Astro Foorumi

Hmm...Kauhutarinasta en tiedä, mutta ehkä vähemmälläkin olis päässy jos en olis tohon oppositiomerkkiin haksahtanut ;) Mies Neitsyt ja minä Kalat. Tasaista auvoa meillä ei ole koskaan. Sivullisista saattaa näyttää siltä että me vaan tehdään toisemme hulluksi ;D Käytännössä kuitenkin me aika hyvin täydennetään toisiamme. Neitsyt tuo sitä järkeä ja järjestelmällisyyttä elämään. Minä taas suurpiirteisyyttä ja tunteita. Tosin tuo mun nouseva&kuu leijona tahtoo vallata estradin välillä vähän liiankin kanssa :D Neitsyt meinaa jäädä sivuosaan. Ennen miestäni upeimmat ja helpoimmat suhteet mulla oli leijonamiehiin. Joskus sitä helppoutta kaipaan, mutta tuo oppositomerkki pitää kivasti "hereillä" ;) ;D

Kalat miehiä olen aina vetänyt puoleen ja he minua.. Neitsyt olen. Suurin osa lähipiiristäni muutenkin kaloja.

Mitään kauhutarinoita tästä suhteesta en ole vielä saanut irti. Minä olen skorppari, nousuhärkä ja poikaystävä härkä, nouseva skorppari. Tunnen, että saan häneltä jotain sellaista mitä en ole edellisiltä saanut ja hän omistaa muutamia multa puuttuvia ominaisuuksia, joita ihailen. Varsin harmonista on ollut tää vajaa puol vuotta  ;)

Noh, meillä on Veskari-leijona "suhde" ja ainakin värikäs ja tasapainoittava se on...siis kierteen kautta... :)

Vaaka ja oinas toimii oikein hyvin  :smitten: Toistaiseksi ainakin  ;)

Mielenkiinnosta muilta oppositiomerkin kans suhteessa olevilta kysyisin vielä->

Tuntuuko teistä ikinä, että teillä on aivan erityisen hankalaa tai vaikeaa noin yleisesti elämässä? Siis parina?

Meillä on alusta asti ollut hurjasti ulkopuolelta tulevia ongelmia ja elämä ei koskaan ole ollut mitään keskivertoa muutenkaan. Mikään ei ikinä mene helpoimman mukaan...En suinkaan ole pessimisti! Tämän saman huomion ovat tehneet muutkin ihmiset ympärillämme :(
Olemme jopa jo miettineet, josko turhaan pyristelemme kohtaloamme vastaan, että joku yrittää meille kovasti viestittää ettei kannata  ??? Ja me ei vaan tajuta sitä....
Jotenkin olen asian ajatellut liittyvän näihin oppositiomerkkeihin, tiedä häntä sitten :idiot2:

Xantippa! Meille tuli juuri vanhasta elämästäni suuren suuri vastus eteen nykyisen kumppanini kanssa.. Ja tämä vaikeuttaa varmasti yhdessäoloa suurissa määrin ja pitkän aikaa. Mutta minä ainakin otan vaikeudet haasteena ja pienen uhman siivittämänä koetan painaa tieni läpi.. Ehkä kohtalokkain seurauksin (kuten Romeossa ja Juliassa), mutta ainakin onnen täyttymystä kohti.


 :harka:  :smitten::skorpioni:

Heips Arael :)  mulla on muutama ystävä miespuolisia härkiä ja skorppareita, skorpparithan ovat hyvin intohimoisia ihmisiä ;) ja härkä persoona on vähän maallinen ja tasasen varma, joten aika värikäs systeemi tuntuu olevan, ilm skorppari kipunoi ja härkä katsoo vierestä ??? Mikäs sitä nyt riivaa tyyliin... :2funny: jos haluat tasaista ja turvallista miestä, niin uskon että ne löytyy härkä/kauris/kaksonen sektorilta tavallaan vaaka persoonaa ei voi koskaan ottaa itsestään selvyytenä..tietty vaakakupit aika ajoin heilahtelee ;) jos haluat suhdetta värikkääseen elämään..itse suosittelisin oinas/leijona/jousimies/skorppari paria ja tunteelliselle puolelle taas suuntautuu enempi nämä ravut ja vesimiehet+ neitsyet :smitten:

Heissan Arael!

