Astro Foorumi

Työpaikasta siis kyse. Keväällä hain talon sisällä yhtä paikkaa, joka tuntui siltä, että pakko ainakin yrittää. Sit haastatteluiden aikana näin henkilön, joka sitten sainkin paikan, ja tuolloin nähdessäni hänet ensimmäisen kerran, tiesin, että se on siinä. Nyt tuli toinen kerta. Oli ihan pakko yrittää, koska joku takaraivossa niin sanoi, ja järkeilin, että tuo edellinen yritys olisi tälle pohjustusta, koska saisin hyvät suosittelut. Mutta ei  :( Taas meni paikka talon ulkopuolelle  :'( Alkaa olla niin turhautunut olo näiden yritysten kanssa, ettei enää mitään rajaa! (nuo ei ole ainoita...) Ja alkaa jo hävettää olla hakemassa joka paikkaan, kun lopputulos on aina se, että "ollaan mahdollisesti toisen kerran yhteyksissä..." Mielestäni minulla siis on vahva intuitio, mutta miten ihmeessä se voi heittää näin sivuraiteille? Kokemuksia? Ja mitä vaan kauniita ajatuksia...  :'(

Ja eiköskin intuitio vie itseä epämiellyttäviltäkin ja kipeiltäkin tuntuvia kokemuksia kohden...  ::)
Jotain niistä voi oppia ja sitä kautta saattaapi tarjoutua joku vielä oivallisempi tilaisuus, ihan jossain muussa kohtaa, mitä itse ei sillä hetkellä osaa edes vaihtoehtona nähdä...  ???
Näin ainakin minulla käy usein.
Muutenhan ei kokemukset tunnu miltään, jos niitä voisi kokoajan"ilmasta"tsiikailla...
Tai ei niistä ainakaan "opi" yhtä "verevällä" tavalla, viimeistä sopukkaa ja solua myöten.
Ehkä jopa välttyy joltain vieläkin ikävämmältä kokemukselta...ei sitäkään tiedä.
 :)
Onni voi kurkkia nurkan takana vielä  :)

Moikka Elämänilo!

En ole vielä Silvan kanssa kovin pitkällä, mutta tuossa nyt sattui olemaan kyseessä mun koulutusta vastaava unelmatyö...  :'(

Mina uskon, etta kaikella on tarkoitus, esimerkkina olkoon oma uusi tarjottu tyopaikka:
Minulle tarjottiin syksylla mielestani unelmapaikkaa, mutta jahkailin ja jahkailin ja lopulta sanoin EI.
Vajaa 3 viikkoa myohemmin sain entisessa tyossani niin hyvan palkankorotuksen ja teen paljon lyhkasempia paivia-eli uskon, etta kaikella on tarkoitus-luota vai omiin tuntemuksiin.

Voi toivottavasti kävisi noin hyvä mäihä kun sinulla...! Onneksi olkoon!  :)

Heis. Mikä on silva-menetelmä?
t.  8)

Ihmettelin itsekin, mutta kävin katsomassa googlesta, löytyy tietoa paljon. 8)

Hei Tuli-Tirppa!

Onko intuitiosi joskus "pettänyt" jossakin muussa asiassa kuin tässä työasiassa...?
Mulle tuli nimittäin ensimmäiseksi mieleen, että olisiko mahdollista, että huomaamattasi sekoitit hartaan toiveen intuitioon?

Ei, en toivonut vielä mitään, kun näin ilmoituksen paikoista. Tuli vaan tunne, että tuota on pakko hakea, vaikken vielä oikein ymmärtänyt, että miksi...

Tämä on minullekin tuttu tarina ja olen jo täysin turhautunut. Tiedän sisimmässäni, että on korkea aika vaihtaa työpaikkaa / -tehtävää, mutta en enää jaksa hakea paikkoja omasta talosta juuri Tulitirpan kuvailemasta syystä. Olen toki hakenut myös paikkoja, joista intuitio on sanonut, etten sitä tule saamaan, mutta muutama paikka oli todella puoleensavetävä. Tosin olen oppinut näistä kokemuksista, etten noihin tehtäviin enää lähtisi vaikka pyydettäisiin. Kaipa minun sitten piti se oppia, koska intuitio ei ohjaa vääriin tekoihin. Olisi vaan tosi kiva tietää saanko enää koskaan mielenkiintoista työtä vai pukkaanko tätä samaa tuttua rutiinia lopun ikäni.   :-\

Hmmm... no sen verran positiivistakin, että nykyisiin tehtäviini tulleet muutokset ovat tuoneet kaivattua piristystä työhöni ja jaksan taas tehdä niitä uudella innolla. Kaipa nuiden hakuprosessienkin punainen lanka joskus löytyy. Toivottavasti Atomillekin.....

