Astro Foorumi

Taivaan vartiosotilas
IRTIPÄÄSTÄMINEN

Heimopäällikkö Josefia kanavoinut John Cali
27.2.2008
www.greatwesternpublisihg.org
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
 
John Cali:
 
Kuten saatatte muistaa, minulla oli viime viikolla teknisiä ongelmia uutiskirjeen saamisessa oikeassa muodossa teille kaikille. Yhdessä sähköpostiviestissäni pyysin anteeksi sotkua ja kuvailin sitä "päiväksi helvetissä!"
 
Tuo huomautus avasi viestitulvan teiltä. Sanoitte, että olin ollut liian ankara itselleni. Tässä on muutamia kommenttejanne:
 
* Yritä olla vähemmän ankara itsellesi. Meillä on kaikki hyvin.
* Kiitos siitä ahkerasta ja epäitsekkäästä työstä, jota sinä ja Josef teette.
* Ei vaadita anteeksipyyntöjä siitä, että jaat lahjasi kanssamme.
* Olen TODELLA iloinen, kun tiedän olevani hyvässä seurassa - ihminen!
* Ei huolta. Lopultahan olet "vain" ihminen. Tuollaiset pikkumokat saavat meidän muiden olon tuntumaan paremmalta. Kiitos siis tuosta palveluksesta.
* Olet HAUSKA! Pidän sinun versiostasi, että helvetti on uutiskirjeen lähettämistä kolme kertaa.
 
Kirjeenne tekivät minut tuskallisen tietoiseksi siitä, että olin ankara itselleni - aivan hiton ankara! Roikuin sinnikkäästi kiinni jossain, mikä oli täysin hallintani ulkopuolella, ja toivoin epätoivoisesti voivani ratkaista sen intensiivisellä toiminnalla.
 
Se ei tienkään toiminut. Ei sinänsä mitään yllättävä. Se ei koskaan toimi. Tämä on perusjuttu, jota päällikkö Josef ja minä olemme opettaneet vuosia. Kuitenkin viime viikolla unohdin sen täysin. Se oli mitä nöyryyttävin kokemus!
 
Olen kovin kiitollinen kaikille teille rakastavasta ystävällisyydestänne ja tuestanne viime viikolla - ja myös niiden monien vuosien aikana, jolloin olemme päällikkö Josefin kanssa tehneet tätä työtä. Olemme kaikki opettajia ja oppilaita. Viime viikolla te olitte opettajia ja minä olin oppilas. Olen siunattu, koska minulla on teidät kaikki elämässäni.
 
Kun päästin irti viime viikon sotkusta, se ratkesi itsestään lähes ilman osallistumistani asiaan. Kaikki tekniset hankaluudet - myös ne joista en kertonut teille - olivat hävinneet seuraavaan aamuun mennessä.
 
Eräs rakas kanadalainen ystävä, joka on kestänyt monia haasteita elämässään - jotkut niistä hengenvaarallisia - kirjoitti minulle: "Elämä on vain väliaikainen olotila."
 
Pidän tästä! Ei elämä lopulta ole niin vakavaa. Sen pitäisi olla hauskaa!
 
Tässä on päällikkö Josef:

 
Päällikkö Josef
 

Kuten John sanoi, elämä ei ole vakavaa - ja sen pitäisi olla hauskaa.
 
Jos meillä olisi keino kaivertaa nämä muutamat sanat pysyvästi ihmisaivoihinne, tekisimme sen. Koska silloin ette koskaan juuttuisi kiinni sellaiseen "sotkuun" kuin John viime viikolla.
 
Perääntyisitte vain ajatuksissanne askeleen ja näkisitte tilanteen ("sotkun") sinä, mitä se todellisuudessa on. Näkisitte mahtavan tilaisuuden kasvaa.
 
Se on hyvin vapauttavaa, kun oivallatte, että TE luotte kaikki tilanteet (tai "sotkut"). Vieläkin vapauttavampi on se oivallus, että aina kun teillä on ongelma, suuri tai pieni, teillä on automaattisesti myös voimakas halu saada se ratkaistua. Tuolla halun hetkellä maailmankaikkeus on vastannut teille. Ratkaisu ongelmaan on VÄLITTÖMÄSTI matkalla luoksenne. VÄLITTÖMÄSTI!
 
Usein kuitenkin tapahtuu niin, kuten Johnille viime viikolla, että kysytte vastausta, mutta jatkatte ongelmassa roikkumista. Sen sijaan että luotatte ja TIEDÄTTE vastauksen tulevan, roikutte sinnikkäästi ongelmassa.
 
