Astro Foorumi

Kuukausikirjeessä tuli Sepon juttua Pluton negatiivisesta vaikutuksesta. Sitäkö se on, kun minua oksettaa jo toista viikkoa! Luulin että se liittyy oman pään sisäisiin asioihin, mutten enää ole varma... kun ei päässäkään oikein liiku mitään. Vai voiko se olla kahvista... tosi oksetusolo, yök. Vai onko nyt vatsatautia liikkeellä??  :buck2:

Ketään muuta samoin oirein?

Olen tuntenut pahoinvointia jo jonkin aikaa,mutten oksentanut.
Katsoin Louise L.Hayn kirjasta "Muuta ajatuksesi,muutat elämäsi",mitä tunteita oksetus heijastaa.Elämänilon innostamana. :D

Kirjasta:Oksentelu,jyrkkä ajatusten torjunta,Uutuudenpelko! :D
Siis voisi liittyä muuttooni,koska tietyt asiat kyllä entisessä kotikaupungissa herättävät pelkoakin.
On kai aika kohdata ne.

Ajatusmallin muutos:Sulatan elämän turvallisesti ja iloiten.
                            Minusta ja minulle koituu vain hyvää. :smitten:

Ihmekös sitten oksettaa!!! ;D

Minä sain nimen alle eilen.
Joo,kyllä muutto herättää monia tunteita ja entinen miessuhde minullakin taustalla on yksi pelottava tekijä.
En haluaisi kohdata,en suurin surminkaan,mutta voi olla etten välty siellä.
Ja tämän paikan hiljaisuus jää taakse.
Paljon olen miettinyt tuota asiaa ja monelta kantilta jo ennen muuttopäätöstä.
Mutta käännetään ne ajatukset,niin ehkä päästään pahoinvoinnistakin.
Minua helpotti,kun vuokrasopimus oli tehty.Jotain faktaa edes.
Nyt on muuttopäivä auki (en tiedä koska edelliset lähtevät),sähköyhtiön ja puhelinyhtiön kanssa pitäisi sopia siirtopäivät.
Muuttoauto.Monta mietittävää,,,
Ja julmetun kallista lystiä.
Ensin kahden kk:n vuokraennakko+vuokra ja muuttofirma johon soitin pyysi 150 euroa.Että silleen,,, :-[

Onneksi vuokraamani huoneisto on niin ihana,että se houkuttaa ja ystävät ovat siellä.Työkuviotkin varmaan saavat vauhtia,joten paljon positiivista myös uusi tuo tullessaan. :smitten:

 ;D

Voi että sinäkin Tigrinum! :D ;D
Onhan tämä iso muutos ja hermona olen myös siitä,ehdinkö kaiken saada hoidettua.Saanko autot ja muuttoavut.Jopa loppusiivot olen miettinyt. :idiot2:
Hermostuttaa ja innostaa ja jännittää ja vaikka mitä.
Mutta hyvin meillä kaikilla menee ja sitten nautitaan,kun häslinki on ohi ja kevätkin taas kukon askeleen edempänä. :smitten:

Haloo  TIGRINUM Ardith ja Chandra ~tässä teille " Juoksevan Kengän ~Running Shoes Goddess-rituaali " uskon ETTÄ jo sen visuaalinen kokeminen eli mielikuvan energia - rauhoittaa... ja täältä saa kaukoapua jos on jotain kysyttävää - olkoon voima kanssanne ~ja lopussa muutama voimakuva  :smitten: :smitten:

T.arkiviisutar  :-* :-* :-*

Täällä kans yks pahoinvoiva ilmoittautuu  :buck2: Tietääkseni en ole mihinkään muuttamassa eikä mitään muutakaan kovin ihmeellistä tietääkseni ole näköpiirissä  :P Siltikin tahtoo tökkiä ruoan syöminen niinku pieniin päin olisi... Enkä takuuvarmasti ole  :P

Minäkin muutan pienempään,mutta kodikkaampaan ja luovun ilolla kaikesta ylimääräisestä.
Tosin huonekalut menevät tyttärentyttärille,mutta aijon karsia muutenkin aika rankalla kädellä.

Pahoinvointi,oksetus jatkuu rajumpana kuin eilen.
Nyt ei enää voi syödä mitään.
Myös kuumeilua ja viluisuutta.Energioitten piikkiin laitan,koska en pysy nahoissani.Tuntuu että sitä tulee niin paljon. :angel:
Pitää lähettää reikiä jollekin,että tasaantuu hieman.
Ihme kuhina ja sirinä korvissa koko ajan.
Mutta mehän likat jaksamme! :knuppel2: :crazy2:
KIITOS ARKIVIISULLE TUESTA! :smitten:

Juu, näin me teemme!  :2funny:

Mulla aamu ja ilta suht rauhallisia,mutta päivät!!!! :buck2:

Ensinnäkin en tiedä tarkkaa muuttopäivää,joten en saa mitään sovittua.
En osaa aloittaa pakkaamista,kun en tiedä mistä aloittaisin.
Ehkä astia kaapeista.
Tyhjässä riisutussa kodissa on tylsä olla pitkään. :-\
Muuta päivisinhän nuo asiat pitäisi hoitaa ja silloin oksettaa.
Se johtuu varmaan tuosta jännityksestä ja pelostakin uutta kohtaan.
Kuumeilu ja muu,on jotain muuta mulla.

Kirjoitan tässä oksetuksesta ekaksi ihan "kaikille meille" ...

Uskoisin ETTÄ ja uskonkin että jonkinlainen "paniikki" jossain muodossa kuuluu , jopa, aina muutokseen - sillä on oma tehtävänsä  :angel: Riippumatta siitä millä elämisen osiolla muutos on tulossa ja/tai tapahtumassa/tapahtuu.  Muuos elämäntilanteessa , muutto, ....

Oksennus on kehon konkreettinen ja fyysinen tapa - kehon ainoa tapa  kommunikoida kanssasi/kanssamme - hmmmm. se voi kertoa monestakin asiasta ; mutta yksinkertaisin viesti on se että keho poistaa jotain, .... ja keho yleensä toimii loogisella tavalla ELI ripuli ja oksennus on kehon järjestelmässä ne nopeimmat tavat poistaa kehon järjestälmästä JOTAIN sellaista mikä sinne ei kuulu ... JA samalla pyyttä omaa huomiotasi ... saattaapi olla että heti kun  rauhassa hyväksyt sen että oksentaa ilman hätää ja huolta NIIN kehokin rauhoittuu - hmm. ihan yksinkertaisesti jos ajattelemme niin silloin kun oksennamme on kehoon joutunut jotain "sellaista mikä sinne ei kuulu" ja fysiikka tekee kaikkensa normalisoidakseen tilanteen - .....  :buck2:

No kun olemme yksi kokonaisuus ja keho ja mieli ja tunteet ovat kimpassa NIIN aika nopeasti oravanpyörä - että mieli muistelee kaikkia kokemiaan muutoksia, varsinkin jos siellä muistojen kätköissä on vielä jotain möykkyjä ( tekee usein tätä alitajuisesti/tiedostamatta ja lisänä kaikki tietoinenkin eli pienetkin huolestuneet ajatukset + ihan yksinkertaisesti esmes. muuton aiheuttama  "tee se ja tee tämä jne. "  alkaa pyöriä eli että ei enää tiedä olikos ensin muna vai kanan  ;)...  :buck2:

Ja mieli taasen kolutessaan vanhoja muistoja ja kokemuksia ja pyörriessään monien kysymysten sokkeloissa ja välillä JOPA kyseenalaistaessaan kaiken - niin sepä vasta kelloja kilkatteleekin JA nämä kellot herättävät taas tunteet jotka taas koemme sekä tunnetson tunteina ns.fiiliksinä eli tiloina MUTTA myös ihan konkreettisesti fyysinä kokemuksina  ( kehon tapa reagoida tunteisiin ) - varsinkin jos JOKIN fyysinen kipu tai kehon tapa reagoida on liittynyt johonkin aiempaan tai aiempiin muutoksin - ja varsinkin jos niissä muutoksissa on tapahtunut jotain sellaista josta meille on jäänyt kipukohtia ja möykkyjä .... :buck2:

NIIN fyysinen keho tekee parhaansa ilmoittaakseen että hätä hätä ja psykofyysisesti sanottuna YKSINKERTAISESTI koettaa oksentaa tämän " mylläkän " ulos sisuksistamme - ihan meidän parhaaksemme ...  :angel:

Totta on SE ettei kaikki ole suoraviivaisesti selitettävissä MUTTA jonkinlaiset raamit on jokatpauksessa olemassa. ja ne raamit tulee esmers siitä ETTÄ miten mieli, keho, tunteet reagoivat , miten eri tavalla ne ilmaisevat itseään - reagoivat - ..... ja sitten on tämä yksinkertainen totuus ETTÄ meistä jokainen reagoi omalla kehollisella eli fyysisellä tavallaan muutos, stressi ymv. tilanteissa JA yleensä ensimäisenä viheltää pelin poikki se herkin osamme - toisilla vatsa, toisilla selkä, toisilla jalat, toisillakädet, selkä, kurkku, pää ... päänsärky yksinkertaisesti voi olla sitä että päässä on liiaksi "työstettävää" ja tiedostot jumittuu, vatsa taas ei jaksa sulattaa kaikkea ... eli kun sinne kertyy niin paljon "tunnetta- kas pelot asuu vatsassa" niin vatsa ei enää ehdi sulattaa ruokaa .... josta taas seuraa että kiireisissä ja muutos, ja stressitilanteissa onkin hyvä syödä jotain kevyttä ja helposti sulavaa - kun keho tarvii energiaa niiin moneen muuhunkin ...

