Astro Foorumi

Tämä aihe on useinkin pyörinyt mielessäni. Uskon, että jos missään, niin värähtelyille olen herkkä.
Tästäkin olemme useissa aiheissa puhuneet.

Mutta...

toivoisin värähtelyn aihettä käsittelevän nyt myös planeettavärähtelyissä myös. Siis värähtelynäkökulmaa enemmän.

Sillä...

jos kaikki aine, väri ja ääni sekä viestit värähtelevät omalla taajuudellaan ja tiheydellään, niin oikeastan koko maailmankaikkeus on yhtä värähtelyä, joka tapahtuu fysiikkaan liittyvien lakien myötä. Niin kaikki erilainen värähtely vaikuttaa myös kaikkeen erilaiseen erilaisesti. (Huh!  :D, mikä lause, mutta yritän jotakin.)

ja siitä johtuisi myös astrologian oikeutus tulkintoihin. Auringon värähtelevän voiman voimme todella 'tuntea' ihollamme ja usealla eri tavalla. Samoin Kuun oman magneettimaisen värähtelyn. Merkurius on kiinnostava omalla tavallaan kuuman ja kylmän vastakkaisuudellaan jne.

Saatikka sitten nuo merkkikuviomme omissa rykelmissään. Se miten Pluto värähtelee kullekin merkille eli tähtikuvion kautta.

En tiedä jäinkö tätä yksin pähkäilemään, mutta olen iloinen jos sitä muutkin pähkäilis. Ja uskon että joillakin on ihan varteenotettavaa tietoa tästä.

Tietyt ihmiset saavat äänellään, olemuksellaan tai katsellaan toisen värähtämään... biokemiaa  :)
Luonnosta löytyy paikka jokaiselle joka haluaa, jossa voi kokea synergiaa  :smitten:
Hetki elämässä voi tuntua ajattomalta, vaikka vain istut yksin ja katselet maisemaa... maailmankaikkeuden harmoniaa (-ko?)

Kaikkinaisesti olen lähiaikoina myös pohtinut vastaavaa... tuntuu oikeasti kamalalta kuunnella ja katsella tätä ihmisten päämäärätöntä ja lyhyt katseista koheltamista  :( olemme todellisessa kakofoniassa planeettamma rytmin suhteen ja omien sisäisten rytmien suhteen. Agressiiviuus on ainoa tapa reagoida asioihin ja kuuntelu on OUT... my way, or hideway... mentaliteetti  :'(
Itse käytän tätä myös tietoisesti, koska sillä vain estää muiden ylikävelyn. Mutta se syö ja kalvaa sisältä, toisinaan on NIIN väsynyt kun palaa kotiin kuin turvasatamaan ja alkaa keräileen rippeitä kasaan -kohti uutta huomista. Aatella, niitä joilla se jatkuu kotonakin  :buck2:

Olen samoilla linjoilla kanssasi, Esmiralda, siinä, etteivät kaikkien tuntemukset ole smanlaisia missään värähtelyissä vaan kokevat kukin sen omankin kehonsa värähtelyiden takia sen erilailla. Vaan sen jälkeen, kun on jokaisen oman chakrastonsa käynyt läpi siten, etteivät enää olekaan eri taajuudella kukaan siinä tietoisuudessaan niin selitykset tulevat olemaan jokaisella se sama.

Eli kokemuskin "värittyy" aina ihmisen tietoisuuden tason mukaan ja sen takia tästä maailmankaikkeudestakin sekä ihmisestä itsestäänkin tällaisena energiapakkauksena on annettu niin monelaista kuvaa, koska jokainen selittelee ne oman tietoisuutensa mukaan. Eli emme tiedä enää useinkaan, että mihinkä tietoonkaan luottaisimme, ellemme tunne sen omien värähtelyjemme kanssa sykkivän samaa rataa. Jolloin siis tieetoisuutemme tuntee sen värähtelyn oikeaksi ja osaa ottaa sen tietoisuuteensa myöskin "omanaan" mukaan. Eli askel kerrallaan tietoisuummekin luo sitä kokonaisuudellemme tärkeätä harmoniaa, kun se täälläkin eli maan päällä, liikkuu ihmishahmossaan.  :smitten:

Olen aivan samaa mieltä kuin Kaarinakin! :)
Voin lukea esim.kanavointeja,mutta jos ne eivät istu omaan totuuteeni en niihin luota.
Siksi olen jokseenkin kokonaan jättänyt ulkoa tulevat kanavoinnit.
On tarvittu monen monta askelta ja virhearviointia että vihdoin voin oman totuuteni tuntea oikeaksi. :angel:
En silti väitä,että sen tarvitsee olla muiden totuus.
Itsestä vain tuntuu hyvältä näin. :angel: :smitten:

Ihan Newtonilainenkin fysiikka tunnustaa värähtelyiden vaikutukset.
Ja Kvanttifysiikan luennolla (terkkuja ;)) todettiin 99,99999 prosenttisesti kaiken olevan värähtelevää energiaa.
Fyysinen, näkyvä kehohiukkasemme on siis vain 0,00001% meistä!

Mitä terveempi ihminen, sitä herkempi hän on havaitsemaan värähtelyitä, ja
sitä vähemmän hänen oma minuutensa on eri värähtelyiden vaikutuksille altis.

Näin energialääketieteellisestä näkemyksestä ainakin.

Hyviä kysymyksiä sinulla!  ;) Joita mielelläni jopa jatkaisin. Mistä tietää että olemme jonkun kanssa samalla taajuudella? Ehkä sen voi todella vaistota. En tiedä haluaako silloin kuitenkaan samoja asioita. Ehkä niitäkin, mutta enemmänkin voi löytyä samoja elämän arvoja ja maailmankatsomusta. Joidenkin kanssa vain heti 'synkkaa', se on kumma juttu.

Sama varmaan pätee missä tahansa ihmissuhteessa. Työpaikalla on kyseessä niin monet muutkin asiat, ettei varmaan aina ajattele edes näitä värähtelytaajuuksia. Mutta ryhmätoiminnassa nuo värähtelyt sitten toimii tai ei toimi. Niitä olisi jännittävä seurata ihan itsekin värähtelyjen kautta. Onko ryhmässä se joku, ehkä se voimakkaimmin värähtelevä, joka vetää muita mukaan? Ja mihin se vetää? Lokaan vai eteenpäin?

Tosi! Kuinka jonkun ääni voikaan kuullostaa kauniilta, rauhoittavalta. Ja jonkun toisen saada karvat pystyyn.
Ääni ei valehtele! Siitä löytää pelon, jännityksen ja teennäisyyden mm.

Ja olenpa täällä foorumilla tullut senkin eteen, että sanat värähtelevät ja niistä voi tunnistaa kirjoittajan, vaikka nimimerkkiä vaihtaisi.

Mitä tekeekään sitten kiire ja meteli ihmisen hermostolle!  :o

Kaarina! Kun nyt sain tutustua 13 chakraan, olen niistä kaikista iloisin siitä Maatähdestä, eli alimmasta alimpaan chakraan. Sitä olen kaivannut! Mutta varmasti kestää, että voin käydä ne kaikki läpi, niin että edes ne voisivat värähdellä harmoonisesti.

Ja Chandra! En usko että olen valmis 'uskomaan tai luottamaan' vielä omiin kanavointeihini, joita olen jopa kurssilla joskus harjoitellut. Mutta en luota ihan muidenkaan. Paljon, paljon pitää jotakin kypsyä...

Ja Rapu 76:n kanssa olen samaa mieltä ja tiedän että moni muukin, että kun pääsee puhtaaseen luontoon, voi sitä rauhaa!!! Vaikka sielläkin on paikkoja joissa joskus olen tuntenut ahdistusta ja jopa pelkoa. Taas erityispaikkoja joissa on ihmeellinen olotila. Mutta yleensä silkkaa rauhoittavaa voimaa!  :smitten:

Ja tässäpäs sitä;
Kiitos Ikitosi!! Tuo 'mitä terveempi' havaitsemaan värähtelyjä kuulostaa lohduttavalta! Vaikka en tiedä kuinka terve olen tai että kuinka herkästi värähtelyitä voikaan tuntea.

Kuitenkin...vasta tässä illalla olin mukana yrttiluennolla ja esitelmöitsijä oli oikein 'viprato'. Joten minua häiritsi se sen verran, että esitin ryhmälle otettavaksi eräänlainen rauhoittuminen ja maadoitus alimpien chakrojen kautta. Rauhoittui hän vähäsen, mutta sittenkin...kyllä hän myönsi itsekin, että käy ylikierroksilla eikä voi mitään.

Kuuntelin kerran Olli Kalajoen luentoa mm. sukulaissieluista, ja hän sanoi, että kun tällaiset kohtaavat, kohtaavat myös samanlaiset värähtelyt ja tämän sekä silmien kautta nämä tunnistavat toisensa. Jos uskaltautuvat juttusille. Voihan käydä niinkin, että 'herää ihmeellinen huomio', mutta kun on outo ihminen, ei kehtaa tutustua.

Muistan Henry Millerin. Hän kirjoissaan usein kertoi tästä ilmiöstä ja meni rohkeasti aina tällaisen ihmisen juttusille. Ja ystävyys oli taattu! :smitten:

Kumma että juuri tällaiset jutut ovat jääneet mieleen...

Mielenkiintoisia chakroja teille on ilmeisesti opetettukin, koska itselläni on vasta kaksitoista auki ja niiden jokaisen paikan tunnen ja tiedän- sekä että aukeavat jo sekä eteen että taakse. Eli mikä on tuo kolmastoista chakra tai tuo Maatähti, koska ne olivat ihan uutta itseillenikin?  :o

Voinpa kertoa ihan tässä senkin.

Minä olen vesimerkki ja huuhaaihminen ja taivaanrannanmaalari ja 'valonkantaja' ja mitä kaikkea. Näissä symboleissa kuljen aina vähän tuolla leijaillen tuolla yläilmoissa. Kärsin siitä, vaikka olenkin aika rationaalinen ja jopa osaan organisoida asioitani. Mutta elementeistäni 'maa' on piilossa, kuten sanotaan, että jos sitä kartalla ei näy, se on piilossa ja käyttämättömänä.

Siispä olen viimeisinä vuosina kaivannut kauheasti ÄitiMaan energioita. Kivistä sen löydän ja yrteistä, voi niiden värähtelyjä! Luonnosta, asunhan suorstaan luontoäidin sylissä.

Nyt minulle kerrottiin ja tämähän on taas niitä tulkintojen tulkintoja, että kun meillä on aura, joka ulottuu jalkojemme alapuolellakin ainakin 30 cm alas. Niin ymmärrän, etteiväthän chakrat toimi vain kehossamme vaan ne kulkevat myös auroissa. Tämä alin chakra olisi siellä alapuolellamme maan kamaralla ja yhteydessä maan energioihin. Sitä kutsutaan näiltä näkymin 'Maatähdeksi' ja sen kerrotaan olevan magenta väriltään (punasininen). Ja kun avasimme ryhmässä sitä, se TUNTUI  ja pystyin nostamaan sen ylöspäin.

Tämä on vain minun tuntemaani värähtelyä Maan ja itseni välillä, mutta toki sen muutkin tuntevat (se 16 hengen ryhmä, missä harjoiteltiin). Se vain tuntuu niin hyvältä. Tunnen olevani turvassa, konkreettisesti Maan pinnalla ilman illuusioita ja muita heikkouksia, jotka kytevät usein alimmissa chakroissa, kuten haasteita kohdatessa. Pyrin sen kontaktin luomaan nyt joka päivä. Sieltä lähtee se valoputki energioineen ja ulottuu kristalliseen stellaariseen porttiin, ja kun se energia kulkee, sen värähtely tuntuu kylmänä kutkuttavana huminana. Se tekee naurun.

Mutta tiedän, että näitä asioita voi käsitellä ja ymmärtää hyvin monella tavalla ja niillä on eri nimityksiä.

Miten sinä Kaarina ymmärrät tämän?

