunne, nuo yliliikkuvat nivelet! Minulla on sama ongelma, ja olen joutunut vaihtamaan työpaikkaakin sen takia, floristin työasennot kun eivät ole niin herkullisia! Eikun venyttelemään!  ;)

Hienoa, Päärynä, että uskalsit lähteä toteuttamaan intuitiotasi! ^_____^ Minulla oli tuossa parisen vuotta sitten samanlainen tilanne eli hiuksistä kyse. Minullahan on luonnostaan viljan vaalea tukka ja hiukset olivat minulle yhdessä vaiheessa hyvin tärkeät. Nyt jälkeenpäin ajateltuna tuo aika oli sellaista tietoista henkistä aikaa joten hiukset, henkisyyden symboli, olivat etusijalla.
Kuitenkin, minusta alkoi tuntua siltä, että minun pitäisi värjätä tukkani oranssiksi. Mietin sitä HIRMU pitkään, koska kevytsävytteet eivät pysy päässäni ja kestoväri saattaisi pilata tukkani kokonaan. Uskalsin sitten testata tuota ja ah, oli ihanaa! Sävy on tummentunut punaiseen päin koko ajan ja nyt tunnen olevani lähempänä omaa Itseäni, kun tukkani on punainen. Oikein tumma pinkki on ollut kaikkein mieluisin punasävy tähän mennessä.

Nyt minulla on ollut vuoden ajan jonkinlainen kipinä siihen, että ottaisin kevyen permanentin ja vetäisisin sen alle ohuen piilokaljun/sänki. Kovin dramaattista piilokaljua ei ohuella tukallani saa, mutta jonkinlainen edes. Tuo olisi aivan mahtava androgyyninen yhdistelmä, yhtä aikaa feminiinen ja maskuliininen. Minulla onkin lapsena aina ollut sänkipoikatukka, mutta ei vielä koskaan kiharia. Ehkä toteutan sen vielä, jos se vaivaa vielä vuosien päästä ;D

Itse hankin juuri kuukausi sitten korvalävärit.. Taitaa mennä vähän off-topic..  :D

AthaMaarit: Tuo kertomasi tietoisesta henkisestä ajasta osuu ihan täysin tämänhetkiseen tilanteeseeni! Enpä ole tiennytkään tuota, että hiukset iovat henkisyyden symboli. Täytyy kyllä vielä kerran todeta, että koen nämä rastapötkylät juuri omaa persoonaani kuvaavaksi lookiksi. Työssäkin olen saaanut positiivista palautetta! (pieni pelko oli työpaikan suhtautumisesta hiuksiini, kun ei näitä rastoja voi kuitenkaan ihan tuosta vaan poiskaan ottaa)

Artemisu: Ei miusta mene off topikkiin tuo korvalävistys! Onnittelut sinulle uusista lävistyksistä! Ovatkos ne ihan perinteiset korvanlehtilävistykset vai mahdollisesti industrial piercing osastoa? Itse olen ajatellut hankkia juuri industrial piercingin korvaani, sellaisen aika näyttävän kahden reiän tsydeemin. Mutta pitää nyt vielä hetki odotella, että ihmiset kerkiävät tottua tähän mun rastalookiin, heh!

Otetaankos me Päärynä molemmat tänä vuonna industrial? ;D Minulla se on edessä ehkä aikaisintaan toukokuussa tai kesäkuussa Suomen ilmaston takia. Nyt olen suunnitellut josko napauttaisin itselleni snake bite-lävistyksen huuleen surface bar-tapilla/tavan tapilla, ei renkaita. Ne on vähän liian julmetut xD

Huh ja sitten vielä se toinen kulma! Pitäisiköhän Snake Bite ottaa sarjiksen julkkarin kunniaksi kesällä, industrialia ennen tai jälkeen......

Taidetaan kuule AthaMaarit ottaa! :D
Kerroitkin jo muuten tuossa aiemmin, että industrialin paraneminen vie aikaa..Ja ilmeiseti tuo ilmastokin sitten vaikuttaa.

Taidan ottaa itsekin oman lävistyksen vasta toukokussa. Itse olen ajatellut ottaa sellaisen rengas jutun korvan "yläosaan" niin, että se menee kahden reiän läpi. Olen nähnyt vastaavanlaisen renkaan netissä joskus, mutta en ole uudestaan osannut kaivaa tuota kuvaa esille..Toivottavasti osaan selittää sen rengasjutun sitten lävistäjälle, ettei tule vääränlaista lävistystä, heh heh :laugh: Kieleenkin olis mukava saada läväri, näkyykö sellainen muuten puhuessa?

Kyllä se näkyy puhuessa, ei tosin paljon, mutta näkyy kuitenkin. Lävistyksen jälkeen on muutaman viikon R:t ja S:t hukassa korun kanssa, mutta kielilävistyksen hyvä puoli on, että se paranee kaikkein nopeiten. Näin eilen kuvan, jossa eräs henkilö oli ottanut 3 lävistystä kieleensä. Keskellä perinteinen tappi ja sen molemmilla reunoilla kielen sivussa renkaat. Aina persoonallinen, mietin vain miten puhuminen niin isoilla koruilla mahtaa sujua ;D

Miekin olen nähnyt tuollaisia renkaita, mutta korvan alaosaan otettuna. Sellainen "piilolävistys", jota tuskin huomaa. En nyt muista sen virallista nimeä tosin, haha!

Päärynä: Ihan tavallinen korvaläväri. Kaveri sen teki nääs. En jaksa alkaa maksamaan mitään kahtatoista euroa parista reiästä, kun kerran saa ilmaiseksikin.  :)

Mutta niin, ne hiukset sitten (mieliaiheeni). Itsellä on niin vaikea löytää sopivaa hiustyyliä, kun olen NIIIIIIN laiska hoitamaan/laittamaan mitään kampauksia. Lisäksi hiukseni ovat ohuet, joten niihin ei kyllä mitään hienoja tyylejä saisikaan, kun heti läsähtää. Kunpa ne olis paksummat, niin vois kokeilla vaikka mitä tyylejä! Otsikset haluaisin, mutta ohuissa hiuksissa ne näyttää kamalalta.  >:(

Tällaset ois ihanat:

Tukka (http://socialitelife.buzznet.com/images/nelly091306.jpg)

Jatkoa;

Sitten tykkään myöskin punky-tyylisistä (vai mikälie EMO-tyyli) hiuksista:

Tää on ihana <3 :

http://pasadenahairextensions.com/haircuts-punk-c.jpg

http://imworld.aufeminin.com/dossiers/d20070903/d2194i48204h162025.jpg

http://news.xinhuanet.com/english/2006-07/19/xinsrc_5320703191023546190742.jpg

Kyllä mulla joku chakra pörisee ainakin juuri navan kohdalla.

mulla on öö..oliko niitä ny 14 tatskaa (en jaksa laskee)  :) läväreitä on ollut molemmissa silmäkulmissa, (piti ottaa pois töissä ja en sitten saanut aikaseksi laittaa takaisin) 2 huulessa (otin pois kun jotenkin koin että sopii ehkä teinille mutta ei äidille) jäljelle sitten jäi nenä, kieli,napa (ite laitettu) ja genitaali..

nyt mennyt vuosia ettein oo käyny ees miele ottaa uutta kuvaa mutta kun kerran puhetta tuli niin kai sitten se puutekin heräs  ;D

Ooh, juuri sydäntä lähellä oleva aihe johon voinkin ensimmäisen viestini naputella  :)
Lävistyksiä löytyy 17kpl, joista suurin osa kasvoissa. Tatuointeja 5kpl, lisää tulee, kunhan rahatilanne sallii. Oikean käsivarren tanssivaa narria olisi tarkoitus jatkaa.
Itse myös opettelen/lävistän.

Oi katsos, heti piti kyylätä missä päin Suomea Melankol13 vaikuttaa :D Tuen nimittäin itse mielelläni amatöörilävistäjiä, tosin tietenkin maalaisjärkeen luottaen, etten anna kenen tahansa rei´ittää itseäni ;D Voiko sinulle Malenkol13 tulla joskus asiakkaaksi? :coolsmiley: Vierailen itse jonkin verran Tampereella.

Ja jos olet opiskelija sinulla on varmasti käyttöä ylimääräiselle rahalle!

Melankol 13: minä voisin myös olla kiinnostunut lävistyksen ottamisesta  :) Em olenkin maininnut millaisen haluaisin ::)

AthaMaarit & Päärynä: Tottahan toki, mielelläni teen, saanpahan kokemusta lisää  :)
Päärynä, taisit mainita edellisellä sivulla korvaruston yläosaan tulevasta renkaasta jos nyt oikein muistan? En ole varma uskallanko vielä tehdä niin ns. extremelävistystä, pelkäänpä ettei taitoni/kokemukseni siihen riitä, korvarusto kun on parantuessaan joillain suht kivulias/hankala. Mutta peruslävistykset hallitsen, hygienia ja välineet kunnossa joten kunhan esim. AthaMaaritkin on Treelle päin liikkumassa niin yksityisviestiä vaan  :)
Kunhan korut hankitte itse, niin teen mielelläni, vähäisen kokemukseni takia en edes harkitse muun maksun ottamista.

jos määkin sitten saisin jossai välissä tatskakoneeni käyntiin taasen nii voidaan sitte kimpassa perustaa amatööriliike  ;D :D

Ooo, mahtavaa! Jos sinulle Snake Bite ei ole liian extereme, niin sittenpä käyn ottamassa sinun luona sellaisen. Korutkin on valmiiksi katsottu ^______^ Mutta, otan YV:llä yhteyttä, kun seuraavan kerran olen siellä päin maailmaa.

Voi kauhea! Kävitkö ihan ammattilaisella vai lävistikö tuttava?

www.inkessential.com

Tälläisen löysin netistä. Tashi on yksi sydämellisimmistä tuntemistani
ihmisistä ja osaa ottaa huomioon eri persoonallisuudet..

Henk. koht. suosittelen ottamaan Wartu scriptillä tatuoinnin, koska
se on tällä hetkellä yksi sukupuuttoon kuolevista kirjoitustyyleistä.
Mutta se on vain oma mieltymykseni ja siitä ei kannata välittää.

Melankol 13: ok, on hyvä juttu, että on varovainen noiden lävistyksien kanssa jos ei ole vielä paljon kokemusta. Koitan etsiskellä täältä Helsingistä jonkun "pro tyypin" lävistämään korvani. Mm. Yazkan nettisivut vaikuttivat aikas lupaavilta, joten taidan suunnata hänen pakeilleen..
Kiitos karma Yeshe linkkivinkistä. Kävin katselemassa Tashin suunnittelemia tatuointeja, ja kyllä olivat taidokkaita! Täytyy miettiä, josko pyytäisin häntä suunnittelemaan minulle yksilöllisen mandala -tatuoinnin..Toisaalta olen kyllä jo pongannut netistä juuri sellaisen tatskan kuin haluan, mutta sellainen on varmaan sitten aika usealla muullakin ihmisellä..

Ota huomioon, että Tashi on ollut munkkina opiskelemassa Tiibetin Buddhalaisuutta 17:sta vuotta, joten hän jos joku omaa tarvittavat taidot mandaloiden luonnehtimiseen.

Totta muuten puhut! Kävin uudelleen katsomassa Tashin sivustoa, ja nyt olen harkinnut ottaa häneen yhteyttä mandala tatuoinnin suhteen. Aika kallis taitaa tuo kuva olla, mutta toisaalta, on sitten "hyvät vibat" siinä, heh :) Tuo Pay Pal -järjestelmä vaan mietityttää, onko joku maksanut sen avulla? 

Suosittelen Yazkaa myös, minulle pari vuotta sitten laittoi poskilävistykset.

Taisin antaa väärän kuvan teksteilläni. Olen tavannut Tashin...
netissä  :buck2:


Pay Pal on ihan luotettava ja sitä käytetään aika yleisesti ulkomaisilla sivustoilla.

Karma Yeshe: heh, ei se minua haittaa, vaikket Tashia olekaan hlökohtaisesti tavannut :) Enhän minäkään ole sinua enkä Tashia tavannut kuin netissä ja silti ihan hyvän kuvan sain kummastakin  :) Tuo Pay Pal nyt taitaa kuitenkin blokata minun mahkut saada Tashin suunnittelema mandala, kosken omista luottokorttia voidakseni maksaa sillä Pay Palilla.. :-\

Ardith ja Melankol13: mukava kuuulla, että olette käyneet Yatzkan luona, sitä luotettavammalta hän tuntuu. Aika hyvännäköinen ilmestys on hän..mahtaakohan olla sinkku? :D

Kuulkaas kun olen miettinyt, että ottaisko
toisenkin lävistyksen tuon napakorun lisäksi, mutta kieleen.. ::)

So... kauanko se kestää parantua ja sattuuko se kuinka stanasti? :P
Ja kuinka se hoidetaan..? :-*

Lävistyskorujen, kaikkien niiden, tiedot ja hoito-ohjeet sekä yleistä tietoa lävistyksistä löytyy WORMZ-nimisen lävistysketjun sivustolta osoitteesta www.wormz.org/lawa.html (http://www.wormz.org/lawa.html) Kielikoru on lävistyksistä kenties kaikkein nopeiten paraneva ja haluaisin sellaisen itsekin - ehkä jopa useamman kuin yhden, mutta pohdin vielä ja otan ensin nuo muut suunniteltavissa olevat lävärit pois alta ;D

Mutta siis, WORMZ sanoo kielestä näin:

KIELI / TONGUE
Kielilävistys on tullut lähivuosina melkein suosituimmaksi lävistykseksi. Yksi syy voi olla se, että lävistys ei näy ulospäin, se on nopeasti parantuva ja sattuu paljon vähemmän kuin esim. kielen puraiseminen. Oikein tehtynä kieli on luultavasti vähiten kivulias lävistys kaikista. Paraneminen kestää vain noin kuukauden.

Kieli tehdään tapilla, jossa on oltava turpoamisvaraa. Kaikilla kieli ei turpoa, mutta yleensä turvotus alkaa illan/yön aikana ja kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Kun turvotus on laskenut ja lävistys parantunut (n. 2-4 viikkoa), kannattaa siihen hankkia lyhyempi tappi. Lyhyt tappi ehkäisee kielen ärsyyntymistä puhumisen yms. aiheuttamasta rasituksesta ja vähentää korun puraisemisen ja hampaisiin kolisemisen riskiä. Jos tuntuu, että kieli ärsyyntyy silti esimerkiksi suuseksin yhteydessä, kannattaa harkita lävistyksen venyttämistä vaikka 2 tai 2.4milliin (normaalisti 1.6mm). Suurempi pinta-ala kestää paremmin rasitusta ärsyyntymättä. Parantuneeseen kieleen voi myös laittaa renkaan, mutta mainitse siitä jo lävistysvaiheessa, jotta lävistys voidaan tehdä oikeaan kohtaan.

Puhuminen voi olla vaikeaa muutaman päivän tai viikonkin, mutta sen oppii kyllä. Puhe harvoin menee täysin ymmärtämättömäksi, mutta esim. S ja R voivat olla hankalia sanoa. Yleensä huhutut puheongelmat ovat kuitenkin liioiteltuja. Myös syöminen voi olla vaikeaa ensimmäiset päivät, joillain jopa ensimmäiset viikot. Yritä sinnitellä jollain helpolla ruualla, joka ei rasita/kipeytä lävistystä, kuten keitot ja jugurtit.

Koru kerää helposti plakkia/hammaskiveä, joka kannattaa silloin tällöin harjata korusta pois. Kielikoru olisi myös hygieniasyistä järkevää vaihtaa n. vuoden välein täysin uuteen.

Jos hankit useamman kielilävistyksen, muista, että kieli turpoaa joka kerralla, eli vanhoihinkin lävistyksiin on vaihdettava pidemmät tapit parantumisen ajaksi. Kannattaa myös mainita lävistäjälle, että aiot hankkia useamman kielilävistyksen, jolloin hän voi katsoa lävistykselle paikan, joka helpottaa suunnitelmiasi tulevaisuudessa. Yleensä on myös mahdollista tehdä useampi lävistys kerralla.

Kielikoru ei yleensä vaikuta instrumenttien soittoon tai lauluun, kun lävistykseen on parantumisen jälkeen vaihdettu mahdollisimman lyhyt koru. Jos soittaminen tapahtuu kielen kärjellä, kannattaa pyytää lävistäjän tekemään lävistys mahdollisimman taakse.

Kielen voi myös lävistää sivuilta, mutta se voi olla hieman kivuliaampi toimenpide ja suurien suonien takia kannattaa jättää vain tosiammattilaisille. Turvotus voi kestää pidempään tässä lävistyksessä, kuin normaalissa kielilävistyksessä.

Ai niin! Ja ne hoito-ohjeet vielä, samalta sivulta!

KIELILÄVISTYS

Käytä kahdesti päivässä 1-2 viikon ajan keittosuolaliuosta (esim. Natriumklorid(9mg/ml)-huuhteluliuos) tai alkoholitonta, antibakteerista suuvettä. Oral-B ja Corsodyl voivat olla liian vahvoja. Syö mieluummin keittoja ja pehmeitä ruokia ja huuhtele suu jokaisen ruokailukerran jälkeen raikkaalla vedellä. Runsas veden nauttiminen edistää muutenkin lävistyksen paranemista. Iltaisin kannattaa juoda pari isoa lasillista vettä, jotta kieli ei turpoaisi niin paljoa yön aikana. Rauta-, sinkki- ja monivitamiinivalmisteet, hyvä yleiskunto ja terveelliset elämäntavat edistävät paranemista. Särkyyn ja turvotukseen voi käyttää ibuprofeiinivalmisteita, kuten Burana. Tarkkaile, etteivät korun pallot löysty ja tarpeen tullen kiristä niitä, mutta vain puhtain sormin. Koru saattaa kerätä myös plakkia ja hammaskiveä, mikä kannattaa harjata pois hammasharjalla. Käytä uutta, puhdasta hammasharjaa parantumisaikana.

Vältä näitä ensimmäiset kaksi viikkoa:

- Tupakanpoltto ja alkoholin käyttö. Tupakansavusta voi välittyä tuoreeseen haavaan epäpuhtauksia, joka voivat aiheuttaa huonolla tuurilla tulehduksen. Jos on pakko polttaa, yritä muistaa purskutella suu vedellä sen jälkeen. Alkoholi ohentaa verta ja alkuvaiheessa lävistys voi vuotaa runsaammin. Alkoholi myös ärsyttää tuoretta haavaa ja kieli voi pysyä pidempään kipeänä ja turvoksissa.

- Suutelu ja suuseksi. Ihmisten bakteerikannat voivat erota omistasi, jopa tutun partnerin, jolloin eritteiden pääseminen haavaan voi aiheuttaa tulehduksen.

- Turha puhuminen ja korulla leikkiminen. Kaikki ylimääräinen rasite hidastaa parantumista.

- Hiili- ja sitrushappopitoiset juomat, mausteiset ruuat, sekä maitotuotteet. Hapot ja mausteet ärsyttävät lävistystä ja pitävät sen pidempään kipeänä. Maitotuotteet taas keräävät plakkia koruun, jossa bakteerien on mukava asua.

On normaalia, että lävistyksen ottamisen jälkeen saattaa ilmetä särkyä ja turvotusta niin kielessä kuin kaulan alueen imusolmukkeissa. Paranemisen aikana lävistyksestä saattaa vuotaa myös vaalean kellertävää kudosnestettä, joka ei ole mätää. Kieleen saattaa muodostua peitteitä, jotka voi, jos kieli ei ole liian kipeä, harjata pois hammasharjalla. Mahdolliset oireet lakkaavat muutaman viikon kuluessa.

Kun kielen turvotus on täysin laskenut (normaalisti 2-4 viikkoa), koru kannattaa vaihtaa lyhyempään. Kielikoru tulisi vaihtaa uuteen noin vuoden välein hygieniasyistä.

Höh! Aina kaikki parhaat tyypit on varattuja! >:( ;D

Eli päästäänkö tässä myös sydänten tatutoimiseen ja lävistämiseen pian? ;D

Heh hee  ;D :smitten: Kevät tulee juu, hymyyn kääntyy tämänkin sinkun suu  :D Rimmasi hienosti, eikö! :buck2:

Hui, nyt on huulikorut hankittu Snake Bite-lävistystä varten! Malenkol13, tulen joskus toukokuun/kesäkuun aikana käymään Tampereella, sovitaan lävistysaika ja -paikka sitten tarkemmin! :D

Haha, en mie piikkejä laita, vaan pienet 2mm levyiset kirkkaat "kristallit"  :laugh:  Eikä tuota ole ketään, jota pussaillakaan (tai jotakuta jota tekisi edes mieli pussailla) niin eipä haittaa  ;D

Ja keksin, että laittaisin industrialin itselleni kesällä, jos ja kun lähdemme ystäväni kanssa Lontooseen. Ekaa ulkomaanmatkaa olisi mahtavaa juhlistaa lävistyksellä, kunhan vain ensin otan selvää Lontoon lävistysten hintaluokan. Täällä Suomessa lävistäminen on ihan hirvittävän kallista (verrattuna esim. Amerikkaan)!

Jeps, tehdään näin.  :) Oijoi, parin tunnin päästä tatuoitavaksi pitkästä aikaa.  :D

Tuosta kieli lävistyksestä... ::)
...mites tuon blow jobin antamisen kanssa, että niinkusta
tuntuuko se metalli pallo kielessä ihan oikeasti miehestä hyvälle? ???

Vaaka sanoi, ettei hänellä ole ollut koskaan kieli koruista
naista, joten hän ei tiedä. Hän repesi, kun kysyin
voiko hän kokeilla ensin erään ystäväni (jolla on kieli koru) kanssa,
että tuntuuko se hyvälle vai ei,
ennen kuin itse otan moisen. ;D :2funny:

Ahaha, ihan reilua miestä kohtaan! :2funny:

Kyllähän koru varmasti tuntuu ja olen itse törmännyt - no telkkarissa lähinnä mutta kuitenkin - sellaiseen ilmiöön, että mies ottaa kielikorun itselleen nostattaakseen vain rakastajan mainettaan. Kielikoru miehellä antaa kuitenkin ihan oman tatsinsa myös naisen kokemaan suuseksiin. Samoin miehet tuntuvat ottavat usein genitaalilävityksenkin vain pönkittääkseen egoansa naisen lakanoissa. Lävistyksillä voi siis piristää myös seksielämäänsä.

Eilen puhuimme lisää tuosta kieli korusta ja Vaaka sanoi
kanssa, että se on ehkä enemmän mielikuvana seksikäs
kuin tosi toiminnassa. Hänen yhdellä juristilla on tyttöystävä,
jolla on kielikoru ja Vaaka konsultoi häntä. ;D

Hän myöskin sanoi, että herkkää kostetuspintaa kielessä
lähtee pois.

Lisäksi Vaaka sanoi, että se on hänen mielestään
enemmän 15-20 vuotiaiden ja joko bimbo-tyttöjen
tai extreme tyyppien juttu ja hänen mielestään
kieli koru suussani saattaisi olla ristiriidassa työni kanssa.
Sehän kuitenkin vilkkuu sieltä puhuessa ja voi aiheuttaa
liian isona sössöttävän puheen.

Tosin Vaaka meni ihan pyörälle päästään viime kesänä,
kun otin napa lävistyksen. ::)
Minulla normaali käytössä paria erilaista isoa kirkasta "timanttia",
siis itävaltalaista Swarovski-kristallia sydämen muotoon hiottuna,
neliö ja ovaali. Hän tykkää leikkiä kielellään korun kanssa. :P

Rannalla bikineissä on kiva laittaa jotain roikkuvaa timangia siihen,
kuhan vain meressä uidessa on varovainen, ettei jokin kala nappaa
siihen kiinni! ;D

Ja ensi viikolla taas tatuoitavaksi  :D Fiksaillaan vähän uusinta, ja korjataan kokonaan pari vuotta sitten humalassa tehty perhonen.
Selkäprokkiksestakin aloitin puhumaan, uuden narri-ideankin sain  :smitten:
Narrit on kyllä vieneet sydämeni ihan kokonaan  :P

No niin!
Nyt on pikkutimanteilla tehty Snake Bite-lävistys naamassa! ^_____^ Melankol13 kävi hetki sitten tekemässä sen ja lävistystilanne meni hyvin, mitä minua nyt alkoi hieman heikottaa verenvuoto. Koski enemmän kuin kulman lävistäminen, mutta ei läheskään niin paljon kuin kauhulla odotin.

Kovasti vaan kylmällä hautomista, jottei turvotus mene liian kovaksi (aavistuksen liian lyhyet tapit tuli ostettua). Täytyy pyytää nyt oppaita ja Rafaelia pitämään turvotus kurissa ;D

Turvotus on laskenut tosi hyvin ja pystyin tänään jo syömäänkin normaalisti, vain 24h lävistämisen jälkeen,yesh! Aion kyllä hankkia toisetkin korut näitten pikku dimangien lisäksi, mutta ainakin nyt näyttää siltä, että turvotusvaraa näissä koruissa on ihan hyvin.

Ja avataaran herra on Devil May Cry-pelisarjan päähenkilö Dante (Wikipedian artikkeli Dantesta (http://en.wikipedia.org/wiki/Dante_%28Devil_May_Cry%29))ja hänen lookinsa Devil May Cry 4:ssa. Dante on avataarana, koska ensiksikin kyseinen pelisarja on minulle läheinen (olen pelannut sitä ekasta osasta lähtien, joka tuli markkinoille 7 vuotta sitten), toisekseen Danten uusi look on naurattanut ihan kamalasti siihen vanhaan eleganssiin verrattuna ja kolmannekseen hän muistuttaa juuri tuossa kuvassa todella paljon suojusenkeliäni Athamaijosta.

Mielenkiintoinen aihe, kun olen itse ottamassa lävistystä kulmaan :D Ja ehkä joskus tulevaisuudessa haluaisin olkapäähän skorpionitatuoinnin, mutta joku tiikerikin voisi olla aika jännä :D

Kulmalävistys on todella miellyttävä operaatio! Eniten koko hommassa tuntuu lävistyspihdit, jotka puolestaan tuntuvat samalle kuin laittaisi pyykkipojan kulmaan kiinni vähäksi aikaa. Eli ei siis mitään käsittämätöntä kipua. Kulma ei myöskään turvoa paljoa, joskin puhtauden kanssa täytyy olla varovainen. Kulmaan mene helposti esimerkiksi shampoota/hoitoainetta ja koru voi "kolahdella" myös vaatteisiin kun otetaan paitaa/huivia pois. Mutta, kun kärsivällisyydellä ja rakkaudella hoitaa lävistystä se paranee kyllä hyvin ^______^ Kuten mitkä tahansa haavat.

No tämä vähän helpotti jännitystä :D Kiitos kovasti kun kerroit :)

 Olen miettinyt itselleni pitkään tatuointia, mutta enpä ole saanut aikaiseksi ja nyt alkaa tuntumaan että liekö tuo enään tarpeellistakaan. Tuolta badtattoos.com:sta löysin kuitenkin lempparini  ;D http://badtattoos.com/tattoos/tattoos_2212.html tämä on musta suloinen

Ensimmäinen tatuointini on peräisin jo -80 luvulta.Tosin sitä on fiksailtu ajan kanssa paremman näköiseksi.
Välineet ja tekijät ovat nykyisin huomattavasti parantuneet.
Eka on oikeassa käsivarressa ja siinä on intiaanin pää.Taustalla öinen maisema ja täysikuu.
Vasemmassa olkapäässä on kissani,joka on kuvasta otettu ja onnistui hyvin.
Sitten on vielä molemmissa nilkoissa.Nämä sattuivat eniten.
Vasemmassa nilkassa on sellainen erikoinen aurinko,jonka sisällä on kiinalaisilla merkeillä horoskooppimerkkini.
Oikeassa nilkassa myös kiinalaisittain kirjoitettu ystävyys yhdistää.

Nyt taitaa riittää.
Erityisesti pidän noista nilkkojen tatuoinneista,koska saavat kesäällä näkyäkin ja hyvin tehtyjä.
Jossain tilanteissa pitää miettiä pukeutumista kesäaikaan,koska tuo intiaani on melko suuri ja aiheuttaa vanhuksissa joskus hämmennystä ja ennäkkoluuloja.

Lävistyksiä en tunne omikseni,paitsi korvissa.
Yhteen aikaan toisessa oli kuusi pientä kiveä ja korvalehden yläosassa vielä yksi.Siitä pidin erityisesti.
Jotkut asiat vain ovat itselle tärkeitä ja tatuoinnit ovat aina olleet minulle.
Mutta hetken mielijohteesta en minäkään niitä kellekään suosittele.
Ja kuva kannattaa tosiaan harkita.Sellainen,joka on muutenkin oma juttu,kuten minulla nuo intiaaniaiheet. :smitten:

Ai niin, aeiouyäö. Unohdin sanoa vielä tuosta lävistämisestä, että itse neulan läpimeno ja korun paikalleenasettaminen ovat ohi puolessa minuutissa. Toimenpide on siis todella nopea.

Ardith! :smitten:

Sanotaanko nyt näin,että oikea minä on varmaan tosi kaukana siitä kuvasta,jonka täällä voi luoda kirjoitusteni perusteella.

Jos ei nyt oteta huomioon tätä välivaihetta,kun päästin itseni tuolla pikkukylässä tähän hieman massiivisempaan kokoon,ihan liikunnan puutteessa,niin olen aina ollut hoikka ja kaikelle uudelle hyvin altis. :D

Yleensä kesäisin hiukset pitkät,pienillä leteillä ja sitä olen nytkin suunnitellut.Väri vaihtuu aina kuidun värin myötä,mutta suosikki on kahta väriä.Palavaa punaista ja siihen sopivaa melkein mustaa,mutta niin päin,että tumma hallitsee.

Lempparivaatteet on farkut ja ikivanha musta nahkatakki,jonka ostin kerran Marokosta,mutta sen tyyli ei vanhene koskaan.Paranee vain kun on hieman kuluneen näköinen.
Joskus käytän muutamaa irtoripseä yläluomien ulkosyrjässä ja no,minä vaan en koskaan tunne itseäni mieleltäni vanhaksi,enkä osaa pukeutua niin.
Jostain Vero Modasta löydän aina itseni vaatteita ostamasta.
Pidän jostain syystä myös esim T-paidoista,jotka hieman "rikotun" näköisiä.Siis on erilaisia kulmia ja säröjä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Koruna on usein pieni unisieppari nahkaremmissä.
Juu,en pukeudu ikäisteni tavoin ja joskus olen siitä saanut kuulla arvosteluja.Mutta piut paut niistä välitän! :2funny:

Jäin miettimään tuota tatuointi juttua.Meillä kun kaikilla lapsillanikin on.
Että mistä se halu siihen tulee ja jotkut eivät sitten missään nimessä taas ottaisi.

Atha tuolla vertasi lävistyksiä luonnonkansojen tapaan.Olen näitä itsekin telkusta katsonut.
Mutta mietin intiaaneja.Ainakin he koristivat itseään maalauksin,mutta käyttivätkö varsinaisia tatuointeja?
Tietääkö kukaan?

Jotkut luonnonkansat ovat ainakin käyttäneet.Muistan nähneeni,että iho rikottiin ja kuvia tehtiin luonnosta saaduilla väreillä.

Tällaista tietoa löytyi sivulta House of Paint Tattoo (http://www.houseofpaintattoo.fi/history.shtml) ja ainakin siinä mainitaan myös intiaanien käyttäneen tatuointeja.

Ensimmäisiä merkkejä tatuoiduista jäämiehistä on v. 3300 EKr., Historia kertoo myös Egyprian ja Numibian tatuoiduista muumioista ajalta 2000 EKr. Lisäksi erilaiset tarinat kuvioiduista vartaloista liittävät myös Kreikkalaiset ja antiikin Saksalaiset tatuoinnin historiaan.

Tatuoimisen taito ja sen harjoittaminen jatkui Keski-idässä ja laajasti ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Kiinalaisia sekä tummaihoisempia kansoja. Heille taito on palasi vasta muutama vuosi sata sitten. Eurooppalaiset löysivät tatuoinnin heidän kohdatessaan Polynesialaisia ja Amerikan Intiaaneja. Varsinaisesti Eurooppa, Amerikka ja Japani löysivät tatuoinnin "kukoistuksen" vasta 1900 -luvulla.

Tutkimusmatkailija James Cook löysi TATTOO sanan vuonna 1769 matkallaan Tyynellä Valtamerellä. Sana TATTOO tulee Tahitilaisesta sanasta TATTAU ( Merkitseminen).

Eri kulttuureissa tatuoinnilla on oma merkityksensä. Joissakin kulttuureissa tatuointi ilmaisi kantajansa asemaa yhteisössä, esim. muinaiset Roomalaiset tatuoivat orjiaan sekä rikollisia. Kun taas Tahitilla tatuoinnit kertoivat kantajansa elämän kulkua syntymästä kuolemaan. Maoreilla oli hyvin epätavallinen tapa säilyttää kuolleiden perheen jäsentensä tatuoituja päitä!! Aikojen saatossa he jopa vaihtoivat kuolleiden omaistensa tatuoituja päitä aseita ja "tulilientä" vastaan.

Tatuoinneilla on käsitelty asioita, statusta, lunastettu joissakin kulttuureissa paikka taivaaseen, palvottu jumalia ja peloteltu vastustajia. Unohtamatta noitamerkintöjä ja Juutalaisiin poltettuja karjamerkkejä keskitysleireillä.

Merimiehet keräilivät tatuointeja osoituksena käynneistään eri mantereilla, esim. lohikäärme kertoi käynnistä Kiinassa. Samalla tatuointi-studiot availivat oviaan satamien läheisyydessä.

Kiitos ATHA tiedoista! :smitten:

Tietysti Amerikan intiaanit! :D
Mielenkiintoista,miten tämäkin juttu yhä kulkee mukana ihmisissä.
Ja miten se herättää ajatuksia puoleen ja toiseen.
Liekö tässäkin entisten elämien muistot ne,jotka määräävät omat suhtautumisemme.
Tosin yhteen aikaan oli vallalla käsitys,että vain merimiehet ja rikolliset käyttävät niitä.

Nyt on asenne muuttunut ja paljon.
On kiva kääräistä farkkujen lahkeet ylös,nilkkaketju koristeeksi ja tatskat esiin. :smitten:

Chandra, minullakin on vasemmassa nilkassa aurinko!  :smitten:

 :crazy2:

Jyrki Ilen, Spider's Tattoo, Arkadiankatu.
Ihan mahtavan hauska ihminen, tekee hyvällä herkkyydellä työtä, ahkerasti ja on tehnyt myös hienoa duunia jo yli kymmenen vuotta.