ETTÄ JA Jotta - tässä nyt enemmänkin ajatuksia ja kokemuksia - ...  olennaista on sekin että välttämättä oksettava olo ei ole sitä ETTÄ on tekemässä  väärää muutosta MUTTA se voisi olla että rauhoittuu ja rauhoittaa olemuksensa ELI omalla olollaan kertoo että " vaara ohi" keho voit rauhoittua ... ja tunteet asettua - ja samalla mieli rauhoittuu - eli oikeastaan kun mieli rauhoittuu niin tunteet rauhoittuu ja tietyt " kehossa olevat hälytysaineet" tasottuu jolloin kehokin tasottuu ja tilanne rauhoittuu - joskus viiveellä - sillä keho on sellainen varmistelija - eikä se aina !"hevillä usko" - mutta rauhoittuu kyllä heti kun ajatukset ja tunteet rauhoittuu ...  :-* :angel:

Tämä nyt  tähän pulppusi ... aaviisuinen  :smitten: :smiley6600:

Mielenkiintoista luettavaa...  :)
Tänä aamuna alkoi kuvotus ja oksetus ja ruokaa ei alas saa... ylöskään ei silti ole tullut.
Nuoremman tyttären hain koulusta pois, koska oli oksentanut. Nyt kuumeessa.
Koulussa tosiaan on nyt jokin virus... mutta eipä se kaikkiin tartu.
 :)

JATKUU... tuohon mitä aiemmin kirjoitin ELI,
Laitan tämän kirjoitukseni " tähän lainausten väliin " kun näissä teksteissä niin kovin hyvin tulee näkyville MITÄ muutos prosessina on ja aiheuttaa.

Että jos mennään vähän pintaa syvemmälle NIIN ensinnäkin meihin ihmisiin " on pääsäntöisesti" sisäänrakennettuna nk. muutoksen vastustamisreaktio - vaikka jopa haluamme ja tahdomme muutosta JA tiedämme sen itsellemme hyväksi - niin tämä vanha rakenne vain  herää aina muutos vaiheissa ... ja kehon ikiaikainen " vaara-pakene" reaktio kytkeytyy päälle ....  :crazy2:

Muutos on risteyspaikka  kohtaamispaikka jossa nk. muistot menneestä, huoli tulevasta, toiveet, unelmat, vanhat kokemukset , tunteet; luottamus, epävarmuus .... ja ja ja kaikki valpastuvat ... EGO(kin ) koittaa ottaa tilaa - ja toisaalta henkinen olemuksemme , vaikka jossain taustalla, niin kumminkin on läsnä ja koettaa rauhoitella meitä - ja kannustaa meitä luottamaan....

kaikenkaikkiaan paljon on läsnä joten ei ollenkaan ihme ETTÄ keho kuormittuu ja poistaa fyysisesti sen mitä voi ...  :angel:

Sanotaan kuitenkin että muutos~kriisinkin kautta  on aina  mahdollisuus jonka annamme itsellemme - myös ristiriitatilanteet ovat itseasiassa mahdollisuuksia - pysähtyä .... löytää uusi näkökulma, sanon mieluummin näin kuin " valita toisin" no valita uusi näkökulma, toinen reitti ... jättää jotain pois ...

Ja niinpä muutto prosessina on melkoinen kokemusmylläkkä - sillä ( ainakin itselleni juuri pakkausvaihe) oli rankin, sillä samalla kun pakkaamme, valitsemme ja lajittelemme, mitä mukaan - mitä poiskiertoon, niin se on kovin symbolista SILLÄ sitä samaa teemme myös sisimmässämme - mitä heittää pois sisimmästämme, kokemuksistamme, vanhjoja tunteita, vanhoja muistoja - sillä eittämättä jokaiseen tavaraamme liittyy jotain jolla on myös siempi merkitys - jokin tavara on ollut kovin tärkeä meille se on ikäänkuin symbolisesti kuvannut näkyvänä jotain sisimmästämme ... pakkaaminen on siis sisäistä ja ulkoista pakkaamista ... vaikka muutosvoima saaaina alkunsa sisimmästä, ja siellä on ainakin ajatuksentasolla tehnyt jo paljonkin muutoksia NIIN se että muutos muuttuu konkreettisesti on ihan oma lukunsa .... siinä joutuu silmäkkäin niiin monen asian kanssa, kuin senkin ETTÄ miten nyt suhtautuu itsekuhunkin asiaan...

Sen vuoksi on hyvä jos muutolle - muutokselle on aikaa - siitä voi oksetus olla relevantti merkki että todella keho,mieli, tunnetasot menee tukkoon ... :angel:

"paniikki" siis pyytää meitä hidastamaan .- ja tarkistamaan että mitä missä ja milloin - nk. vapauttamaan tiedostoista tilaa muutokselle - ja sille on hyvä olla aikaa - pieni pysähdys ja välivaihe, pysähdyspaikka - vaikka 5min. jossa huokasee ja päivittää itsensä. Sekä henkisesti, fyysisesti että mielen tasollakin ...

Kaikki osasemme( Mieli, keho, tunne, henkinen~energinen/energia eli chakrakeskukset , ja astraali ymv. tasomme  tarvitsevat oman aikansa sisäistääkseen mitä on tapahtumassa - että millainen tila " heillä on muuttuneessa tilanteessa" - ne tarvitsevat aikaa asettuakseen muuttuneeseen tilanteeseen, eli löytääkseen  ;) itsensä paikkansa ja tehtävänsä JA toimiakseen yhdessä - esmes jos omat näkökulmat ovat muuttuneet ETTÄ enempi henkisyyttä ja vähempi fyysisyyttä= tasapainon vuoksi)  - jopa mieli kun päässä risteilee uusia sanoja, uusia osoitteita, uusia tilanteita - kun vanhat rutiinit murtuu eikä ole vielä muodostunut uusia - että mitä mitä mitä mitäas nyt tehdään - kun vanhat rakenteet on rikottu, pakattu, jotain viety pois - niin pysähtyminen auttaa perusrakenteita pysymään koossa - vahvistumaan - no joskus tulee sellaisia kaikkikerralla " tornista alas" muuttoja ja muutoksia - jossa ei enää itseltä nk. kysytä jolloin asiat nk. vain tapahtuu - ja niistä toipuminen viekin pitkän ajan... niistäkin toipuu, ja joskus ne ovat ihan paikoillaan - tapahtuvat yleensä silloin KUN viimeiseen asti vastustaa muuttoa tai muutosta, ja kuitenkin se on meille ainoa vaihtoehto jotta säilymme hengissä - sekä fyysisesti että henkisesti.

Ja uusi päivä on kuin puhdas pöytä ja kaikki on mahdollista - ja on omalla vastuulla, ainakin kovin pitkälle millainen päivästä tulee - että luomme päivän jossa voimme hyvin - että voihan olla että jo aamulla pelottaa että illalla tulee pettymys - ettei saanutkaan aikaan sitä mitä niin kovin toivoo TAI ettei tapahtunutkaan sitä mitä odotti - jos odotukset kohdistuvat siihen että "mitä tapahtuu" tulee jonkun toisen tai toisten ihmisten kautta ...  :angel: :smitten:
Tällaista  :smitten:

Mites muuten teidän unenlahjat viimeaikoina...? Mulla aika heikot, unet on ihan päättömiä ja heräilen pienimpäänkin risahdukseen... Ja tuossa on vielä junarata 50 metrin päässä makkarin ikkunasta  :tickedoff:

Heh  :coolsmiley: kun nyt otit puheeksi niin  :crazy2: ihan ollut mylläkässä - mulla ainakin ollut pätkäunta ja unien sisältö senlaatuista ( paljon vanhaa lähtee ja näyttäytyy uudessa valossa - ja selkeästi tunnistan että ovat lähtemässä mielenkin tasolta nämä "jutut" ) ETTÄ vahvasti minäkin tuumaan samaa kuin Chandra ETTÄ melkoinen energiamylläkkä myös meneillään - ja saattappihan tuo retromerkurius juuri tehdä näitä ETTÄ " ruoka palaa/perääntyy  takaisin "  ;D

Muuten ajattelen ihan hyvällä(kin) retroilevasta merkuriuksesta - sillä niinhän sitä sanotaan että ennen päivännousua on yö pimeimmillään - ja näinkin ETTÄ kun jotkin vanhat jutut ovat poislähtemässä  / ovat valmiit / olemme valmiit luopumaan niistä ja päästämään niistä irti NIIN NE ikääkuin käyvät näyttäytymässä vielä kerran  kadotakseen sitten kokonaan - että näin minä koen retrot myös(kin) että voi vielä heittää ne viimeisetkin hyvästit jollekin ...  :smitten: Tiedä nyt sitten mitä " alan asiantuntijat ovat mieltä"  mutta intuitiolla koen juuri näin, ja olen kokenutkin  tätä perääntyvää merkuriusta  :-* :smitten:

 :2funny: :2funny: :2funny: :2funny:

Retromerkurius sai sitten ihan uuden merkityksen   :2funny: Toivottavasti menisi pian ohi, niin jaksais tehdä töitäkin paremmin... Vaikka eipä ollut esimiehellä mitään valittamista viime kuun tuloksista, päin vastoin :) Mut parempaankin olisin pystynyt  :coolsmiley:

 ;D  :D AAtteles miten ihanaa tietää että omaa potenttiaalia poweria - että rahkeissa on vielä varaa  tyyliin " oottakaas kun mä alan tosissani duuniin - tulette hämmästymään" ja  ;) yllätän vielä itsenikin ... eli että hyvää syntyy jo puolella teholla JA mitä syntyykään kun antaa palaa ihan  niin että sukatkin pyörii jaloissa ...  :smitten:

NYT mie retroilen telkun ääreen ON jo alkanut Jane Austinin leffa - tykkään kovasti juuri näistä(kin) elokuvista .... tuntuu niin tutulta nuo tukkamuodit ynnä vaatetukset ...  :smitten: :-*

Eikun kauniita unia - vaikka sitten pätkissä - ja retroillaan taas  :2funny: :2funny:

Elwyn  :smitten: :smitten: :smitten: ... olen tästä kirjoittanut(kin) joskus MUTTA  :D

Muistanpa jälleen miten mieletön määrä itselläni aikanaan sitoutui energiaa;( , ja välillä oksetti ja jumitti ja)   :crazy2: sekä fyysistä että henkistä juuri opinnäytetyöhön - no niin kaiketi on tarkoituskin - että ja jotta - onhan se melkoinen prosessi. Oikeastaan aika symbolinen juuri liittyen muutoksen, jumittumiseenkin ... että  aluksi on krhm hemmetinmoinen kaaos, hämmennys ja hätä tyyliin " ei tätä saa koskaan valmiiksi" ja kuitenkin kun lähtee liikkeelle NIIN työ alkaa elää ja ohjata itseään .... askel askeleelta ...  kuitenkin niin, ainakin kun tekee ekaa työtään, että selkeitä ovat vain juuri parhaillaan otettavat askeleet ... ja työtä muokatessa joutuu jopa aloittamaan alusta, fokusoimaan, kontekstoimaan, rajaamaan, etsimään näkökulmaan, miettimään mikä mättää, mitä korostaa, mihin keskittyy, mitä lisää ja mitä pois ....

ja samalla kun kerää tiedollista materiaalia NIIN prosessoi opinnäytetyön teknisen (taidollisen) rakenteen kanssa ... ja juuri sillä hetkellä kun lopulta maali jo häämöttää NIIN tulee joku yllätys ( itse muistan että monille meistä kävi tämä ETTÄ tiedostot katoaa kone jumittaa, ....) jossa vielä otetaan tekijästä mittaa ihan viimeiseen hikipisaraan asti - ja taasen kun juuri on vaipumassa lopulliseen synkkyyteen NIIN yhtäkkiä palat loksahtaa kohdallensa JA , ainakin minä  :tickedoff: että hitto kun olisin tämänkin hiffannut heti aluksi - vaan eihän kyse olisi opinnäytetyöstä jollei siinä kävisi läpi ITSEASIASSA koko opintojen kaarta - innokkuus hämmennys kaaos keskittyminen , kyllästyminen, lamaannus, pysähdys uusi näkökulma, tietoa sieltä ja täältä ja lopulta kokonaisuus valmiina....

Yes vieläkin suorastaan maistan ja haistan sen kun tulin ulos kypsyyskokeesta olin selviytynyt opponoinnista ja työ oli tarkastettu - iiiiiik mielettömästi ihanaa tilaa - joka vapautui, paljolti siitä ETTEI enää tarvinnut keksiä tekosyitä sille ETTEI ollut koneella naputtelemassa ...  :crazy2:

Että anna paukkua ELwyn - kevään myötä  :smitten: aaviisuinen

Mitenkäs muuten näette / koette... Yleensä olen tähän aikaan jo pää kolmantena jalkana menossa tekemään aamupalaa, mut nyt ei kertakaikkiaan tee mieli! Siis IKINÄ en ole aamupalaa jättänyt väliin  :o Eilen tuli niin öklö olo siitä että... Haitanneekohan tuo... Verensokeri saattaa tietty olla mitä on, mut kun tuntuu ettei mitään saisi alas...

Yökötys olo jatkuu täälläkin.... pakko silti jotain yrittää syödä, kun tarkoituksena on käydä kirjastossa ja postissa lenkkeillen.... Vaikkei kuvotus olo mukava olotila, niin ilahduttavaa, miten se on huomaamatta tukenut painonpudotusta...  :coolsmiley:
Kiitos muuten Aviisunen teksteistäsi, niissä oli paljon hyvää luettavaa  :smitten:

:smitten: Mirjam*  :-*
 :o tuota mielenkiintoinen " sattuma tämäkin" ETTÄ samaan aikaan kun olemme " täällä foorumilla pohtineet muutoksia kaikkine " oireineen "  oksetuksinenn yms.( tai ainakin minä koen nämä kirjoitustemme aiheet hyvin pitkälti näin ... )  tai paremminkin miten muutokset saattavat vaikuttaa fyysiseen olemukseen - tai/ja muutenkin näkyä siinä arjessa jota elämme - niin olen tutkaillut eli lukenut +kokenut Myssin kirjaa TOIPUMISEN TAITO jolle Elämänilo on luonut ihan oman topicin ....  :angel:

Ja ihan on näin ollut ETTÄ kun olen sulkenut (illalla) koneen ja käynyt lukemaan NIIN ihan samoja juttuja on putkahtanut esille kirjan sivuilta  :angel:

Täässä NYT yksi esmes:
s.121.

MERKIT ITSENSÄ LÖYTÄMISEN ALKAMISESTA

Itsensä löytämisen matka  on saattanut alkaa ilman, että ihminen itse on sitä huomannut. Merkkejä ei kuitenkaan ole vaikea huomata, kunhan tietää mitä etsii. Tässä on joukko yleisimpiä ja paljastavimpia merkkejä

(merkkejä on useita - vaan tässä yksi / aaviisunen )

Vahvistuva yliherkkyys tietyille ruoka-aineille, materiaaleille, ympäristön myrkyille,
tai lääkkeille .....

Ihminen voi kehittää allergioita aineille, jotka eivät aiemmin mitenkään vaikuttaneet häneen, kuten vehnälle, maitotuotteille, kahville ... ( sivulla 123)

Ihan nyt intuitiolla , Mirjam* lukiessa putkahti tällainen juttu että jos ihan yksinkertaisesti pohtii ruoan merkitystä - eli että antaa itselleen ravintoa josta sitten keho ottaa tarvitsemansa - niin voikos olla että jostain syystä keho(a)  :smiley6600: tökkii se mitä sille tarjoamme ... tai todella " keho ei jaksa sulattaa" mitä sille tarjoamme - eli oksetuksellakin on vissi tarkoitus ETTÄ kiinnitämme huomion siihen millä ja miten itseämme ravitsemme .... että aineellinen ravinto " se mikä meitä liikuttaa  ;) " .... toisaalta taas on henkinen ravinto .... että oiskos näissä ravinto-asioissa jotain isompaakin aihetta tutkiskeluun - fyysinen ravinto/hebnkinen ravinto  :o :angel:

Ja todella sekin ETTÄ kun on tällainen öklötysaika NIIN kuuntelee erityisen herkällä korvalla sitä mitkä ravinto-aineet öklöttää JA jos sen tekee kaikki nykyiset ravinto-aineet niin sitten ihan kevyttä ja helposti sulavaa yksinkertaista ja ravinteikasta ravintoa .... josta fyysinen keho saa helposti tarvitsemansa ....

