Astro Foorumi

Täällä mietiskellään löytyykö muita shamanistisen elämäntiedon & katsomuksen omaavia immeisiä täältä ?  :)

Aloitin jopa shamanistisen koulutuksen, mutta jättäydyin siitä pois. Kaipa elämänkatsomukseni on kuitenkin yleisshamanistinen, ainakin käytän shamanistisia metodeja intuitiivisesti, mutta pidän sitäkin vain välineenä ja välietappina matkallani kohti suurempaa. Takaisin Alkuun.

Mitä on shamanistinen elämänkatsomus?

http://www.saunalahti.fi/mrwizard/artikkelit.html

Tällaisen vastauksen löysin sinulle, kun itsekin kiinnostuin että mitä se todella onkaan...
Ja hämmästyin, kun huomasin että artikkeli olikin lähes täydellinen luonnekuvaus itsestäni  :o

Tässä henkisellä matkallani olen löytänyt juuri noita asioita elämänkatsomuksestani, ja metsän keskellä asuessa onkin aika helppoa olla yhtä luonnon kanssa  :smitten:
Kesällä löysin asuinseudultani useitakin voimapaikkoja, joissa on helppo käydä kun siltä tuntuu. Onni on asua seudulla, jossa on vanha ja tunnettu kulttuuri.

Viimeisin kiinnostuksen aiheeni on rummutus, josta en ole tiennyt käytännössä yhtään mitään. Alkoi vaan yhtäkkiä kiinnostamaan, mitä se on. Ja nyt olisi kauhea tarve saada rakentaa oma rumpu...

Shamanismin perusperiaatteet ovat:
* Kaikki on energiaa
* Kaikki on yhtä
* Energia menee sinne minne huomio menee

Yllättäen tämä vastaa aika lailla sitä, mitä kvanttifyysikot ovat jo jonkin aikaa sanoneet:
* Kaikki on energiaa
* Kaikki on yhtä
* Tarkkailija vaikuttaa tarkkailemaansa asiaan

Linkitetyssä artikkelissa oli yksi hölmöys:
Kaikki shamaanit eivät suinkaan voi oleskella auringossa tuntikausia tekemättä mitään. Pohjoisen vähäpigmenttisen shamaanin nahka kuoriutuu pois, jos moista yrittää.  ;)

Kiinnitin samaan asiaan huomiota.
En TODELLAKAAN minä ainakaan viihdy keskikesän auringossa tuntikausia! Sen sijaan keväällä aurinko herättää minut eloon ja antaa mahtavasti voimaa, ja näin syksyllä myös tulee kerättyä auringonsäteitä "talteen" pitkää ja pimeää talvea varten...

No niin, hyvän linkin löysit Kesäyön Usva.
Jaa, sanoisinpa, että en teidä onko minulla tuommoinen elämänkatsomus, mutta ehkäpä olen menossa juuri sinne?
En kyllä piittaa luokitella asioita ellei ole aivan pakko...niinpä oma elämänkatsomuksenikin saa olla luokittelematta, rönsytä sieltä tänne ja täältä sinne :)

Kvanttifysiika, Bolzmannin aivot ja shamanismi...  ;) Nämä selittävät kaiken. Jos selityksiä halutaan.

Tiedä shamanismista, mutta päänchakrat kun sain jollain tavalla aukeamaan joskus ja nyt on "lepotilassa" nin maria poltellessa tulee niin kummia kohtauksia että tulee oikein shamanistinen olo. Pari todistajaa siellä varmaan tietää paremmin minkälaista jakopersoonallisuutta löytyi tuolta meikäläisestä. Vähän vaikeaa näin omalta kantilta kertoa. Eh?

Rupee päässä kihelmöimään ja ylhäältä rupeaa "valumaan" kihelmöinti korvien tasalle ja olenkin ajatellut mikäs kytkös intissä oli kysymyksellä "tuntuuko, että vanne puristaa päätäsi?". No ei taida puristaa. MItäs KGB/Supon seulantaa siellä harjoitetaan valtion taholta kysympä vaan? Toisaalta se taitaa kusta omaan kinttuun joka tapauksessa kun vanteita puristavat päät/miten päin se oli nakitetaan B-miehiksi ja sitä kautta muonitushommin. Stäshi-pussit niihin keittoihin vaan!

Siinä tosielämän poppamiehiä!

JA nyt se rumpu on sitten valmis. Ihanasti se soi tuolla kirkkaan tähtitaivaan alla  :smitten:


Dodobien: Onneksi mä saan tuon saman tunteen ihan ilman päihteitäkin, ja varpaisiin saakka... Kannattais sinunkin ehkä kokeilla muilla konstein ;)

Minulle melodinen musiikki, vaikka melodinen trance tai sitten ihan meditaatiomusiikki, avaa yhteyden. Tosin en välttämättä tarvitse edes musiikkiakaan.