Joo, mielenkiintoinen tarina tuokin ja ymmärrän sen kyllä nyt oikein hyvin, mitä tarkoitetaan sillä Maatähdellä. Jotenka kiitos tuosta kattavasta selityksestäsi, Esmiralda.  :)

Itselleni se ei ehkä näy ihan samoin, koska olen oppinut koko chakrajärjestelmäni uudella tavoin eli sen oman kokemukseni kautta. Ja siinä on nykyään sekin uutta, ettei ole erikseen niitä kiinnikkeitä alas eikä ylöskään päin vaan olemme siirtämässä sitä jokaiselle siihen sydämemme kohtaan, joka on ikään kuin se kristallinen Lootuksen kukka. Ja siitä lähtee alas sekä ylös päin sitten niitä valomme heijastuksia kullakin ensin omin tavoin ja sen jälkeen, kun se sydämemme on puhdas niin se suunta on vain yläkertaan.  :D :smitten:

Kaarina, hassu juttu tulee tässä mieleen. Mutta mikäs sinä olitkaan aurinko-kuu-nousumerkiltasi?

Ehkä koemme chakrajärjestelmänkin värähtelyt hyvin eri tavalla. Mutta vain kokemalla tosiaan itse.

Eräs kokeilee kundaliinijoogaa ja sanoo, että sen kautta tulee valtavia luomisinspiraatioita. Hän kertoo, että oma opettaja kesken joogan saa kauhean hihittelykohtauksen ja pyytelee vain anteeksi ja pyytää muita jatkamaan eikä välittää. Hän vetää silloin tällöin kundaliinijoogaa.

Ehkä sekin on yksi tapa, mutta minua minunlaisenani se pikkuisen pelottaisi. ???

Aurinko merkiltänihän olin se  :kalat:, nousumerkkini on  :skorpioni: ja kuuni on  :jousimies:.

Mutta pelottavin kokemus kyllä oli aikoinaan itselleni se, kun kaikenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia tapahtui kehoni energioissa eikä kukaan ihminen eikä edes mitkään kirjat osanneetkaan selitellä, että mitä tai miksi se kaikki tapahtui. Kunnes tämä korkein tietoisuuteni, johon sen Karunan teoilla sain yhteyden, aloitti tämän oivallusteni esiin tulon eli opettaja-oppilassuhteeni sen kanssa, joka totuudellisestikin siis olen.

Jotenka sen turvallisempaa tapaa en koskaan olekaan kokemuksenakaan saanut tähän henkiseen opiskeluun eli itsetuntemukseni tielle kuin miksikä tämänkin laatuisen opiskeluni olen nyt kokenut. Koska se AINA on opettanut itseäni oikeilla teoillaan eikä vain selitellyt etu- tai takakäteen, miksi en jossain onnistunut. Eli olen kokenut se opetuksena siihen värähtelyjenkin tuntemukseen siten kuin sen kuuluikin olla eli vetovoimana kokemusteni tuottamiseen aina oikealla tavalla, että olen myöskin oppinut läksynikin oikein.  ;) ;D

Ja mikä parasta niin tämänkaltainen opiskelu toi energianikin todella hyvään balanssiin aina sen jälkeen, kun jotain oli oppinut. Eli ne energiakokemuksetkin aina kertoivat sen, jos tein jotain "väärällä" tavoin, kuten yleensä aina ensin tein nähdäkseni tekojeni eron.  ::) :smitten:

Kaarina, olet elementeiltäsi pitkälle kaltaiseni, astrologisesti! Paljon vettä ja villi jouskari!  ;D

Mutta toisenlaisiin värähtelyihin! Minä en ymmärrä näitä asioita ja toivoisin että joku tietäisi enemmän.

Mistä johtuvat juuri ne värähtelyt, kun planeetta siirtyy toisiin tähtikuvioihin. Ja mistä esim. johtuu Pluton hermostuneisuutta tuottava värähtely juuri ennen sen siirtymistä Kauriin kuvioon. Onko siinä siirtymävaiheessa jotakin tyhjyyttä, vierasta energiaa, vai mikä?

Ymmärtäisin, että vuosituhansien saatossa on jonkinlaista käytännön kokemusta ei pelkästään eri planeettojen vaan jopa eri tähtirykelmien (tähtimerkki) omankaltaisesta värähtelystä, joka vaikuttaisi jopa pienen syntyvän lapsen luonteeseen ja kykyihin toimia maan päällä!!!! :o

Vai mitä ihmettä se on?!

