Astro Foorumi

Moi!
Tänään satoi ensilumi tänne rannikolle ja ilma on kaikessa kauheudessaan aika kaunis. Ei tuolla lunta maassa ole, vaan räntää ja muutenkin päivä on niin harmaa että..."Ruma on kaunista" pätee tähän päivään, ainakin mun silmissäni ja sain mielettömän inspiraation tehdä taidetta, tarkemmin, pistää ajatuksia paperille/kirjottaa jotakin syvällistä.. pian menen kirjottamaan lauluja..

Ketkä teistä kirjoittavat paljon (muutoin ku tänne foorumille :buck2: ) ??
Mitä kirjoittelette ja miksi? Millaisia aiheita kirjotuksissanne yleensä on ja miten tuo intohimo kirjottamiseen näkyy kartallanne? Kuinka moni pitää ihan oikeeta päiväkirjaa?

Hieno kysymys :)

Mulla lienee Merkuriuksen sekstiili Venukseen, joka laittaa kirjoittamaan ::)
Nykyisin olen pitänyt jonkilaista kirjaa tuntemuksistani, mutta Venäläisillä kirjaimilla - kyyrillisesti ja vieläpä käsialalla, jottei kukaan ulkopuolinen saa selkoa, mitä kirjoittelen ;) ;) :2funny:
Tähän voisin laitta yhden rustailustani. Tapahtui aikana jolloin TR-Pluto teki yhtymää NA-Kuulle.
******************************************************************

Seison pimeässä. Palelen.
Tuskaa, verta ja kyyneleitä.
Tuuli kietoo minut hyytävyyteen.
Missä olet Sinä, en tiedä,
tiedän vain, että kaikki on mennyt
 
Missä on Hyvyys ja Rakkaus, sekin on poissa.
Sieluni särkyy, näen kuinka se hajoaa pala palalta, tuhansiksi sirpaleiksi.
Huudan Rakkautta, mutta se ei kuule. Siltikin yhä huudan, huudan ja huudan. Itken ja teen taas kuolemaa - ei ole ketään, ei.
 
Tuuli, tuo kalmankuora tanssii joka solussani ja kirkuu:
KUOLE, KUOLE, KUOLE! TIEDÄTKÖ,  KUKAAN EI AUTA!
Painan kädet korvilleni ja suljen mieleni täysin tältä
mielipuoliselta kirkumiselta.
 
Hyytävyys ruoskii ja raiskaa, käperryn kimpuksi,
suojellakseni herkkää minuuttani - silti veri tihkuaa sielustani.
 
Hyytävä tuuli jatkaa pilkkaamista, mutta en kuuntele sitä.
Tulisydämeni sammuu ja retkahdan kuolemaan, annan itseni pois.
 
Sieluni lähtee vaeltamaan, mutta se ei löydä sitä mitä etsii ja palaa tuulen raiskamaan kehoon, katsellen kun viimeinenkin kipinä sammuu.
 
Sieluni pyytää apua, joka taholta, mutta sieluni harmiksi kukaan ei ole vilpitön.
 
Kunnes
joku räjähtää taivaalla, sinkoutuen säteillään lähemmäksi
elotonta kehoani.
Valosade ropisee ylleni. Se herättää minut vähitellen elämään. Se kuiskaa hiljaa nimeäni ja ojentaa rakkautensa minua kohti. Rakkaus katsoo minua syvillä tummilla silmillään ja sanoo:
"Nouse, lähdetään täältä Valon valtakuntaan, jossa sinut puetaan rakkauteen kultaiseen syleilyyn.
Nousen Rakkauden luo, joka lämmittää ja saa
minut elämään.
Rakkaus levittää suojaavan viittansa ympärilleni ja syöksymme Valon valtakuntaan.

Ystävällisyydestänne nauttien
Tulisydän ;)

Merkurius yhtymä Venus, Rakastan kirjoittamista!  :smitten:
ja yhtä paljon lukemista.

Olen kirjoittanut päiväkirjaa jo monta vuotta, progressiivisen Kuu Skorpionin aikaan varsinkin erittäin intensiivistä tunteiden kuvailua. Nykyään se on vain sellainen jonkinlainen muistikirja, johon kirjoittelee ajatuksiaan.

Tarinoita vilisee päässä, mutta hion vielä taitojani, jotta saisin ne joskus kirjoitettua ylös järkevässä muodossa ja järjestyksessä, josta muodostuisi yhtenäinen kertomus.

Ihanaa kun maa on valkoinen! Rakastan lunta!  :smitten: Maisema on niin valoinen. Olen samanlainen, luonto, musiikki ja ylipäätään esteettiset elämykset ovat erittäin inspiroivia. Haluaa itsekin jotenkin sitä kokemusta ja tunnetta ilmaista.

Stareyes, Kiitos tarinastasi, lukija tempautui kyllä erittäin Plutomaiseen kyytiin.
 :coolsmiley:

Inspiraatiota jokaiselle kynäniekalle  :smitten:

Oli ihana tuo Stareyesin teksti  :smitten:


Mullakin oli tässä oma teksti, mutta alkoki nolottaa joten otin pois  :-[ :-[ ::) :) :smitten:


 :idiot2:

Täällä päivänkirjanpitäjä myös. :D
Lukemista rakastan ja kirjoittelen joskus itseäni purkaakseni
runoja. Nuorena myös satuja ja novelleja.
Myös joskus harvoin ystävilleni merkkipäivänä jne.
Täällä myös lunta tuli tänään ja oi että, miten olikin kaunista!!!
Miulla merkurius 1. huoneessa, ja se on sulkeutuvassa semisekstiilissä
Venukseen ja sulkeutuvassa sekstiilissä marssiin.
Että kaitpa ois ihme, jos ei millään muotoa kynä liikkuis...
Mutta ei nyt ihan hirveästikään kuitenkaan.

Heips Dark Rock :-*

Häntä pystyyn nyt :) Laita takas oma tekstisi, horioppia nyt vaan :police: :police:

Ei omia tekstejään kannata nolostua, sillä, sinä et voi ottaa vastuuta toisten reaktoista.

Anna palaa vaan 8)

Olen pitänyt päiväkirjaa 9-vuotiaasta asti, eli koko elämäni on kirjoissa ja kansissa. Kymmeniätuhansia sivuja erilaisiin vihkoihin raapustettuna! (Siinä sitä jälkipolville kahlaamista...    ;D)

Runoja ja laulutekstejä (ja sävellyksiä) olen myös kirjoitellut koko ikäni - kouluaikoina näytelmiä ja novellejakin. 200 sivua kesken jäänyttä romaania on jossain pöytälaatikon uumenissa... :-[

Kirjoittaminen on itselleni jonkinlainen henkireikä. Varsinkin silloin, kun on paha olla, on suoranainen pakko saada asiat purettua paperille. Helpottaa kummasti!  :)

Aurinkoon yhtymässä oleva Vesimies-Merkuriukseni tekee tarkkaa oppositiota Plutoon, kolmiota Neptunus-Saturnus-yhtymään sekä bikvintiiliä Uranukseen. Selittänee em. taipumukset!  :D

Hui, sataako teillä jo lunta :P
Mulle kans kirjoittaminen on jonkinlainen välttämätön pakko. Päiväkirjaa pitänyt vuosia, blogia noin vuoden, maili- ja kirjekavereita on ollut tosi paljon matkan varrella, nykyisin vähän hiljasempaa sillä saralla tosin. Aina oon tykännyt koulussa kirjoittaa aineita ja esseevastauksia, ja tässä parin viime vuoden aikana olen kirjoittanut ihan omia juttuja, proosaa, osallistunut kirjoituskilpailuihinkin. Kirjoja oon lukenut niin kauan kuin muistan ja kauemminkin ;D Tänä vuonna, kun olen vihdoinkin uskaltautunut säveltämään, on tullut jonkin verran lyriikoita tehtyä (suomeksi ja englanniksi, en tunnu osaavan päättää, kumpi on miellyttävämpi). Mun kappaleet itse asiassa painottuu sanoihin; haluan tehdä musiikin tekstiin eikä toisinpäin.