Oppositiomerkeistä mulla ei ole kokemusta, mutta kun puhuit ulkopuolisista paineista, niin niitä on tullut meillekin pitkin aikoja (minä skorppari-koira, mieheni jouskari). Jotkut ovat jopa sanoneet meille ihan päin naamaa, ettei meidän suhteesta VOI tulla mittään - ja ihan naurettavista syistä: ikäero koulutuserot, luonne-erot... Minä oon mm. kauhee lörppö ja muutenkin välillä aikamoinen jyrä  :crazy2:, mieheni hiljaisempi (!) mutta saa kyllä tarvittaessa äänensä kuuluviin  :knuppel2:

No, kaikkea ei aina tartte kuunnella saati uskoa, meilläkin on jo reilu 17 yhteistä vuotta takana, vaikka välillä meilläkin on ollut omat vaikeutemme. Jospa myö kumminkin kestettäis vielä jokunen vuosikymmen toisiamme  :D

Tsemppiä, Arael! Kaikkein tärkeintä on se, miltä susta itsestäsi tuntuu!  :)

...niin kierteen kautta. Minä (leijona) elän Vesimies-miehen kanssa. Olen monesti miettinyt miten me kaksi olemme yhteen eksyneet... Välillä tuntuu, että tuo toinen on ihan eri planeetalta (tai melkeenpä tähtijärjestelmästä :P ). Mutta jokin on meitä pitänyt yhdessä kohta 7 vuotta. En ikinä olisi uskonut, että tässä sitä vielä yhdessä ollaan. Jokin vaan vetää tuossa toisessa puoleensa ja ehdottomasti täydennetään toisiamme. Aivan mahtava tyyppi ja hauskaa yhdessä riittää. Draamaa tietysti välillä löytyy ja kun tapellaan niin tapellaan kummatkin täysin eri asioista... ;)

Minä olen nouseva Skorpioni ja avomies Aurinko-Härkä.

Ihanahan tämä suhde on, muttei todellakaan siitä helpoimmasta päästä. En ole kyllä varma, johtuuko se tuosta merkkiasetelmasta.

Linn

Linn, uskon ymmärtäväni melkoisen hyvin. Olen itse Aurinko-Härkä ja mieheni on nouseva Skorpioni eli samat merkit kuin teillä.  ;)

Meillä taas on toisinpäin, minä vesimies, hän leijona.  ;)
Sanotaanko, että ristiriitaisia tunteita herättävä 'suhde'.
Toisaalta se on täyttä totta, että suhde on 'uusi' joka päivä, minkä toisaalta koen kyllä vesimiehen 'ansioksi'osaltaan.(ainakin meidän suhteessa).
Leijona tuntuu rakastavan turvallisia perinteitä ja on aika komiaa 'näyttää mitä meillä on yhdessä' (en nyt niinkään materiaalista tarkoita, vaan 'parina')
Toisaalta hän nauttii vesimiehen 'erikoisuudesta', liikkuvuudesta, oudoista ajatuksista ja tempauksista, vaikka samalla kärsiikin niistä.
Vesimiehenä taas vastaavasti provosoidun hänen 'perinteisyydestään' ja se aktivoi minua olemaan enemmän veskari ja mikä taas provosoi häntä olemaan enemmän leijona.
Ja toisaalta leijona pitää veskarin jalat maassa.
 :D ;D
Toisaalta meillä ei ole mitään syvällistä yhteistä (-kö?) tai ajatusmaailmaa saatika kokemusmaailmaa, mutta juuri tuo suuri liikkuvuus ja jatkuva elävyys suhteessa on ehkä se tekijä, joka vetää yhä uudelleen ja uudelleen puoleensa.  :idiot2:  "Tulta ja tuppuraa"  ;)
 :smitten:

jostain syystä mua häiritsee tuo oppositiosana tuossa,aivan kuin ois poliittinen  vastakkainasettelu,joko-tai tilanne,puhuisin mieluummin vastamerkistä,jolloin mielikuva ois paremminkin voima-vastavoima,aivan kuten askendentti-deskenttiakselilla,tarpeellinen ja jotenkin positiivisempi..
neptunus-merkurius kaunosielu tässä puhuu..

skorpioni-härkä akseli toimii itselläni erinomaisesti ystävyyssuhteissa,jopa kummilapset tuppaa olemaan sattumalta härkiä,erittäin tasapainottava suhde ja tarpeellinen omalle olemisen ilmentymiselle
härkämies nuoruudessa herätti seksuaalisuuden ja toimi erinomaisesti sillä alueella
jellonamies toimi myös hyvin tällä alueella,toi lisäksi valtavaa lämpöä sielulleni,
valtataistelu oli tämän suhteen karikko,jos nyt vähän muutkin ongelmat
jostain syystä tiedän paljon jellona-härkä suhteita,jotka valtataistelusta huolimatta tai ehkä juuri sen inspiroimana toimivat
joistakin merkeistä sanotaan kirjoissa ettei ne sovi yhteen ollenkaan,esim.
nykyinen rakas vesimies ihan utopinen kumppani kiinnipitävälle skorpionille mutta jotain puoltahan sitä hakee toisesta itteään täydentämään eikä se silloin olekaan niin merkkisidonnainen
jellona-vesimies yhdistelmästä tulee mielikuva elementeistä tuli-ilma
vesimies antaa happea jellonan tulen palolle,ei sammuta sitä niinkuin minun vedenmerkkini teki

Amen! Mi-Olea, totta joka sana tuo perinteisyys vs. uudistuminen. Vesimiehen kanssa olen oppinut "uudistumaan", ja se on ehdottomasti parasta mitä tästä suhteesta olen oppinut. Ja pakko myöntää, että mielelläni tykkään 'näyttää mitä meillä on yhdessä', juuri niin kuin sanoit.

Se mikä meitä yhdistää on elämän arvot. Vaikka me kummatkin toteutetaan itseämme eri tavoin, luulen, että meillä kuitenkin on sama päämäärä.

Tuo on tavallaan meilläkin totta.
Juuri tänään viimeksi ajattelin, että vaikka me kuljemme jotenkin käänteisesti toisiimme nähden ja vaikka me provosoimme toisissamme kai jotain omaamme pintaan, niin välillä aina tulee hetkiä kun tajuaa, että 'katsoppas, tuo toinen on oivaltanut aivan saman, vaikka on tuntunut ,että hän on kauempana siitä kuin yö päivästä.
Periaatteessa olemme perillä (välietapeissa)ajoittain samaan aikaan ja voimme tuntea todella syvää yhteenkuuluvaisuutta, vaikka siinä matkalla palloillessamme omalla tavallamme, emme todellakaan sitä tosistamme näe.  ;)

Aika sekavasti kirjoitettu..  :D
Mutta todellakin hän on tällä hetkellä elämässäni ihminen, johon voin luottaa täydemmin kuin kehenkään muuhun. Siis luottaa sillä tavalla, että hänen seurassaan voin olla täysin ja kokonaisesti oma iteni. Ei ole mitään salattavaa.  :) (mutta ehkä hänellä on ... ;D )

Miten osasitkin...
Minä skorpioni isäni härkä...ei ei tulla toimeen...tai ei tultu mun "teiniangsti" aikoina...ei tulisi ikinä mieleenkään hankkia sellaista miestä mitä hän on...ja muut härät...ehkä nuorena ihailin isääni ja ensimmäinen poikaystäväni oli härkä...no se taisi kestääkin kk...meni hermot  :knuppel2:

Mutta tämä "kauhutarina" johtuu varmaan siitä että ollaan liianki läheiset(vai kaukaiset)...tai siis...niin...minä en ainakaan ole saanut isältäni sitä mitä haluan...eli hyväksyntää...nykyään en taida edes jaksaa halutakaan. Ja tulen kyllä toimeen nykysin...senku tulee ilkkuvia lauseita annetaan joko muutama takasin tai sitten sanotaan vaan että "kyllä isä minäkin rakastan sinua"... ;D

En jaksa koko kirjoa selittää mutta täydellisesti ei varmaan tulla ikinä toimeen vaikka kuinka yrittäisin hyväksyä hänetkin sellaisena kun hän on...kuulemma kuningas joka tietää kaikesta kaiken...heh...on se nyt jo rauhottunu ja pystyy jopa välillä tunnustamaan ettei kaikkea tiedäkään.  :)