Ja taas täällä.

Nyt kyselisin noista huulikoruista. Onko olemassa sellaisia ns. Feikkihuulirenkaita tai jotain joita voi pitää huulessa. Ilman että tarvis mitään tuskallisia lävistyksiä käydä läpi ja sit jos ei tykkääkään.. Ja paranemisprosessi ei varmaan ole kiva.

Niin ja miten on tatuointien kanssa kun on värjännyt päänsä hennalla? Joku sanoi mulle, että sitten ei voi ottaa muka tatskaa. Nöyh.

Kyllähän feikkikoruja löytyy joka lähtöön! Parhaiten huuleen sopii feikkirenkaat, koska ne pysyvät paikoillaan paremmin kuin esimerkiksi magneettiset feikkinapit. Löysin ainakin tällaisen feikkikoruvalikoiman (http://www.trendikoru.fi/index.php?cPath=36&osCsid=fb1f6fd90f0ca28fbdcbcfbb954d4423) suomalaisesta nettikaupasta. Ja korut löytyivät ihan hakusanalla "huulikorut" Googlen kautta :)

Huulessa feikkikorussa on se huono puoli, että puhuessa (ja syödessä) koru liikkuu koko ajan. Voin kuitenkin itse kaksi huulikorua (Snake Bites) omistavana sanoa, että huulen lävistys on sangen kivuton toimenpide ja minulla lävistys parani alle kuukaudessa, siitäkin huolimatta että koruni olivat hivenen pienet ensikoruiksi. Huuli ei mahtunut turpoamaan kunnolla ja siitä syystä paranemisprosessi oli normaalia hitaampi. Korujen kanssa ei ole tähän mennessä ollut mitään ongelmaa. Sain lävistyksen korujen hinnalla Melankol13:sta, joka itsekin on kirjoitellut tähän ketjuun. Jos siis mietit huulilävistystä tosissasi, kannattaa ottaa yhteyttä Melankoliin, jos on Tampereelle päin menoa.

Jos huulikorusta ei sitten tykkääkään, korun voi ottaa pois ja lävistyskohta umpeutuu itsekseen normaalin haavan tavoin. Muistoksi jää EHKÄ pikkiriikkinen arpi, riippuen miten pitkään koru on ollut paikallaan. Huuli tuntuu muutenkin olevan paikka, jossa lävistys kasvaa helposti umpeen, kun korun ottaa pois. Ex-poikaystävältäni kasvoi pitkään huulessa ollut lävistys umpeen pelkän parranajon aikana.

Kiitti Atha infosta ja linkistä.  ;)

[quiote]Jos huulikorusta ei sitten tykkääkään, korun voi ottaa pois ja lävistyskohta umpeutuu itsekseen normaalin haavan tavoin. Muistoksi jää EHKÄ pikkiriikkinen arpi, riippuen miten pitkään koru on ollut paikallaan. Huuli tuntuu muutenkin olevan paikka, jossa lävistys kasvaa helposti umpeen, kun korun ottaa pois. Ex-poikaystävältäni kasvoi pitkään huulessa ollut lävistys umpeen pelkän parranajon aikana.[/quiote]

Niin, mutta se että ei viitsisi rahoja tuhlata turhaan. Tai entä jos joutuu syystä tai toisesta ottamaan korun pois huulesta vähän pitemmäksikin aikaa, kuten vaikka jos on töissä jossain lävärikammoisessa paikassa. Sitten reikä umpeutuisi eikä sekään olisi kivaa.

Mutta harkitsen kyllä sitä oikeaa läväriä, koetan eka feikin kanssa.

Ei vitsi, feikki kielikoru!  :D Entä jos sen nielaisee vahingossa?  ;D

Lävistyskoruja varten on olemassa läpinäkyviä tappeja, joilla pidetään lävistyskohta avonaisena, mutta niin ettei korua näy. Näitä kutsutaan häivytyskoruiksi tai häivekoruiksi.

Rahallisesti lävistykset voi saada halvalla yksityislävistäjiltä, jotka treenaavat lävistämistä, jos siis vaan uskaltaa ja luottaa lävistäjään. Minulla on itselläni tosiaan hyviä kokemuksia yksityislävistäjistä. Omalla korulla otettuna lävistys on yleensä huomattavasti halvempi liikkeessäkin kuin normaalisti. Halpoja lävistyskoruja saa netistä, voin heittää linkkiä jos kiinnostaa jossain vaiheessa :)

Feikkihuulikorua voi kokeilla myös tavallisella hopeisella korvarenkaalla, jos sellainen löytyy, jonka saa puristettua kiinni huuleen (esim. hopeinen rengas pallolla, jossa korun pää menee pallon sisälle)

Minusta alkaa tuntua, että on friikimpää olla ilman tatuointeja ja lävistyksiä. :o

Olen yleisesti sitä mieltä nykyään, että tatuoinnit harvoin näyttää hyvälle naisen iholla (vai onko se kyllästymisen tulosta,
kun niitä on niin monella?), :idiot2:
etenkin kun ne hiukan väljähtää/venähtää, mutta olen yhden hyvänäköisen
ja tyylikkään tatuoinnin nähnyt
ja se oli erään naisen niskassa, johon oli tatuoitu tosi kauniilla tavalla hänen tyttärensä nimi.  :)

kaksi maailman ruminta ja järjettömintä tatuointia, mitä olen nähnyt niin erään englantilaisen
miehen käsivarressa iso skootterin kuva ja sitten erään itävaltalaisen miehen selässä
Karvisen kaverin, Oskun kuva ja molemmat tatuoinnit näyttivät sille,
että ne on mustekynällä joku lapsi sutannut.  :o

Kait päätös noista tatuoinneista on tehty hiukan huonossa hapessa. ;D :2funny:

Mulla viedään nyt työssäoppimisjakson viimeistä viikkoa tatuointiliikkeessä. Pomo lupasi minulle tatuoinnin työsuhde-etuna, joka tuli kyllä niin puun takaa (kun tatskat tosiaan maksaa paljon), että olen vaan mietiskellyt mitähän sitä ottaisi. Tuntuu sille, että aika kuvalle on jo, joten miksipä kieltäytyäkään tarjouksesta.

Wau AthaMaarit, susta tulee siis tatuoija? Olet kyllä niin taitava piirtäjä, että tatuointiasiakkaita luulisi piisaavan :)
Itse hankin ekan tatuoinnin puolitoista kuukautta sitten, tuossa mun avattaressa se näkyy. Oon niin tyytyväinen tuohon kuvaan, että uusia tatuointeja on jo harkinnassa..näihin jää koukkuun :D

Voi ei, en minä vielä kuukauden harjoittelun jälkeen pääse tatuointikoneella ketään kiusaamaan ;D Olen vain suunnitellut malleja ja hoitanut koneita ja asiakaspalvelua, ja sallinut samalla paikan pomolle rennomman heinäkuun olemalla apuna. Yrittäjällä kun ei vapaapäiviä kauheasti ole...!

Miekin vähän "pelkään", että ekan kuvan jälkeen sitä jää vaan koukkuun tuohon, ihan kuten lävistysten kanssa kävi. Onneksi olen niin stanan nirso kuvien suhteen, että tuskin mitään hirveän valtavaa kokovartalopalettia tulee kerättyä! ;D

Mie näin noin viikko sitten merkillistä unta ja kun nyt satuin lukemaan tämän keskustelun, niin pakko kertoa. Siinä unessa miun vanhanaikainen rakas äitini patisti minua ottamaan oikeaan silmäkulmaan lävistyskorun. :o Itse en ole sellaista ajatellut ikinä, mutta herättyäni, pohdin sitä ja sen jälkeen on tuntunut siltä, että pitäisköhän ottaa. Onko tietoa kellään, mikä meridiaani tai akupiste vaikuttaisi oikean silmä lävistysalueella?

No siinä silmien lähellä, kulmakarvojen alkamiskohdassa on virtsarakko ja silmän ulkoreunassa sappirakko. Sen enempää minä en tiedä.

Voin kuitenkin sanoa, että jokainen lävistys on omalla kohdallani vienyt minua lähemmäs Itseäni, niin hassulle kuin se ehkä kuulostaakin  ;D Onhan lävistäminen alunperin pyhä tapa, joten en ihmettele, jos energiat siitä lähteekin nousuun ja muokkautumaan itselleen sopiviksi, jos on vielä herkkä energioille (kuten itse olen).

ahaa, se vois napata tuo sappirakko...Vois olla tarpeeseen. Mietin myös, että miten se meneekään, onko oikea silmä rationaalinen puoli ja vasen alitajunnan, vai onko se päänalueella vielä samalla puolella aivolohkojen kanssa?

Kyllä se taitaa - minusta - mennä kehon osien kanssa niin, että oikea puoli on maskuliininen ja vasen on feminiinen.

AthaMaarit: Ok, kuukauden harjoittelun jälkeen ei varmaan juu ole järkevää ryhtyä tatuoimaan  :D. Mutta sitten jos päätät jatkaa tuolla alalla, niin minä kyllä tulen sinun asiakkaaksi :)

Meikäläinen pohtii seuraavaa kuvaa toiseen olkavarteen. Varmaan joku enkeleihin liittyvä kuva tulossa :smitten: Haluamani tatuoija tosin on niin kiireinen, että saan odottaa kuvan laittoa ensi vuoden maaliskuulle.

No kuule, taitaa olla lähempänä se jatko kuin arvaatkaan  ;D Oli eka päivä koulua tänään ja meille ilmoitettiin heti, että työharjoittelut alkavat sitten syyskuun alussa. Alunperin puhuttiin ennen kesälomalle lähtöä, että harjoittelut alkavat vasta joulun jälkeen. Olipa kiire ryhtyä metsästämään harjoittelupaikkaa, joten päätin, että meikäläinen menee takaisin tuonne tatuointiliikkeeseen ;D Siellä oli kivaa, opettavaista ja rentoa. Ihan minun tyylinen paikka.

No niin! Nyt on toteutettu yksi vuosikausia kestänyt haave ja napautettu industrial-lävistys (http://www.quizilla.com/user_images/P/Punkchic32/1044228683_industrial.jpg) vasempaan korvaan :D Omani ei tosin ole yhtä vaakatasossa kuin kuvan koru, enemmänkin viistottain pystyssä, kun mulla on niin pienet korvat. Jännitti ihan kamalasti, kuten aina ennen lävistämistä, ja sattui jonkin verran (tosin ei kauempaa kuin muutaman sekunnin), johon auttaa aina pieni "aijaijai"-valitus, mutta Hyvin Meni ja Olen Iloinen!

Ensimmäinen kerta oikealla lävistäjällä, by the way. Olen aina saanut aiemmat lävistykset suhteilla - tästä piti maksaa melkein täysi hinta siitä huolimatta, että oli oma koru, mutta kyllä se oli sen arvoista ja kun intuitio sinne opasti, on pakko olla oikea paikka, hinta ja korun asento.

Ja kun koru jäi pystyviistoon, minulle jäi tilaa vasempaan korvaan vielä Rook-lävistystä varten! Se sitten seuraavaksi.... tai skin divereita kämmenselkään...  :-*

Jee ja nyt on eka tatska vasemmassa sääressä! Olipahan vaan kokemus, sellainen, että se täytyy kokea itse. Puudutus piti laittaa, kun meinasi jalka sytkiä niin kauheasti, mutta se ei vie kuin sen kaikkein syvimmän kivun pois. Muuten tatuointikoneen neulan liikkeet tuntuvat koko ajan.