Merkurius ja Venus mulla on yhtymässä Kaksosissa, oppositiossa Uranus-Saturnus-yhtymään. Mars Kaloissa. Itse asiassa olikin tuossa puhetta vanhalla foorumilla just ennen kuin näihin uusiin siirryttiin, että miten se näkyy mun kartalla, Bigmamalla oli hienot selostukset, joihin nyt ei pääse käsiksi :tickedoff:

Upea aihe ja hienoa miten moni ihminen täällä pystyy tuomaan esille omaa luovuuttaan kirjoittamalla! Se on lahja, jota ei ole annettu kaikille! Minäkin kirjoittelin nuorena päiväkirjoja, runoja ja rakastin koulun ainekirjoitustunteja. Jossakin vaiheessa kirjoittelu jäi, mutta nyt päälle nelikymppisenä olen taas kaivanut vihkot esiin. Olen huomannut, että alitajunta tuottaa sitä enemmän tekstiä, mitä enemmän sitä kirjoittaa ylös. Myös unet ovat muuttuneet vilkkaammiksi ja muistan ne paremmin. Kävin henkiparantajalla viime kesänä ja hän käski minun alkaa kirjoittaa, sanoi että näkee minulla kirjoittamisen lahjan, joten enhän voinut muuta kuin totella.  8) Avasin oman verkkoblogin parisen kuukautta sitten, osoite on alla - tervetuloa kaikki katsomaan (tämä on mainos)  :D :uglystupid2: :2funny: ;D :smitten:

Hei!

Täällä myös yksi päiväkirjan pitäjä! Varmaan vaikuttaa tuo  :merkurius: :aspect_tri: :askendentti: . Joskus tosi harvoin olen kirjoitellut runojakin sekä tajunnanvirtatekstiä- tuota tajunnanvirtatekstiä pitäiskin alkaa harrastaa oikeasti, tekisi varmaan terää. :D

Päiväkirjaan puran sydäntäni, joten väliin voi olla melko synkkää ja angstista luettavaa, mutta kirjoittelen kyllä myös kun olen hyvällä päällä.

Ja hei, Kuusenkerkkä, nuo juttusi ovat loistavia!  :smitten: Oikeassa oli henkiparantaja, ja oikein teit kun kutsua noudatit! Minä nautiskelin tuosta kirjoituksesta kansainvälisessä työympäristössä, jotain voisin kertoilla amerikkalaisten ja saksalaisten yhteentörmäyksistä animaatioalalla jos kiinnostaa. :)

Kyllähän sitä on tullut kirjoiteltua. Oikeastaan lapsesta asti. Äidinkieli olikin yksi lempiaineista koulussa. Varsinainen kirjoitusbuumi vaihe oli tuossa 1999-2003..
Se oli muutenkin sellaista "avautumisen" aikaa ja sen kaikkia mahdollisia ajatuksia, oivalluksia ja tunteita kirjoittelin. Omaksi ja vähän muidenkin "iloksi"...  ::) Pöytälaatikoon siitä jäi tarinoita, joita on aika hauska lueskella joskus vuosienkin päästä.

Oikestaan olen huomannut, että jos sitä on omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan jotenkin "sydän auki", oli se sitten silkkaa viattomuuttaan tai tunteista "lihasverellään" johtuen, on kirjoittaminen ainakin itselle sellainen ajatuksien ja tunteiden vuoropuhelun purkaus.....
Joskus jopa oivalluksien   :uglystupid2:

Mutta selkeästi ainakin itse puran tunteitani, ajatuksiani yms kirjoittamalla, joskus maalaamalla jotain töherryksiä...

 :D

Cleo,
kiitos kauniista sanoistasi. Tuntuu mukavalta saada tuollaista palautetta. Toivon että teksteistä näkyy kuinka nautin niiden kirjoittamisesta.  ;)
Olisi todella hauska kuulla sinun kokemuksistasi, uskon että sinullakin on muutama mehevä juttu takataskussa. Niitä ei voi välttää kun on tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, eihän?  ;D ;D ;D Kukin taaplaa tyylillään ja tyylit välillä vain kolisevat vastakkain, ei millään pahalla.

Innostuin Kuusenkerkkä senverran paljon blogistasi, että hommasin itsekkin samanmoisen  :smitten:

Hei!!
Kirjoitin runoja..mutta nyt niitä ei ole tullut tehtyä varmaankaan 5-6vuoteen!

Heips kaikille :)

Löysin yhden tekeleen, kun TR :neptunus: yhtyi NA :venus:, silloin tuli tällainen sepustus:
Runo, joka tuli kynästä:

Sinä ja minä.
Ääretön Rakkaus.
Iloitsen sinusta rakastettuni, sillä rakkautemme on pyhää.


Sinun tahtosi on minun tahtoni.
Sinun himosi on minun himoni.

Kyyneleet valuvat pitkin poskiani, sillä on syvällä sielussani onnea
täynnä. Tanssin kosmisen voiman kanssa ilosta.

Tahdon sulkea sinut syliini ja hyväillä sinua.
Olet käsittämättömän haavoittuva, herkkä, hauras ja kaunis.

Näen sinun sielusi herkkyyden, sillä vain minä kykenen näkemään
sydämeesi, olet kaunein sielu, jonka olen tavannut, siksi en tule
koskaan satuttamaan sinua, sillä silloin satuttaisin myös itseäni.
Anna minun arvostaa herkyyttäsi ja haavoittuvaisuuttasi, älä peitä sitä,
sillä siinä on sinun sielusi mitta.
Hymyilen sinulle. Kietoudumme Rakkauden tulisuudelmaan.

 :-* :-* :-*
 :smitten: :smitten: :smitten:

Olen lapsesta asti kirjoittanut tarinoita. Rakastin koulussa aineiden kirjoittamista  :)
Tarinani olivat hyvin värikkäitä ja käytin niihin tuntikausia aikaa. Vanhemmiten en ole oikeastaan pahemmin kirjoitellut.
Olisi ihanaa osata kirjoittaa lauluja tai runoja, mutta niihin minulla ei ole lahjoja.
Mielikuvitukseni on aina ollut kyllä hyvä ja saatan päässänikin muodostaa tarinoita ollessani yksin ja tylsistynyt  :) Näen paljon päiväunia, eli haaveilen paljon ja unelmoin. Nykyään vaan tulee harvoin puretuksi niitä ajatuksia paperille. Päiväkirjaa olen pitänyt paljon mutta en viime vuosina enää.
Olisi ihanaa olla kirjailija, siihen taidot tuskin kuitenkaan riittävät  ::)
Olisi ihanaa myös osata maalata taikka piirtää.

Taitaa olla tää  :kuu: :aspect_con: :neptunus: kolmoshuoneessa joka luo päähän satunnaisia melodioita ja saa kirjoittelemaan sanoituksia. Tosin jos kaverin bändiprojekti etenee, onpahan jotain tarjottavaa.  :)

Ensimmäiset varsinaiset päiväkirjamuotoiset "kirjoitelmani" kirjoitin luettuani Nietzscheä; Näin puhui Zarathustra.Tietysti yritin heti jäljitellä Nietzschen mahtipontista tyyliä, mutta turhauduin ja lihotin itseni. :crazy2: :'(   Ja sitten taas laihdutin ja lihoin ja nyt olen adonis ja epätyydyttynyt karvaleukainen simpukka. ::) Kannattaa muuten hankkia sellainen, te kaikki epätyytyväiset..siis simpukka. Se asetetaan....lukekaa itse ohjeet. :police:

Rakastin ihan penskana ja ala-asteikäisenä kirjoittaa tarinoita. Runoja aloin kirjoittamaan kun tapasin mieheni (Hän osaa oikeasti kirjoittaa upeita runoja) joka sai minussa sen puolen heräämään.
21.10.05 aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa, tekstiä tulee lähes joka päivä, arkisista asioista syvimpiin tunteisiin ja tajunnanvirtoihin...

Kirjoitin joskus runojakin, mutta nolottaa lukea niitä. Samoin päiväkirjoja. Ne tuntuvat aina niin lapselliselta ja typerältä tekstiltä että hävettää   :idiot2:. Tarinoita kirjoitan mielelläni, sellaisia jossa ei tosiaan syvimmät fiilikseni tule esiin. Silloin pystyn lukemaan ne uudestaankin.

Kirjoitan. En tänne.  :angel:
Säästän teidät henkeni tuotteilta. Ehkä joskus kokeilen julkaista luokattomia tuotoksiani. :idiot2:

Tarinat ovat lempparihommoo, koossa on muutama tuhat sivua tarinaa, erinäisiä lauluja sävellettynä ja runuakin on läjittäin. Pitäsi joskus käydä läpi koko kasa.

Dark Rock,
mikä on blogisi osoite? Olisi mukava käydä lukemassa.  :coolsmiley:

Minusta olisi oikein hyvä juttu, jos kaikki laittaisivat näkyville oman kotisivunsa, bloginsa tai muun hengentuotteensa osoitteen, niin päästäisiin me muutkin tutustumaan.

Kyllähän noita runoja ja muita juttuja tulee välillä rustailtua. Silloin kun on aikaa ja inspiraatio iskee. :knuppel2:

Tässä yksi runoseni:

Mie oon ollunna sellanen "arkistoija" koko ikäni elikäs meleki kaik pittää pisttee ylös ja säilyttääkki vielä. ensin päiväkirjat, kirjeet, kortit ja toisten runoja vihkotolkulla vintillä. ( onpaha sitte vanhana ajjaankuluva  ko niit lueskellee ) vuodesta 2002 olen kirjottanu itte runoja netissä www.rakkausrunot.fi. sinne vaan kaikki pöytälaatikkorunoilijat ;o) esiin mars.
rakkausrunoilijoiden kirjaanki runojani jo pääsi mutta omakustanne haaveena....joskus. suap nähhä. : :rapu: ja nouseva  :jousimies:

Rakkauden enkeli, se oli hieno runo  :smitten:
Yritin itte kirjottaa tänään, mutta oon kyllä auttamattoman kehno runoilija...
Siitä tuli melkeen kirje!!! ;D :idiot2:
Kirjotan siis paremmin asiatekstiä kun luovaa, joka pitäis olla vielä fiksun kuulosta  :)

Kuusenkerkkä, mulla oli blogin osoite tuossa jonkin aikaa. Mutta jutut alkoi mennä sen mukasiks, että otin ensin osotteen siitä pois, sen jälkeen pistin blogin yksityiseks ja lopulta suljin koko homman  ;D Toi on tota mun tyyliä pitää blogeja ja päiväkirjoja  :smiley6600: Kymmenen ekaa sivua täynnä jotain turhuuksia ja sitten alotan uuden. Ei kiva  :crazy2:

Oon vähän kade niille, jotka pystyy ja osaa kirjottaa hienoja blogeja  :)

Mä pidän ihan oikeasti päiväkirjaa.. Tosin nettisellaista - vaikkakin väliin tulee päiviä, etten kirjoita lainkaan kuulumisiani.

Runoilu on lähellä sydäntäni. Juuri viime kuussa tulikin kymmenen vuotta täyteen, kun olen runoillut väliin enemmän ja väliin vähemmän aktiivisesti. Runoilu on mulle tällä hetkellä (ja viimeisen 10vuoden aikana ollut) todellinen henkireikä, että selviän. Kesällä innostuin kirjoittamaan pitkästä aikaa runoja vuoden inspiraation etsimistauon jälkeen.

Muutama jonkinlaisen väkerryksen olen saanut aikaiseksi, joita sanoituksiksi kutsun. ;D

Ja tarinoita...(?) Joskus ala-asteella ja yläasteella aineita kirjoitellut.. Ja siihen ne ovatkin jääneet.

Samaa mieltä Kerkkis  :smitten: mäkin harjoittelen jo tota vuodatus-juttua...  :D ihan sairaan hyviä juttuja, luulen et tänään jatkan ja laitan teille esiin :) kiitos winkistä hani !!!!

Kirjoittelen mielelläni kaikenlaista. Ajatuksiani, uniani ja käsittelen elämäni merkityksellisiä tapahtumia kirjoittamisen kautta. Usen kirjoitukseni ovat jollain tapaa lyyrisiä ja niitä sanota runoiksi, vaikka ne olenkin kirjoittanut suorasanaiseen muotoon. ::) En ole koskaan ajatellut miten tähtitaivaani olisi vaikuttamassa kirjoittamisilmiööni, koska olen aina pitänyt sitä geeniperimänä. Astrologisissa tulkinnoissakaan se ei ole mielestäni tullut mitenkään merkittävänä esille.  ::) olisiko sitten noususkorppari, joka vaatii minua ilmaisuun, enpä tiedä.
 :tickedoff: Kauneimmat runoni olen kirjoittanut niissä tilanteissa joissa olen tullut syvästi loukatuksi ja kiukkuinen,  :D terapoin vain itseäni, siitä kai on kysymys.  :angel:

Joo, samoin kuin Jade-66 kirjoitan mäkin tuonne rakkausrunot.fi-juttuun. Päiväkirjat on aina ollut intohimona :)
Olisiko syynä merkurius huoneessa 3 ??

aurinko-jellona   Acs-kaksonen
kuu-vaaka
merk-rapu

Rakas
Kuulen Sinut,vaikka en kuuntele
Näen Sinut,vaikka en katso
Tunnen Sinut,vaikka et koske
Olet minussa

Kirjoitin joskus pienempänä paljon tarinoita. Yläasteiässä rustasin runoja ja lauluja. Taisin lopettaa siihen kun hävetti itseäni lukea niitä  :uglystupid2:. Mieluummin piirrään tai maalaan ajatukseni paperille. Nekin yleensä kyllä lentävät järjettömän itsekritiikkini ansiosta roskiin liian usein (hävettää katsoa niitä). Inhottavaa kun häpeän jotenkin omia tuntemuksiani, en siedä katsoa niitä kirjoitettuna tai ikuistettuna mihinkään. Jälkeenpäin kyllä kadun aina jok'ikisen taulun poisheittämistä tai lahjoittamista  :(.

Kirjoitan lähes joka päivä jotakin. Kirjoitusinnostukseni lähti ihan joskus 10-vuotiaana, kun aloin kirjoittelemaan tietokoneelle eläintarinoita. Siitä jatkoin fantasiaan ja viimein johonkin kauhun tapaiseen kynäilyyn, jota jatkan nykyäänkin.
Lisäksi kirjoitan runoja, joka alkoi joku puolitoista vuotta sitten. Nettipäiväkirjaa aloin pitämään puoli vuotta sitten ja sinne yleensä kirjoitan kun siltä tuntuu.

Minulla on Merkurius-Venus yhtymä, että ehkä se jotenkin vaikuttaa siihen :)
Tosin itsekritiikkini on usein niin voimakasta, etten oikein osaa arvostaa tekeleitäni  :-[

Kiva kysymys!  :smitten: Kyllä kirjoitan, lähinnä runoja. Olen tehnyt niin lapsesta saakka. Luen paljon runoja ja lyriikkaa mielelläni myös muilla kielillä kuin tällä kotimaisella. Teen uusia laulunsanoja tuttuihin sävelmiin, koska en ole säveltäjä. Kalevalanmitta on hyvinkin tuttu ja itkijänais-perinteen koen kovin läheiseksi itselleni. :)

Olen aina rakastanut kirjoittamista  :smitten: Nuorempana pidin päiväkirjaa joka päivä 9-vuotiaasta n. 22 vuotiaaksi, mutta sen jälkeen se jotenkin jäi ja on enää vain satunnaista.Runoja rustaan aina silloin tällöin ja kirjeenvaihtokavereita on ympäri maailmaa niin paljon, että tuntuu uskomattomalta  :coolsmiley: Myöskin aina olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta ja aloittanut ainakin 2 kertaa, mutta vielä ei se tarinani ole täydellinen  ;)
Olen myös rakastanut lukemista ikäni ja luen paljon !
Minulla asiaan voisi ehkä vaikuttaa Neptunus sulkeutuva kolmio Merkurius tai venus yhtymä Merkurius tai venus kaloissa tai neptunus kolmio Venus  :D
Rakastan myös piirtämistä ja yleensä kaikkea luovaa  :)

Nuorena ajattelin kirjoittavani, mutta huomasin, ettei minulla ole mitään asiaa. Pistin kynän santaan. Kaivoin sen sitten ylös, kun saavuin elämän keskipäivään. Kirjoittelen. Kaikenlaista.
Laitan tähän vähän rakkaan Seppomme analyysiä aiheesta. ;)

NEPTUNUS SULKEUTUVA KOLMIO MERKURIUS

Puhumiseen, kirjoittamiseen ja kaikkeen kommunikaatioon liittyvä yhteys suurempaan kosmiseen tarkoitukseen on käynyt sinulle selväksi edellisten elämiesi aikana ja siksi osaat nyt suhtautua henkisiin kykyihisi kypsästi ja kosmisia lakeja kunnioittaen. Olet varma niistä tiedoista, joita välität kanssaihmisillesi, mutta et vaadi ketään toimimaan ohjeittesi mukaisesti. Ihmisten on helppo luottaa sanoihisi, koska osaat esittää asiasi puolueettomasti eikä tietoihisi liity henkilökohtaisia pyrkimyksiä, jotka olisivat ristiriidassa muiden henkisen kehityksen kanssa. Sinun ei tarvitse olla huolissasi tiedonvälittämiseen liittyvistä odotuksistasi ja toiveistasi, sillä kaikki minkä koet itsellesi mielekkääksi palvelee suurempaa kokonaisuutta. Jos tienaat hyvin näiden mediaalisten kykyjesi avulla tulet aina käyttämään rahasi oikealla tavalla itsesi kehittämiseen joko fyysisesti tai henkisesti. Tämä kuvio tukee kaikkea puhumiseen ja kirjoittamiseen liittyvää luovaa toimntaa todella vahvasti. Jos sinulla on näille alueille liittyviä haaveita niin pidä ihmeessä niistä kiinni, sillä ainoana esteenä etenemisellesi ovat kartaltasi löytyvät haasteelliset aspektit, jotka pystyt hoitelemaan pois päiväjärjestyksestä ehkä hyvinkin pian.
 

CHIRON YHTYMÄ  MERKURIUS 

Merkuriuksen ja Chironin aspekti symboloi vasemman ja  oikean  aivopuoliskon  keskinäistä toimintaa. Olet sisimmässäsi tietoinen Chiron energioista ja tulet jossain vaiheessa toimimaan parantavien luonnonvoimien välittäjänä  sanallisesti, kirjallisesti tai muilla kommunikaation keinoilla. 
Yhtymäaspektin kautta olet luontaisesti puhuja, tiedottaja tai kirjoittaja. Sinulla on voimakas tarve tuoda esille omia tai muiden parantumiskokemuksia  apua tarvitseville ihmisille ja monet tulevatkin hakeutumaan itselleen sopivien auttajien luo sinun välittämiesi kokemusten rohkaisemina. Sinulla on  erittäin hyvä terveydellisiin seikkoihin  liittyvä havaintokyky ja pystyt vaivattomasti kertomaan kanssaihmisillesi mitä heidän tulisi missäkin vaiheessa tehdä elämänsä helpottamiseksi. Ymmärrät muita paremmin ajatusten vahingoittavat vaikutukset kehoon ja psyykeen. Siksi pyrit luonnostasi ohjaamaan ihmisiä myönteiseen ajatteluun suurtenkin vaikeuksien keskellä.


Ja sitten pieni runo, joka on loihdittu englanninkielisellä jääkaappimagneettirunoprosessorilla:

Eternity through work
Life could kill
Did she?

 :uglystupid2:

 :aurinko: :aspect_con: :jupiter:

Juu kyllä kirjoitan. -Asiaa ja kantaa-ottavia kirjoituksia. Opiskelun esseet sujuivat hyvin ja tosikkomaisuuteni tekee keveästäkin aiheesta täyttä tavaraa kun arvioitavaksi on tuotettava tekstiä. Olen ollut (tosi pienen) lehden toimitussihteeri ja toimittanut juttuja. Aion kirjoittaa kirjan!!! Juoni on jo valmiina.

Onkohan tuolla Merkuriuksen Neitsytsijainnilla tähän jotain osaa - oikaiskaa jos menee metsään nämä minun "tulkintani".
Lisäksi merkurius tehnee sekstiilin neptunuksen kanssa (- viittaan tuohon edelliseen seikkaan)  :idiot2:

Nämä joko vaikuttavat asiaan tai sitten....  :crazy2:

Puhuminen on todella vaikeaa eli minulla on jonkinlainen "lukihäiriö" puheessa saatan esim unohdella sanoja, siis en saa sanaa mieleeni: ikäänkuin afaasia. Kirjoittaessa tätä ei ilmene! ??? ???

Minä tarkoituksellisesti käytän mm. tätä foorumia oppiakseni "rentoa" kirjoittamista  :D :D

Kirjoitan- minäkin ...
Viime aikoina on vaan ollut pää sen verran tukossa, ettei mitään uutta ole syntynyt - luovuus on ihan jumissa(surkeeta) ??? Mutta tässä muutama entisistäni:

Kuulitkohan sittenkin,
kun juttelin sinulle itsekseni
kun kuukausien päästä
päätit yht'äkkiä
vastata minulle?

        *

Kunpa tänä yönä
saisin tulla syliisi
käsivarsiesi unikehtoon
Selkäni takana kylmä avaruus
Tule, estä siihen luisumasta!

        *

Älä katso kasvojani
älä näitä elämän arpia
Katso lävitseni
näe rakkauteni
se kuinka kauan odotin
ja mihin kaikkeen
olen valmis
kanssasi

        *

Seemmosia... ;)
Pienen omakustanteen tein vuonna 2001 ja kenties joskus tulevaisuudessa uskallan toisenkin - anikko tuo pääpuoli nyt tästä kirkastuu. Arki syö miestä ja naista...Kukas se nyt olikaan huolissaan nykyisestä työelämästä, että se riistää ihmisiltä luovuuden? Ei kai vain itse kulttuuriministeri? Upea keskustelun avaus ja olen samaa mieltä 100%!

t. Onervainen, jolla myös Neptunus 3.huoneessa ja Neptunus kolmio Aurinko + Merkurius(Neptunus= Skorpionissa).

Laitoin viime viikolla kolmeen eri kustantamoon omia juttujani...vaviskaa Arno Kotro ja muut runoilijat...  :2funny:

Kaverin bändille tehtyjä mauttomia säkeitä: 8)

A cold, grim night on the plains of Siberia
   A gaze of death thwarts the night
   With no breath of air

  Upon this lonely horizon
  a fierce hunter's stare perceives no life
  Only stars, dust and sand

  This journey is eternal
  As this emptiness is endless
  Yet until the end of the omniverse
  Continues the conquest of ground
   

Tässäpäs minultakin yksi todella vanha luomus:


                                           Tuulen tyttö
                                           tuulimyllyjen läheltä
                                           kuunteli tuulen huminaa
                                           tuntien sen voiman sisällään

                                           Ei taida löytyä miestä,
                                           joka tuulen voisi tyynnyttää
                                           sydämen vapaan valloittaa.

             

                      :D  :)

 Ja tässä yksi hiukan vanhempana kirjoitettu:

Intohimo ?
Punainen tunne jota ei tunnu
Ei kipinää, ei väreitä
Minne minä sen hukkasin ?
Tunteen joka saa uudistumaan
Tunteen joka saa nuortumaan
Asettiko joku esteitä ?
Itsehän minä sen tein
Elämällä ajattelematta itseäni !

 ;)

Olipa kauniita juttuja! :smitten:

Lykkyä tykö, Dorian!
Minäkin olen aina kirjoitellut lapsesta saakka, kaikenlaista. Jopa kirjankin. Minulla on kaksi viimeistä kappaletta vielä hiomatta.

Poikani esitteli minulle 'livejournalin' tuolla netissä ja sanoi, että kirjoitappa sinne, niin me muutkin saamme seurata mitä täällä kotona tapahtuu. Minulla on muutenkin menossa erikoinen vuosi, vuorotteluvapaa, niin innostuin. Annoin osoitteen parhaille ystävilleni ja sukulaisilleni. He kuulemma lukevat, mutta kukaan ei uskalla edes mitään kommentoida. On vähän kuin seinille puhuisi.

Sitten etsin minunlaisiani sieltä. Ei löytynyt vuorotteluvapaalla olijaa, eikä muutenkaan. Toinen 'siivooja' löytyi, joka sitten kohteliaasti laittoi minut hänen ystä välistalle. Näin pääsin lukemaan hänen päiväkirjaansa, 14-vuotias 'kamala pentu', mutta kirjoittaa hän osaa. Me kommentoimme tekstejämme ja meistä on tulossa ystäviä. Siis minullakin on nettiystävä; maailmamme ovat tosi erilaiset, mutta olen ylpeä hänestä. Minulla on sija kurkistaa nykynuoren uskomattomaan maailmaan.

Onko jollekin tuttu tuo 'livejournal'?

Musta on ihanaa kun joku kirjoittaa runoja. Itsellä ei runosuoni syki siihen malliin, että saisi paperille asti jotain rustattua. Päiväkirjaa kirjoittelen aina silloin kun elämässä tapahtuu jotain mullistavaa. Ajattelin just, että miksi vain silloin? Onko elämä muka muulloin niin tasapaksua, ettei sitä sitten viitsisi itsekään lukea jälkikäteen :o ? Siksi päätinkin, tästä päivästä lähtien kirjoitan joka päivä jotakin, vaikka vain pari riviä.

Itselleni päiväkirjan kirjoittaminen on terapeuttista, kuten varmaan monelle muullekin. Kirjoittamisessa tulee oltua oikeastaan rehellisempi kuin pystyisi monelle ihmisellekään olemaan.

Nouseva merkkini on kaksonen ja kyllä kirjoitan kaikenlaista, enimmäkseen kylläkin runoja, niitä on tullut kirjoitettua jo n.37 vuotta. Pääasiassa kirjoitan suomeksi, mutta nykyään myös paljon englanniksi ja jonkin verran ruotsiksi.

Inspiroivaa vuotta 2006 itsekullekin! :santa_kiss:

Pistetäänpä lisää:

Such a long, dark dream
Before the cloud hit the sky
As I awakened to my impending destruction
In front of your very eyes

Don't try to control me
For I came to destroy
Everything I believe in
Everything you want me to believe in

I will catch every clue
Seek out every meaning
Behind the lies you think are true
For you had me out of your sight!

Afraid of me, dear one?
I knew you'd be
I know what you're hiding
Don't worry, it makes no difference to me


Teiniangstia näköjään. :(

Corvus, oot selkeesti hyvä tossa :)
Teetkö sanat kuulematta melodiaa?

Nykyisin myös teen paljon enemmän sanoja kuin hyviä melodioita ehtii tuottaa. Kirjoitan niin paljon, ja sitten parhaat saa nyhtää päältä  :D

Livejournal on mulle tuttu, samoin vuodatus ja blogger. About 10 blogia oon alottanut tässä vuoden aikana ja tällä hetkellä yksi on käytössä. Tahtoisin kirjoittaa kekseliäästi ja mielenkiintoisesti, mutta tekstini on yhtä asiallista ja kuivaa kuin jonkun poliitikon puhe... Ääh. Oon aina kuvitellut, että kyllä mä opin, mutta peeaskat. :tickedoff:

Olis kyllä ihan mielenkiintoista saada palautetta, mutta sitäkään en oo saanu ku joskus joltain jenkiltä. Kommentoi biisien sanoja...

Arigato. :) Skriivailen sekä suoraan melodian päälle että sitä kuulematta, tosin parhaimmat kertosäkeet saa aikaiseksi edellisellä metodilla. ::) Paras tähän mennessä sanoittamani biisi vain sattui olemaan laulettuna lähinnä jotain souljazzia, mikä ei sitten bändille kelvannutkaan ja nyt koko projekti on kuivunut kasaan kun basistikaverini ei sitä hommaa enää jaksanut. Olen harkinnut elektro-trion perustamista, aikaa vain ei taida löytyä. :P

(=

Melkeinpä kaikilla meistä
on merkurius aurinko yhtymä.
Yleisesti astrologit ovat ajatelleet että
ei sillä ole niin suuri merkitys...
haha

Mikähän se ero mahtaisi olla jos mullakin olisi Aur yht Merkurius... Puhuisinko enemmän? Kovemmalla äänellä kenties? Enemmän mielelläni, juhlavia? :-\

Veikkasinpa että pehmeämmin tai soljuvammin.
Sillä ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole kovin vahvoja piirteitä
ellei ole muita tekijöitä kartalla tukemassa sitä.
Esim. Venuksen huonesijoitus tai merkuriuksen.
jne jne jne jne jne jne.

Tykkäisit varmaan kirjoittaa enemmän, puhe olisi kait tuhlailevaa
eli liikaa. Ideoita voisi pompata jostain päin

Paha kuitenkin sanoa rajallisen näkökulman kautta toisesta henkilöstä mitääm kun on niin paksun mysteerien usvan peitossa
koko muu kartta.

Kartallani Merkurius on 2.huoneessa yhtymässä Saturnukseen Skorpionissa ja sekstiilissä Marsille 3.huoneessa Kauriissa. Siinäpä se. :-\

En tiedä mitä huonesysteemiä käytät ja jne.

Toi Saturnuksen yhtymä paistaa selvästi noista sun
runoista kun on noin painavaa ja synkkää, omalla tavallaan.

Placidus vakiona. ::)

Vielä lähtee:

What is this
I don't understand
Way ahead of me
Another strange land

Where am I going
Hell right into the future
Awaiting for a new tomorrow
Whilst staring at the azure

They never knew me
Neither could I know them
But they smiled anyway
What have I been projecting?

We wanna bring on a revolution, don't we?
But there's something I don't understand
This strange thing I've never seen
Staring right back at me!

That sparkle, those lightnings
Inside clouds of confusion
I have made discoveries
Inciting me to understand

I know you were right
This time I think I got it good
Multiple truths align
Yeah, this time I must have got it good

Itsehillintä petti totaalisesti... :-[

Right into the heart of the matter
Going beyond this madness
I may not know what I'm doing
But what I want won't come with ease

Deep breath
-Both ways-
Enter chaos!
-Both worlds-
May illusions fade away

Sure nothing can hide
The world will provide me
The moment I've been waiting for
When truth is at hand!

We have come a full circle
The long search is over
Yet I shall continue my voyage
Lest one day to return

Ahaa, olen tulossa hulluksi.  ::) Pahoittelen.

An eerie feeling climbing up my spine
Once again I must think twice
Is it time to change my plans?
May light enter the darkness of my mind

Sometimes I've been on the top of the world
At others, don't want to remember my name
Identity crisis after another
Have taken their tolls as guilt and shame

Once again I wonder
What's keeping its grip on me
Why it seems no change is allowed
Future stifled wherever I go
So as to I must go it alone

Always bumping back at the past
Everything that I forgot and ignore
And in search of the future
There is no solution

There's something buried in the psyche
That I've been looking for such a long time
Yet somewhere deep inside
Access remains denied.

Kirjoittaminen on minulle kaikki kaikessa. Merkurius on neitsyessä ja toimittajan hommat sujuu, samoin kuin puntarilla. Analyyttistä otetta tarvitaan siinä hommassa  ;)

Paitsi että kirjoitan työkseni, kirjoitan vapaa-ajalla. Runoja, tarinoita...ensimmäisen "romaanini" aloitin kai 7-vuotiaana  ;D nytkin on yksi tekeillä...mutta ei ole vielä yhtään valmista romaania tehtynä  :laugh:

Runoja kirjoitan aivan kaikenlaisia. Joskus mietin, että voisin ryhtyä kirjoittamaan runoja kortteihin ym. maksusta, kun välillä runosuoni sykkii kun joku vaan heittää otsikon. Kaikenlaisia muotoja on tullut kokeiltua, riimillä ja ilman, limerikkejä ja kalevalapoljentoa myöten. Kalevalatyyliä käytän joskus journalismissakin, se auttaa keksimään hyviä väliotsikoita  :D Pari omasta mielestä ihan hyvää aforismiakin on putkahtanut mieleen.

Lisäksi sävellän ja sanoitan musiikkia.

En kykenisi esim. menemään Big Brother -taloon pelkästään siksi, että siellä ei saa kirjoittaa. Olisi aivan kauhea tilanne. Kirjoittaminen on minulle sellainen asia, että sitä on pakko saada tehdä silloin kun on tarve, ja tarve tulee aina jossain vaiheessa, vaikka välillä olisi taukojakin. Päiväkirjaa olen pitänyt noin 8-vuotiaasta. Kirjoittaminen on minulle ehdottomasti terapiaa, mutta myös luonnollinen tapa ilmaista itseäni.

Höpö höpö!  ;) Anna tulla vain noita sanoja. Keep it "floating"...  8)

Nyt tiedänkin mihin Corvus häipyi. Sehän meni selvästi valloittamaan maailmaa kuten silloin lupasi uutena vuotena.  :coolsmiley:

Tämä osoite kirjaimellisesti ilmestyi yhtäkkiä eteeni lentolappusen muodossa
kaupungilla.

www.rihmasto.net - kirjoittajien yhteinen pöytälaatikko

Käykää vilkaisemassa siellä on vaikka mitä.

 :)

Kyllä, kirjoittaisin runoja/tarinoita/lauluja, jos olisin luova ja osaisin käyttää tarpeeksi mielikuvitustani.  :angel:

No mutta, tämäpä sattui, siis joku kysyi runojen kirjoittamisesta. Omapa on vastuunsa kysyjällä, minun on ihan pakko laittaa tähän viimeisin tekeleeni, se aivan vaatii tulla luetuksi  ;)

~

Huurtuneita kirsikoita

Jään spektrinen ydin pusertui talven kyynelistä
riettaan raikkaita kirpaisuja poskipäillä.

Pakastettu suru sujahti ihon läpi kuin veitsen viilto
terävä ja tehokas rajanvetäjä
arpeutuneille mielikuville, hätäänsä tuskastuneille.

Hymy repäisi kasvojen kylmän kilven kahtia.

Helakat verenpisarat kukkivat haljenneilla huulilla
varisivat vihlaisten viimeisen kerran.

Huurtuneita kirsikoita valkoisella tarjottimella.

Jäähyväiset hangella, vain varis todistajana
karpalonpunaiset valheet jähmettyivät rubiineiksi.

Kultaisella vaanijalla polttavan oranssit silmät
ja kavala, kiukkuinen, pohjaton kita.

Pidot pedolla, varis nokki hangelta lumitimantteja
kylmiä kiviä nälkäisen vatsaan.

Vahvat leuat jauhoivat rubiineista nektaria
peto veresti muistoja, mässäili menneillä murheilla
höyrysi huuruksi ja nielaisi itsensä.

~


 ::)

Ja saa sitten vapaasti kommettia laittaa  :-*

:smitten: :'( :-*

Kirjoitan runoja sivustolle www.rakkausrunot.fi (http://www.rakkausrunot.fi)
Olen joskus yrittänyt kirjoittaa tarinoita, mutta ei riitä kärsivällisyys, joten olen miettinyt että ehkä laulujen kirjoittaminen olis mun juttu :)
Monesti alan kirjoittamaan tarinoita, mutta en jaksa! Tylsistyn! :D
Kirjoitan useasti rakkaudesta, elämän tarkoituksesta tai ystävyydestä, mutta useimmiten rakkaudesta.
Kirjoitan aina rakkausruno-sivustolle kun haluan vuodattaa tunteeni.. "teokseni" ei todellakaan ole mitään ammattilaisluokkaa, mutta omaksi iloksi kirjottelen ja joskus on kiva saada muiden ihmisten kommentteja! Ystävilleni en ole kertonut mitään.. Saavat luvan olla tietämättä :D
Päiväkirjaa tulee joskus kirjoitettua jotain suuria asioita elämältä, mutta todella harvoin..monesti kaikki sydänsurut kirjoitan ylös ja jotkut todella onnekkaat hetket! :)

Jasnaja, olen samaa mieltä kuin Mi-Olea   :'(  :smitten:  :'(  :smitten:  :-*
Aivan ihana!

Aina silloin tällöin... Tässä muutama oma tuotokseni.
KAIVO
Kurkistan alas kaivoon ja karjaisen. Kaiku vastaa: "Älä huuda, minullakin on korvat." (2.8-1994)

UNELMAT
Unelmat ovat kuin saippuakuplia, jotka aina poksahtavat rikki. Kuin ilmapalloja, jotka pääsevät karkuun, kuin elefantteja ilman kärsää. Kuin putous kesken makeimman unen maahan, josta taas alkaa todellisuus. (2.8-1994)

Koskaan ei voi olla niin yksin, kuin yksin toisen kanssa. (2.8-1994)

TUULI
Tuuli, tee minuun tehotuuletus. Käy läpi ruumiini päästä varpaisiin, puhdistaen ja raikastaen. Synnytä uutta, tuhoa vanhaa, muovaa luontoa mielesi mukaan. Auta kaikkia luontokappaleita eteenpäin tässä elämän kiertokulussa. Ole lempeä ja hellä, ole vahva ja raakakin. Sillä vastakohdat tukevat toisiaan, synnyttävät ehjän ja vankan perustan. Tuuli, maailmankaikkeuden hengitys. Jos se lakkaa, sammuu elämä. (3.2-1995)

Rakkaus on ainoa asia, jota kannattaa varastaa, ellei sitä muuten saa. Sillä kukapa nyt maksettua rakkautta arvostaa ? (6.2-1995)

Elokuvista suurin on itse elämä, jonka käsikirjoituksessa me kaikki olemme mukana. Roolit jatkuvasti vaihtelee, riippuen siitä, miten elämä heittelee. Tee siis parhaasi tässä spektaakkelissa, voit vaikka saada monta Oscaria. (8.2-1995)

KUOLEMA
Olipa kerran olemassaolo, jota ei enää ole. On vain olevaisen olemattomuus ja olemattomuuden olevaisuus, loppu. (2.8-1994)

Mielen sotku on pahin sotku. Sitä ei välttämättä saa ikinä puhtaaksi. (8.2-1995)

Unen kauniin näin, voiko se olla totta ? Totuus ja uni sekoittuu, kaikki on unta ja kaikki on totta. (7.8-1999)
Noh, tuossapa nyt oli joitakin...  :laugh:

Ihania! Surullisiakin!  :smitten:

Tuo Ozzetten runo 'Tuuli' osui johonkin.  :smitten: Kiitos.

Kiitokset metsätonttu !  :smitten: Haluan jakaa vielä kanssanne tämän:
Tule, kulje kanssani ! Jaa kanssani ilot ja surut, yhdessä kokemisen taika. Sillä yksin en voi jakaa, yksin en ole mitään. (7.8-1999)  :smitten:

Miksi vielä soditaan, sodat kuuluu manalaan. Siellä niille oiva kehto, paholaisen elinehto. -Gigianne 28.04-2006-

Näin suoraan sielusi ytimeen, se kosketti mua sydämeen.
On tunne tää niin voimakas, kirkas, puhdas, arvokas.
Joka tasolla mua kosketit, sydämeni aukaisit.
Sillä rakkaus onhan tunne pyhin, siinä hehkuu olevaisuuden ydin.
Kun sydämensä avaa, rakastaa, ympäröivää maailmaa. Silloin kaikki tiivistyy, luomakunta yhdentyy. Kohdatkaamme maailma sydän täynnä rakkautta.
-Gigianne 06.06-2006-  :smitten:

Ihuna.  :smitten:

pikemminkin olen kertoja tyyppiä....kerroin etenkin silloin kunveljen lapset oli pieniä heille satuja.Niitä on helppo kertoa jos ei vaan tarvi aloittaa alusta...koska en  millään muista miten mikäkin alkoi tai mitä siinä sattui missäkin vaiheessa...koska tein ja teen vieläkin sitä tosta vaan muta tunteella :2funny: Mutta kirjoitan myös joskus,ja vain satuja tarinoita mielikuvituksen tuotteita....niissä elon saa kauniiksi ja mukavaksi,juuri kuten haluaisi asioiden olevan. :2funny: :smitten: :smitten:

Silmäsi kuin kristalli, huulesi kuin sametti.
Hiuksesi kauniit suortuvat, tuulen vireestä ne hulmuavat.
Tulvahti sydämeeni tunne lämmin, aloin hymyillä leveämmin.
Sinä minua syvältä kosketit, sydämeni vangitsit.
Sanasi, äänesi lämmin ja pehmoinen, oli kuin laulua enkelten.  :smitten:
-Gigianne 07.06-2006-

You make my day, you lighten me up.
I'm drinking your wine from a wooden cup.
My heart's so full of love, that it's almost steaming, please tell me that I am not dreaming...  :smitten: -Gigianne 07.06-2006-

Ja taas runosuoni sykkii...  ;)  :smitten:

Sä mistä löydät rakkauden, on sydämesi koti sen.
Levitä sen sanomaa, ympärilles maailmaan.
Se tunteista on ihanin, syvin, kallisarvoisin.
Ei mikään oo niin mahtavaa, kuin sydämestään rakastaa. -Gigianne 07.06-2006-

Wau ! Hienoa annaelen ! Todella ihailtavaa.
Rohkaise vain mielesi kirjan julkaisemiselle, ei siinä ainakaan mitään menetä. Siis sitten, jos ja kun se tuntuu oikealta ratkaisulta.  :smitten:

Mikä onkaan tunnetila tää, joka käy läpi ruumiin, sielun, sekä pään.
Ei mitään sen ihmeempää, kuin että rakastan mä elämää. -Gigianne 09.06-2006-
 :smitten:

Huumorin kukka se kaunein kukka, mutta pahimmalle haisee hikisukka.
Ja poloinen on se mies rukka, jolla ei liehu takatukka.  :2funny:  :2funny:
-Gigianne 10.06-2006-

En varsinaisesti kirjoita runoja, tarinoita taikka muita vastaavia. Mutta nyt olen eräässä Villin Lännen tarinoinnissa mukana, ja kiitettävää palautetta olen saanut näin ensikertalaiseksi, alkavasta "kirjailijan" urastani. ;D

Olen kirjoittanut päiväkirjaa jo kauan.

Runoja kirjoitan joskus jos saan inspiraation. Runot on no... Riippuu. Riippuu mielialasta ja kaikesta. Yleensä nyt ei välttämättä hirveän positiivisiä.
Mutta siis aika paljon niissä on "ihmettelyitä" ja miettimisiä. Haaveita, musiikkia, tanssia yms.
Myös jostain elokuvista ja biiseistä on saattanut tulla inspiraatioita runojen tekemiseen.

elämän tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään.

Mä oon kirjoittanut monta vuotta päiväkirjaa... enää en kuitenkaan kirjoita niin usein kuin nuorempana.Joskus kirjoittelin myös kaikkia novelleja,ihan hyviä ne on nyt kun jälkikäteen ajattelee kuin nuorena niitä kirjoitin. :) Runoja oon kirjoittanut myös tosi kauan,mulla on muutamia runovihkoja.En mä tiedä kehtaako niistä mitään tänne esille laittaa. ;D ylä-asteella mun kaverit sanoi että mun pitäis kirjoittaa joskus oikein runokirja,ja mun runoja on kyllä kehuttu,tuntuu vaan ettei nykyään enää jotenki osaa kirjoittaa niin hyviä kuin ennen... Kirjeitä rakastan kirjoittaa myös ja mulla onkin muutamia kirjeystäviä. :smitten:

Tässäpä yksi runoistani jonka kirjoitin pari päivää sitten:

   Kivinen polku,jalkojani särkee niin.
   Voi,
   enkö voisi jo pysähtyä.
   Jäädä tähän.Levätä edes vähän.
   Askel askeleelta,jalkani vuotavat verta.
   Yhä enemmän.
   Syvemmälle terät uppoavat,
   kovan tuskan tuottavat.
   Kaadun,ja kivi päähäni kolahtaa.
   Silloin,ajatus mieleeni juolahtaa.
   Onko matkani sen arvoinen,
   että avoinjaloin kuljen sen?
   Mutta,jokin saa minut jatkamaan,
   matkalla kohti tuntemattomaan.

 :angel: :) ei ehkä mikään huippu runo ( ;D),mutta ajattelin silti laittaa sen tänne muidenkin luettavaksi kun pitkästä aikaa sain taas jotain aikaiseksi. :)

Ja tässä vielä yksi runoistani josta itse tykkään kovasti:


Kun linnut yhdessä lentävät,
niin minäkin yksin kävelen.

 :)

No nyt kun innostuin niin laitanpas vielä yhden runoistani jonka olen kirjoittanut muutama vuosi sitten,eli noin 15vuotiaana.


Pieni tyttö punaposkinen,
itkee alla puiden oksien.
Pieni tyttö punaposkinen,
eksynyt on kotipolkujen.
Pieni tyttö punaposkinen,
näkee hevosen,
hevonen hänet kotiin kantaa
ja rakkautta antaa.
Pieni tyttö punaposkinen,
löysi ystävän ikuisen.

Olen kirjoittanut runoja viime vuoden aikana ja onnistunut julkaisemaan Englannissa ja Yhdysvalloissa-mutta englanniksi.
Kesaksi on tarkoitukseni saada uusi runokirja valmiiksi myoskin englanniksi-se on kieli jota kaytan joka paiva.
Hassua, yksi astrologi sanoi muutama paiva sitten, etta minulla on aikaisemmista sielunvaelluksesta jaanyt runojen kirjoittamisen taito-sattui nappiin-lahettelen paremmalla ajalla

[center]
Spring

The sunshine covers the view
All the plans will be new
It is time for growing
You can hear the rivers
 Flowing
The twitter of birds
And to see the greenness coming from
The earth
The white snow blanket
Is thrown away
And soon we are coming
To a May.









Summer


The butterflies are flying
On the flowers
And I can look at them
For hours
Sunshine warms my hearth
The summer is in
A good start
The colors of flowers
red, white and blue
and my emotions
are again in deep mood
Flowers are like a rainbow
Covered all over  the garden
And the mild wind[
Flutter them
Like colorful waves
How beautiful are
The summer days


[/center]s
The sun

Minä kirjoittelin joskus ylä-aste ja lukio aikoina paljonkin runoja, satuja ja novelleja. Sain käsin kirjoitettua jotain sata sivua fantasia kirjaa, mutta heitin sen sitten roskiin kun ajattelin että pystyn parempaankin eikä siitä ole minulle enää mitään hyötyä. Nyt kaduttaa ja paljon. Kaiken muun olen onneksi säilyttänyt.
Jätin ne hommat tarkoituksella pois noin 5 vuotta sitten, lakkasin vain kirjoittamasta tarinoita vaikkatulikin mieleeni, koska tuli niin mielenvikainen olo. Olin silloin tunteiden vuoristoradassa ja kirjoittelu tuntui vain lisäävän ongelmia ja mielen ylösalas liikkeitä. Olen nyt paljon tasapainoisempi ja kypsempi (tai vain patoutuneempi  :D ). Nyt olen ajatellut aloittaa uudestaan mutta ei ole enää aikaa keskittyä.
Päivä kirjaa olen kirjoittanut ihan pikkutytöstä lähtien aina säännöllisen epäsäännöllisesti.

pois heitetty

Kulkee pieni poika,
isossa takissaan.

Vaan yksinäisyys seuranaan.

Pitkiä katuja loputtomia,
sydän täynä toiveita lohduttomia.
Mitä väärin tehnyt on,
saadakseen kurjan kohtalon.

Sade selkäänsä piiskaa,
kuin ruoska,
se kipua tuottaa.

Kirkkaat tähdetkin,
loistavat hänelle synkkinä.

Pikkuauton taskustaan kaivaa,
rikkinäisen,
ja muistaa ajan kultaisen,
kun
tunsi olevansa ihminen.

Hetken sille hymyilee,
vaikka silmiä niin kirvelee.

Autolla hetken leikkii,
kuten maailma on hänen kanssaan leikkinyt.

Kaukana ihmiset nauravat,
juhlivat,
hienoissa puvuissaan.

Poikaa ei kukaan huomaakaan.

Mädäntynyt omena,
pois heitetään,
kuten lapset,
jotka kadulle jätetään.

Poika löytää omenan,
ja saa siitä

viimeisen aterian.

kiitos arvostelustasi rakkauden valo. :smitten:

annaelen,
anna palaa!  ;D

*ojentaa punaisen ruusun ja rohkeutta*

 :smitten:

*huokaus*
Tunnustan olevani yksi heistä jotka "kirjoittivat joskus runoja ja novelleja, muttei enää"... Olen siivoillut nurkkia ja taas tuli vastaan parinkymmenen vuoden takaisia tekstejäni - opiskelin silloin sanataidetta ja luovaakirjoittamista parikin vuotta.

Haikeaa on kun välillä tuntuu että voisi vaikka kirjoittaa taas muutakin kuin blogia, mutta sitten se taas jää... Elämä on liian kiireistä ja arkista.

Kirjoitan siis lähinnä blogia ja satunnaisesti oikeaa päiväkirjaakin. Nyt kun taannoin olin reissussa, tuli pidettyä matkapäiväkirjaakin.  8)

 Minulle runot ja kirjoittaminen on aika luonteva tapa purkaa ja prosessoida. Sekä luoda myös uutta, runoja on minullakin siellä rakkausrunot.fi :ssä

Miten voit tietää olevasi totta,
miten voit uskoa, mitä elämästä sanotaan?
Miten voit vain luottaa johonkin,
mitä ei kukaan pysty sinulle todistamaan?

Lapsi rakas,
kaikki on juuri niin totta, kuin kuvittelet.
Olet juuri niin onnellinen, kuin tunnet olevasi.
Olet juuri se ihminen, kenet näet peilistä.

Ei kukaan sinulle voi todistaa mitään,
mutta mihin tarvitset todistusaineistoa?
Onko elämä sinulle ratkottava ongelma,
jossa tulee epäillä kaikkea mahdollista,
vai onko se sinulle seikkailu,
johon heittäydyt täysillä ja koet ja tunnet asioita
vapaasti, kieltämättä ja epäilemättä?

Elämässä ei ole tärkeää se, oletko oikeassa.
Ei ole tärkeää tietää kaikkea.
Ei ole tärkeää kontrolloida kaikkea.

Kaikki tarvittava tieto tulee sinun luoksesi,
oikeassa ajassa ja paikassa,
juuri silloin kun olet avoin,
etkä piinaa mieltäsi sekavilla kysymyksillä.
 :)

Kuin tähti taivaalla,
aalto järvessä,
lumihiutale hangesssa,
hiekanmuru aavikossa

Kuin sana lauseessa,
tavu sanassa,
kirjain tavussa

Kuin rukous alttarilla,
taputus katsomossa,
askel maratonissa

Niin yksi huokaus hukkuu Ikuisuuteen

AAVIISUINEN:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:  :smitten:

enkeleitä päivääni tuot  :angel:

Merkurius yhtymä aurinko...juu-u, täälläkin on, tosin skorpionissa ja huoneen 7&6 rajalla. Ja muistaakseni jokin venus sekstiili merkurius tms.

Lukioajoista asti olen ollut kirjeenvaihdossa ulkomaille ja kotimaahan. Nykyään enemmän sähköpostin välityksellä. Olen myös kirjoittanut vuodesta 1990 fantasiatarinoita, joita vaihtelemme ystäväni kanssa. Tosin nekin ovat hiipuneet suurinpiirtein yhteen tarinaan vuodessa.
Opiskeluaikoina kuvitin ja kirjoitin lastenkirjan liittyen opiskeluun, tosin en ikinä tarjonnut sitä millekään kustantamolle.

Runosuoni sykkii-joku vaitti sita Neptunin ja Venuksen syyksi-runoni "tulevat"vain englanniksi-tama tuli ihan omasta miehestani mieleen  :smitten:

Soulmate

Who is he
Is he somebody
thinking of me
Are our thoughts same
on black and white
Because my feelings are sometimes
so right

Like walking on the different mountains
and ending to the same valley
Wind blows our thoughts
to the same star
and it reflects us
the equal hearth

The same music creates us
to follow same steps
What creates us equal thoughts
to our head

Our love for living
our thoughts as human being
our love for the nature
is the work of
same Creator

kuuletko tuon kuiskauksen,
kuin tuulen henkäyksen,
silmiisi rakkauden piirtäen.
Vaan hento on henkäys tuulen,
jo kuiskauksen hiljentyvän kuulen.

Tunnetko nyt tuulen,
niin kylmän ja jäätävän,
kun näet hänen lähtevän,
ja hukkaat oman elämän.

Mihin mahtaa mennä sydämesi,
hänen iholleen tatuoituna
oleva sielusi.
Tuuli ei vie sitä mukanaan,
hetken kuljettaa ja maahan pudottaa.

Itse sirpaleet poimia saa.

--------------------------------------------------------------------------



Hän ei voi itkeä,
hän nauraa.
Naurukin on itkemistä,todellisuuden peittämistä.
Hän ei pysty kävellä,
siksi hän juoksee.
itseään paeten,varjoaan peläten.
Ei pysty nauloja enää nielemään,
vaikka on oppinut kipua sietämään.
Hän voi vaan tuntea,
tuntea viilloon sielussaan,
ja tuskan valuvan ruumistaan.
Hän ei voi elää,
hän kuolee.

Vartija

Olet koriste-esine päällä kirjahyllyni
Sitä saa muut katsoa muttei koskea
Älä kuvittele, että paikkaasi muuttaisin

Tämän vankilan säännöt
tehdään sinulle selväksi
Minä olen ensimmäinen
Sinä viimeinen
Kuljet aina mukanani
minne menenkin

Ole vaiti
Annoinko sinulle luvan puhua
asioista jotka ovat vain
meidän kahden tiedossa
Vain minulla on oikeus määrätä
milloin saat tavata ystäviä

Tämän vankilan ympärille rakensin
niin vahvat muurit,että niiden yli
on mahdotonta päästä
Älä siis yritä paeta

Miksi näytä noin apealta?
Eivätkö vankilan palvelut mielytä?
mutta sinähän olet saanut kaikkea
mistä muut voivat vain haaveilla
siis pyyhi kyyneleesi ja esitä,että kaikki on hyvin

Usko jo
Minä olen parasta
mistä sinulla on
Se on oma mokasi
kun halusit minusta vartijasi

p.s tää runo on omasta facebook-muistiinpanoista.Sinne profiiliin olen runojani rustannut.

Joo sehän on tämän suomenkielen rikkaus!Nyt kun rupesin lukemaan runoani uudestaan niin huomasin,että siihen pitäisi tehdä vielä muutoksia.