Astro Foorumi

Jälleen kerran kummallinen tapahtuma kotona. Asetuin lattialle selin rentoutuakseni ja meditoidakseni.
Tunsin selkeät energiapyörteet kämmenissäni ja levollisen olotilan, chakrat aktiivisina ns.

Ja sitten koirani tulee luokseni ja alkaa vimmatusti tassuillansa kuopimaan käsiäni, heittäytyy hieromaan kuonoaan niitä vasten, tökkii kuonollaan ja tavallaan piehtaroi käsieni päällä ja vinkuu. Tätä se ei ole koskaan aiemmin tehnyt, ei minkäänlaista vastaavaa käytöstä. Koirani oli aivan innoissaan, häntä viuhtoi jne. Toisaalta aistin myös jonkinlaista "hätää" hänessä, aivan kuin se halusi herätellä minua, etten vaivu liian syvälle. (Aiemmin en ole ollut samassa tilassa koirani kanssa kun olen ollut ns. aktiivitilassa)

Olin aika ihmeissäni, että mitä jälleen kerran tapahtui. Mitä koirani oikein aisti/näki minusta?
Onko muilla ollut vastaavia kokemuksia lemmikkiensä kanssa?

Kyllä koirat aistii ja paljon kaikenlaista!

Meidän koira huomaa mielialavaihtelut vaikka ei itse päästäisi ääntäkään, se käpertyy viereen jos kaipaa lohdutusta, jos taas tunnen oloni hyperaktiiviseksi on se heti haastamassa leikkiin ja villiintyy itsekin  :) Ne aistivat monenlaisia juttuja!

Koirat eivät aina ymmärrä oikein ihmisen mielentiloja tai energioita oikein, siksi ne hätääntyvät, esim. itku voi olla koiralle ihmetys ja se saa koiran miellyttämisen haluiseksi, eli se yrittää piristää.

Reikin parissa ainakin törmäsin sellaiseen, että yleensä eläimet, tässä tapauksessa koirat, saattavat tulla ikään kuin ottamaan tarvitsemansa energian siitä "kanavasta" jolloin kanava aukeaa aivan kuin itsestään. Eli koirat saattavat tulla silloin kyhnäämään kylkeen ja lähteä sitten pois kun ovat tarpeeksi saaneet =)

Saturnalia, koira vaikuttaa stressaantuneelta. Meidän löytökoiramme jota oli kaltoin kohdeltu koki niin hirveää innostusta aina kävelylle lähtiessä että se vinkui, inisi ja vollotti sekä ravasi ympäri kämppää. Se on stressiä vaikka koira vaikuttaisikin innokkaalta.

Ymmärrystä  :smitten: Koira voi olla stressaantunut siis. Eikä se ole sen vika ettei sen omistajat osaa saada sitä rauhoittumaan. Joskus me omistajat emme aina osaa käyttäytyä oikein koiran seurassa, emme osaa lukea sen antamia merkkejä. Silloin voimme omille toimillamme valitettavasti lisätä koiran stressiä. Kokemus opettaa koiranomistajaa, samoin kannattaa selvittää asioita.

Tarkoitat varmaan espanjanvesikoiria. Omalla äidilläni on kaksi sellaista ja rotuhan sinänsä on sellainen, että sillä omalla äänella viestitään erittäin vahvasti, saatetaan haukkua esimerkiksi ilosta ja niin edelleen. Ovat myös erittäin leluhulluja, joten niistä saattaa aiheutua ongelmia kun koira haluaa jatkuvasti leikkiä ja on sellaisessa stressitilassa, ulisee ja hermostuu jos joku ei leiki sen kanssa. Kyllä ne onneksi ovat pikkku hiljaa rauhoittuneet kun niitä on "vieroitettu" leluista. ^^ Enää niitä ei myöskään ahdista niin paljon se yksin olo, kun ovat jo tottuneet olemaan ilman leluakin =) Voisiko taustalla olla jotain vastaavaa?

In:

No jotain tuollaista itsekin ajattelin, mutta en ollut uskoa näkemääni kun se niin mielissään heittäyty vuoron perään kädeltä toiselle... :) Aikansa siinä piehtaroi ja kuoputti ja sitten lähti muina tyttöinä pois ;D...

Mulla säälitti jo silloin kun luin tuosta... :'(

mie oon niin herkkä asioille,
jotka koskevat lapsia tai eläimiä.. :'(

Koirat kun eivät osaa tätä ihmisten kieltä,
emmekä me heidän,
niitä täytyy lukea toisella tavoin.

Ihminen on alhainen olento kun vertaa koiraan/ eläimeen.
Ei toki kaikki.

Mutta jotkut...

http://www.piipaa.info/uutinen/mies_hakkasi_koiran_hengilta_pesapallomailalla_5597217.php

Mie  :mars:  :aspect_squ:  :uranus: hakkaisin hakkaajan... :tickedoff: :knuppel2:

ja olisin siis
yhtä
paska! :-[

 ::)

Tosi hyvä lukutaito mulla näköjään =/

Koiran stressi saadaan helpottamaan kun ihminen osaa suhtautua siihen oikein. Ensin itsekin nauratti kun koirani hillui pitkin kämppää ulos lähdön aikaan, ajattelin että onpas poika innoissaan.. En ymmärtänyt alkuun että kyse on stressistä johon poika itsensä lietsoi, hänellä kun on menneisyys ettei ole päässyt ulkoilemaan ennen kuin tuli luokseni  :-[
Stressin saa pois mm. sillä että koiraa kehoitetaan istumaan ja jos koira pystyy istumaan paikallaan, hälle annetaan namuja ja silitetään. Koira silloin rinnastaa istumisen hyväksi asiaksi sillä silloin saa namuja ja hellyyttä  :) Se on toiminut meillä, se saa hänet rauhalliseksi ja nyt se on oppinut että ei ole syytä stressata uloslähtöä sillä se on mukavaa ja säännöllistä. Sain hyviä vinkkejä kirjoista ja koiraohjelmista  :smitten: ja muilta koiranomistajilta myös. Itsellä kun ei ollut aiemmin kokemusta hylätystä tai kaltoinkohdellusta koirasta, aiemmat koirat ovat tulleet pentuna.

Koira on niin helppo pilata  :( mutta vaikea opettaa irti peloista ja stressistä...

No oma koirani ei ole Espanjasta mutta samanlainen historia. Niillä on traumoja kuin ihmiselläkin. Kyllä koira oppii luottamaan ja paranemaan mutta se vie aikaa. Kärsivällisyyttä on oltava  :) ja omistajan on tehtävä töitä ahkerasti ja sinnikkäästi jotta koira oppii luottamaan ja pois vanhoista peloista.

Ymmärrän että koiran vinkuminen on sinulle ärsyttävää, mutta ei se karvakorvallekkaan herkkua ole kun pieni stressaa ja hätäilee.
 

Meidän koira on yksi puusilmä  :2funny:
Ei huomaa pahojaa fiilistä, tai ei noteeraa... mutta em. kun tuossa taannoin innostuin nauttimaan lumesta ja tein lumienkeleitä, koira sai totaali hepulin ja lopulta olimme kumpikin hangessa vierekkäin jalat kohti taivasta "piehtaroimassa"
 :2funny:
Kun ukon kanssa on vaikeaa, tämä narttu neitonen kiehnää ukon jaloissa aivan harmiksi asti. Liehittelee mokoma miun paikaani  >:(
Tuo on taas puhdasta laumaviettiä... ei sen kummallisempaa. Aivan samoin, kun jos sairastan vältän komentelemasta jaoleen hoitamatta koiraani turhia, koska se voi laukaista tilanteen jossa kokeilee pääsiskö alfaksi. Vahva koira on mielenkiintoinen otus ja varsinkin tuollainen hieman alkukantainen varsinkin  :smitten:

Kissojen olen taas eritavalla huomannut reagoivan energia virtoihin ja häiriöihin. Kun tanssin (itämaista varsinkin) kissat nauliintuvat seuraamaan ja niiden silmät ovat jotensakin erikoiset... hieman pelottavatkin  ??? Usein saattavat katsella silmät viirussa sivuun, mutta suoraan kohti ja sitten aivan kuin; "ai, sinäkin olet siinä" ilmeellä aivan silmiin ja kääntävät pään pois. Tai ihan pitkin nurkkia tarkkana, pari kertaa jopa sähistä olemattomia...  :o
Kun taas muutamia kertoja olen ollut kipeä, on tuo toinen kissa varsinkin hakeutunut mahan päälle tai jopa melkein suuhun asti kehräämään, vaikka ei silitäkään  :angel:

Hevosenikin on kyllä ihan ilmiömäinen energioiden tulkitsija ja äärettömän herkkäkin niille. Ei auta lähestyä neitiä vahvalla energialla, koska tällöin pakenee. Sen kanssa olen erityisesti oppinut kiinnittämään huomiota näihin juttuihin.  :)

Toki koiratkin aistivat paljon ihmisestä, minua vain ihmetytti se, että se niin innostui ottamaan hyödyn irti energioistani.  ::)