Ravinto on elämisen perusasia - ja muutokset tällä alueella on aika merkittäviä - ravinto/ruoka on yhtäkuin perusturvamme - ja oksetus/öklötys voi viestiä siitäkin  että perusturvassa(mme) ei sillä hetkellä ole kaikki kohdallaan niin fyysisellä kuin henkisellä puolella - koemme jotain merkittävää häiriötä, uhkaakin, turvattomuutta, muutoksen pelkoa no, jotain tämän suuntaista ainakin ...  :-[... tähän liittyy sekin ettei ravinto-osaltolla kannata tehdä kertalaakista isoa myllerrystä ... vaan pieniä askeleitä ...

Ja kun liitämme yhteen tämän fyysisen reaktion ja henkisen "puolen" niin hyvinkin on niin että jotain isompaa ja perustavaa laatua olevaa on nyt meneillään - muutosta pukkaa, ja tämä on fyysisen kehon tapa ilmaista ETTÄ jotain ei nyt sula - vanha ei enää pelitä EI fyysisellä eikä henkisellä puolella  :smitten:

aaviisuisen aamuisia tajunnan virran kukkasia, kumminkin  :smitten:

Kiitos Aaviisuinen tuon muisto menneestä asian kirjoittamisesta ja yleensäkin,että olet jaksanut tässä tukea. :smitten:

Minulle iski heti tietoisuus päälle,että jahans,nyt tuleekin kaksi viimeistä muuttoa läpikäytyä.Kun molemmissa olin lähis paniikkitilanteessa. :buck2:
Oksetusolo jatkuu ja syöminen myös melkein lopahtanut.
Join lasillisen vettä,johon sekoitettu vitamiinitabletti ka kahvia,joka oksettaa vielä enemmän,mutta olen siitä vielä riippuvainen.
Sinnikkäästi sitä pitää vanhoista tavoistaan kiinni (myös tupakointi)silläkin uhalla,että keho huutaa kurkku suorana ettet saa tuhota sitä!!!!!!!!!! :tickedoff:

Niin,nuo kaksi muuttoa.
Eka muutto oli siihen avoliittoon,johon en millään olisi muuttanut.
Olen siitä kirjoittanutkin,kun kuukausi maksettiin uuteen asuntoon vuokraa,enkä minä muka jostain syystä ehtinyt tehdä muuttoa.Molemmat maksoivat omia vuokriaan ja kesämökin vuokra päälle.Eli neljä paikkaa ja minä suhasin kaikkien muitten välillä,paitsi en sinne uuteen asuntoon.
No muutin kumminkin,mutta jätin takaportin ja annoin asuntoni pojan käyttöön.
Eo vuottakaan asuttu yhdessä ja koko ajan minun oli niin paha olla.
Edes tila ei riittänyt,ei oma huonekaan.
Riitti että mies oli samassa huoneistossa,kun jo ahdisti ja oli PAHA OLO.

Siitä kummallisin ero,minkä olen koskaan kokenut ja paniikilla pois asunnosta,kun aloin etsimään uutta kotia.
En olisi millään sitä muuttoa jaksanut.Muistot painoivat harteita niin voimakkaina.Heitin kaiken pois,mikä vähänkin miehestä muistutti ja myin sängyn sun muuta.
Nyt muutan kaupunkiin,jossa saatan häneen törmätä ja tämä on suurin pelkoni.
Tiedän,ettei hän voi minulle mitään enää tehdä.Ei mitenkään haavoittaa,eikä millään tasolla muutenkaan liittyä elämääni,MUTTA,,,
Nyt taitavatkin vanhat pelot puristaa ja oksettaa.
Kyllä tämä tavaroitten tonkiminen on tuonut joitain yllätyksiä.
Esim yhdestä laatikosta tuli yksi valokuva hänestä,vaikka luulin kaikki jo hävittäneeni.
Reagoin siihen kuin tarantellaan! :'(
Valtava inho ja pelko nousi päälle ja heitin kuvan nopeasti pois.
Siitä nousi tietenkin syyllisyys.
Miksi inhoan (ja vaikka tämä sana on ruma ja ilkeä,niin se on ainoa tunne kuvaamaan sitä,mitä häntä kohtaan tunnen)jotain ihmistä näin paljon.
Ei henkinen ihminen saisi,teki toinen sitten mitä vain.
Mutta minkäs minä tunteilleni voin?
Yrittää antaa ajan kanssa vain anteeksi ensin omille tunteille ja ehkä sitten joskus tälle miehelle.
Sitä en kyllä pysty vielä totuuden nimessä edes ajattelemaan.

Että pelkoa ja syyllisyyttä yhdistettynä iloon ja intoon,jännitystä ja vaikka mitä.
Onko sitten ihme,että oksettaa??? :'( :idiot2:

Nukkumisesta ja unista sen verran,että olen nukkunut syvää unta aamuyölle asti,jolloin olen herännyt ja unia olen nähnyt,joskin en muista niitä.Ehkä en vielä ole valmis muistamaan.
Mutta viime yönä näin unen,jossa olin isomman ryhmän kanssa matkustamassa Thaimaahan ja mukana oli nuorin tyttäreni,joka kovasti odottaa muuttoani.
Kone oli siis paikallaan vielä ja silloin huomasin että matkalippuni ja passini ovat jääneet kotiin kirjoituspöytäni laatikkoon.
Murehdin jo maksettua matkaa,joka nyt menisi hukkaan ja tytär oli todella pettynyt,kun en millään saanut järjestettyä lähtöäni,vaan oli palattava kotiin.Minut kyllä ohjattiin siinä tutun kylän meren rantaan.

Tutkin tuon unen sisältöä ja sehän aukesi kuin kirja.
Lentokone edustaa hengellistä heräämistä ja kohoamista uusiin korkeuksiin.Minulle onkin tiedossa paljon uutta tällä saralla muuton myötä.
En siis vielä ollut valmis lähtöön,vaan kirjoituspöydän ääreen,joka viestii tekemättömistä töistä ja asioista,jotka pitää kohdata.
Joopa!
Kirjoituspöytäni laatikossa on papereita,jotka liittyvät kahteen tehtävään jotka minun tulisi tehdä.
Toista en kykene hoitamaan,ennen kuin saan tarvittavan paperin.
Sitä olen odottanut kuin kuuta nousevaa.
Toiseen liittyy valtava määrä kuitteja,jotka pitäisi ensin laskea ja se olisi tärkeääkin tehdä,koska siitä prosessista on tiedossa huomattavakin summa rahaa,jos menee niin kuin totuuden nimessä kuuluisi mennä.
Mutta siellä kirjoituspöydän laatikoissa on myös näitä tarantelloja ja ne on pakko ottaa käteen,jotta voin sen asian hoitaa.
Tuli posti,joten pian katsomaan joko nyt,,,

Siis ennen muuttoa ja uutta ja ihanaa,on käytävä läpi nämä kaksi asiaa,johon liittyy petosta ja vilppiä ja molemmat saivat muuten alkunsa noin kaksi vuotta sitten näihin aikoihin,,,

Siitä että olen saanut nukkua vahvasti muutamia tunteja kuuluu kiitos ihmiselle,joka on lähetänyt minulle reikiä aina kun menen nukkumaan.
Siihen on turvallista nukahtaa ja tunnen tämän ihmisen erikoisen turvalliseksi jo menneestä elämästä.

Joten kiitos Arkiviisu ja muut,jotka olette kirjoitelleet kokemuksianne.
Alkaa aueta tämä syy seuraus oksettavaaan oloon.Ulos ei tule mitään vielä.

Siis kyllä minä olen melkoisessa "murros/muutos-kohdassa" nyt.
Ulospäin ei suuria näy, mutta sisällä käy melkoinen mylläkkä.
Onhan tässä alkanut juuri opiskelut, jota edelleen pyöritän, onko se juttuni vai ei(?)
Samalla olen löytänyt itsestäni sellaisen miltei automaattisen ja lähes tiedostamattomana(ennen) toiminta- ja reagointitavan.
Uskon, että juuri tuo tapa, on minua vuosikaudet väsyttänyt ja laittanut reagoimaan niin syvästi, välillä jopa lamaantumaan. Uppoamaan syvyyksiin.
Vaikka ympäristön ja muiden ihmisten mielentilojen ja jopa ajatuskulkujen aistiminen voi olla ihan jees juttu, mutta minut se on vienyt ojasta allikkoon. (vai miten se menikään?)
Opettelen nyt hetki hetkeltä olematta välittämättä ihmisten sanoista, katseista, reagoinneista, joista voin "tietää"(muka?) mitä he minusta ajattelevat. (kyllähän sen vastauksistakin on tietävinään jo, kun toinen vastaa ihan eriin, mitä itse tarkoitti, sellaista todellisen persoonan ohittamista jne)
Koitan keskittyä siihen, mitä itse olen tekemässä, mikä on tässä tarkoituksenmukaisinta ja joka kerta kun huomaan pyörittäväni jotain ajatusta...
"en halua olla tuollaisten ihmisten lähellä, kun ne eivät näe minua itsenäni, vaan ehdollistumiensa ja pelkojensa kautta".
vaihdan sen tähän;
"voin olla tässä, koska minä itse haluan tässä olla, ei ole mitään väliä, vaikka minua pidettäisi maailman paskimpana, tyhmimpänä ja epäonnistuneimpana ja jopa hyvin kehittymättömänä ihmisenä"
 :)
Opettelen karaisemaan itseäni kaikilta karkeilta, uteliailta ja toisten elämän mylläköistä juorun aiheita saavista ihmisiltä.
Olen luullut sen osaavani, mutta en olekkaan siitä enää niin varma...
Miksi muuten putoaisin välillä aina niin syvälle väsymykseen(?)
Olen ennen käyttänyt keinona sitä, että lähden pois tilanteesta ja hakeudun sellaiseen paikkaan, missä ei olisi näin...
Mutta niin se elämä vain menee, että jokapaikassa on ihmisiä, jotka menee täysin eri aalloilla. Ainoa keino suojautua on siltä, vetäytyä maailmasta omaan pieneen maailmaansa.
Sitä minä en halua. Minulla on elämä edessä.
Haluan voida tanssia, tehdä työtä, urheilla, opiskella ja olla ennen kaikkea jaksava, turvallinen, rakastava ja vastuullinen äiti.
Ehkä jopa joskus vielä jollekulle se rakkain.  :)

Juu, että äklöttää joo  ;D
Tein pitkän lenkin juuri ja sinä aikana en tuota kuvotusta huomannut. Nyt tuntuu taas. Hain samalla kasan kirjoja lisää. Mm:ssa Alice Milleriä.

Mirjam!
Tuo on niin tuttua tekstiä ja juuri samoin olen ajatellut viime aikoina.
Olenhan nyt pari vuotta bunkkeroinut itseni omaan turvalliseen tilaani,johon hyvin valikoiden päästän jonkun sisään.

Nyt on myös tullut aika,kun ajattelen että haluan taas elää ja kokea.
Siksi tuo muuto.
Ajattelin miten joskus vanhempana tulen katumaan elämättömiä vuosia.
Olivatpa ne sitten miten turvallisia tahansa.
Edelleen tulen välttämään kyllä juoreilevia ja epäluotettaviksi tietämiäni ihmisiä,koska he todella väsyttävät,vievät voimaa.
Mutta annan uusien ihmisten tulla ja otan ne haasteet vastaan,vaikka sitten pelottaisikin vähän.

Nyt haluan aloittaa myös sen elämisen kaikilla tunteilla.Mennä uusiin paikkoihin ja kohdata uusia ihmisiä.
Ja pitäisihän minun jo tietää,että kestän kyllä tulevatkin pettymykset,sillä niiltä ei kuitenkaan kukaan voi välttyä.
Elämä vain on kohtaamisia ja eroja.
Toiset helpompia,jotkut todella vaikeita.
Mutta voisi sen itsensä ruoskimisenkin jo pikku hiljaa lopettaa,kait!
Hitsit miten syvään jotkut opit ovat iskostettu päähämme jo lapsena.
Rimpuile niistä sitten irti tässä iässä!
Mutta minähän rimpuilen,vaikka oksettaisi pitempäänkin.
On kuitenkin olemassa paljon ihania ihmisiä!

Nyt vetäydyn hiljaiseen hetkeen,joka vie toviksi pahan olon pois. :smitten:

Aaviisunen täällä  :smiley6600: laitan tämän " allaolevan" tekstin tähän nyt , tuli "kuin tilauksesta" juuri tänään meililootaani ...  :-*

Minusta siinä on paljon kohtia jotka koskettaa - ainaskin minua -  juuri näissä kokemuksissa mitä olemme viime päivinä toistemme kanssa jakaneet ...

"monta kohtaa tekee hyvää"   ...  :angel:

Että jokainen kerätköön tekstistä omaan korinsa jotain ~ :o ja  :smitten:

Eli että ja jotta ....  :)



URIEL PARANTAA
 
Kirjoittanut ja arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman
www.urielheals.com
Uutiskirjeestä 4.2.2008
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

 
Arkkienkeli Uriel: Miksi kysyä miksi?
 
Kysytte "miksi" tilanteista, joita ette ymmärrä tai joista olette loukkaantuneita, vihaisia tai pettyneitä. Kysytte "miksi" asioista, jotka tapahtuivat menneisyydessä, joiden edessä tunnette voimattomuutta tai joita ette pysty muuttamaan. Kysytte "miksi" ihmisistä, jotka ovat epäystävällisiä tai epäkunnioittavia, jotka kohtelevat teitä huonosti tai jotka eivät tue teitä. Tämä on egon tapa pitää teidät menneisyydessä, osoittaa teille, missä epäonnistuitte, ja estää teitä siirtymästä eteenpäin. "Miksi" on kysymys, jonka ego kysyy. Henki ei välitä siitä "miksi, koska sillä ei ole merkitystä. Henki liikkuu aina eteenpäin, "miksi" on osa menneisyyttä.
 
Henki on valmis vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, kuin "mitä opin", "mikä on oppituntini" ja "mikä on voimallisin polku minulle". Sitä ei kiinnosta "miksi", koska sillä ei ole merkitystä. Kysymykseen, "miksi" jotain tapahtui, ei ole mitään vastausta, koska olette todellisuutenne luoja. Ja vain te voitte tietää, miksi loitte ne tilanteet ja kokemukset, jotka ovat osa kasvuanne ja parantumistanne. Vain te tiedätte syyn "miksi", ja kuitenkin se on kysymys, jonka jatkuvasti esitätte maailmankaikkeudelle.
 
Kysytte myös muilta, "miksi" he tekevät asioita, mitä tekevät, eikä teille anneta vastausta. Jokainen ihminen toimii valaistumistasonsa ja karmansa rajoissa. Siihen saakka kunnes he ovat tietoisia näistä asioista, he eivät ajattele, mitä he tekevät, he vain reagoivat. He eivät pysty antamaan teille syitä toimiinsa, koska he eivät tiedä niitä. Voitteko itse antaa selitykseen kaikkeen, mitä teette? Tiedättekö, "miksi" valitsitte tietyt oppitunnit, vedätte puoleenne tiettyjä ihmisiä ja luotte tietynlaisen elämänpolun ja todellisuuden? Jos kysytte "miksi" toisilta, teidän täytyy myös varautua itse vastaamaan samaan kysymykseen.
 
Kun astutte siihen energiaan, mikä olette, teidän ei enää tarvitse kysyä "miksi". Olette tyytyväisiä käsitykseen täydellisyydestä ettekä tarvitse selityksiä. Kun ihmiset ovat valmiita hyväksymään luomiskumppanuutensa tietoisuuden korkeammilla tasoilla maailmankaikkeuden kanssa, ei ole mitään syytä kysellä menneisyydestä. Jokainen elää nykyhetkessä eikä menneisyyden käsitettä ole. Tämä merkitsee sitä, että vanhat pelot, tuska ja hyväksikäyttö eivät enää ole osa ajatteluanne. Kosto ja rangaistus lakkaavat olemasta syitä toimimiseen, ja rauha ja ilo ovat mahdollisia kaikille.


Onko tämä minua varten?
 
Muutamia vuosia sitten osallistuin tapahtumaan, jossa esiintyi tunnettu henkinen opettaja, joka opetti valaistumisesta. Tapahtuma oli loppuunmyyty ja hyvin monet ihmiset odottivat innolla, mitä he oppisivat. Lähdin pois ennen loppua, koska en tuntenut yhteyttä hänen opetuksiinsa. Kun eräs ystävä kysyi minulta varhaisesta lähdöstäni, kerron hänelle, että tunsin oloni epämukavaksi enkä tuntenut sen olevan minua varten. Hän sanoi, ettei hänestäkään tuntunut mukavalle, mutta hän jäi sen varalta, että jotain tapahtuisi. Hänen mieleensä ei juolahtanutkaan lähteminen sen vuoksi, etteivät opetukset tuntuneet hänestä oikeilta.
 
Kun kuljemme parantumismatkaamme, prosessi voi olla tuskallinen ja voimme etsiä opettajia avuksemme. Joskus nämä opettajat ovat hyödyllisiä ja voimme oppia heiltä. Toisilla kerroilla taas he voivat johdattaa meitä suuntaan, joka ei ole oikea meille. Sekin kokemus voi olla osa oppituntiamme: oppia erottelukykyä ja valitsemaan opettajia, jotka tuntuvat meistä oikeilta. Kukaan ei saa prosessia tapahtumaan nopeammin - valaistumiseen ei ole oikopolkuja.
 
Valaistuminen on oppimisen ja selkeytymisen prosessi. Niinpä joka kerta, kun opimme jonkin oppitunnin, valaistumme. Joka kerta, kun kohtaamme ja voitamme jonkin pelon, olemme valaistuneita. Tämä voi tapahtua jokaisen kanssa, johon olemme yhteydessä. Nekin ihmiset, joilla emme usko olevan mitään henkistä taustaa, voivat olla suuria valaistumisemme lähteitä. Voimme valita opettajamme kysymällä itseltämme, onko heidän antinsa meitä varten. Jos ei ole, niin voimme etsiä toisen opettajan.
 
On monia opettaja, jotka tulevat elämäämme ja jokaisella on jotain annettavaa meille. Kun muistamme, että tämä on meidän matkamme ja että saavutamme selkeyttä oman oppimisemme avulla, valitsemme opettajia, jotka osallistuvat tähän prosessiin. Mutta jokaisen opettajan panos on osallistumista - hän ei voi antaa meille sitä, mitä emme voi luoda itsellemme. Sen kysyminen, onko jokin meitä varten, sallii meidän valita itsellemme parhaan polun valaistua, ja tehdä niin tavalla, joka tuntuu oikealta.
 
Tarkastele tällä viikolla, kenen uskot auttavan itseäsi polulla valaistumiseen. Tuntuuko tieto sinusta oikealta? Saatko selkeyttä, onko se mukavaa vai hämmentävää? Jos et saa selkeyttä, astu omaan voimaasi ja valitse toinen opettaja. Sinun tehtäväsi on hallita prosessia, ja silloin kun jokin on oikein sinulle, se tuntuu oikealle, saat selkeyttä ja olet rauhassa prosessin suhteen.


Kenen oppitunnista on kyse?
 
Valotyöntekijöinä olemme ystävällisiä toisille ja hyvin anteliaita aikamme, lahjojemme ja energiamme osalta - siihen pisteeseen saakka, että toisinaan otamme itsellemme toisten oppitunnit. Teemme tämän auttaaksemme, koska meille parantumis- ja kasvuprosessi on tuttu ja halumme palvella. Kyse on tavallisesti tiedostamattomasta eleestä, mitä emme käsitä, ennen kuin huomaamme olevamme keskellä jotain, tavallisesti dramaattista tilannetta, joka kuluttaa energiaamme ja on tuskallinen ja vaikea. Sitten meidän on löydettävä tie siitä ulos, mistä tulee myös dramaattista, tuskallista ja vaikeaa. Pyrkimyksemme olla avulias kääntyy luomaan lisää ongelmia itsellemme ja toisille. Mutta voimme pysäyttää tämän prosessin lyhyeen kysymällä, kenen oppitunti on.
 
Useita vuosia sitten jouduin kiinni perhedraamaan. Siihen liittyi serkkujani, jotka tulivat kysymään minulta apua erääseen ongelmaan. Osallistumiseni johti siihen, että minusta tuli myös osa ratkaisua, kunnes kaikki osalliset olivat vihaisia minulle, vaikken edes ollut osa alkuperäistä ongelmaa. Otin oppitunnin itselleni, koska halusin auttaa. Kun se kaikki oli ohi, olin oppinut useita oppitunteja. Opin vastustamaan intoa reagoida, esittämään lisää kysymyksiä, näkemään toiset voimakkaina ja kykenevinä selviytymään omista ongelmistaan ja antamaan tukea sekaantumatta toisten oppitunteihin.
 
On helppoa sekaantua toisten oppitunteihin, erityisesti jos heitä on kohdeltu väärin tai hyväksikäytetty jollain tavalla. Siinä on kuitenkin suuri ero, että on avulias ja auttaa tai antaa neuvoja ja ottaa vastuun ratkaisusta. Mitä voimattomammalta joku vaikuttaa, sitä pakottavammalta meistä tuntuu astua mukaan ja ottaa tilanne hallintaamme. Mutta jokaisella on sama määrä voimaa, ja usein tämäntyyppiset oppitunnit auttavat ihmisiä oivaltamaan asian ja yhdistymään voimaansa. Voimme ohjata heitä siihen suuntaan ottamatta heidän oppituntejaan omaksemme.
 
Tiedämme, että olemme sekaantuneet jonkun toisen oppitunteihin, silloin kun tilanne ei tunnu oikealta ja meistä tulee se, joka tekee työn ja - kuten minun tapauksessani - kaikki yhtäkkiä kääntyvät meitä vastaan. Valotyöntekijöinä voimme auttaa jokaista, mutta meidän ei tarvitse tehdä hänen työtään.
 
Paras lahja, jonka voimme antaa toisille, on muistuttaa heitä siitä, että he ovat voimakkaita, antaa heille opastusta ja tukea - ja sitten seistä sivussa, kun he etsivät omat ratkaisunsa. Siten he oppivat oppituntinsa, heillä on tilaisuus kokea voimansa käyttöä ja tietää, että he ovat kykeneviä selviytymään omista oppitunneistaan. Ja me säilytämme omat rajamme ja jaamme omaa valoamme saamatta aikaan lisää oppitunteja itsellemme.

 
Tämän päivän lapset - indigot ja aikuiseksi kasvaminen
 
Minun indigolapsiltani kesti kauan "kasvaa aikuiseksi" ja löytää paikkansa maailmasta. Enkä painostanut heitä siihen tietäen sen tapahtuvan, sitten kun aika olisi oikea. Sen katsominen oli vaikeaa, kun he kamppailivat erilaisten polkujen kanssa ja yrittivät löytää itselleen sopivan. Luonteensa mukaisesti heidän kanssaan oli vaikeaa tulla toimeen näiden kamppailujen aikana. "Aikuiseksi kasvaminen" on ongelma, jonka kanssa kaikki indigot - lapset ja aikuiset - kamppailevat. Jotkut aikuiset indigot eivät vain löydä omaa polkuaan ja he etsivät koko ikänsä. Kenties meidän pitäisi määritellä uudelleen aikuiseksi kasvamisen käsite.
 
Vanhempamme opettivat meille, että olemme aikuisia, kun olemme lopettaneet opiskelumme, aloittaneet töissä käymisen, menneet naimisiin ja meillä on lapsia. Tämä on tietenkin muuttunut. Tunnen monia ikäisiäni ihmisiä, jotka eivät sovi mihinkään noista kriteereistä. "Aikuiseksi kasvamisen" nimike saa heidät tuntemaan, että he ovat epäonnistuneet jotenkin, koska heistä ei tunnu mukavalle normaalissa uraputkessa, he eivät ole koskaan olleet naimisissa eikä heillä ole lapsia ja jotkut eivät ole opiskelleetkaan. Uskon, että kaikki indigot löytävät itsensä, kun he ovat valmiita siihen. Tähän prosessiin sisältyy omien lahjojensa löytäminen ja sellaisen polun luominen, joka sallii heidän ilmaista parhaalla mahdollisella tavalla.
 
Indigot tulivat muuttamaan asioita ja se alkoi aikuisista indigoista. Meillä ei mene hyvin, kun meidän täytyy elää toisten standardien mukaisesti, ja kuitenkin tunnemme painetta saavuttaa ne, koska identiteettimme tai paikkamme yhteiskunnassa on panoksena. Vaikka saatammekin sanoa, ettemme välitä, mitä toiset ajattelevat meistä, todellisuudessa välitämme. On vaikeaa selittää, miksi emme saavuta yhteiskunnallisia standardeja, kun joku kysyy meiltä "mitä teet?" Voimme luoda erilaisen elämäntyylin tai polun ja tuntea olomme siinä mukavaksi, silloin kun meitä pyydetään selittämään valintojamme.
 
Hyvä uutinen on, että standardit ja asiat muuttuvat. Nyt on niin monia erilaisia ammatti- ja elämäntyylivaihtoehtoja, että voimme olla luovia siinä, millaista työtä teemme tukeaksemme omaa elämäntyyliämme. Omien lahjojemme ilmaiseminen on paras mahdollinen tapa. Ilon löytämisessä "työstämme" on vähemmän kyse siitä, mitä toiset odottavat meidän tekevän, ja enemmän siitä, mitä haluamme tehdä.
 
Haasteenamme on valmius astua siihen suuntaan, johon meitä opastetaan, ja olla niin luova kuin voimme olla. Mahdollisuudet ovat rajattomat, ja indigoenergia on luovuudessa parhaimmillaan, silloin kun sen annetaan luoda rajoittamattomalla tavalla. Luulen, että "kasvamme aikuiseksi", kun opimme olemaan tyytyväinen itseemme, ilmaisemaan lahjojamme ja löytämään iloa joka päivä kaikesta. Kenties tämä voi olla uusi elämisen standardi.
 
Matti Kuusela
Hopeasulka
matti@hopeasulka.com
Tapahtumatiedot www.hopeasulka.com
Nettipäiväkirja http://hopeasulka.vuodatus.net

Kiitos Arkiviisu! :angel:
Minulle tulevat myös nuo Matin viestit ja Urielilta on tullut useitakin viime aikoina.En vaan ole lukenut niitä.
Hassuinta tuossa tekstissä on se,että tietää asian olevan juuri noin,mutta esim.minun kohdallani tuo yksi ihminen on todella vaikea opetus.
Minä niin haluaisin kyetä antamaan anteeksi.
Haluaisin irrottaa,että pääsisin vapaaksi.
Haluaisin ja haluaisin,mutta kun en vain onnistu,mistä sitten seuraa kaikki muut sekoittavat tunteet,jotka kääntyvät itseä vastaan.

Kyllä tiedän senkin,mitä hän on minulle opettanut ja kiitollinen saan näistä opeista olla.
Mutta en ole vielä valmis tämän läksyn kanssa.Enkä kiellä sitä totuutta itseltäni,enkä muilta.
En voi hurskastella asialla,mikä ei pidä paikkaansa.
Kovasti tunnen itseni pieneksi,heikoksi ja vajaavaiseksi tämän läksyn edessä.
Mutta joskus se kaikki aukeaa ja joskus se on ohi ja olen vapaa siitä.

Elwyn! :smitten:

Tervetuloa meidän muuttajien ja muutosten hakuisten joukkoon!
On lohduttavaa lukea,että monet muut käyvät samaa läpi ja mikään aika ei tosiaan ole mennyt hukkaan.
Sen sijaan voimme oppia kyllä valitsemaan vielä paremman,iloisemman ja rakkaudellisen tien.
Silloin tuntuu aina hyvältä jättää kaikki vanha taakse.

Luin äsken tuosta juuri alkaneesta rotan vuodesta.
Mitä kaikkea se pitää sisällään.
Ja eikös vain se heijastu täällä meidän kirjoituksissamme jo.
Joten mukaan vain ja uskalletaan aloittaa uusi ja vauhdikkaampi kausi.
Tänään lupasin itselleni,itse asiassa juuri äsken,antaa vapaata koko muuton miettimisestä.
Toivottavasti pystyn pitämään sen myös.
Ei kun rauhoittavaan soppeen lepäämään aina aika ajoin ja etsimään hiljaisuudesta rauhaa. :angel: :smitten:

Kiitos sinulle Chandra kuin kaikille  :smitten:

Hmmm. oisi niin paljon kirjoitettavaa ... vaan nyt taidan pysähtyä ja sulatella  lukemaani ja kokemaani :smitten: ehtiihän tässä  :-* teille t.aaviisuinen


Tässä lisämausteita - aika osuvasti natsaa  tuo Rotan vuoden energia .... ::)
https://www.astro.fi
   
   
Ja täällä oma astroani ....  nämä(kin) kuviot ovat hyvin pitkälle TAANNEET sen, että kaikessa omissa murroksissani, muutossa ynnä muutoksissa on ollut " sellainen kultaisen käden kosketus" läsnä koko ajan  :smitten:
Jupiter oppositio Venus
 :jupiter: :aspect_opp: :venus:

Tarkka: 26.1.2008
Alkaa: 26.12.2007 Päättyy: 9.2.2008
Jupiterin planeettaohitus merkitsee aina jotakin uutta mahdollisuutta onneen ja menestykseen sillä elämänalueella, mihin tämä transiitti kohdistuu. Mahdollisuus ilmenee joko haasteen tai innostavan uuden idean muodossa aspektista ja vastaanottavasta tekijästä riippuen. Varsinainen tulkinta löytyy vuosihoroskoopista.


Jupiter neliö Kuu
 :jupiter: :aspect_squ: :kuu:

Tarkka: 12.2.2008
Alkaa: 12.1.2008 Päättyy: 26.2.2008
Jupiterin planeettaohitus merkitsee aina jotakin uutta mahdollisuutta onneen ja menestykseen sillä elämänalueella, mihin tämä transiitti kohdistuu. Mahdollisuus ilmenee joko haasteen tai innostavan uuden idean muodossa aspektista ja vastaanottavasta tekijästä riippuen.

Mars sekstiili Jupiter
 :mars: :aspect_sex: :jupiter:
Tarkka: 10.2.2008
Alkaa: 6.2.2008 Päättyy: 14.2.2008
Mars sekstiili Jupiter on monin tavoin onnekas ja palkitseva aikajakso kaikelle sellaiselle tekemiselle, josta olet tähän asti osannut todella nauttia. Väkisin käynnissä pitämäsi tavoitteet ja suunnitelmat eivät tästä menestyksen jaksosta jurikaan pääse osallisiksi. Tämä on oikein hyvä aika tarkastella mitkä osa-alueet elämässäsi ovat johtamassa sinua yhä suurempaan ja parempaan menestykseen, sillä kaikki sellaiset jutut toimivat nyt uskomattoman hienosti ja saat niille kiistämätöntä ja kannustavaa tukea useilta vaikutusvaltaisilta tahoilta. Joku juttu siis kulkee ja joku ei. Jos eteesi tulee tällä jaksolla pelkkiä takkuja niin oletpa osannut pistää panoksesi totaalisen vääriin ruutuihin.

Heh  :D ;D ihanaa samanaikaisuutta taasen - vai mitä tuumit  :smitten:

Ja mun sopessa kyllä soi lempparibändini Enya~The Celts  :-* :-* :-*

 :o :smitten:

Juu AAVIISUINEN!!! :smitten: :smitten: :smitten:
Jostain syystä vanhat tutut ja rakkaat sielut,ovat tulleet elämääni uudestaan.
Olen siitä hyvin kiitollinen ja onnellinen.
Sinunkin kanssasi niin ihmeesti loksahtelee nuo asiat kohdalleen. :angel:
On se aivan ihana asia! :smitten:

Chandra  :-*
Ja tässä muutama ajatus - johon nyt ihan sattumalta  ::) taasen ;D törmäsin ...
Ja peeäs muistutan itselleni ettei feng shui ole Feng hui - eli että ei pidä pelotella itseään - vaan enenmminkin pilkkeen  silmäkulmissa kanssa ryhtyä toimiin - järjestelelemään kodi, työhuoneen ymv.paikan energioita ... :smitten:

Kirjasta Feng Shui ja suomalainen koti; Agneta Nyholm Winqvist:
" Tee tilaa uudelle energialle
.... kotonasi on varmasti paljon sellaista ... mitä et ikinä olisi itse edes harkinnut hankkivasi. Näistä esineistä pitää hankkiutua eroon, jos ei pidä niistä tai käytä niitä, vaikka joskus lahjoista on vaikea luopua. Kysy itseltäsi: " Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos luovun tästä?" Vastaus on varsin harvoin kovin pelottava."

...

"Sanonnan mukaan kylpyhuoneen kaappi kertoo millainen ihminen sen omistaa
( jos siellä on edess kaappi-aaviisuisen huomautus  ;) ) ... kylpyhuoneessa voi joutua miettimään, mitä viisi vuotta vanha, lähes tyhjä shampoopullo kertoo."

...
" Tavaroiden raivaaminen pois on tärkeää, mutta ei helppoa, eikä sinun tarvitse käydä kerralla läpi koko kotia ...."

...
" Muista että et voi varastoida mitään niin, ettei se vaikuttaisi sinuun. Jos kannat tavaroita alas kellariin sen sijaan, että antaisit niiden kadota elämästäsi , kaivat ne - feng shuin mukaan - alitajuntasi syövereihin. Jos viet vintille tavaroita, joita ilman tulet mainiosti toimeen, kasaat esteitä tuleville mahdollisuuksille, joita vintti edustaa. Feng shui " näet näkee" kaikkiin tiloihin."

...
" Esitä itsellesi seuraavat kysymykset, kun siivoat ja lajittelet omaisuuttasi:
* Pidänkö tästä esineestä?
* Tarvitsenko sitä?
* Onko se minulle hyväksi vai pahaksi?
* Mitä muistoja, ajatuksia ja tunteita se minussa herättää?
* Jos luovun siitä, myynkö sen, heitänkö sen pois vai lahjoitanko sen? "

" KERÄÄ YMPÄRILLESI SELLAISTA MISTÄ PIDÄT"

aaviisuinen

Ardith  :-* :-* :-*ekaksi kerron ETTÄ tuo avattaresi on viime aikoina(kin) ilahduttanut minua kovin usein ~että sillä powerilla kun menet niin  ;)
 :D tän kuvan "nimi" on ego-witch  ;D

Jep sitä kaappia miekin ihmettelin - , haku päällä minulla , kaappi jonne saa purkit ja purtilot, pyyhkeet ja muut esmes  :D no ... vaan haussa on , kierrätyskeskuksista ymv. paikoista aion etsiä JA sitten tuunata sen - ihan mun tyyliin sopivaksi  :-*

Ja kyllä Ardith osuit ytimeen - että sitäpä sitä että MITÄ JOS tosissaan alkaa tuntua hyvältä ja elämä tasottua VAAN kun senkin tai nekin onnensiemenet tuunaa ihan itte NIIN kukas ne pois veis - no ei kukaan - ellei sitten ite tuhoa niitä ::)


 :smitten:

Kyllä päiväkirjoja voi ja mielestäni hävittää...
Varsinkin jos niissä lukee kaikkea kamalaa.
Silloin ne vanhat energiat jäävät kirjaan ja pysyvät elossa siellä.

Hyvähän minun on puhua.. Siellä se teini-angsti päiväkirja on kotona huoneessani edelleen... Mutta aion kyllä tuhota sen joku kaunis päivä.  ;D

 :2funny:
Mistäköhän mieleesi AAVIISUINEN nousikin tuo Feng Shui. ::)
Katsos kun ystävättäreni on kurssittautunut ja hyödyntää noita Feng Shui periaatteita kaikessa.
Hän tulee kanssani uuteen asuntoon katselemaan hieman huonekalujen ja taulujen ym.paikkaa. :D

Mutta täällä päässä tuo tieto onkin arvokasta!Kaikki turha pois!
Ilmankos olen sitä miettinyt,että nyt lähtee kovalla kädellä.
Ja kyllä.Minulla on joitain lahjaksi saatuja esineitä ja astioita joista en pidä,mutta olen ne säilyttänyt vain siksi,jos lahjan antaja tulee vaikka visiitille.
Nyt annan nekin kiertoon.

Uudessa asunnossa on kylppärissä ihanasti kaappitilaa! :smitten:
Sinne saa tosiaan meikit ja hajuvedet,hammasmukit,pyyhkeet,pesuvälineet sun muut tarvikkeet,joita naisilla on pilvin pimein,siististi sijoitettua.
Eilen ystäväni ilmaisi halunsa järjestää vaatekaappini. ;D
Siitä vaan ja mieluusti.
En kykene sen kanssa mihinkään järjestelmällisyyteen.
Kun jokin vaate on kadoksissa ja en heti sitä löydä,niin johan alkaa penkominen ja kasaan lopulta yhden hyllyllisen seuraavalle hyllylle ja sitten kaikki onkin mullin mallin. :buck2:

Päiväkirja,,, ???
Kyllä,niissä on huonoja muistoja,mutta enimmäkseen hyviä,koska en ole kirjoitustuulella,kun en voi hyvin.
Eli en raaski niistä vielä luopua.
Ja yhdessä paksussa on valtavasti muistoja nuorista,joitten kanssa työskentelin Walkers kahvilan aikana.Ihania piirroksia ja runoja sun muuta.
Olen liimaillut niitä sinne väliin.
Se on rakas,vaikka siellä on kyllä kipeitäkin asioita.

Tänään vointi on PALJON PAREMPI! :smitten:
Nämä purkaukset täällä ja kokemusten jakamiset ovat varmaan auttaneet.Tuoneet asiat alitajunnasta käsittelyn tasolle.
Söin jopa aamupalaksi leipää!
Aloitan varmaan muutto-topicin tuolla toisessa ketjussa,koska oksetus alkaa kääntyä yhdellä jos toisellakin muuksi puheeksi.Itse mukaan luettuna.Hyvät vinkit ovat tarpeen näin isossa projektissa! :D

Ja aarrekartan voisi kyllä tehdä!Kuullosti hyvältä ajatukselta,kun suunnilleen tiedän,mitä haluan! :smitten:

Joopas Chandra :smitten: on tää niinnihanaa kun niin moni moni moni asia on meillä mennyt aikas amoissa kuoseissa - kuten nyt tämäkin .... :-*


Samanlaisia muistoja - minullakin ... ja laillasi olen työtäni tehnyt nuorten kanssa ja runoja niistä hetkistä minullakin muistona  :smitten:

Ja täällä menossa Feng Shui " remontti" tai sisustus tai what ever - on tuo Feng Shui ollut sydämellä ennenkin ... nyt tuli takaisin " jostain syystä"  :-*

Ja vastaan tässä tuohon toisen topicin kirjoitukseesi ETTÄ hyvä sie KATSOS kun mulla oli muuttotouhut parhaimmillaan NIIN ajattelin että tästä topici astrolle ETTÄ muuttajan " kymmenen tärkeintä" no se jäi vaiheeseen VAAN sie sen toteutit  :smitten:

Katos vaan että tuokin natsaa... Olen nimittäin luvannut itselleni, etten osta YHTÄÄN PURKKIA YHTÄÄN MITÄÄN kosmetiikkaa ennenkuin olen saanut viimeisetkin tipat käytettyä kaikista niistä "ihan kohta loppuvista"  ;D :-[

Ja ah mitä ihanuutta tämä topici tarjoaa -  :D no oksentamisen jälkeen(hän) tulee hyvä olo ... http://celestopea.com/Jody-Bergsma-Follow-a-Dream.jpg

... ja mie löysin tällaisenkin kirjan - joka " kuulostaa ihan iteltäni" eli jokin tässä kirjassa
r e s o n o i  =   http://www.josephinewall.co.uk/ripple2.html
 sisimpään olemukseeni JA  heijastaa ~nostaa sieltä esiin päivänoloon    suorastaan intohimoista innokkuutta  :D

Kirjan nimi on " Rakastavaisten Feng Shui ~harmoniaa ja energiaa sydämen ja kodin sopukoihin" ; Sarah Bartlett , 2002 ~kirja on " kaikille jotka etsivät maailmankaikkeudesta harmoniaa" ...

Jo alkusanojen tarina  sai oloni kipunoimaan:
"
Kun vuosia sitten ruipelona keskeskasvuisena  ... asuin Malesiassa, tapasin naapurissa Limin, kiehtovan ja harvinaislaatuisen kiinalaisnaisen. Limillä oli tietty kyky jota hän kutsui "taiaksi". Monta vuotta myöhemmin sain selville, että hän tarkoitti sillä feng shuita.

Sain ensituntuman Feng Shuihin, kun lentomuurahaiset tulivat vieraisille. Istuimme eräänä iltana verrannan vihreän pelipöydän ääressä keräämässä mahjongnappuloita. Lentomuurahaiset ilmaantuvat aina parvettain painostavina ja tyyninä iltoina. Useimmat ihmiset sulkivat ovensa ja sammuttivat valonsa, mutta lim hoiti muurahaiset toisin.  " Haluatteko te pelata mahjongia? Pidän huolen siitä, että muurahaiset eivät vaivaa teitä~Lim jätti palamaan vain verannan porraslampun ja haki sitten ison vadillisen vettä. Hän asetti vadin aivan lampun alle. Lentomuurahaiset tungeksivat meitä kohti, mutta verannan edessä valon tuntumassa ne loittonivatkin mystisesti kuin vuoroveden vieminä. Häikäisevä lamppu houkutteli niitä yleensä hyökkäämään meidän pöytäämme kohti, mutta vaikutti siltä luin vesivadissa tanssivat kuvajaiset olisivat sokaisseet ne. Runsaan puolen tunnin ajan muurahaisparvi kiiti bungalowimme ohi valoa lähestymättä. Ja sitten ne olivat poissa.    Kas niin sanoi Lim, nyt voimme taas sytyttää lamput .... Miksi ne tänne tulivat kysyin ?   Ne tulivat Chin mukana Lim vastasi Chi kuljettaa yhtä ja toista, mutta jos osaa käyttää taikoja on aina turvassa, Lim jatkoi hymyillen    Mitä taikoja kysyin?   Elämäntanssin taikaa. Näytän sinulle huomenna. Saat kuulla punaisesta linnusta ja salaisista nuolista sopiiko? Lim vastasi   Minä nyökkäsin ~tuollaisesta "taiasta" tahdoin tottavieköön tietää lisää.   "

" Tämä kirja opastaa sinua käyttämään feng shuin periaatteita iloksesi ja nautinnoksesi " .