En kutsu elämänkatsomustani shamanistiseksi, vaikka siitä löytyvätkin samat asiat. Shamaanit työskentelevät henkein kanssa, mutta minä työskentelen vain enkelten kanssa. Siinä on se ero.

Minäkään en ole kutsunut elämänkatsomustani shamanistiseksi, vaikka sitähän se näköjään hyvin pitkälle on. Oman paikkani löysin 7 vuotta sitten, elän todella keskellä korpea ja yritän parhaani mukaan myös toimia luonnon hyväksi ja elää sopusoinnussa ympäristöni kanssa. Tähän on tultu ihan omaa sisintä kuuntelemalla ja kaikki "rituaalit" ja "matkat" mitä teen on ihan itse kehiteltyjä. Henkien kanssa työskentelen, koska henget ovat lapsuudesta saakka lähelleni tulleet: niin apua pyytävät kuin sitä antavatkin.

Elämäntapa luonnon keskellä, johon kuuluu kierrätys, kestovaipat ja omavaraistalous niin pitkälle kuin mahdollista. Rituaalina jos voi pitää sitä, että iltaisin kun saadaan lapset nukkumaan niin minä lähden ulos kotaan istuskelemaan; sytyttelen tulet, juon teetä ja polttelen muutaman tupakan siinä hiljentyessäni. (Talvella mulla on mummolta peritty susiturkki, tarkenee kelillä kuin kelillä!)Haistelen ilmansuunnat ja energiat, köpeksin yksinäni pitkin pihaa ja varsinkin kesällä lähden usein siitä sitten metsään haahuilemaan, kuljen sinne minne metsä sillä kertaa kuljettaa tai sitten menen "omiin" paikkoihini, missä istuskelen ja hiljennyn. "Työskentelen" jos on tarve tai sitten vaan olen. (Joku arvostaa sitä, että 20m kotiovelta löytyy Makuuni ja Siwa, minä arvostan sitä että 20m kotiovelta alkaa metsä.)

Mitään miehisiä harrastuksia ei ole, mutta lumityöt, polttopuiden teko ja pelloilla kuhkiminen varmaan kelpaa korvikkeeksi. Ei tarvi harrastaa urheilua kun saa ihan tarpeeksi tuota hyötyliikuntaa. Jaa, no kunnostan kyllä harrastuspohjalta vanhoja huonekaluja tuolla ulkorakennuksessa, meillä on siellä pieni paja. Kirves, vasara ja viikate pysyy hyvin kädessä.  :)

Ehkä se "iso" matka oli sitten se, kun kaupungista lähdettiin keskelle korpea 100 vuotta vanhaan taloon ja pihapiiriin. Rempattu on pikkuhiljaa vanhaa kunnioittaen. Ensimmäinen talvi oli kyllä pieni shokki; aamulla sai ensimmäisenä singahtaa putkia sulattelemaan ja lunta lappamaan että pääsee edes ovesta ulos kunnolla. Pimeys ja hiljaisuus. Enää en mistään hinnasta vaihtaisi. Rumpua mulla ei kyllä ole, enkä ole sellaista kaivannutkaan.

Kuin myös. Jos jotain sanoisin enkeleiksi niin se on se energia, mikä iltaisin väreilee lasten sänkyjen ympärillä. Meillä on pystyraitatapettia lasten huoneissa ja iltaisin voisin seisoa vaikka kuinka kauan siinä oviaukossa katselemassa kuinka raidat väreilee, se tunne on todella rauhoittava ja lohdullinen.  Lohtu, syli, turva -energia.

Sun elämä Solnishko kuulostaa mun unelmalta :) :D  :smitten:

Ehkä sen on ihan hyväkin pysyä unelmana, ehkä se joskus jopa toteutuu, mennään sinne minne elämä vie :)

Niin varmaan on jonkun unelma ja jonkun painajainen. Elämä se minutkin tänne kuljetti.  :) Ja pakettiauto.  :smitten:

Täällä mulla on hyvä vanhuuskin, heittäydyn kissamummon rooliin heti kun viimenenkin kekara lähtee pesästä pois.. Aiheutan hämminkiä kesätorilla myymällä lemmenjuomia akoille ja yrttipotenssipussukoita ukkoloille, pomeloitsen korteista povauksia kaikille jotka pihaan uskaltautuu jotain kysymään.  :D  Lapset yrittää saada mua johonkin vanhusten taloon mutta en lähe prkl!

Jotenkin sun kirjoitukset ja nimimerkki ovat niin tutunoloisia  :o Mä kyllä asun ihan sydän-Hämeessä, mutta samanlaisissa oloissa.

Tuo sun vanhuudenkuvauskin oli ihan kuin minulla, mä vaan menen sitte hevosella lähikylän kaupan eteen povamaan, ja välillä soittelen rummullani loitsujani ihmisille  :D :D

 :) Sielunsiskoutta?

Ei me kaukana sitten fyysisestikään olla; me täällä Härkätien varrella, Väinö Linnan vanhoilla kotiseuduilla asustellaan.  :)

Ai jaa, katos vaan :) Mä jotenkin olen sut yhdistänyt Itäsuomeen, ehkä just nimimerkin takia.