Anteeksi Esmiralda että vielä palaan tuohon Kaarinan kirjoitukseen,mutta planeettojen värähtelyistä en ymmärrä tuon taivaallista.
Paitsi auringon ja kuun.Koska olen kuuhullu,joka valvoo ja alitajunta nostaa jos vaikka mitä pintaan silloin.

Itselläni on ollut tuo sama tapa oppia kuin Kaarinallakin.Kantapään kautta.
Ja olen myös todella päkki,jotenka melkein tuplasti pitää ensin tehdä väärin ennen kuin uskoo. ;D
Nyt tarkoitan ihan kaikkia asioita.
Kaarinan kirjoituksissa en esim. nähnyt järjen häivääkään alussa ja voi miten,,, :tickedoff:
Koskapa omasta mielestäni jo tiesin kaiken,niin suoraan sanoen pidin kovastikin omahyväisenä tapaa,kun et selittänyt selkokielellä (rautalangalla) mitä kirjoitit.
Energiat eivät siis kohdanneet lainkaan.Tai kohtasivathan ne,mutta ei positiivisella tavalla omalta puoleltani.

Sinä kirjoitit paljon ja pysyit tyylillesi uskollisena ja nyt sen kyllä ymmärrän.On melkoisen turhaa selittää,jos toinen ei vielä kykene ottamaan vastaan.
Tosin sen verran poikkeamme toisistamme,että minä yritän joskus,joskin turhaannun nopeasti kipakoista vastauksista ja jätän sitten leikin.
Minkä kokee ja näkee on jotenkin niin itsestään selvää,ettei halua sitä enää selittää sellaiselle,joka ei kuitenkaan usko.

Yksi hoitosarja (yhtä aikaa rakkaaksi tulleen toisen astrolaisen kanssa) avasi sitten sen,mihin sanat eivät kyenneet.Värähtelyt tuntuivat sitten senkin edestä! :D
Mutta onko sinulla,tai jollakin toisella selitystä asiaan,jota olen nyt miettinyt,,,?
Lähetän aika paljon kaukoenergiaa ja melkein poikkeuksetta toinen ottaa hyvin vastaan,siis aivan vieraat.
On kuitenkin henkilö,jonka tunnen läheiseksi ja jonka kanssa meillä on jopa entisiä elämiä,eikä hän tunne mitään.
Mistä tämä teidän näkemyksenne mukaan johtuu?Kyse on positiivisesta ihmisestä ja itse tunnen että sitä lähtee paljonkin. ???

Esmiralda tuolla kirjoitti silmistä ja tuttuudesta. :)
Voi miten jotkut värähtelevät sitä heti ja aivan kirjoituksillaankin.Tule halu tutustua ja ne tuttavuudet ovat kyllä aivan ihania. :smitten:
Kuin läheisiä perheenjäseniä,niin kuin usein ovatkin.

Ryhmistä sen verran ihan omista kokemuksista,että jotkut toimivat saumattomasti ja joistakin ei vaan tule yhtikäs mitään.
Koen niin,että toimivissa ryhmissä värähdellään samoilla taajuuksilla ja ryhmän energia on hyvä ilman johtajaakin.
Toimimaton taas voi johtua vaikkapa vain yhden vallanhaluisuudesta,tai muusta negatiivisesta tavasta reagoida.Riippuu tietenkin minkälainen ryhmä,mutta nyt puhun hoitoilloista yms.
Tulipa taas löpistyä,mutta kun on niiiiiiin mielenkiintoinen aihe. :D

Puhukaa vain lisää, Chandra ja Kaarina ja muut!!

Ihmisten väliset värähtelythän ne tärkeimmät on!  :smitten:

Kai pyrin vähän tuohon astro-uskollisuuteeni, mutta ihan totta, ihmettelen mistä mikin planeetta on vaikutuksensa 'muka' saanut. Jospa sitten joku toinen turisis niistä.

Minä lähden vähän värähtelemään vanhaan kotikaupunkiini Hyvinkäälle ja katson löytyykö sieltä mitään vanhaa tuttua.  ;)

Kyllä se vanha 'kotikaupunki' värähtelee aivan omalla omituisella tavalla. Se herättelee muistoja! Jotakin jää paikkoihin jokaisesta ja jokainen löytää sitä omaansa sieltä jälleen.

Mutta kyllä minua alkaa kovasti kiinnostaa myös nuo Plutovärähtelyt, kun itsekin kartallani joudun aikamoiseen löylytykseen tuon kummallisen planeetan kanssa.

Arjessä elän työtovereitteni värähtelyistä. Ne ovat ihan hyvät tällä hetkellä. Ja vanhuuden värähtelyn kanssa. Se on viisasta ja lämmintä.  :smitten:

Luin kirjaa 'Ääni', Jonathan Goldman, eikä hän ole joskus vieraillut Suomessakin. Kirja kertoo, että kaikki värähtely on loppujen lopuksi ääntä, kaikki väri ja valo on ääntä. Universumin ääntä ja kieltä, mitä emme ole paljon ollenkaan vielä oppineet ymmärtämään, toiset sentään enemmän, toiset vähemmän.

Kuinka paljon meillä onkaan oppimista!

Kuinka paljon meillä onkaan tuntemista ja kokemista!


Tiesittekö, että meistä jää jälki missä kuljemme, jonka taitavat vainukoirat voivat 'haistaa' vuosienkin perästä!
Yhtälailla jokainen ajatuksemme luodessaan tilanteita avaa varähtelykenttään virtauskanavan tuon ajatuksen toteutumiselle.
Sen voimakkaampi värähtely, energian virtaus, mitä enemmän tunnepainetta kanavaan kohdistaa.
Intohimoinen mielikuva värähtelee päästä päähän
Kuumotuksesta tuntee energian kiihkeyden...

Ihmeellistä! Mutta uskon että juuri näin on!

Siksi ihmettelen, että kun ajattelee, se ei mitään, kunhan ei sitä sano ääneen.

Kerran kysyin ystävältäni, että tunteeko hän minusta negatiivisia tai ahdistavia värähtelyjä.
Hän kielsi sen hymyillen.

Kun kerran sitten kerroin mitä ajattelen, hän suuttui kamalasti, loukkaantui, että käytän häntä ajatuksissani.

Ja minä olin niin onnellinen ajatuksistani!

Siis näin muuttuu kaunis ajatus (minusta kaunis) kun se sanotaan ääneen. Varsinkin jos se ymmärretään aivan toisella tavalla.

Voiko ajatella näin, että ajatus on enemmän todellista tunteen kanssa, mutta sana on vielä niin raakaa värähtelyltään, koska emme osaa 'kieltä'.

Valitettavasti se ajatus voi olla toisinkin päin ja sana lipevää ja valheellista.  :o

Niinpä, mitenkä päin sanansa asettelee, kun jokainen ne kuitenkin tulkitsee oman merkityskoodistonsa kautta -
rivien välissäkin on sama tulkinnan vara, vaikka siinä muotoa enempi sisältöä tutkaillaan.
Lähettäjä ei ole vastuussa vastaanottajan tulkinnoista, silloin kun sanoma on aito ja rehellinen.

Paree ois siis olla puhumatta, kirjoittamatta, luottaa vaan telepatiaan?


Mulla helposti poskia ja joskus muitakin paikkoja kuumottaa ajatuksen kohteena olemisesta.
Tunnistan ihan varmistetusti jotkut värähtelyjen lähettäjät, jokaisella on omanlaisensa tuntu.
Usein tunnen sen olossani just ennen puhelua, tekstiviestin tai sähköpostin vastaanottamista.

Kvanttifyysiikan mukaan energiailmentymän esiintyminen kahdessa paikassa samanaikaisesti on ihan luonnollista.
Siis sama ymmärrys molemmissa päissä.
Ei ole välimatkaa, eikä aikaa.
Menneisyys ja tulevaisuus on tässä nyt,
värähtelevässä mahdollisuuksien rajattomassa nollapistekentässä,
joka innokkaasti ottaa ajatustemme muotoja.

Sana on ajatuksen kiteytymä, sen energian konkretia.
Alussa oli sana, joka tuli lihaksi
täyttämään tarkoitustaan
vai
olemassaoloa tarkoituksellaan
?