Silti, aion ottaa tulevaisuudessa uuden kuvan oikeaan jalkaan. Pitää tulla tänne työharjoittelupaikkaan ihan kiitokseksi ottamaan kuva, kun pomo teki kuvani nyt ilmaiseksi ja täällä saa tuon puudutuksen.

AlthaMaarit -oikeasti sattuiko niin paljon, jotta sätkimistä ei saanut tahdonvoimalla kuriin?
Miul on tulossa oikeaan reiden sivuun halk.n.15cm kuva ensi keväänä ja mietin aina välillä, jotta mihin ihmeen prässiin olen pistämässä itseäni  ;D Eikö synnytykset ilman kipulääkettä riitä  :o

Ei vaan, mutta oikeasti... kipulääke on suihke vai injektio?
Ja jos saa kysyä noin sivusta mielipidettäsi paikasta? Mimulla on oma syy miksi tuohon ja kuviokin jo ollut monta vuotta, mutta vain toteus ontunut. Nyt tuli jotenkin sellainen aika, että käynti eri liikkeissä oli kuin "matkan varrella" ja sitten yhteen päätin soittaa myöhemmin ajan. Tatuoitsija henkilönä merkitsi paljon ja toki hänen työkansiot (maine)  ;)

No niin, kirjoitin viestin ja se katosi bittiavaruuteen, eli yritämme uudestaan ;D

Elikkäs, tatuoinnin teki minun pomoni ilmaiseksi työsuhde-etuna, kun olen suorittamassa opintoihini liittyvää työharjoittelujaksoa tatuointiliikkeessä :) Ehdottomasti yksi parhaimpia jos ei paras tatuointiliike tässä kaupungissa, mitä olen nyt saanut tutustua muihinkin liikkeisiin ja kuullut sellaisia asioita, joita ei tietenkään asiakkaille jaella. Esimerkiksi missä ei huolleta välineitä oikeaoppisesti ja missä tatuoijana toimii henkilö, joka ei ole tatuoinut koskaan... Puudutetta meillä saa, koska liikkeessä tehdään myös kosmeettisia tatuointeja ja siksi puudutusainetta on aina saatavilla (yritäpä vetää kajaalirajat tatuointikoneella silmiin ilman puudutusta!) Puudute on suihke ja se voidaan laittaa kuvan päälle vasta kun ääriviivat on piirretty ihoon tatuointikoneella. Ääriviivoitus pitää siis kestää ilman puudukeapua.

Se miltä tatuoiminen tuntuu - sattuuko, kirveleekö, polttaako, nipistääkö, reagoiko refleksit ymv. - on aina yksilökohtaista ja siihen vaikuttaa NIIN moni seikka!

Asiakas ja tämän iho
- Onko ohut vai paksu iho (ohut menee rikki helpommin ja sattuu herkemmin kuin paksu nahka, täytyy tatuoida varoen)
- Onko asiakas mies vai nainen (naisen kroppa on kipualueeltaan tasainen, miehellä taas on kivuliaampia alueita kropasta, kuten vatsa, selkä ja niska)
- Millainen kipukynnys asiakkaalla on? Millaista kipua asiakas sietää? (jos sietää hyvin nipistävää kipua tai polttavaa tunnetta, ei hätää tatuoinneissa. Jos on taas kuten minä, että kestää kovan jomottavan kivun helpommin, voi olla vähän tukalaa. Minulla on tosiaan lävistyksiä paljon ja ne olen kestänyt hyvin! Oikeastaan nautin siitä tunteesta, tatskaneula on ihan erilainen kokemus)
- Miten kauan asiakas sietää tatuointineulan tuntua? Tunnin vai kuusi?

Tatuointi itsessään
- Mihin kohtaa kroppaa tatska laitetaan? Luun lähettyvillä kipu tuntuu kovemmin. Lisäksi ihmisellä toinen puoli kropasta on herkempi kivulle kuin toinen. On yksilöllistä onko arempi puoli kropasta vasen vai oikea.
- Miten iso kuva on?
- Minkä muotoinen kuva on? Eri suuntiin menevät viivat tuntuvat erilaisille, koska tatuointineula tulee ihoon eri kulmasta. Minusta kaarevat viivat tuntuivat enemmän kuin esimerkiksi suorat pystyviivat. Vaakaviivat olivat siitä niiden välistä.
- Miten paljon työstämistä kuva vaatii eli siis kauanko neulaa pitää sietää? Isot kuvat laitetaan yleensä 2-3 erässä, ihan sen mukaan miten asiakas jaksaa ja tatuoija näkee parhaaksi.

Tatuoija
- Millainen käsiala ja tyyli tatuoijalla on? Onko ronski tekemään vai hellempi? Pipertääkö ja hinkkaa yksityiskohtia vai maalaako levein ottein?
- Osaako tatuoija hommansa? Suomessakin on TOSI paljon liikkeitä, joissa on AIVAN ALA-ARVOISIA tatuoijia, jotka eivät osaa hommaansa ollenkaan! Se, että pystyy piirtelemään kuvia ihoon koneella ei vielä riitä alkuunkaan.
- Millaisiin kuviin tatuoija on erikoistunut? Tatuoijille syntyy - kuten kelle taiteilijalle tahansa - mieleisiä aiheita ja tyylejä, joita hän tekee ja koska hän tekee niitä niin paljon ja niin mielellään, kuva on saatu äkkiä kasaan. Jos on erikoistunut tribaaleihin potrettien tekeminen on hitaampaa ja jos taas maalailee pienen piperryksen tekeminen on haasteellisempaa. Hyvä tatuoija tekee tietysti millaisen tyylisuunnan kuvan tahansa.

Tatuointikone
- Millaista neulaa käytetään? Pieni neula sattuu eniten ja iso seiskan, ysin "harava" vähiten.
- Millä tehoilla kone hakkaa neulaa ihoon? Isompi teho tuntuu selkeämmin kuin pieni teho. Tehoon vaikuttaa asiakkaan iho kuvan lisäksi, esim. minun "silkkipaperi-ihoon", joka menee rikki herkästi, piti käyttää pieniä tehoja.

Siinä nyt ne tärkeimmät! On todella, todella yksilöllistä miltä tatuointi tuntuu! Voin kuitenkin lohduttaa, että meillä on minun usean kuukauden harjoittelun aikana ollut vain kaksi asiakasta, joihin tatuoiminen sattui ihan tosissaan puudutteesta huolimatta. :)

Minulla jalan sytkiminen oli refleksipohjaista, eikä siis niinkään kivusta/tuskasta johtuvaa :D Ja tosiaan, silkkipaperi iho ja inhoan pientä pistävää kipua. Kunnon iso lävistyneula kun rusahtaa rustosta läpi ei tunnu missään (siitä huolimatta, että jomotus jatkuu päiviä), mutta perus rokotus pikkiriikkisellä neulalla tuntuu minusta paljon pahemmalle...!

Pakko kysyä Atha, paljonko maksaa liikkeessäsi huulten tatuointi luonnollisen näköisiksi
ja jos sen tekee niin, että huulet pullautetaan täyteläisemmiksi rikotulla-> arpeutetulla huulirajalla? :)

Siis ei pelkkä värillinen raja, joka näyttäisi juuri niin tatuoidulle kuin olla ja voi. :buck2:

Meillä ei taideta tehdä muuta kuin huulten rajaus, joka siis saa huulet toki näyttämään pulleimmilta alkuunsa, mutta arpeuttaminen ei kuulu ainakaan meillä asiaan (minun tietääkseni). Arpeuttaminenhan kertoo vain siitä, että homma on tehty väärin. Arpitatuoinnit ja arvettaminen kosmeettisesti esim. vuolemalla nahkaa pois tietystä kohdasta ihoa tiettyyn muotoon, on asia erikseen, mutta se tuntuu olevan vielä niin undergroundia, että ei sen enempää aiheesta :)

Liikkeiden hinnat vaihtelevat, mutta meillä se taitaa olla 500e. Täytyy varmistaa, kunhan pääsen töihin ja takaisin kotiin!

Jos Sasha suunnittelet joskus kosmeettisia tatuointeja (nehän on tatuointeja vaikka miten niitä nimittäisi ;D) kannattaa mennä ammattitatuoijalle, ei siis kosmetologille, joka on saanut kurssin, pari koulutusta asiaan. Tatuoija tuntee yleensä koneen ja värit ja ihotyypit kosmetologia paremmin. Meillä kosmeettisia tekee pomo, joka on nainen :)

Se arpeuttaminen on tahallista, eli huulen raja rikotaan ensin, jotkin tekee sen
kirurgin veitsellä, jotkin neuloo sen, josta moni sanoo, että huomattavasti luonnollisempi tulos.

Se tehdään kerran tai tarvittaessa pari, välissä muutama viikko parantumista
ja tatuoidaan päälle, kun se arpi on parantunut.

Niitä tekee jotkin tatuoiat, mutta yleisesti kyllä myös plastiikkakirurgit.

Jep, en ikinä maailmassa menisi kosmetologin pakeille kauneustatuoinnin vuoksi,
jessusmaria...! :o

Itselläni on viilletty ylähuulen raja uudestaan, mutta ei mielestäni tarpeeksi
ja tarvitsee uuden viillon. Sitä ei ole tatuoitu, mutta viiltokin on niin olematon,
ettei se näy.
Restylanet on ollut huulissa ja se kestää puoli vuotta kerrallaan,
joten ajattelin tuon arpeuttamis/tatska operaation viedä loppuun.

Pelkkä tatuoinnit, mitä olen nähnyt näyttää typerälle ja luonnottomalle,
aivan kuin joku olisi vetänyt huulenrajauskynää yli.
Rumaa.  :-\
Myöskin en halua mitään pelkkää rajaa huulten ympärille, vaan että se näyttää
täysin luonnollisen värisille huulille.

Tuolla 500 € sen tekee jo asiaan perehtynyt lääkäri tatskoineen päivineen. :)

Kiitos AlthaMaarit!
tiedossa on siis Kokemus (huom.iso alkukirjain)  :crazy2:

Ohut iho ja reiden ulkosivu, nyt on klassinen "puujalka" kohta. Kaarevat viivat joka suuntaan, neulasta ei hajuakaan, mutta tarina kertoo että ois "hellä" kätinen tekijä  ::)
Kipukynnyksen korkeus ei taida paljoa nyt auttaa, vaikka suht korkea onkin ja varsinkin psyykkaamalla saa jotakin aikaan lisäksi. Tuo pistelevä kipu meinaan saa minut raivohulluksi aika nopeaan, että näin...
 :crazy2:
Woe rähmän käkkyrän koppurat, mihin olen ihteni tunkenunna...

En tiedä onko Suomessa saatavilla tuollaista arpeuttamista, en ole perehtynyt kosmeettisiin tatuointeihin oikeastaan yhtään. Ne tehdään täällä liikkeelläkin heti aamusta ennen kuin liike varsinaisesti aukeaa ja työaikani alkaa. Jos arpeuttaminen tehdään kirurginveitsellä, oikein hyvä - tatuointikoneella arpeuttaminen on aina ihon pilaamista.

Suomi on kuitenkin vielä aika pienenkätyinen maa tämänkin asian suhteen ;D

Wilma Schlizewski, eli Hantta tekee ja parille tyypille on tehnyt loistavaa jälkeä!
Luonnollinen tulos, ei yhtään tatuoidun näköinen.

Hän teki tarjouksen minulle, mutta silloin olin niin vähän aikaa Suomessa,
ettei siihen olisi ollut aikaa.  :-\
Ensimmäisen huulen aukaisun jälkeen 2 viikkoa, sitten toinen aukaisu ja 2 viikkoa
ja tatska, ellei vielä kolmatta kertaa tarvitse aukaista.

Tuo arpeutuminen on niin yksilöllinen juttu kanssa.

Sama periaate kuin arpikuvioiden tekemisessä, itseasiassa. :)
Minulla on vasemmassa ranteen yläpuolella okkulttinen viiltämällä tehty arpikuvio. :)
Minä en tykkää perinteisistä tatkoista itselläni, muilla kylläkin. :)

Olen varovainen noiden tatuoijien kanssa myös,
koska niiden tyyli ja meikki on yleensä aika gootti-hommaa ja räikeää,
joten miten ne huulten luonnollisen värin ja luonnollisen näköisen rajauksen sitten kukin tajuaa. ;D

Minulla on kuitenkin hyvin klassiset piirteet ja tyyli
ja tykkään näyttää luonnolliselle ja hienostuneelle -> elegantille. ;)

Pakko kommentoida tuota tatuoinnin kutsumista... Tiedän, ettei tatuointia saisi ottaa hetken mielijohteesta, mutta jostain kumman syystä silti toimin niin. Varasin ajan seuraavaksi päiväksi, jolloin täytin 19v, ja vasta ajanvarauksen jälkeen aloin etsiä mieleistä kuvaa. Oon oikein malliesimerkki siitä miten ei pidä toimia ;D Selasin kaikki kirjat läpi, eikä millään tuntunut löytyvän sopivaa ja hetken jo mietin jos sittenkin peruuttaisin ajan. Mutta sitten käänsin sivua ja siinä se oli. Täydellinen, musta feenikslintu. Ja sillä hetkellä vain tiesin, että tuon mä haluan. Se tuntui niin omalta ja - niinkuin sanoit - kutsui minua. Sen otin ja päivääkään en ole katunut :smitten:

Hemmetin astro, poisti viestini ja väitti, että kuva vie liikaa tilaa >:( Tässäpä tämä minun "väkerrykseni" yläkäsivarressa, itse aiheeseen olen tyytyväinen mutta tekijään en: pimeänä töissä virallisessa tatuointiliikkeessä eikä mielestäni ollut paneutunut työhönsä kunnolla. Lisäksi veloitti 80e suhteellisen pienestä ja helppotekoisesta tatuoinnista..Luulin saavani asiantuntevaa palvelua, koska soitin tähän "oikeaan" liikkeeseen, jossa on esimerkiksi eräs tunnettu tatuoija töissä...Seuraavaksi on suunnitteilla yläselkään kolmio, jonka keskellä on silmä, ja jonka jokaisesta sivusta lähtee kolme sädettä, jokainen tulkitkoot sen näkökulmansa/aatteensa mukaan ;) Tuo väkerrys ei muuten sattunut yhtään, piti vetäistä hermosavutkin astmaatikkona kun jännitti aluksi niin pirusti ;D

Hmm.. Täällä päin on menossa valtava buumi tatskojen poistamisesta.
Ainakin neljä ystävääni, jotka otti sen tribaalin tai vastaavan alaselkäänsä
tai käsivarteen 2000-luvun alussa, ottavat laser-hoitoja niiden poistamiseksi.

Tatskattomuus on uusin muotivillitys ja olen onnellinen, etten mennyt
tuohon aikaisempaan tatska-villitykseen mukaan. :)

Sorry vain, mutta en ole vielä kertaakaan nähnyt naisella tatuointia,
joka oikeasti sopisi kantajalleen, ellei se ole kauneustatuointi esim. huulissa. :P

Minau säälittää oikeasti ne, jotka otti jonkun Mikki Hiiren tai Karvisen
decolleelle tai lapaluuhun vielä vanhemmassa tatska buumissa. :'(

N222, oletpa saanut tosi halvalla tatskasi! Siis oikeasti halvalla, jos se yhtään lohduttaa. Viivat on kuitenkin ihan jees kohdillaan ja näin, kun tuota kuvaa kattelen. Ei siis mikään paska tatska, vaikka oletkin kenties saanut huonoa palvelua. Normaalihinta tuolle tatskalle olisi liikkeestä riippuen 100-150 euroa.

Alla esimerkki oikeasti huonosta tatskasta - tuo menee AIVAN pilalle vuosien saatossa.

Tatuoinnithan on ihan makukysymys, vähän sama kuin hiusväri - sopiiko tuo väri ja tukkatyyli vai ei, tosin sillä erolla, ettei tatskoja muutella ihan niin helposti kuin hiustyylejä ja värejä ;D Boheemiutta saa olla (muttei siis mitään sellaista tyylitöntä, ojanpohjalta ylösnoussutta likaista rökälehtimistä, jota tatskapiireissäkin näkee aikalailla), en ole mitenkään kauhean perinteisen kauneuden ystävä noin muutenkaan, mutta se on totta mita Sasha sanoo - harva miettii, mikä kuva oikeasti sopii hänelle ja sitten 90% niistä kuvista on sellaisia, että olisi siihen habitukseen sopinut joku muukin kuva paremmin... Kaikilla tuntuu olevan vaan (naisista siis) köynnöksiä, kukkia, tähtiä ja perhosia. Nilkoissa, jalkapöydissä ja alaselässä. Eipähän omakaan kuvani ole tosin mikään kauhean erikoinen visuaalisesti, mutta koen olevani enemmän sitä mitä olen sisimmässäni, kun kuva somistaa jalkaani.

...Enkä minä nyt edes esittele sääriäni kellekään...!  :2funny:

Ainoat jokseenkin ok tatska, mitä olen nähnyt, niin Nicole Richien nilkassa olevassa
tatskassa on ideaa, vaikka ei sekään ihan 90%:sti täydellinen ole.

http://tattoos.dhoom.us/wp-content/uploads/2009/02/celebrity-tatoo-nicole-richie.jpg (http://tattoos.dhoom.us/wp-content/uploads/2009/02/celebrity-tatoo-nicole-richie.jpg)

http://img2.timeinc.net/people/i/2008/quiz/feet/nicole_richie.jpg (http://img2.timeinc.net/people/i/2008/quiz/feet/nicole_richie.jpg)


Kopioijiakin on ja tässä esimerkki aivan hemmetin super rumasta tatskasta.

http://media.photobucket.com/image/richie%20tattoo/emme_tay/ashtat1.jpg (http://media.photobucket.com/image/richie%20tattoo/emme_tay/ashtat1.jpg)
 :buck2: :buck2: :buck2:

Tässä on sika-ruma sommitelma, mutta hyvin piirretty.
http://media.photobucket.com/image/nicole%20richie%20ankle%20rosary%20tattoo%20oyabun%20keith%20ink/oyabun/DSC01791.jpg?o=1 (http://media.photobucket.com/image/nicole%20richie%20ankle%20rosary%20tattoo%20oyabun%20keith%20ink/oyabun/DSC01791.jpg?o=1)

Nämä pikkuruiset enkelin siivetkin alkaa olla jo niin monella.  :-\

http://www.virginmedia.com/images/nicole_ritchie_tatoo430x300.jpg (http://www.virginmedia.com/images/nicole_ritchie_tatoo430x300.jpg)

Kerran näin eräässä porkkufilkan pätkässä häpykumpuun ja huulin tatskattu
coolin pantterin pään, joka irvistää suu auki ja sisähäpyhuulet näytti ihan kielelle. :P
Tosin en löytänyt kuvaa siitä ja itse videon pätkää en netiketti-syistä voi linkittää tähän.  :-\

...mutta en kuitenkaan ottaisi moista tatskaa itselleni.  ;)

Atha, kiitos kannustuksesta  ;D, luulin, että se olisi ollut kallis kokoonsa ja vaikeusasteeseensa nähden, yhdellä tutulla nimittäin olisi ollut tatskavehkeet niin hän olisi varmaan tehnyt saman puoli-ilmaiseksi :) tiiä sitten, mitä infektioita olisi samalla tarttunut  :o Otin muuten tuon tekeleen mätäkuussa eikä ollut mitään ongelmia tulehdusten tai vastaavien kanssa, tietenkin riippuu koostakin nuo tulehdusherkkyydet...Joo, niitä perhosia ja tribaaleja näkee joka toisella vastaantulevalla, itse suosin enemmän symboleja, joilla on jokin merkitys kantajalle itselleen (tosin voihan perhonenkin merkitä jollekin jotain:))...myös erilaiset historialliset/"henkiset" symbolit kiinnostaa..Tuosta Richien tatuoinnista tuli mieleen, että yhdellä mun tutulla on just samanlainen kopio tuosta, kopiointi muutenkin hyvin tyypillistä tuolle :aurinko: :vesimies: tyypille :D  Olisin alunperin halunnut ottaa tulevan "kolmiosilmän" alaselkään pahemmin mistään muotivirtauksista tietämättä, mutta sitten kuulin, että se on todella yleinen tatskapaikka nykyseltään...Hmm, otanhan tuon kuitenkin itseäni varten, joten muista ei tässä tilanteessa tulisi välittää pätkän vertaa ;D Mutta yläselkäkin, lapaluiden välissä, on alkanut kiehtoa

Amatööritatuoijilla on yleensä se vika, että he a) hakkaavat tatuoinnin niin syvälle ihoon, että väri leviää vuosien saatossa ja tatska on ihan pilalla b) eivät ymmärrä kuvan muotokieltä ja kehon muotoja sekä sitä, miten kuva täytyy saada sopimaan kehon muotoihin oikein visuaalisesta ja c) yleensä amatöörit muussaavat ihon pinnan rikki, jolloin tatuointi alkaa rupeutua ja arpeutuu pilalle.

Valitettavasti tällaisia amatööriräpeltäjiä on myös liikkeissä töissä. Tästä läheltä löytyy liike, jonka omistaa tatuoija, joka väittää tehneensä kuvia jo 10 vuotta, vaikka todellisuudessa hän on suunnilleen ostanut ensimmäisen tatuointikoneensa avattuaan liikkeen...

Parhaiten siis tatuoijasta tietää, kun katselee netistä kuvia ja minä voin tietysti yrittää aina katsoa, että miltä se kuvan laatu näyttää ;D Minun pitää myös tulevan ammattinipuolesta osata katsoa kuvaa oikein :)

Aiheesta kolmanteen pysyen kuitenkin tatuoinneissa.

Voiko päänahkaan ottaa? Miltähän se näyttäsi? Siis varmasti voi, mutta mietin vaan, että liittyykö siihen jotain haasteita tai varoituksia..

Lueskelin eilen tätä ketjua ja sain hassun ajatuksen - entä jos tatuoisi päähän (jäisi halutessa hiusten alle) labyrintin tai sellaisen ympyrän muotoisen spiraalin. Mitähän se kierosta minästäni / mielestäni kertoo? :)

En sitä varmaan tee, se oli ajatus vaan - mutta tatuointi alkaa jotenkin yhä enemmän ja enemmän tuntumaan hyvältä idealta. :)

Se olisi kuitenkin vain minua varten, enkä haluaisi sitä paikkaan, josta kaikki näkisivät heti ensimmäisenä. Päänahkahan olisi siitäkin hyvä, että se ei samalla tavalla veny kun muut kehon kohdat jos painoa alkaa kertyä enemmän. :)

Tuota tekniikkaa käyttää osa huulten kauneus tatuoinnissa.
Se huulen raja joko muusataan naulalla ensin rikki, että siihen saadaan arpikuvio
-> saadaan koholla oleva huulen raja ja tatuoidaan päälle arven parannuttua.

Aika monella staralla näyttää olevan huulet muokattu tuolla tavoin. :)

Toinen keino on hakata se väri suoraan syvälle,
mutta tuosta olen kuullut, että se voi myöhemmin, vuosien saatossa olla paskempi homma. ???

Joo, en valitettavasti tiedä kosmeettiisista tatskoista oikeastaan yhtään mitään, joten en osaa kommentoida  ;D ainakaan enempää mitä olen jo. Uskoisin kuitenkin, että huuliin tuo rikkominen sopii tietyissä rajoissa. Tehdäänhän "tatuointeja" myös skin removal-tekniikalla eli siis höylätään/nyljetään iho irti tiettyyn muotoon, jolloin tilalle kasvaa halutunmuotoinen arpikuvio. Vaikka sitten kukka rinnuksiin!

Päähän voi tehdä tatuointeja, ei sinänsä ole mikään ongelma - tehdäänhän alahuuleenkin suun sisäpuolelle  ;D Entisen kirjekaverini avomiehellä oli päänahassa useitakin tatuointeja. Ainoastaan jalkapohja on sellainen, ettei sinne kauheasti kannata tatuoida. Kuva joutuu niin kovaan kulutukseen, ettei se oikein kestä. Tatuointia kannataakin aina ajatella eräänlaisena taideteoksena - lähtisitkö sinä tekemään maalausta kankaalle, joka joutuu kovaan rasitukseen? :)

Sain myös vinkin miten voi testata sitä, miltä tatuointineula tuntuu! Ottaa etusormen ja peukalon kynsien väliin ihan pikkuisen ihoa ja nipistää oikein tujakasti. Eri kohdasta kroppaa nipistys tuntuu erilaiselle. Testasin ja se tosiaan tuntuu aikalailla samalle kuin tatskaneula! Ihan pieni sävyero siinä on, mutta ei kauheasti :)

Ihmiset tosiaan ottavat yleensä tatskan jonkin elämäntapahtuman kunniaksi tai kertoakseen jotakin itsestään ulkomaailmalle. Tatuoija ja tatuointeihin rakkaudella suhtautuva Michelle Palio on sanonut mm. että

-   Tattooing is about personalizing the body, making it a true home and fit temple for the spirit that dwells inside it.
-   I encourage you to look deeply within yourself to find your tattoo design, to discover the real passions and pleasures that spark your life.
-   Now I realize that art can be anything visual that provokes a reaction and, by prying open a door in your mind, it can take you somewhere that you never knew existed.
 

Onpas ollut mielenkiintoinen keskustelu. Itsellä on tuo lävistysten määrä vaihdellut aika paljon vuosien varrella. Muutamia vuosia sitten niitä taisi olla lähemmäs kymmenen, mutta sinänsä aika harvinaista, että kun ne lopulta otin pois ei kukaan oikeastaan edes sitä huomannut. Yleensä myös ihmeteltiin, että onko sinulla oikeasti niin monta, joten ilmeisesti ne ovat siis istuneet naamaan aikaslailla hyvin. Nyt ei ole oikeastaan lävistyksiä ikävä, koska otin ne käytännönsyistä pois. Kyllä taustalla oli myös se, että tietty elämänvaihe jäi taakse ja tuntui luonnolliselta olla back to basics. Tällä hetkellä itsellä on ainoastaan kolme nännilävistystä ja ne luultavasti tulevatkin olemaan vielä pitkään, sillä ne tuntuvat niin osalta itseä. Minulle nuo nännilävistykset ovat lähinnä auttaneet siihen, että olen oppinut pitämään rinnoistani niiden kautta enemmän. Ehkä jossain vaiheessa voisin ottaa genitaalilävistyksen, mutta katsellaan sitä nyt vielä.

Itse olen haaveillut viimeiset viisi-kuusi vuotta siitä, että ottaisin sellaisen kokoselän tatuoinnin, jossa teemana olisi voima-tarotkortin symboliikka. Mutta vielä en ole sitä toteuttanut ihan rahan ja puuttuvan artistin takia. Haluaisin todella ensin löytää sen täydellisen tatuoijan itselleni, joka saisi siihen sen tunnelman mitä haen. Olen toisaalta myös odottanut, että kuinka kauan jaksan haaveilla kyseisestä tatuoinnista, sillä en ole sitä halunnut ottaa hetken mielijohteesta. Mutta alan olla pikku hiljaa aika varma, että sen haluan ihossani pitää. Kyseiset symbolit ovat aina puhutelleet minua ja antaneet voimaa, tuoneet parhaat puoleni esiin, joten luulisin kyseisen tatuoinninkin palvelevan noita tehtäviä =)

Minulla on alaselässä tribaali, jonka keskellä on yin&yang tasapainottamassa. Ylimmän selkänikaman alapuolella minulla on pieni lohikäärme, joka itämaisessa mystiikassa on jälleensyntymän symboli. Vasemmassa nilkassa minulla on japanin- ja kiinankielisiä kirjainmerkkejä, jotka suurinpiirtein tarkoittavat: parantaja, rakkaus ja tie.

Lävistyksiä minulla on ollut vasemmalla puolella nenää kaksikin eri kertaa, mutta aina olen niistä joutunut luopumaan terveydellisistä syistä. Haaveena on vielä ottaa nenänpielilävistys joku päivä. Kielessä minulla on lävistys. Kielilävistykseni oli jonkin aikaa poissa, mutta laitatin sen takaisin, koska se on osa minua ja muutoin oloni on alaston.

Haaveena on myös vielä ottaa niskaan enkelinsiivet ja enkeliä tarkoittavat kiinalaiset kirjainmerkit. Oikeaan nilkkaan meinaan ottaa vielä omani ja lasteni kiinalaiset horoskooppimerkit hevonen, apina ja koira.

Olen nyt tässä yhtäkkiä saanut jonkin ihme innostuksen body paintingiin/henna tatuointeihin. Kenelläkään niistä kokemuksia? Olisi kiva kuulla markkinoilla olevista tuotteista ja väreistä. Ja onko ylipäätäänsä Suomesta saatavilla minkään sortin tuotepaketteja..

Ihan korjatakseni, että ne eivät ole hennatatuointeja vaan maalauksia, koska tatuointi on aina pysyvä. Itse olen hennamaalauksia tehnyt kesällä 1998 kesätyökseni. Muistaakseni meidän hennat tuotiin ihan Intiasta asti, muuta en niistä nyt tiedä. Voithan toki kokeilla hiuksiin tarkoitettua satvahennaa (kultainen pahvipaketti, sisältää jauheen joka sekoitetaan lämpimään veteen), tehdä siitä mössön ja laittaa sen vaikka voipaperista tehtyyn pursottimeen. Joukkoon voi kaiketi lisätä jotain eteeristä öljyä, sillä käyttämäni henna tuoksui hyvälle. Ja hiustenvärjäyskokemuksesta tiedän, että satvahenna päässä ei tuoksu miellyttävälle.

Pursota hennamössöllä kuva iholle ja anna kuivua. Jos ei ihan anna heti hennan kuivua, vaan kostuttelee hieman, niin kuvasta tulee voimakkaampi. Mitä vaaleampi iho, sitä voimakkaampi väritys kuvaan tulee. Ja hennakuviot kuluvat normaalipesuissa pois. Eli jos tatuoinnista haaveilee, eikä ole ihan varma uskaltaako ottaa ikuista kuvaa, kannattaa harjoitella hennalla.



Ja mitä noihin omiin selän tatskoihin tulee, niin tajusinpa vasta vähän aikaa sitten, että tribaalini yin&yang on tunnechakran kohdalla ristiselässä ja lohikäärmeeni suurinpiirtein kurkkuchakran kohdalla. Hmm...  ???

Henna-jauhe kannattaa sekoittaa teehen tai kahviin, jolloin väristä tulee voimakkaampi :) Minä olen tehnyt henna-maalauksen joskus käteeni niin, että hennajauhe sekoitettiin teehen. Väristä tuli kauniimpi kuin pelkkään veteen sekoitettuna.

Vinkin minulle kertoi ystäväni, joka on asunut Intiassa kahteenkin otteeseen :)

Mä oon nyt vuosikausien odottelun jälkeen löytänyt symbolin, jonka voisin ihooni ikuistaa.

Arkkienkeli Rafaelin tikari, jossa on kahden käärmeen lisäksi siivet.

Sitten eikun odottelemaan tilaisuutta tutustua sopivaan tatuointi-taiteilijaan. :)

We'll see.

/a

Kuinka kauan tuo henna sitten pysyi teillä? Meinaan, että lähteekö ihan yhdellä pesulla? Itsehän olen joskus hennannut hiukseni ja ainahan sitä väriä meni pikkuisen iholle ja oli päivän pari siinä ennenkuin kului pois.

Entäs millä on hyvä maalailla, pensselilläkö?  :2funny: Ajattelin nimenomaan piirrellä kuvioita kasvoihini ja osa niistä on tarkkuuttakin vaativia. Jonkin sortin kyniä oli myytävänä ulkomaalaisissa nettikaupoissa, en tiedä onko niitä saatavilla suomesta.

Kyllä ne jokusen päivän kestää. Kasvoja varten kannattaa pyytää kaveri avuksi, niitä on vaikeaa tehdä yksin. Hennaa saa nimittäin pursottaa aika paksulti ja se lähtee leviämään helposti, eli jos voit maata selälläsi kun kaveri koristelee niin hyvä.

Voipaperista voi tehdä pienen suppilon, josta hennaa pursottaa, samoin kuin jos tekisi kermavaahtokoristeita täytekakkuun. Mitä pienempi reikä sen tarkempaa jälkeä saa.

Minulla tatutointimäärä on kasvanut nyt kolmeen ja toivon saavani ainakin yhden lisää vielä tänä vuonna.

Voi ei! Minulle tulee kankuista ja perhosista mieleen aina vaan tämä aivan hirvittävä epäonnistunut tatuointi  :2funny:

Katso jos uskallat, jos et välitä kankuista, älä katso (http://ugliesttattoos.files.wordpress.com/2010/10/e6fee481-d955-4fba-ab41-6b2a96dc0d30.jpg) :D

Jestas... *hurl* En kyllä kehtaa sanoa, mitä minulle tuosta tuli mieleen... se on kuitenkin K-18 materiaalia...  :crazy2:

Voisin aloittaa kuvien suunnitteluhommat, niin saisin ne visualisointi listalle ja sitä kautta ihollekin. Pitkään aikaan en ole tehnyt mitään luovaa. Jospa sitä saisi aikaiseksi.  :)

Ne intialaiset häähennat on kauniita. Kerran eräs nainen, ulkonäöstä päätellen lähi-idästä kotoisin, kysyi minulta teenkö hennamaalauksia silmäluomiin. Tämä siis tapahtui silloin, kun tein maalauksia kesäduunikseni.

Minäkin mietin veronpalautusten tultua osan käyttämistä tatuointiin. Täytyy miettiä vielä... :)

Mulla on tulossa yläselkään "kaiken näkevä silmä" ;)

Kävin toissapäivänä hakkauttamassa muistotatskan oikeaan olkapäähän/käsivarteen. Kuolleen isäni ja pikkuveljeni muistolle. Taustalla on suojeluenkelin siivet, keskellä goottimainen risti ja teksti Always Living In Memories kaunolla kirjoitettuna. Koko tatska on musta-valkoinen varjostuksineen. Vasemmassa käsivarressa on ollu melkein 9 vuotta tribalikuva jossa violetti sydän keskellä.

Haluan vielä jossain vaiheessa niskaani jonkun kivan kuvan... ja sääressäkin vois olla kiva.  ::)

Mullakin on alkanu heräileen taas tatuointi himo. En ehkä haluis uutta, mutta vois jatkaa vanhaa ::) Tai sitten ehkä joku pieni uus... Ku on iso kuva jo valmiina, niin uuden ottaminen on hankalaa, ku sen täytyis sopia hyvin yhteen vanhemman kuvan kans. Mut onko siinä sit järkee tehä isosta viä isompaa... en tiiä, ei oo helppoo.. Petollista, kun kaveri otti just uuden kuvan, niin iskikö kateus vai mikä ku pitäis itelleki saada :laugh:

Noo, tatskaliikkeessähän ne taiteilijat osaavat sanoa mitä kannattaisi lähteä tekemään :D

Mulla näyttää menevän tämän vuoden tatskaamiset ohi, mutta ehkä ensi vuonna sitten!

Itse pyrin kovasti eroon sellaisista nautinnoista joihin jää koukkuun. :)


Yleensä raskasmetallit ovat haitallisia elimistölle ja niistä pyritään eroon, mutta jostain syystä jotkut haluavat liuottaa metallikoruista lisää metalleja elimistöön..

Sulatettuna korumetalli ei ole enää luonnollisessa korkeampivärähteisessä kiteisessä muodossaan ja luulen että noiden vaikutus on ennemminkin värähtelyitä laskeva. Ihan kuten ruuan kuumennus/prosessointi tekee ruuasta energialtaan matalampaa, uskoisin että sama on prosessoiduilla metalleillakin. Se onkin sitten toinen juttu haluako kytkeä itsensä elämävää ylläpitäviin vai elämää tuhoaviin energioihin :)

http://healthbeautylove.wordpress.com/2008/12/10/kirlian-images-of-raw-food/

Hopeakin vaikuttaa luonnollisessa muodossaan enemmän lumihiutaleelta..
http://www.microscopy-uk.org.uk/mag/imgmay09/S15.jpg
http://www.cfm-minerals.it/images/MineraliMiei/Silver348bis.jpg

Atomien spin muuttuu prosessoinnissa päinvastaiseksi.. elämää ylläpitävä muuttuukin syöpää aiheuttavaksi..

"Scientists have discovered a direct correlation between the Bovis scale and the direction of spin displayed by an atom or molecule. Atoms registering in the negative Bovis range spin to the right, or clockwise. Atoms in the positive range spin in the opposite direction, to the left or counter clockwise. Examples found in nature of this spin property include our cellular DNA, which is in a left turning spiral. In contrast, cancer cells are in a right turning spin."

http://sante-water.com/blog/page/2/

Huh, ton ois voinu jättää ottamatta, aika karmee - enemmän epäonnistuneita tatskoja sivustolla www.badtattoos.com

Ja tosiaan, katsokoon sieltäkin ken uskaltaa...... :o

Näytti ympärileikatulta. Aika karu. Oikeastaan aika yök.  ::)

Minäpäs kävin eilen ottaa ensimmäisen tatskan myös (ikinä ennen en ole edes halunnut) :) Vajaa viikko sitten tuli mieleen et tarviin nyt heti tatskan ja kuva tuli heti mieleen ja suht nopeesti sain ajan. Nyt on sit kiva kuvake tuossa oikealla alaselässä (takaa katsottuna).
Vaikuttaako se omiin chakroihin tms? Eipä edes tullut mieleen..

Mun molemmat selän kuvat on nimenomaan chakrojen päällä. Mua ne on nimenomaan helpottanut. Toinen on tasapainottava ja toinen on sitten sen chakran aihepiiriin kuuluva kuva.

Varasin ajan kolmannelle selän kuvalle Heinäkuuksi. Sain luotua sille niin paljon energiaa, että viimeinkin alkoi tapahtua.  :)

Kävikin niin hyvä mäihä, että sain peruutusajan naistenpäiväksi ja nyt niskassani on sinertävät enkelinsiivet, sydän ja japaniksi kirjainmerkit "enkeli".  :angel:


Seuraa kuvitusta jo mietin... tekstiä... jomman kumman käsivarren sisäpuolelle.  :)

http://www.tohtori.fi/?page=5252827&id=5461804 (http://www.tohtori.fi/?page=5252827&id=5461804)

Tollasen jutun luin äsken. En tiiä oonko vaan ollu liian sinisilmänen ku oon ajatellu että tatuoinnit on ihan turvallisia, kunhan ne laitetaan hygieenisesti ja hoidetaan kuntoon huolellisesti. Tuli kyllä ikävä fiilis :-\ Ja kun on vielä iso kuva, niin enemmänhän siitä on saanu niitä myrkkyjä.

Olen ollut itse tatuointiliikkeessä töissä. Puhelimme pomon kanssa juuri näistä musteasioista. Pomon vastaus oli, että ainakin EU:ssa tatuointimusteille on omat EU-turvakriteerit, joita muste ei saa ylittää. Muussa tapauksessa muste vedetään markkinoilta eikä sitä saa käyttää. Musteen vaatimuslista on pitkä.

Kyseinen tutkimus koski Yhdysvaltoja, joten en tiedä millainen politiikka siellä on tatuointimusteiden suhteen. Euroopassa ja Suomessa ne ovat tiukat.

Mulla on aina ollu Rakkauden Valo, ihan sama tunne. :o
Että tatuointi tuo jotain, josta saattaa olla minulle haittaa enemmän kuin hyötyä. Tämä on vailla tietopohjaa ja jostain mielen syövereistä tuleva ajatus, mutta yhtäkään tatuointia tai lävistystä minulla ei ole...enkä käytä muita korujakaan kuin korvakoruja, joita sitten käytän kyllä niin että näkyy.
Ei minulla ole mitään negatiivista suhtautumista toisten tatuointeihin, ja minusta ne ovat yksi kaunis taiteen muoto...mutta omassa nahassani vierastaisin sellaista.

Mietin, että voisiko teillä Rakkauden valo ja Kuuhilda olla erittäin negatiivisia kokemuksia tatuoinneista menneistä elämistä? Vaikka tatuoinnit ovat alunalkaen olleet statussymboleita, niitä on käytetty vahvasti myös rangaistuksina.

Euroopassa oli keskiajalla sekä myöhäiskeskiajalla kiellettyä ottaa tatuointeja, koska se nähtiin Jumalan tahdon rikkomisena ja näin syntinä. Kun Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ihoon ei saa ottaa tatuointeja. Jos tatskat olisivat Jumalan tahdon mukaisia, niitä olisi ihmisellä syntyessään. (Tästä huolimatta keskiaikaisiakin tatuointeja löytyy, mm. kristillisistä hahmoista ja pyhimyksistä. Ovat todella hienoja, mutta myös todella harvinaisia!)

Tuon pohjalta voi tietysti miettiä, että onko molemmilla erittäin vahvasti uskonnollinen mennyt elämä, joka kumpuilee edelleen esiin siinä, että tatuoinnit omalla iholla tuntuvat kamalan vieraalle.

Ja rangaistustatuoinneista siis piti sanoa, että Japanissa tämä rangaistustatuointi on ollut käytössä ihan 1950-luvulle saakka. Rangaistustatuoinnin saatuaan leimautui ikuisesti yhteiskunnan pohjasakaksi - siinä menivät kodittomatkin yhteiskuntakastissa rikollisen ohi. Japanissa tatuoinnit koetaan edelleen rikollisiksi ja yleensä isompia tatuointeja näkyy vain yakuzalla, joille kyseessä on initaatioriitti. Tatuointeja tosin esiintyy myös Japanin mytologioissa ja taruissa, kuten Benten Kozo (rikollismies, joka oli niin kaunis, että naamioitui geishaksi. Vasta kun tatuointi vilahti vahingossa, Benten paljastui rikolliseksi).

Tosin nuorempi sukupolvi alkaa olla rennompi tatuointien suhteen Japanissa(kin).

Voi hyvinkin olla mahdollista, että jotain tämänsuuntaista(kin)... En vain ole päässyt jyvälle, että mitä...  ::) En nyt tiedä voisiko juontua niinkin kauas, että Jeesus "lävistettiin". Olen kyllä nimittäin eräässä elämässäni kohdannut kyseisen hepun...  ;)  :smitten: En usko, että se kuitenkaan siihen liittyy...  ::) En sitten tiedä voisiko tuo koru juttu osaltaan liittyä siihen, että eräs näkijä kerran näki minusta yhden elämän, jota en itse tunnista/muista että olin kuulema musta orja poika kahlittuna kahleisiin...  ::) Tässä elämässä olenkin kyllä todella suvaitsevaisuuden puolesta puhuja ja rasismin vastustaja ja käy helposti todella vahvasti tunteisiin nämä asiat...  ::)

Kyllähän se olisi mahdollista...
Itselle nousi mieleen keskitysleirit ja siellä tatuoitu "sarjanumero."  :o
Katsoin Wikipediasta, että Auschwitz on ainoa paikka missä niin on tehty.
Se ainakin olisi niin järisyttävä kokemus, että riittäisi kammottamaan tässäkin elämässä.

Tuo tiukka uskonnollisuuskin tuntuisi jotenkin sopivalta, sillä juuri tuollainen "tatuointi tuo mukanaan jotain pahaa, se ei ole osa sinua" ajatus on omaani lähellä.

Voisi kai olla kyse jostain lapsuudessakin päähän istutetusta asiasta, tai vaikka vain ohimennen kuullusta negatiivisesta lausahduksesta, joka on pureutunut alitajuntaan ???

Ja minulla on jonkinlainen ällötys ihmisten pistelyä kohtaan.. en ole herkkä verelle, tai muulle, mutta olen meinannut pyörtyä kun kaverini oli ottanut kielilävärin, ja toisen kerran, kun pomoni poisti minulta neulalla jumalatonta tikkua sormesta ;D ;D
En kuitenkaan kärsi neulakammosta, ja pystyn pistämään itseäni tai eläimiä tarvittaessa..

Nyt hiukan asian sivu, mutta onko kukaan käynyt näillä keskitysleireillä? Ehkä Juuri Auschwitzissä?
Pystyykö sinne ylipäänsä menemään saamatta ahdistuskohtausta?
Katselin vain kuvia netistä, ja sekin oli kammottavaa.

Riippuu varmaan millaiset siteet sinne on edelleen, jos siellä on ollut menneessä elämässä.

Ystäväni ystävä kävi Auschwitzissä. Hän muisti kaupungin, joka sijaitsee siinä vieressä kuin omat taskunsa. Keskitysleirillä oli kaksi leirinhoitajaa, jotka olivat entisiä leirin vankeja. Kyseiset vanhat herrasmiehet muistivat ystäväni ystävän ja hymyilivät; "Sinä olet tullut tänne takaisin". Sen jälkeen kaikki kolme lauloivat yhdessä saksankielisiä lauluja, joita vangit olivat laulaneet toisilleen leiriaikana. Myös ystäväni ystävä pysyi sävelessä mukana, ihan vain menneen elämän muistonsa varassa. Hänelle leirikäynti oli erittäin positiivinen eikä siitä ajasta ole jäänyt negatiivisia muistoja tähän elämään.

Ohho. Vaikuttava kokemus sen on kuitenkin täytynyt olla, kun oli jäänyt niin hyvin pintaan.

Mietin vain itseäni, että olen sen verran herkkä ja empatiatarra, että kuvittelisin miltä siellä olleista ihmisistä on se kaikki tuntunut, ja kauhistuisin siksi, vaikken olisi itse siellä elänytkään.

Hehei, en lukenut koko ketjua, mutta tiesittekö, että ennenvanhaa merimiehet piti isoja kultakorviksia siksi, että jos he kuolevat merillä, ja jos esimerkiksi ruumis ajautuu rantaan, niin heidän hautajaiset maksettiin näillä korviksilla.

Samoin myös pääskys tatuoinnilla oli merimiehille symboliikkaa turvallisesta kotiinpääsystä, sekä jos he hukkuivat mereen, niin pääskynen nosti heidän sielun ylös taivaaseen.

He kuulemma myös laittoivat aina uuden pääskystatuoinnin joka 5000 merimailin välein, kertomaan kokemuksesta.