En tiedä miksi, mutta sun nimimerkkisi soi usein korvissani, ihan muuten vain  :idiot2: Tosi outoa.
Mutta kovin samanlaiset on meidän elämänpiirit.

No sukujuuret on kyllä syvällä siellä ja isän puolelta ihan Pietarista asti, joten sieltä se nimimerkki kyllä juontaa. Tänne "etelään" vaan monen mutkan kautta olen kulkeutunut.

Kiva kuulla että löytyy muitakin jotka näin viihtyy ja tykkää elellä!  :)

Olen itse ollut muutaman viime vuoden aikana shamanistisissa rumpupiireissä, ja olen myös vetänyt sellaisia. Shamanismi itsessään on menetelmä jolla päästään tietoisesti omaan alitajuntaan eli sisäiseen avaruuteen, ja sitä kautta myös kollektiiviseen mieleen, ulkoiseen avaruuteen. Shamanistinen elämänkatsomus on hieman kyseenalainen käsite, sillä siihen on aina vaikuttanut kunkin kansanheimon perinteet ja uskomukset.

Shamaanimatka tehdään yleensä rumpua käyttämällä. Hidas monotoninen rummutus saa tajunnan laskemaan alfa-taajuksille, etevimmillä matkaajilla jopa thetaan ilman nukahtamista. Matkoilla pyritään joko Aliseen tai Yliseen, mitkä käsitetään eri perinteissä eri tavoin. Matkoilta haetaan yleensä neuvoa tai tietoa arkipäivän asioihin, mutta vastoin tiukkapipoisempien "oikeaoppisten"  :police:  :knuppel2: shamanistigurujen opetuksia, matkoja tehdään myös viihdemielessä.  :2funny:

Shamaanimatkalla, eli muuttuneessa tajunnantilassa tai "salatussa todellisuudessa" voi liikkua ajan ja paikan ulkopuolella. Minusta siinä on kuitenkin se vaara, että matka suuntautuukin omaan alitajuntaan, vaikka kuvitteletkin tehneesi sen Yliseen tai Aliseen.

Siksi itse suosin työskentelyä muuttuneessa todellisuudessa, ilman transsia. Nyt olen liukumassa puhtaasta shamanismista Ferin erään alalahkon suuntaan.

Shamanistinen maailmankuva on minulle hyvin rakas ja toteutankin sitä elämässäni, toteutin itse asiassa ennen kuin ehdin kirjallisuuteen sitten tutustua. Yhdessä vaiheessa kivet oli tärkeitä, keräsin, tutustuin, rakastuin moniin kiviin. ::) Sitä ennen kasvit, lääkekasvit, hyötykasvit ym.. luonnonparantaminen.. Sitten sisäinen matkailu aliseen, visualisointimatkat.. ja yleinen shamanistinen ajattelumaailma. Luonto on kotini. :smitten: Kuten meidän kaikkien...  :smitten:
Jo pienestä luonnossa on ollut omat voimapaikkani, missä saan olla rauhassa ja maadoittua. :smitten:

Mua kiinnostaa tuo rumpu ja sen kans toimiminen. Teinkin tänä kesänä itelleni oman rummun, mutta se on joku ihme susi-rumpu : ( Oon kiristäny ja purkanu, kiristäny ja purkanu jo kuus kertaa, enkä saa sitä soimaan oikein. Se soi vähän aikaa erittäin kauniisti, mut kun kuivuu kunnolla, se vaan rämisee, löystyy. Kunhan on aikaa, aloitan taas jälleen kerran alusta, ens keväänä. : ) kyl se viel...

Staardis: Tänä kesänä mun molemmat rummut on ollen aivan kalvo löysällä, kun on niin kosteaa. Olen nytkin jo monta viikkoa odottanut, että pääsisi soittelemaan... Ja tiedän, että soivat normaalisti kauniisti, aiemmin ei moista ole tapahtunut. Toki voisin koittaa kuivata rumpuja esim. nuotion ääressä, mutta en ole nyt ehtinyt niin aikaa vievään rumpuharjoitteluun. Jos haluat, niin kokeile ensin, kiristyykö rumpukalvo lämmittämällä, ennenkuin purat! Voit säästyä turhalta isolta hommalta  ;)

Heiii Kesäyön Usva! Kiitos vinkistä! Kotiinpäästyä sitten vaan hiustenkuivaaja pörräämään :D  8)

Äääääh.
Taas yksi syy lisää kadehtia Solnishkoa!  ;D :angel:  ;)

No eihän se nyt sun syys oo jos sulla on tuommonen kota :D

Jo vain, olis oikeesti aivan loistomahtava juttu tuo, laitan vakavasti harkittavien asioiden listalle  :smitten:

Älä nyt, täällähän oli tätä erittelyä ilmassa, sä olet ihan selvä erittelyn kohde nyt  :D

 :smitten: