Astro Foorumi

Tämä taitaa olla hieman turhanpuoleinen topikki, mutta kysytään
nyt kuitenkin:

Voisiko olla niin, että vaikkapa astrologian harrastajien tai muiden
vastaavanlaisten "esoteerikkojen" joukossa on enemmän vasenkätisiä,
kuin väestössä keskimäärin? Itse olen kyllä oikeakätinen, mutta välillä
tuntuu siltä, että voin olla jotenkin "piilevästi" vasuri. Äitini oli sellainen,
ja hyppäsin koulun urheilutunneilla korkeutta "vasenjalkaisesti".

Hankin hiljattain digipianon levähtäneiden sähköurkujen tilalle.
Olen harjoitellut boogie-woogie'a, jossa vasemman käden selkeärytminen,
"junnaava" bassokuvio on aa ja oo. Yllättävän nopeasti olen mielestäni
oppinut joitakin yksinkertaisia kuvioita, vaikka olenkin melko lailla
nakkisormi ainakin kitaran rämpyttäjänä. Ongelmana buugin kanssa
mul on oikean käden mielekäs käyttö.

En tiedä pitääkö se paikkansa, mutta tuntuisi, että vasureilla oikea,
intuitiivinen(?) aivopuolisko on hallitsevampi kun vasen, "analyyttinen".

Tassa yksi esimerkki-vasenkatinen-oikea kasi vaan on.

Hmm, oon itse perehtyny opiskelujen puolesta aivojen toimintaan ja toimintojen lateralisoitumiseen aivoissa..muistaakseni noin 70-80 prosentilla vasureistakin on vasen, eli analyyttisempi aivopuolisko hallitsevampi kuin oikea

Oon oikeakätinen, mutta käytän veistä ja haarukkaa niinku vasenkätiset ;D

Totta!
Kun ristimme katemme-katsotaan kumman kaden peukalo on ensimmaisena-minulla on vasemman kaden peukalo-eli looginen mina pelaa enemman-taman opin kiromatia opiskelussa-pidetaan myos matemaatikkojen
dominattisena jarkena-sita en tieda-haha

Liityn mukaan!


Nyt kun tarkemmin ajattelen, ehkä nuoruuden nörttiys on osaltaan vaikuttanut
kiinnostukseen esoteerisista aiheista. Olihan C128 aikoinaan kovaa rautaa ja peleissä
paukkui tarttuva musiikki. Toisin kuin nykyään. Esimerkiksi Bubble Bobblen paukutus soi
vieläkin päässä.
http://www.youtube.com/watch?v=hOLp7wseCKc

MOI

MIE OLEN MOLEMPIKÄTINEN. TOSIN OLI TOS HANKALA OPPIA KIRJOITTAMAAN OIKEALLA ..MIKÄ VÄÄNTÖ. JOTKU ASIAT TEKEE VAIN VASURILLA. ISÄNI OLI KANSA. IHA TOSI ON KU OIKEA KÄTINEN NÄYTTÄÄ ETTÄ MITEN ESIM VIIKATAAN T-PAITA KIINAISITTAIN TA SULJETAAN PAHVILAATIKON KANNET SITE RISTKKÄIN KU NE LAITETAAN NIIN MULLA MENEE HETKI, SITTEN VAIN JOTENKIN TEEN NE VASURILLA AJATTELEMATTA. OLEN LUOVA JA HENKISESTI HERKKÄ . ASTROLOGIA HENKINEN  MAAILMA. MAALAAN MOLEMMILLA KÄSILLÄ. PITI PIIRTÄÄ FLYYGELI KÄDELLÄ MITÄ EI KÄYTÄ. JOKU ESINE EDESSÄ. UPEA TULI . OPE EI USKONUT TEKEMISTÄNI TUNNUSTI VASTA PUOLEN VUODEN KULUTTUA MUTTA MYÖNI LAHJAKKUUTENI JA VIIVAN HERKKYYDEN AIDOKSI. PIT JA KANNUSTI MENEMÄÄN AKATEMIAAN. UPEA OPE OLI. LIIKETALOUS MYÖS KIINNOSTAA. ET SILLEEN. KUUNNELLAAN SISINTÄ JA OIKEASSA OLET, MIE KANS :angel: :smitten:

N222 ja Vajra -saanko liittyä syömään kanssanne vasenkätisesti, vaikka oikeakätisiä ollaan  ;)
Meillä lapset ovat kaikki "oppineet" syömään näin, en tiedä kumpi on ratkaiseva äidin malli vai geenit  ::) Mutta vain yksi lapsista on oikeasti vasenkätinen; taiteellinen, hieman omiin maailmoihin uppoava ja tehokkaasti omaa päättelykykyä osoittava lapsukainen, herkkä, mutta pitää panssarin yllä jos tahtoo, eikä kerro jos ei tahdo. Vaatii yksinäisyyttä ja selvästo hakeutuu päivittäin lukemaan kirjaa tai piirtämään, ilman sitä saattaa yöuni häiriintyä  ;)

Muistan kuinka itse olin ala-asteella ja minun olisi tehnyt mieli kirjoittaa vasemmalla, mutta en kehdannut ja kun opettajakin sanoi, että kynä on oikeassa kädessä. Siihen asti olin käyttänyt tehokkaasti kumpaakiin kynän käytössä  ::)

Jaspis, ilman muuta mukaan vaan kaikenkarvaiseen joukkoon ;D Jos kätisyys ei ole vakiintunut noin 3-5 vuoden iässä (tapahtuu mun mielestä vielä paljon aikaisemminkin tuo kätisyyden vakiintuminen), psykologi ym.. tiimin jäsenet analysoivat kumpi kätiseksi lapsi "opetetaan".. Tuo molempikätisyyskin onnistuu, mutta joskus se on merkki aivojen toimintojen spesialisoitumattomuudesta, jolloin erilaiset taidot eivät pysty kehittymään ja vakiintumaan, jäävät ikäänkuin hajanaisiksi, erityisesti jos lapsella huomataan jo varhaisessa vaiheessa hahmottamisen ja motoriikan ongelmia...En mene takuuseen, mutta muistelisin näin 3vuoden opiskelujen jälkeen ;D

Oikeakätinen olen, mutta vasuri pelaa kyllä ihan hyvin yhteen oikean käden kanssa milloin missäkin asiassa. Pianon soittaminen on yksi niistä. Henkilökohtaisesti mun on vaikeeta aluksi oppia se vasemman käden kuvio, mutta kun sen oppii, niin sen kyllä kanssa sitten hallitsee ja muistaa. Se liukuu kuin itsestään koskettimilla, eikä siihen tarvitse keskittyä ollenkaan. Mutta pianon soittamisessahan jokaisella on vähän oma tyyli ja "kosketus" sen pianon kanssa. Pienempänä soitto-opettajani jankkasi aina käsien yhteispeliä ja sitä, ettei pidä ajatella toista ns. hallitsevana tai johtavana kätenä. Sen takia uusia kappaleita opiskellessani mä alotan heti molemmilla käsillä yhtäaikaisen harjoittelun ja ihan hyvin se toimii.
  Tuli muuten mieleen, miten vasenkätiset käytätte tietokoneen hiirtä?  :D Vaihdatteko kakkosnäppäimen ykköseksi ja niin pois päit? *idioottina yrittää kokeilla ohjata hiirtä vasurilla, ei tuu mitään*  ;D

Vasenkätinen olen ja käytän hiirtä kyllä ihan oikeakätisesti, kuten monia muitakin asioita joita on ollut olosuhteiden "pakosta" helpompi ollut opetella tekemään oikeakätisesti. Esimerkiksi leikkaan saksilla oikealla kädellä -> oikeakätisten saksia on ollut helpommin saatavilla, neulon ja ompelen oikeakätisesti -> koulussa opetettiin ne oikealle kädelle eikä kukaan kysynyt kumpikätinen olen ;) Toiset jutut taas, kuten kirjoittaminen ja muut vaikeammat toiminnot ei onnistu oikealla ollenkaan.

Amber -toit mieleen muiston, kun ala-asteella erään tytön äiti pyydettiin tulemaan käsityötunnille opettamaan kutomista luokassa olevalla toiselle lapsellekin. Äidin omat lapset olivat kaikki vasenkätisiä  ;) Opettaja ei osannut ja tyttö oli ihan umpi vasuri  ;D ei tullut oikeakätisesti mistään yhtään mitään, ei edes saksien käytöstä  ::)

Muistelin tuossa illalla, että jostakin olen lukenut (taas) vasenkätisyyden yleistyvän hurjaa vauhtia. Osa syy on varmasti se, ettei se ole enään iso juttu ja vasenkätisiä työkaluja on tarjolla kyllä. Mutta osa syy olisi se, kun maailma muuttuu... varsinkin informaatiotulva ja nämä nettihärdellit joka työpaikka olisivat omiaan juri vasenkätisille, tai siis hiedän aivojen työskentely on sujuvampaa kuin oikeakätisillä kolleegoilla  ::)
Ja varsinkin ns.molempi kätisyyden mahdollisuus olisi ihanne, mutta varmasti totta on mitä N222 sanoit tuosta kehityksen kulusta. Lähinnä kai tässä on kysymys siitä, että osaa käyttää kumpaakin erillisesti, vaikka jompikumpi olisi se "vahvempi".

Hiirestä kun puhutaan, niin mie vaihdoin sen paikkaa keväällä vasemman käden hommaksi. Oikean käden ranne alkoi rasittua liikkaa työstä ja koneella olosta. Nyt on parempi... saa rasitusta hiiren kanssa se "heikompi" käsi  :D

Vasenkätinen olen minäkin, mutta paljon on opetettu tekemään oikealla.
Esimerkiksi juuri käsityöt, neulon oikeakätisesti koska opettaja ei osannut neuvoa vasenkätisesti. Siinä olikin vääntöä, kun käsiala oli huono ja kerran sain joululomalle virkkaustehtävän; virkkasin monta senttiä siististi kieli keskellä suuta ja kun vein tekemäni työn kouluun näytille opettajanoita-akka sanoi : "Sinä et tätä kyllä ole itse tehnyt, olet laittanut isommat siskot tekemään!" Ja purki koko homman.

Ongelmallista oli ja on myös edelleen minulle leikkaaminen. Ennen kun Fiskarsin vasurin saksissakin oli terät "oikeakätisesti", olen oppinut katsomaan teriä väärältä puolelta. Nykyisin terät ovat toisin päin, mutta enhän minä sitä tajua.  :uglystupid2:

Muistan että meidän luokalla oli monta vasuria ala-asteella, kun olimme tuon open rättikässässä. Taisi olla kahdeksasta tytöstä viisi oli vasureita ja poikiakin oli useampi.

Meillä on suvussa paljon vasureita ja äitini on opetettu oikeakätiseksi. Hän kirjoittaa oikealla, mutta tekee paljon myös vasurilla. On varmaan enempi molempikätinen.
Minäkin olen ikäänkuin molempikätinen, sillä uskoisin että kirjoittaminen oikealla sujuisi jonkin ajan harjoittelun jälkeen hyvinkin. Nyt kirjoitan oikealla kuin 2-3 luokkalainen.

Usein kun olen väsynyt ihmettelen miksen saa asioita tehtyä kunnolla, kunnes tajua että yritän tehdä kaikkea oikeakätisesti. Hiiri on oikealla, koska on langaton ja suunniteltu oikeakätiselle, ei voi vaihtaa.

En kyllä ainakaan omalla kohdallani allekirjoita lainkaan tuota yhteyttä matemaattisten asioiden ja vasenkätisyyden välillä, en osaa hahmottaa etäisyyksiä ym. perspektiivejä lainkaan.

Minulla taas suttuista ja omituista, käsiala nimittäin =)
En vaan jaksa panostaa siihen koska siinä kuluu turhaa aikaa, sanoo kärsimätön pässi.
Kirjoitan mieluiten koneella, koska se on nopeaa touhua, olen melkoinen pikakirjoittaja =D

Moro tuohon vastaan mie että ei ole mitää motoriikan ongelmia. Liikunnallinen tasapaino oli lapsena jo äärettömän hyvä. kiipesin mm. 3 vuotiaana katolle. Äiti kauhuissaan sai alas. Ei huimannu eikä muita ongelmia. Urheilu aina ollut lähellä sydäntä. Matematiikka ja kaikki kiinnostaa.Kun terveys on hyvä niin ei húolta mistään. äo on reipas 145 noin äkkiä katsottuna. niitä ny on monenlaisia testejä ja mulle varmaan löytyisi oma iha parempi, osuvampi.Hahmottaminen on ollut minulle aina helppoa. Tangram palapeli. ym. oli lapsuudessa, nuoruudessa ja meni. Shakkia pelannut vähemmän. mutta mylly toistaiseksi tuttu.   kaikki kunnossa. Kiinnostus kyllä on kaikkeen ja se on ainoastaan valinnan vaikeutena ollut. Mutta kasvaessaan sai kun saikin kaikkeen osallistua. sekä polittiikka, elokuvanteko siitä käsikirjoitus ja ohjaus. mm. tein dokumenttia ja katsokaas. Isien merkit 15. 7 tulee 22:00 jotain tv 2. Toinen päählöistä eli vanha mies. Historia ja ym olivat käsialaani. Mie ajattelen jotta mahdollisesti on käyttänyt kumpaakin aivopuoliskoaan, luonut linkit ym. Menestynyt olen sielä missä olen halunnut. Töitä vaan tekee. Tulen lahjakkaista suvuista jotka ovat aina kantaneet vastuuta. onko sitten miten merkitystä. Seurannut aina maailmaa pienestä asti. Istun eri hallituksissa jo mielenkiinnon vuoksi ja tykkään osallistua ja vaikuttaa positiivisesti.. Poikkeuksiakin on. Kuulin aikoinaa lapsena ollessani, että vasurit oli kuin toisen luokan kansalaiset. ymmärrän tuota vähä. Onneksi ei enää. No ku kaikki opetetaan oikealla. Saapas  käyttää hernettään.  :2funny: veistä ja haarukkaa vähä mietin kumpi olisi parempi. Äidillä oli vähä epätoivoinen ilme, tuskaisen närkästynyt. Se on niitä älykköjä sitten. Käytän oikeakätisesti. Vasuri on nyrkkeilyssä minulla tarkempi ym.. Leikkaan leivän oikealla. Tottumus ja voiman käyttö kai kuite. Kaikkea hyvää. :angel: :smitten: Lääketiede on muute tosi mielenkiintoista ja tärkeää. Kaikkea hyvää opinnoilllesi. Minulla oli kerran se pääsykoekirja pari vuotta sitte lainassa. Piti lukea jos halusi osallistua. En kerenny lukea kiireeltä kaikkea ja jätin harkintaan tuolloin. Tutkimus olisi kiinostanut mm. Oli tosi hyvä alkaen siitä ihmisen kemiallisesta koostumuksesta. Menestystä opin tielle ;D Ainaki oisittain iha molempi kätinen ja moni kysynyt olenko vasuri iha neula,lanka jutuista. itse en kiinnittänyt kovin huomioita noihi kunnes sitten sai toisin huomata ratkovansa asia kuinka tämä tehdään.  :2funny: :smitten: ;D :D :knuppel2: :-* :angel:

Mie olen nyt oppinu hallittemaan tuota hiirtä.
Vähä on ollut hankala ku tahtoo painaa sitä toista aluksi. _kaks  kätine..

Kyllä mulla pystyy. Olen lahjakas missä haluan. Menestyn missä haluan. ei mitään motorisia ongelmia päinvastoin iha akrobaattitasoa vaativia temppuja lapsena. Mikää ei pelottanut. Hahmotus iha loistava, tekniikka kiinnostaa, elokuvaa tehnyt. taiteellinen ja suunnitellut oman kiuas mallin :smitten:  :smiley6600:Yrittäjä, käytän oikeakätisesti veistä ja haarukkaa.  Hiiri tietokoneella tuotti ensi hankaluuksia. :uglystupid2: ei enää. Olen nopea kirjoittaja ja kirjoitan lopulta opittuani oikealla. . Tietsikka on kyllä oiva työväline. Rakastan musiikkia ja olen  ollut mukana kuorossa. Pitäisi mennä takaisin jotta sopraano harjoittuisi. Siitä saa paljon. Sekä henkiset asiat kiinnostavat että tässä hetkessä oleminen on mielestäni kaikille tärkeää, pitää nauttia elämästä :coolsmiley: :) :angel:

Tuopa oli kiintoisa pointti. Kun sähköurkuni viime vuoden lopulla vaikenivat, en viitsinyt enää niitä yrittää
korjauttaa, vaan annoin ne pois, ja ostin tilalle digipianon. Melkein skidistä olen halunnut oppia soittamaan
boogie woogie'ta, koska se on mielestäni puhdasta musiikin iloittelua ilman mitään "turhaa" syvällisyyttä.

Aluksi boogieta harjoitellessa meinasi tulla äitiä ikävä, kun vasemman käden sormet eivät tuntuneet
tottelevan ollenkaan, koska uruilla olin enimmäkseen soittanut vain aloittelijamaisesti kokonaisia "helppoja"sointuja sellaisina käännöksinä, joihin oli mahdollisimman helppo siirtyä edellisestä soinnusta.
Boogiessa on juuri tuo vasemman käden (mielestäni) "liidaava" ostinato-tyyppinen bassokuvio kaikista
olennaisin tekijä. (Boogie syntyi kaiketi bluesin pohjalta soolopianolla soitettavaksi tanssimusiikiksi. )

Enimmäkseen olen "soittanut" rumpuja, mutta siitä ei tuntunut olevan paljon apua, koska en ollut
harjoitellut vasemman käden liidaamista, vaikka se olisi nyt jälkeenpäin ajatellen ensiarvoisen tärkeää,
jotta välttää "yksikätisyyden". Vähitellen kuitenkin, kun itsepintaisesti toistaa pianolla jotakin vasemman käden  kuviota, se ilmeisesti koodautuu pikkuaivoihin(?) niin, että välillä tulee tunne melkein kuin "joku muu" liikuttaisi sormia koskettimistolla. Pikkuaivoillahan ei kai ole mitään tekemistä minätunteen ja muun "teuhkan" kanssa?

Kiintoisin juttu minkä olen havainnut on se, että ainakin minun kannatta harjoitella molemmat kädet erikseen.
Huomasin nimittäin, että vaikka pystyin miltein alusta asti soittamaan oikealla kädellä helppoa murtosointua
vasemman käden bassokuvion päälle, en pystynytkään läheskään yhtä sujuvasti soittamaan pelkästään
vasemmalla kädellä. Se oli erittäin turhauttavaa, kun soittaessa piti vaikkapa puolen tahdin mittaisen tauon
oikealla kädellä, niin vasemman käden rytmin tai ainakin tempo meni v*turalleen. Niinpä rupesin jääräpäisesti
harjoittelemaan pelkästään vasenta kättä. Juuri muutama päivä sitten tallensin pianon muistiin 12 sahdin
boogien. Se on aika vastenmielistä sikäli, että soittamisen opetteluvaiheessa ei kykene kuulemaan niin
selvästi virheitä itse soiton aikana, kuin siitä tehdyssä tallenteessa. Oli kuitenkin mukava huomata, että
eka kerran soitin läpi yksinkertaisen blueskaavaan perustuvan boogien siten, että itse havaitsin vain
pari tempokömmähdystä, jotka tosin hiffasin jo soiton aikana, sointua vaihtaessa. Kun oma jalka alkaa
polkea vaistomaisesti tahtia soittoa kuunnellessa, eikä naama enää mene niin pahasti norsun piipille,
voi kai sanoa edistyneensä ainakin jonkin verran.

Tosin huomaa että ruokahalu kasvaa syödessä. Huvittaisi jo alkaa opetella jotakin tunnettua
boogie-biisi, kuten vaikkapa Pinetop's boogie, mutta tekniset valmiudet ovat vielä kaukana siitä,
että olisi toivoakaan sen oppimisesta. Mutta ainakin se hyöty pianon pimputuksesta näyttää olleen,
ette kirjoittaminen kymmenellä sormella tuntuu sujuvan huomattavasti nopeammin, kuin aiemmin.

Taidan jättää nuo muutamat typot korjaamati...

  :buck2:

Vasemman ja oikean käden kuvioiden harjoittelu erikseen on ihan okei. Kakskätisesti heti alusta asti harjoitteleminen on tuskallisen vaikeeta ja vaatii hermoja, mutta mä tykkään haasteista. Musiikinopettajani suositteli aina ensin oikean käden kuvion harjoittelua ja sitten vasemman, ja lopulta molemmat yhdessä. Olisi kuulemma nopeampaa, mutta mun mielestä se, että opettelee ensin erikseen molemmilla käsillä ja sitten lyö ne yhteen, niin siinähän on edessä vielä se oikean rytmin ja yhteispelin opettelu. Melkein tupladuuni.
  Kun se biisi alkaa sujua eikä tekniseen puoleen tarvitse enää kiinnittää huomiota, niin se on mahtavaa. Kun sitä pystyy silmät kiinni soittamaan ja nauttimaan musiikista, jota tekee itse niin.. Se on aika upea tunne.
  Toi, että sormet liikkuu kuin itsestään koskettimilla, on mun mielestä verrattavissa vaikka jokaisen henkilökohtaiseen allekirjoitukseen. Sehän on aina (suurinpiirtein) samanlainen kun se on pinttynyt aivoihin, eikä sen kirjoittamiseen tarvitse keskittää kaikkea huomiotaan. Riittää kun pysyy kynä kädessä. Vai onko tossa vertauksessa mitään järkeä? En tiä.
  Se on totta, että tekis heti mieli oppia joku haastavampi tai muuten vaan toinen biisi kun työn alla oleva alkaa sujumaan, mutta sitten sitä käykin niin, että päässä on vain parin keskeneräisen kipaleen sekasoppa ja koko homma pitää alottaa alusta. Ite harjoittelen kappaleet täydellisesti alusta loppuun ja soitan niitä aina kyllästymiseen asti, jolloin huomaan muiden jo-osaamieni-kappaleiden arvon. Vanha onkin taas uutta eikä kierre lopu.

Ja jeps, munkin näppäimistöllä tekee tiukkaa pysyä mun sormien tahdissa..  ;D

Saakos udella, että minkätyyppistä musaa mieluiten soittelet?

 :)

Saa udella, ja vastaus on, että soitan ihan mitä vaan tilanteen mukaan. Riippuu siitä mitä mä haluan soittaa. Siksihän mulla ja mun soitto-opettajalla meni sukset ristiin.. Jos ei kiinnostanu Beethovenit niin en mä niitä soittanut. Mut kyllä mä Fur Eliset sun muut osaan vaikka unissani  ;D
  Soitan kaikkea aina klassisesta metalliin, 1600-luvun tuotoksista viimeisimpiin listahitteihin (huonosti sanottu, sillä nykyisiä listahittejä ei voi soittaa, koska pari kolme säveltä ja ähkivä kakskymppinen naislaulaja eivät täytä mun määritelmääni musiikista). Nyt suosikkikipale soittaa taitaa olla Billy Joelin "Piano Man". Mukavan rento kappale. Simpsoneiden tunnari on yks uusimmista opetelluista biiseistä jajaja.. Iron Maidenin "Fear of the Dark" löytyy myös uusimmista. Niin ja mun pikkuselle soittelen tuonne pilvenreunalle "Lumiukkoa". Se oli sen lempibiisi ja se tykkäs ulvoo aina mukana kun soitin sitä.. Jos mä laitan silmät kiinni ja vaan soitan niin voin edelleen kuvitella sen tohon pianon viereen ulvomaan ja häntää heiluttamaan..

Oispa kiva kuulla näyte, mutta mahtaako sinulla netissä olla sellaista?

 :D

Eipä ole..  :-\ Mutta jos joskus laitan niin lupaan pistää sulle linkkiä  :)

En ole käyttänyt Spaces'ia juuri lainkaan. Toivottavasti tämä kuva näkyy.
Tuntuu vähän siltä, että ei välttämättä näy...


http://cardemy.spaces.live.com/photos/cns!91329375345F1A02!130/

Siinä pitäisi näkyä puoli tahtia Boogie Woogie Bugle Boy'n "sikayksinkertaista"
bassokuviota (F-avain: "C-duuri-molli"?)

Olen jauhanut tuota kuviota aika lailla, jotta se lähtisi kulkemaan "issessään".
On aika hämmästyttävää havaita se, että kuvio tuntuu paljon enemmän fyysistä
voimaa vaativalta, jos sitä soittaa pelkästään vasurilla. Kun lisään päälle
oikealla C-duurin terssikäännöksen, jota yritän soittaa improttuna arpeggiona, tai
mikä hän lie, vasemman käden riffi menee kuin itsestään, mutta heti kun
lopettaa oikean käden käytön, tuntuu kuin koskettimiin kaadettaisiin jotain
tahmeaa litkua, joka tekee soiton paljon raskaammaksi!

 :o