Arvatkaapa, mitä silloin tapahtuu. Ei mitään! Teidän on päästettävä ongelmasta irti, ennen kuin maailmankaikkeus voi tehdä mitään hyväksenne. Näin voimakkaita te kaikki olette - voitte pysäyttää maailmankaikkeuden "raiteillaan". Voitte estää sitä tekemästä sen, mitä se haluaa tehdä hyväksenne.
 
Mutta kun PÄÄSTÄTTE IRTI (kuten John lopulta teki), tulokset ovat nopeasti tyydyttäviä.
 
Ystävät, näemme tilanteen niin, että usein kyse on siitä, että ajattelette teidän tarvitsevan hallita kaikkea ja kaikkia. Kuten John asian niin hyvin ilmaisi, "roikuin sinnikkäästi kiinni jossain, mikä oli täysin hallintani ulkopuolella, ja toivoin epätoivoisesti voivani ratkaista sen intensiivisellä toiminnalla".
 
Taas kerran, te olette kaikki voimakkaita luojia. Mutta paras - ja todellisuudessa AINOA - tapa käyttää jumalaisia luomisvoimianne on SALLIA, EI toimia.
 
Ette luo elämänne kokemuksia toimimalla, vaan ainoastaan SALLIMALLA sen, mitä olette pyytäneet tulemaan luoksenne. Tai kahdella yksinkertaisella sanalla ilmaistuna: PÄÄSTÄMÄLLÄ IRTI.
 

IRTI PÄÄSTÄMINEN

Päästäminen on tie uuteen toimintaan.
Kun päästät irti, voit sen jälkeen toimia vapaudesta, halukkuudesta ja innosta käsin. Ei pakosta tai välttämättömyydestä.
Salli myös toisten auttaa sinua. Sekin on irtipäästämistä!
 
Rakkaudella
Matti
www.hopeasulka.com
Nettipäiväkirja http://hopeasulka.vuodatus.net

Päästetään irti - ei muuta ... ajattelen että ei edes jäädä katsomaan  ;)

 Lue toinen kohta viestissäni.. tai siis loput.. (meni ehkä vaikeeksi) :coolsmiley:  ;)

Dear " Soulsister"  ;) :-* http://artjunk.typepad.com/photos/uncategorized/dsc000141.jpg
Luin minä koko jutun ihan jo heti - VAAN kun just itse olen ollut  keskellä tätä http://farm3.static.flickr.com/2208/2301142386_ca526aa88e.jpg
eli tilannetta jossa yksi   ihmissuhde elämässäni ( ja jolle olin antanut todella paljon tilaa olla ja vaikuttaa omiinkin valintoihini kunnes  :crazy2: ) oli  muuttunut sotkuiseksi sekamelskaksi -  ja aloin sitten PÄÄSTÄÄ IRTI - ja ENSIN jo pelkkä ajatus päästää irti ko. suhteesta ( tietty myös kommunikoiden tämän henkilön kanssa) tuntui  :smitten: vapauttavalta - UUSI sotku muodostui siitä kun aloin miettiä ja kuulostella ELI palasin takaisin siihen sotkuun ...

Tältä pohjalta vastasin sinulle Souli :-* :angel: JA itse muutaman päivän pyörittyäni siinä samassa sotkussa olen vakuuttunut että just keep going ~imu takaisin on valtava - koska tämän ihmisen kanssa olemme kokeneet jotain " elämää suurempaa" MUTTA se ei riitä = TOIMI  silloin kun siitä ei voi syntyä mitään elämää suurempaa VAAN kun peruskuviossa mättää NIIN kaikki muu lopulta aina sotkeutuu siihen - ei ole muuta vaihtoehtoa MINULLA kun päästää irti ja mennä eteenpäin ILMAN että edes alan kelata mitä mahtaa tapahtua ja jos se ja se tapahtuu http://firstborn.files.wordpress.com/2008/02/springyet6.jpg NIIN palataanko yhteen - ja tämä viimeksi mainittu on se pointti ETTÄ en jää katsomaan ja kuulostelemaan että mitä nyt tapahtuu tälle suhteelle KUN minä olen valinnut näin - vaan todella päästän irti ja menen eteenpäin ,,,

...ILMAN että kierrätän elämäni tapahtumia ja valintoja ENÄÄN tämän ihmisen kautta ( silti en häntä tuomitse, arvostele tai  :tickedoff:   , sillä meitä oli kuitenkin KAKSI mukana siinä meidän stoorissa , ja yhtälailla on omalla vastuullani KAIKKI mitä oli ja tapahtui).

Mutta nyt
Olet oikeassa että ehkä en ymmärtänyt sinun pointtia - tai sitten ymmärsin MUTTA omalla tavallani, omista kokemuksista ja näkökulmista - pääasia kuitenkin että "Ei elämä lopulta ole niin vakavaa. Sen pitäisi olla hauskaa! "  ;) :-*

taaviisuinen  :smiley6600:

Ardith Sinä sen sanoiksi puit   - lyhyesti ja ytimekkäästi  :-* :-* :-* :-* :-* :angel:

En näe voittajia enkä häviäjiä ... on ihmisiä ja valintoja ja seurauksia ja vastuuta ENSISIJAISESTI itsestään ...

Ajattelitko että salliminen tarkoittaa sitä " että toinen saisi voittaa"  ???

Vaan eihän ihmissuhteissa - elämässä ylipäänsä ole voittajia tai häviäjiä kun elämä ei ainakaan pitäisi olla peli ...pelissä on aina roolit  :smiley6600: ja roolit , ainakin mun näkökulmasta kuuluu egolle - ja egolta tämä irtipäästäminen ei onnistu kun sehän ei voi luovuttaa vaan tahtoo olla voittaja - joten tarkennas Souli  :smitten:

Me keskustelimme siitä hänen kanssaan kun katselin onko tämä tunnetta vai peliä. Sanoin, "kaikki on peliä eikö niin" mihin hän nyökytteli pöydän ääressä, kun hän tuli oveni taakse arvaamatta sanoin "hyvä pelistrategia" kas kun hän ei pysty voittamaan minua millään testeillä, olenhan psykon ja gurujen valmentama  :2funny: :2funny:

eli joko puhtain paperein tai.. voidaanko sanoa että hän päästää minusta irti ja minä?? Mikä on reaktio? teko ja vastareaktio.

Rakastan puhtaan platonisesti häntä ja kaikkia jne??  ;)

Minun näkökulmastani kaikilla on rooli, ja  SE on ikä, kansallisuus, sukupuoli ja ammatti tässä elämässä-

Ymmärrän  :-* näkökulmasi .
Hmm.  ??? ??? tässä ihmissuhteessa josta kohdaltani kerron kyllä puhuttiin paljon ja avoimesti MYÖS kaikki tämä mitä olen kirjoittanut ja paaaljon muuta, ja siinäkin " yksi vetovoima" että hänen kanssaan toimi tosi hyvin se ETTÄ rehellisesti ja avoimesti kerrotaan toiselle miltä tuntuu JA kyllä - molemmat myönsi tilanteen  ELI mikä mätti ja mitä siitä seurasi JA hän ymmärsi minua, ja  minä häntä JA uskon hänen vilpittömyyteen  VAAN ydinkysymys oli ja on edelleen se ETTÄ ei se että ymmärtää mistä on kyse muuta mitään - ellei sitten tehdä mitään niille asioille JA ko. suhteessa " tehdä niille jotain" ovat melkoisen isoja juttuja JA joita olen odottanut muuttuvaksi - välillä ollen enemmän sivussa VÄLILLÄ ollen ihan ydintapahtumissa  :crazy2:

Ja huhhuijaa ... ymmärrän ettei hän osaltaan voi muuttaa hetkessä , sillä hänen taholtaan tulee ne tekijät jotka mättää, kaikkea ... muttamuttamutta

Hänen ajatuksensa oli se että hän tahtoo ja tekee muutoksia - mutta toivoi että minä odottelisin nk. varattuna ETTÄ sitku tilanne on muuttunut niin hoplaa astun mukaan .. :(

Noh aikani suostuin siihen JA sanoinkin hänelle ETTÄ kylläminä .... vaan nyt tuli ehjä eteen itselleni - kun alkoi jumittaa niin monella tapaa omassa elämässäni KUN  ( kuten hänelle olen kertonut, itselläni OLI melkoisen iso tila hänelle - ja se OLI kuin tyhjä tila/huone joka täyttyy hetkittäin pääsääntöisesti omista visioistani joiden mahdollisuudesta toteutua en voi tietää KOSKA niihin vaikuttaa toisten ihmisten päätökset Ja niin tajuan/ havahdun/herään huomaamaan  että eihän tämä näin mene alkuunkaan - että kyllä sille tyhjänä pitämäni tilan energialle on tässä ja nyt hetkessä LUKUISASTI muuta käyttöä - kuin että " se seisoo tyhjänpanttina odottamassa että JOS ja KUN eli sitku ja mutku ...)  rehellisesti katsoin omaan peiliini - että kukas sieltä katseleekaan ja mikä on totta ja mikä tarua  :coolsmiley:

Sou visiot on ihan ok. mutta josjakun ne ovat kiinnittyneet johonkin toiseen henkilöön ja hänen päätöksiinsä niin en voi tietää  ja ikäänkuin roikun ajatuksissa ETTÄ sittekun ja entäs jos ja mitäs sitten jos ... että parasta itsellensä on päästää irti JA PUHTAIN PAPEREIN kuten Souli kirjoitit ja minulle se tarkoitti sitä ETTÄ asiat on puhuttu selviksi - niin selviksi kun ne nyt ja tässä voidaan puhua ELI on todettu faktat ja fiktiot kuin molempien näkemykset ja kokemukset. Ja sitten puhuttiin myös se ettei jollain "kierolla" tavalla  ::) muka itseltämme salaa kehitetä enää mitään uutta versiota jolla taas jatkettaisiiin ko. mennyttä suhdetta . Ja tässä taas yksi ydinpointti ETTÄ jollain tavalla olen lukuisia kertoja aina suostunut uudelleen ja uudelleen hänen pyyntöihinsa ja ollut niitä itsekin esittämässä ETTÄ ja jotta jos vaikka kerran kuussa tavataan ja näin - ja honey makes the world goes around the world goes around ...  :crazy2:

Puhtain paperein on myös sitä ettei jätetä mitää aabus varausta toistemme elämiin. JA siinä on se pointti - johon minä olen useammankin kerran humpsahtanut - että sovitaan että pidetään yhteyttä yllä ja katsotaan mitä tapahtuu...  >:(

ETTÄ irtipäästämistä pukkaa  8) ja vaffasti VOI hitsinpimpula että tekikin hyvää vähän tuulettaa  :smitten:  :smiley6600: aaviisuinen

No nyt sen luin ja NÄIN SE ON! :smitten:

Jos sinusta Souli siltä tuntuu,niin etsi täydellistä formulaa. :D

Kyllä sen aikanaan oppii huomaamaan,mikä on itselle hyväksi.
Ja jos teet sitä vastaan,ei se ole toisellekaan hyväksi.
Eli ei ole itsekästä noudattaa sisäisen äänen viestejä. :angel:

Kuten varmaan olet huomannut,tuohon ei voi olla yksiselitteistä vastausta,vaan jokaisen täytyy löytää se oma tapansa toimia.

Ja voi olla,että sitä etsii koko elämänsä.Jos etsii.
Minulla on nyt sellainen vaihe,että elän hetkessä,enkä etsi mitään.
Katson mitä eteeni tulee ja luulenpa,että silloin jos tunteet voimakkaina astuvat kehiin,haluaa sen kokea.
Toki jo tietäen että seuraukset voivat olla mitä tahansa,mutta ei elämää pysty kokonaan hallitsemaan,eikä varsinkaan tunteita.
Tai voi,mutta se ei oikein ole enää elämistä,vaan tarkkailua.

Olen vahvasti tunneihminen,jolta järki häipyy päästä välittömästi,kun suuret tunteet astuvat kuvaan.
Seuraan niitä,mutta tiedostan jo,että mikään ei ole pysyvää.
Alkuhuuman jälkeen voi saada pahasti takkiinsa,tai parhaassa tapauksessa jotain joka sopii juuri omaan elämään.
Sen jo tiedän,mikä siihen sopii,enkä enää siitä tingi.
Olen sen virheen kerran tehnyt. :uglystupid2: :knuppel2:

En ole tunneihminen ellen niin päätä, mietinpä vaan..

usein sanotaan toisaalta ettemme me mistään luovu, kokemus jää ja joskus jopa ystävyys

työasioissa kertyy kokemus ja yleensä asema paranee, niin että siellä on luopumista vähemmän? Paitsi eläkevaiheessa, jossa tulee muuta-

Asiasta viidenteen,  :rapu: tyypin lukkoa voisi auttaa ettei minustakaan tarvi irrota kuin seksuaalisesti sitten joskus (siis ei vielä, haloo  ;D ).. koska rakkaiden sielujen välillä on vähän hankala tuo sielun/kehon eri ikä, niin joku sopuratkaisu.   :-* :-*