Löytämäni punainen lanka kertoi, että älä pöllö Atomi hae enää mitään paikkoja vaan odota, että sulle tarjotaan mielenkiintoista työtä. Tällä hetkellä odotan, että talossa aloitettaisiin uusi hanke, joka minua kiinnostaa. Koska olen tullut hulluksi tästä loputtomasta pään hakkaamisesta seinään, odotan että minua pyydetään hankkeeseen mukaan ehkä ensi syksynä. Hulluna on hyvä olla, joten passaa tässä odotella valmista. Kaipa intuitio sitten laittoi minut hakeutumaan aikaisemmin noihin paikkoihin, että oppisin odottamaan kärsivällisesti. Joka tapauksessa olen päättänyt, että jos ensi syksynä ei tapahdu mitään, niin minä nostan kytkintä vaikka tuohon naapuritaloon opeksi. Ne jotka ei osaa tai viitsi tehdä, niin nehän opettaa.   :2funny:

Tai ovat hallinnollisissa tehtävissä, pois häiritsemästä työntekoa  ;D

Voisko olla niinkin, että nuo kokemukset "kasvattavat" lähtemään pois siitä talosta? Hakemaan uusia tuulia eri yrityksestä/työpaikasta tms?

Itseasiassa mulla on ollut jo sen 10 vuotta haaveena saada oman alan töitä, ja jos niitä nyt ei sitten omasta talosta ala järjestyä, nii ei se auta ku hakea muualta. Paperit on jo vetämässä ;)

Paljon on vuosien mittaan tullut pohdittua tuotakin vaihtoehtoa pois lähtemisestä. Olen jopa hakenut muutamaa paikkaa muualta, mutta ei ole napannut. Hienosti olen aina edennyt viimeiseen haastatteluun saakka ohi monien muiden hakijoiden, joten en kai sitten ihan mitään tekemätön vaihtoehto ole ollut. Intuitio on kyllä aina väittänyt, että jään eläkkeelle nykyisestä talosta. Vaan enhän minä muutenkaan orjallisesti aina tottele intuitiota, joten hyvinkin alan etsiä töitä muualta kun on kesäloma ensin pidetty tässä talossa.    ;)         ;D


 :2funny:      ;D      :2funny:    ...taitavat hallinnossa vaan pelätä, että häiritsisin heidän pitkiä lounaitaan töillä.....kauris kun olen.....     :knuppel2:      :coolsmiley:       :crazy2:

Ach, siitäkö se johtuukin???  :2funny:

Hei Tulitirppa!
Olen itse huomannut,että jos kysyy intuitiolta ja "sallii"järjen tulla väliin,niin poskelleen menee,että paukahtaa.Pitää vain luottaa siihen ensimmäiseen tunteeseen,joka tulee!
Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa turhan usein.Tiedän miten tyrmäys aina turhauttaa!Älä lannistu!Se onnistuu,kun se on sinulle tarkoitettu!Valoa tiellesi!Pami

Kiitos valaisevista ajatuksista PAMI:lle ja tigrinumille! :smitten:

Kuinka oikeassa aitisi onkaan Tigrinum

Niin, äidit on AINA oikeassa jostain kumman syystä - erityisesti silloin kun itse on eri mieltä..

Äiti: - kannattaisko vaihtaa toi uusi paita pois ennen kun syöt sitä mustikkakeittoa?  :idiot2: :angel:
minä:- Äiti!  :tickedoff: En mä oo enää mikään viis vuotias joka vaan sotkee . . . HUPS!  :-[.. Öhm, mä pesen sen kyllä itse......

Taas palaan pulmissani tänne....äiti auta....   ???

Minä: Nyt olis kaksi johtotason paikkaa taas vapaana. Pitäsköhän hakea niitä?   :)
Äiti: Tottakai rakas tyttäreni. Sinä kykenet ihan mihin tahansa. Hae ihmeessä.   :smitten:
Minä: Mutta kun ei kiinnosta enää pätkääkään hakata päätään seinään.   :-\
Äiti: No voi hyvänen aika. Oma häpeänsä on, jos eivät valitse sinua.    :knuppel2:

Ajatus:
Olisin Tosi Hyvä noissa hommissa ja koulutuskin riittää, mutta miksi yrittää, kun tyhjän saa pyytämättäkin.     :(

Tulos:
Haen paikkoja, vaikka en enää jaksaisi. En ole motivoitunut, en pärjää haastatteluissa kun en usko mahdollisuuksiini tässä talossa, en saa paikkaa ja taas kerran olen hakannut päätäni seinään. Äidistä ei ollut apua.     >:(

Kysymys.
Mikä tässä tositarinassa on intuitiota ja mikä egon sananhelinää?    :-[