Astro Foorumi

Hei vaan kaikille.

Toivottavasti kesänviettonne sujuu ok.  8)

Tuntuu että pitää kirjoittaa tästä hieman tänne. Minä en nimittäin ole kuullut tuosta sielun veljestäni 4 viikkoon yhtään mitään, ja on sellainen tunne etten tule kuulemaan vähään aikaan, toivottavasti joskus vielä. Tosin hän on aiheuttanut minulle jo sellaista huolta, etten tiedä miten sen unohtaa.

Olemme olleet 5-6 kertaa yhteydessä/kk maalis-toukokuussa ja kun tapasimme viimeksi, hän tuli kutsumaani juhlaan paikalle. Oli ollut jossain discossa, mutta ei ollut tehnyt kuulema mitään tyttöjen kanssa. Tiedän hyvin, että meillä on koko ajan ollut tämä ikäero, mutta olemme varmaan menneen elämän tuttuja ja meillä on erinäistä sielunsopimusta. Hän tarjosi minulle kaksi viimeistä kertaa ulkona..

On sanottu että kaikki tapahtuu kaikkeudessa oikeaan aikaan, mutta olen alkanut epäillä sitä. Olen vetänyt myös rakkauden tunteet Itseeni.. ajattelin tuosta tyypistä, että koska hän on nuori, niin on myös tavallaan vaaraton. Mutta on tuntunut niin sielun veljeltä, myös kun viimeksi näimme, tosin hän oli vähän levoton. Ja myös sanoin hänelle, etten painosta häntä mihinkään ja nautin hänen seurastaan. Tämä on häneltä pelkkää piittaamattomuutta ja henkistä kypsymättömyyttä, en vain olisi uskonut että se ihan tällaista on. Tai sanotaan että jos itse haluaisin tiiviistä suhteesta taukoa, sanoisin sen toiselle ja ilmoittelisin itsestäni. Vai onko hänellä matka menossa, vai ryyppyreissu/ ihastus, mikä vaan..

Exän kanssa esim olemme aika paljon yhteydessä, koska asiat on aika selvät (ja hän on jutellut aika paljon, vaikka on vaimo jne). Siihen ehkä auttoi regressiokin.. sielutason keskustelu.. minulla on joku käsitys siitä mikä on sielutason kokemus/ sopimus tämän rapumiehen kanssa. Kaiken lisäksi tapasimme joogakoululla ja vein hänet kerran Amman tapahtumaan, josta vaikutti pitävän, mutta ei hän keväällä ole kuin ollut duunissa, sitten urheilua ja kavereita.

Äitini pelasi eilen taas omaa loukkaantumis-jne peliään, mutta en jaksanut oikein eläytyä siihen. Hän ei voi ymmärtää enkä kerro, mikä huoli minulla on.. mutta kai siitä on vain päästettävä irti. Olen siis nukkunut huonosti keväällä. Olen koettanut tasapainotella henkisyyden ja henk koht rakastamisen välillä, mutta tämä tuntuu tosi oudolta. Esim Tanskan matkallani tuli tosi vahva tunne menneistä elämistä ja halusin ilolla lähteä kertomaan tästä ravulle.. no hän olisi tavannut pian, mutta oli kylläkin vappuna juomassa. Pari vkoa sen jälkeen otti yhteyttä ja sitten soittelimme ja tapasimme 24.5. -Aiempina kesinä olen ottanut ilot irti, on ollut reissua ja mansikkafestaria jne, nyt voi tietysti maistella mansikoita taas.. mutta haluan vähän vältellä sukuriitojakin.. iloa pitää saada kyllä ihan mistä tahansa..

Ilmeisesti tapaisin tämän sielun jossain kuoleman jälkeen, elämän ja kuoleman välitilassa, että saisi välit selviksi. Tiedon tasolla ymmärrän, että olemme samaa alkulähdettä. Ammatillisesti tms hän ei ole minua parempi, päinvastoin. Olen todella rukoillut mielenrauhaa, että jaksan sitten jatkaa muuta elämää, mutta onko tämä vähän liikaa noilta sielukumppaneilta? Minä vain välitin ja kai sitten rakastin, miksi hänen pitää näin tehdä. No siis minulla on nyt sellainen tunne, ettemme näe enää.. siksi kai tästä kirjoitan. Fyysisesti hän on minua pidempi, mutta jos henkisesti tätä tasoa, niin huh. Onko sitten parempi että ei olla yhteydessä? Tuntuu ikävältä, kun aiemmin juteltiin harva se ilta ja hän vaikutti olevan filosofiastakin kiinnostunut. Ihan ekoilla kävelyillä sanoin siitä, että no sitten meillä on paljon puhuttavaa. Lainasin jonkun kirjan. Viimeksi tosin sanoi, ettei ole lukenut mitään..

On se tosiaan hyvin noloa ja lapsellista, jos ei enää vastaa yhteydenottoihin. Ei hänen pitänyt elämän- kumppani olla, mutta hyvin läheinen - ja oli muka siis hauskaa yhdessä menoa - joten mahtaa olla tyyppi sekaisin tai lapsellinen tai ? En käsittääkseni tehnyt hänelle mitään pahaa enkä vaatinut läheisyyttä tms, kun on ollut aika kauan siitäkin kipsissä.

Miten minun pitäisi asia ottaa ja miten ihmeessä voin enää kiintyä toiseen ihmiseen? Se olisi suuri toive.. tai siis että jonkun kanssa edes onnistuisi, tosin on sanottu että meidän pitäisi vain valaistua täällä eikä välttämättä ole kumppania. Ehkä tälle jutulle voisi nauraa jonkun uuden tyypin kanssa, mutta en missään nimessä jaksa hakea uutta.

Kiitos muuten kommenteista, en olisi uskonut että henkisen ihmisen tie on ihan tällainen.. minulla on tosin numerologisesti tulossa toinen vaihe.. no jos olisin aivan selvänäköinen, ymmärtäisin kai tämänkin.. ja koetan nyt olla jonkin verran ihmisten seurassa, muuten tulee todella outo olo..

Tosin koetan uskoa että kaikkeen on ratkaisu, esim töitä saan aina ja bisnekset sujuu ajan kanssa, mutta suhteet ovat käyneet todella kummallisiksi. Joka kerta pitäisi kohota asian yläpuolelle henkisesti, ja sitten on henkisesti niin pitkällä, ettei kukaan sinne seuraa. Jätänkö siis ajatuksen suhteista ja keskityn siihen valaistumiseen itsekseni? En ollut halunnut sitä, mutta en tosiaan ymmärrä mitä suhteille tehdä. Muutama vähän huono juttu mitä se kaveri on sanonut matkan varrella on, että "pitääkö mitään oppia" ja "en ole kiinnostunut meditaatiosta" "miten äiti Amma voi tietää kaiken, minä en halua oikein tietää mitään" (luulin että tuo on vitsi), mikä on ristiriidassa sen kanssa mitä hän alussa sanoi, että oli tutustunut johonkin joogakouluun, ja meditaatio kiinnostaa. No jos olisi yhtään ryhtiä hänellä, siis henkistä tasoa, niin kai sanoisi että "hei, matkani kestää sen ja sen ajan, ollaan yhteydessä", itse en voisi elää itseni kanssa jos katoaisin sielukumppanin elämästä. Ymmärtäisin suunnattoman huolen, minkä jälkeen toinen ei voisi kuin olla piittaamatta. Kai minun on pakko uskoa tämä, että kaveri todella on ei vain ikänsä vaan henkisen asteensa puolesta todella nuori, erityisen pahalta luonteelta ei vaikuttanut, vaikka katsoo vähän mitä vaan leffoja.. en vain ymmärrä mihin se ystävyys meni, eikö sillä ole mitään väliä.. tämä on ensimmäinen kerta kun näin tapahtuisi, että ei ole riitaa, toinen ei sano mitään sellaista että "nyt sitten loppu" tms. Olin aiemmin samasta asiasta huolissani, mutta sitten kyllä tapailimme vielä monta kk.. en tosiaan ymmärrä tätä mykkistä??

Pitäisi löytää sitten "uusia helppoja" ihmisiä ympärille, sikälikin tuo tuttavuus oli tärkeä, että hän ei edustanut mitään vaativaa tahoa töissä, eikä sillä tavalla sitonut mihinkään.. mutta tuntui sielussa läheiseltä. Eli oli mukava jutella yleisesti kaikesta, eikä aina päteä.. joku sellainen kaveri sitten.. jotain tuttuja ulkomailta tulee, toiselle en erityisemmin puhu tästä, hän ei usko rakkauden kestoon, toisen kanssa ehkä vähän ihmettelen asiaa..

Mutta ei kai se suhde virhe ollut (suomeksi, en voinut tietää mitä hän keksisi nyt), että sai vähän relata ammatti ym vaatimuksista enkä ajatellut koko ajan henkisiä, vaan olin tunteella mukana. Nyt sitten tunteet taas irti ja henkisyyteen? Voi että, jonkin pitäisi saada minut nauramaan, kuten hänen kanssaan on ollut aina hauskaa.. niin muuten yksi juttu, sain sellaisen kanavoinnin yhdestä numerosta tältä palstalta, että "olisimme ennen tänne tuloa suunnitelleet tekevämme kaikenlaista ja minun pitäisi odottaa sitä ilolla, että se tapahtuu JOS molemmat ovat valmiita. " Siinä on aina se JOS. Eikö kukaan siis teekään sitä mitä oli suunniteltu ennen elämää.. ja eikö se ole niin että ikuisuudessa on pakko kohdata, kunnes asiat on selvät. No Athamaarit on ainakin sanonut aika monta kertaa siitä, ja asiat on kaikkea muuta kuin selvät nyt. Olen itse puhdistanut meidän välejä Violetti liekillä jne, mutta nyt saa riittää.   :smitten:

Voikaa hyvin..

Tuota noin.. jos kerran oli kemioita, mihin se yhtäkkiä lopahtaisi?

Jos oli hyvää keskustelua ja tapahtumia, huumoria ja jakamista?

Mihin se kaikki yhtäkkiä "lopahtaa"?

Mihin lähes vuoden ystävyys "katoaa"? Luulin ettei olisi luonnevikainen tyyppi, mutta oliko? Kuka hän luulee olevansa??

Pelottaa kyllä tutustua ihmisiin nyt.. oltiin viimeksi konsertissa, viinituvassa ja tapahtumassa, hän tarjosi koko illan .-ja katoaa. Siis jos on aikeissa palata, on kyllä fiilikseni muuttunut.. (ja silti uskon että on tunnettu ennen)   :o :knuppel2: :idiot2:

Sanos muuta.. Kaikki voi hävitä kuin tuhka tuuleen eikä sitä vaan tahdo tajuta...

Sitten jälkeen päin huomaa että hyvä niin...

Minullahan on hänen tuttujensa numeroita, että jos pelata pitää. Sanon vaan että minkä tekee toiselle, se joku vetävä tekee hänelle. Ystävyys nyt kuitenkin on jonkun arvoista!?

Tekevätkö he kaikki näin?? Siis?

Unohda se tyyppi, jos ei tajua sinun arvoasi..
Sitten hän huomaakin että kas, ei tuo jäänytkään roikkumaan minuun, vaikka luulin niin...

Kaipaatko ystävää/seuraa juuri hänestä, mieti, maailmassa on vähän reilumpiakin ihmisiä..
Turha polttaa itsensä loppuun ihmisten kanssa jotka aiheuttaa huolta.
Se ei ole kivaa eikä reilua....

Kerron mitä VR sanoo koska varaan ajan ylihuomenna-. Sitäpaitsi odottelen vielä yhtä viestiä tuolta korkeuksista, koskee kyllä myös työasioita. En ihmettelis jos VR sanoo, että suhteeni aina loppuvat lyhyeen/ kummallisesti tms. Sittenpä ei tarvi paljon panostaa. 

Ajattelin että jotain erikoista voisi rapuherraan liittyä, mutta toivoin kyllä positiivista eli ystävyyttä.. > toivon ettei teille kellekään tule tällaista, does not feel nice.

Hän ei muuten koskaan tavannut ketään sukulaistani enkä minä hänen, ystäviäni tapasi. :P

Juuh, voi olla että selvänäkijä jää väliin, menenkin erilaiseen regressioon kuin yleensä, laitan lyhyesti tänne jos hyvä kokemus. Tunnen että energiakeho on niin jumissa jne, tuntui olevan oikeanlainen terapeutti (kouluttaa). Hän nimittäin osaa katsoa jutun opetuksen, kertoi jonkun esimerkinkin. Katselin vähän eri nimiä, toisaalta olisin halunnut mennä tutun luo, mutta jostain tuli olo että nyt aivan erilaista, ja siltä tuo kuulosti (tietää että on eletty Atlantiksellakin jne, mutta pointti on tämä hetki).  8) JA tuli nopeasti niinkuin toivon (2 h kuluttua menen). Hän sanoi ihan hyvän pointin, että vaikka menisin itse menneeseen elämään, en välttämättä osaa tulkita syitä asioille. Mutta että sielutason keskustelu on mahdollista toisen kanssa.. (riippuen missä toisen sielu on, korkeuksissa vai..)

Toinen samaa työtä tekevä soitti sanoen, sitten kun minusta tuntuu että regressiot riittää, niin ne riittää. Totta..paitsi en unohda sitä mitä olen kokenut ja kuullut. Elämät Karjalassa, Keskieuroopassa, Itäeuroopassa, Lähi-Idässä, Egyptissä..  ::)

Ehkä nyt alkaa vihdoin asiat rullata, Viron matkankin sain varmistettua. Alkoi tulla tosi outo olo, että eikö mikään selviä. Nyt voisi kertaheitolla saada vauhtia tunnepuoleen ja bisneksiin. Vain puoli päivää töitä.  :coolsmiley:

Minusta tuntuu, että sinun historiasi toistaa itseään niin kauan kun  oivallat sen, että Rakkaus ei tule ulkopuoleltasi.Rakkaus ei tule siltä toiselta,vaan sinun pitää nähdä oma rakkautesi,jonka toinen heijastaa..

Rakkaus ei tule, vaikka kohtaatkin sielunkumppaneitasi tai oletettua kaksoisliekkiä , jollet ole löytänyt Rakkautta itsestäsi. Sanot että annat..ja kaipaat sitä että toinenkin antaa...sehän on pyyteellista rakkautta.
Kun löydät kaksoisliekkisi sisältäsi, (ei sielumaailmasta,) vaan itsesi sisältä, ja ymmärrät,ettei ole toista, ei ole ketään joka sinulle antaa rakkautta... Kun oikein ymmärrämme kaksoisliekin tarkoituksen, sen että itselleni annan ja saan, minussa on molemmat, Minä Olen Kaksoisliekki.
Vasta sen jälkeen on mahdollista löytää Kaksoisliekin Rakkaus, joka ei ole antamista tai saamista...vaan jakamista! :)

Olen oivaltanut noin 20 vuotta että rakkaus on minussa. Opin tiettyjä asioita tuolla elämäntehtävästä, sielunsopimuksista - kyllä, se on sielunsopimus että toinen on hieman ilkeä ja epämääräinen>opin vielä lisää Itsestäni ; silti ollaan oltu sisko ja veli ja ties missä rooleissa. Vanhoja energioita vaan kantaa aika kauan mukana, ellei niitä putsaa-(voi olla orjuuttavia/negatiivisia rooleja) (huomaa muuten jopa tästä kirjoituksestani, jotenkin energiani on muuttunut, kun olin enkelien jne olentojen läsnä puhumassa kaikki asiat, myös elämäntehtävä; no kun näkivät että kirjoitan jne, ja suhteeni äitini kanssa, niin tais mennä muukin oikein)

Joskus asiakkaan kanssa etukäteen suunniteltu hoitomuotokin muuttuu, sillä Taivaiset Auttajathan tietävät kunkin edistymisen ja miten häntä voidaan juuri tuona hetkenä parhaiten auttaa - me ihmiset voimme arvailla, mutta he tietävät -.

Hoidoissa keskitytään löytämään ongelmien todelliset alkusyyt. Jokainen hoitokerta on täysin ainutlaatuinen ja aivan oma kokonaisuutensa.

Hoitojen jälkeen, jopa päivien tai kuukausienkin viiveellä, voi alitajunnasta nousta tietoisuuteen yllättäviäkin asioita ja tunteita, jotka voivat ilmetä esim. itkuna, ärtymyksenä, ilona, nauruna tai kiitollisuutena. Nämä luonnolliset reaktiot ovat merkki henkisestä puhdistumisesta ja kehityksestä.
 

Niin ja on kuulema tarkoitus että kohtaamme vielä..  luulen että jokainen vahva suhde pitää sisällään jotain tällaista, siis että pitää pysähtyä ajattelemaan- (minä opetan häntä, hän minua). Enpä muuten tullut ajatelleeksi, että kun sielut pyörittää tätä showta niin jopa joka yö tehdään sielunsopimus seuraavalle päivälle!  Ajattelin että hän on skipannut kaikki sopimukset, mutta toteuttaa niitä par´aikaa.. ajatelkaas, on ollut taso jossa ei vielä ollut mustasukkaisuuttakaan, sitäkin olen ikäänkuin leikkinyt hänen kanssaan.. energialeikkiä..  :coolsmiley:

Exä sanoi taas hieman eri tavalla, "tule takaisin maan pinnalle, kaikissa suhteissa on riitoja". Tiedän että nuo jutut opettaa sitä että se on itsessä, kaikillahan "se" on itsessä, myös rapuherralla. Ei se silti sitä asiaa poista, että jotkut on sielukumppaneita, kaksoisliekkejä tms kuten eilen juttelin paljon asioista. (Näistä on paljon kanavoitua tietoa mm Jeesukselta/ Sananda) No mutta loput on omia pikku salaisuuksiani (ja hänen, mitä tapahtui toukokuussa), mistä olen tänne tullut ja mitä tekemään, kaikki on kyllä ihan yhtenevää, eri asia onko täällä niin helppoa aina (johtuu vain siitä mistä eilenkin puhuin, että sielutaso unohtuu helposti; erityisesti kun mekin olimme ihan baila baila linjalla, vaikka kerran pari joogakoululla jne; hänen energioitaan ei kukaan olekaan tainnut työstää). Toinen mahis olisi olla välittämättä henk koht kenestäkään sielukumppanista (varaton, nuori tms > tai vaikka tulisi varakas, viisas?), olisko se sitten tarkoituksenmukaista.. ja kaikissa kun on ominaisuuksia, joista ei pidä.. myös. Kaksoisliekistä edelliselle kirjoittajalle, olen kokenut senkin energian korkeammassa ulottuvuudessa+on sanonut olevansa aina minun kanssani, niin että nää muut on ihan fyysiseen kehoon tulleita tuttuja sieluja.

PS kosmista huumoria, töissä oleva nuori söpö kaurisherra on jo saanut syksyn futismatsiin liput, että.. oikeesti, kai se  :rapu: tajuaa että on vapaa, siltä vaikutti viimeksi, mutta vois kai puhua..tai hän opettaa suurimman pelon voittamista, ettei muka koskaan näkisi rakkaitaan enää, olen liian ovela siihen, kuitenkin näemme jollain tasolla/ tämä elämä/ sielutaso/ kuolemanjälkeinen. Oli meillä toisia tai ei.

PPS astrologisesti huomasin, että viimeksi oli taas paljon planeettoja tapaamiskartan 7-huoneessa,  :aurinko:  :venus:  :merkurius:  :ceres: tai  :mars: , riippuen kellonajasta. Kommunikoinnin huoneesta löytyi myös jtn.  :pallas: :aurinko: tai  :venus: vitosessa. Eli voipi olla tähtitaivaasta kiinni seuraava ajoitus, jos esim juuri 3, 5, 7 on ruuhkaisia, luulisi asioiden edistyvän.  > puhutaan siitä miksi on tavattu.. odottelen tässä muita käänteitä sillävälin..   ;)   .  ;)  ;)  ;)

Hyvin sanottu~ymmärretty! O0
Me heijastamme toiseen ja toinen heijastaa sen, minkä annamme itsestämme. ;)
Tämä näin muistutuksena meille kaikille. :smitten:

Jos toinen heijastaa sinuun jotain vähempää.. sekin tuntuu.


Mielenkiintoista tämä, miten elämää voi kokea eri tasoilla.

Siis suhteessa yhdet energiat ja kemiat, sitten henkimaailmassa ja sielutasolla toiset, sitten tämä itsen rakkaus. Kaikki on kai sitä yhtä asiaa, mutta kaikki ei ehkä pelaa yhtaikaa. Jos jotenkin pystyisi pitämään sen energian yllä, jonka kokee tuolla korkeammalla, tai jos suhteissa olisi samaa korkealentoisuutta.. käytännössä muistan kuitenkin mitä tuokin herra funtsaili, tyttöjä (ja minua; tai ei mitään), itsekin katselin miehiä, mutta kun on siis vanha sielu, sitä törmää harvemmin. Saattaa olla kyse ajoituksesta, kuten Atha on sanonut, että kaikki olisi ennalta päätetty? Onko tosiaan minuutilleen, että kenet kohtaa ja missä. Ainakin muistan sen tunnistamisen fiiliksen tuon kanssa, että jaahas, sielukumppanin kanssa tässä taas istutaan (väistämätöntä).

Edelleen kumma jos ei näe toista enää fyysisessä maailmassa (en tiedä löysikö jonkun, matkustiko jonnekin, onnettomuus?), muita tietty sitten näkee.. jep. Toistaiseksi pidän energiat itsessä. Pakko hyväksyä kaikenlaista. Tosiaan, voi olla että tapaaminen liittyi sekin näihin aikojen muutoksiin, nykyäänhän sielukumppanit kohtaa, menneitä elämiä putsataan, mutta että.. olisko 2012 jotenkin helpompaa, se on muuten tosiaan pian.
 ..



Suhteiden katkeamisetkin ovat yleisiä. Yksi sielu alkaa värähdellä korkeammalla ja toinen sielu tavallisesti vapauttaa korkeammalla värähtelevän sielun jättämällä hänet. Jos voimme tietää, miksi näin tapahtuu ja että jättävä sielu tekee niin suuresta rakkaudesta meitä kohtaan ja suurena tukena jatkuneelle kasvullemme, voimme tietää, että kaikki on täydellisen jumalaisessa järjestyksessä. Lopussa tapaamme kuitenkin kaikki ja nauramme, itkemme ja halaamme toisiamme.

Toinen tilanne mitä tapahtuu useammin nyt, on se kun kaksi sielua eroaa täysin ja antaa kummallekin sielulle tilaisuuden löytää itsensä täysin omillaan tarvitsematta tukea toista tai nojautua toiseen. Kun kumpikin sielu oppii yhdistymään yksiöinä siihen, kuka todella on, omaan sieluunsa ja Lähteeseen, he voivat löytää toisensa uudestaan. Tästä syystä nyt tulee yleisemmäksi, että asiat eroavat toisistaan täysin, ennen kuin ne voivat taas yhdistyä.

Mutta tämä tilanne on tapahtunut teille aiemminkin tämän nimenomaisen sielun kanssa. On ollut elämiä, missä olette yhdistyneet parantumista varten ja siirtyäksenne eteenpäin eri polulle yhdessä, pois karmastanne. Näissä suhteissa toinen henkilö on aina toisen parantaja, joka antaa toiselle tilaisuuden kohottaa värähtelyään parantumisen kvanttihypyssä. Ja monissa elämissä tuo henkilö ei ole valmis, joten hän lopettaa suhteen pettämisen, kuolemisen, fyysisen tai henkisen sairauden tai hylkäämisen avulla. Ja karmakierto palaa taas toisessa elämässä - parantumisen tai kieltämisen, yhdistymisen tai erilleen vetäytymisen kierto.



The Divine Purpose of Twin Flames Thu, August 14, 2008 - 5:08 PM
One thing we have been seeing is many, many twins are finding each other right now. On the other hand, many of them are splitting up because one or both are not cleared of blocks, issues and attachments. Their unclear bodies are bringing up many issues in the relationship. The issues are becoming impossible for them to deal with. The issues are distorting their reality, creating false illusions of their merging. They can't deal with it and split up. We have only been living together for 3-1/2 months and we've hit some really rough times. Fortunately we were receiving new information and understanding it, regarding releasing blocks, issues and attachments. This is why we are teaching about this now. Our own experience can help others understand the depth of the Twin Flame relationship. There have been at least 4 couples we know who claim to have been twins that split up. So far we have not met any true twins that are still together and actively working in sacred service.
Twins do not always have a romantic relationship, in fact very few will. Most people will not meet their twin flame in this lifetime. Many people have a fantasy about meeting their Twin Flame and having the most romantic, fairy tale relationship ever imagined. This is not at all the Divine Purpose of Twins. If you have really met your twin flame you better prepare yourself for a lot of hard work, both within your relationship and within the universe.
Twins will often be the same gender or even related. They always feel extremely connected and can't imagine life without the other. This is because they came from the same soul. When they first meet they feel as though the other one makes them 'whole' and that is exactly what is happening. The two coming together are creating One again. Generally twins do not both come into a body at the same time. Usually one stays in spirit to guide the other. IF they both come into body at the same time, nothing will be able to stop them coming together, but it will take dedication to doing personal clearing work to keep them together. The feelings they will have for each other, usually immediately upon meeting, can cause a lot of confusion. It can turn your world upside down. The draw is so strong that many have ended marriages, changed geographical location, moved away from family and friends, quit jobs... only to find the relationship did not last long. When they split, it is extremely heart wrenching and difficult, often resulting in despair, confusion and deep depression. This is because they know their souls want to be together, yet they don't know how to work it out.
Twins always have a great sacred service planned for their connection in body. The would not choose to connect without a Higher Purpose to their union. There is usually at least 15 years age difference between them. Many who are coming together now are doing so in order to fully merge back into oneness after they pass from this life. That is what Jeremiah and I will be doing. This means they must connect and merge while embodied. For us this merging has been quite an adjustment as well. It feels as though you surrender everything you've ever known yourself to be and step into a void of nothingness. As the merging process begins the feeling can be a little overwhelming and scary.
I hear of so many people 'looking for their twin flame'. I hope this helps to explain the depth of Twin Flame relationships.
Blessings,
Namaste!
Andre/Thorne