Astro Foorumi

Olen ollut vakituisessa parisuhteessa jo useamman vuoden ja erittäin onnellinen rakkaani kanssa.

Kuitenkin on olemassa eräs tuttu jota en saa mielestäni.. Mitään ei ole koskaan tapahtunut välillämme emmekä ole koskaan puhuneet mitään näistä tunteista, mutta jokainen kerta kun häntä näen niin tuntuu että tuijottelen vain silmiin enkä saa itseäni niistä irti. Huomaan huutavani päässä että rakastan tätä ihmistä, vaikka en edes häntä oikeastaan tunne. Kuten sanoin olen onnellinen rakkaani kanssa, enkä edes kuvittele lähteväni mihinkään.

Minulla on todella vahva tunne, että olen ollut hänen kanssaan edellisissä elämissä naimisissa (jopa useissa elämissä)..

Minua vaivaa tämä sidos tähän ihmiseen suunnattomasta ja tuntuu etten pysty keskittymään normaaliin elämään.. Miksi tämä ihminen palaa aina aika-ajoin elämääni vain piipahtamaan ja sekoittamaan koko pakan??? Millainen historia meillä on edellisistä elämistä kun tämä side on NIIN vahva.. Mitä neuvoa minulle annetaan tähän tilanteeseen??
Jos joku näkee olisin enemmänkin kuin tyytyväinen saadessani selvyttä tähän asiaan..

Paljon on lukijoita, mutta ei yhtään auttavaa vastausta?? :'(

Sanoisin, että sinulla on oikeasti kaikki vaikutusmahdollisuudet tähän tilanteeseen. Jos sinusta tuntuu, että "tämä tyyppi ilmestyy aina sekoittamaan pakan" niin todellisuudessa sinähän ANNAT hänen sekoittaa koko pakkasi. Sinulla on myös valtaa tilanteessa suhteessa itseesi.

Kyllä tuohon vastauksen löydät ja tiedät kuitenkin itse, ei täällä kukaan muu osaa antaa tuohon mitään kummempaa vastausta, sinun täytyy kuitenkin itse miettiä mitä teet asialle vai teetkö mitään ja sitten elää sen päätöksen kanssa. :)

Tsemppiä kuitenkin tilanteeseen.

Näitä tällaisia tulee kai jokaiselle muutaman kerran elämässä. Ei usein eikä joka vuosi.

Varmasti teillä on sielun sukulaisuutta ja takana edellisiä elämiä, tässä intuitio on yleensä oikeassa. Voisit kokeilla meditoida ja katsoa, nouseeko muistoja.

Aika harvoin nämä 'sielunkumppanuudet' johtavat kuitenkaan hyviin ja pysyviin parisuhteisiin. Jompikumpi ei sittenkään ole valmis suhteeseen, vaikka paljon edellytyksiä ja hyviä aineksia todella hienoon liittoon olisi. Monesti näissä suhteissa myös negatiiviset tunteet kasvavat isoiksi ja kynnetään henkisiä pohjamutia. Jonkun 'vieraamman' kanssa on itse asiassa helpompi elää, koska toinen ei herätä niin suuria tunnekuohuja, että ne suistaisivat raiteilta.

Tutustu tähän mieheen mahdollisimman perusteellisesti ystävänä! Katso rauhassa ja ajan kanssa, mikä hän on miehiään, ja mikä hänen roolinsa olisi tässä elämässä. Sitten voit tehdä omat ratkaisusi.

Ihminen kai voi rakastaa montaakin ihmistä yhtä aikaa (siis nainen-mies -asetelmassa, tietenkin omia lapsiaan rakastaa, ja kissojaan...). Vaikka olet onnellinen kumppanisi kanssa, joku toinen silti voi kiehtoa toisella tavalla. Hän herättelee ehkä itsessäsi piirteitä, joita et tunnista vakituisesi kanssa ollessasi. Ehkä, jos etsit ja löydät itsestäsi ne piirteet ja ominaisuudet joita siinä toisessa näet ja pystyt ilmentämään niitä elämässä jota elät, hänen merkityksensä elämässäsi ei enää tule olemaan niin mystinen. Tai sitten sinun on kerta kaikkiaan mentävä, ja otettava selvää siitä ihmisestä, ja kerrottava nykyisellesi asiasta. Et sinä muuten siitä asiasta pääse.



 

Tämä on tuttua omastakin puolesta. Lapsuudenkaveri ei vain poistu mielestä. Mitä itse tähän sanoisin, niin kyllä teillä on ollut varmasti jotain entisiä elämiä takana. Luota omaan intuitioon ja tutustu häneen ystävänä. Itse olen oman tämän samankaltaisen kanssa jonka mainitsin lapsuudenkaverikseni, niin pelkkä kaveri. Muistan kyllä kun se häiritsi mun mieltä, enää ei häiritse kun olemme kavereita ja olen huomannut, että parisuhde vain tuhoisi meidän välit jotka ovat nyt hyvät.

Aika harvoin nämä 'sielunkumppanuudet' johtavat kuitenkaan hyviin ja pysyviin parisuhteisiin. Jompikumpi ei sittenkään ole valmis suhteeseen, vaikka paljon edellytyksiä ja hyviä aineksia todella hienoon liittoon olisi.



 ;D

Kiitos kaikille vastauksista. Olenkin tätä miettinyt kovasti ja tullut siihen tulokseen etten tahdo mitään yrittää. Pitää vain jotenkin painaa mielen sopukoille ja koettaa unohtaa. Ehkä ensi elämässä sitten  ;)

Näin sellaisen unen jossa juttelin tämän kyseisen henkilön kanssa ja kysyin miksei meistä voisi tulla jotain. Hänellä oli kaikenlaisia verukkeita sille miksi ei... Mikään ei tosin ollut käypä ja järkevä syy. Tulkitsin tämän unen jotta mieleni(?) käskee unohtamaan koko homman. Hän ei ole valmis mihinkään enkä minä toisaalta ole valmis luopumaan nykyisestä.

Mutta on tämä niin mielenkiintoista. Olen elänyt edellisiä elämiä myös nykyisen puolisoni kanssa,
mutta en tunne samanlaista jännitettä.. Pakkomiellettä. Alussa kenties oli, mutta nyt kasvaessa suhde on tasaantunut ja rauhoittunut.

Miksi mieli kaipaa sitä kaaosta ja jännitettä kun seesteistäkin olis tarjolla?? :uglystupid2: