Astro Foorumi

Minua on aina kiinnostanut tämä opetusmuoto, muttei ole mitään omakohtaisia kokemuksia asiasta. Esittelylehtisestä lainattua:

Peruskysymyksiä lapsen edessä seisovalle opettajalle ovat; kuka hän on, miksi hän on syntynyt maan päälle, kuinka autamme häntä elämään HÄNEN ITSENSÄ kannalta hyvän ja mielekkään elämän?

Kuulostaa mielestäni aivan loistavilta argumenteilta, samoin steinerkoulujen tarjoama puhdas ja mahdollisimman luomu/biodynaaminen ruoka.

Mutta miten lienee käytännössä, onko kellään omakohtaisia kokemuksia?  ::)

Heips,

varsinaista henkilökohtaista kokemusta ei minulta kyllä löydy, mutta siskoni 4 lasta ovat kaikki Steiner -koulussa ja ilmeisen hyvin viihtyvät. Koulu ei ole heidän asuinpaikkakunnallaan, mutta ei sekään ole tuntunut olevan rasite, vaan päin vastoin rikkaus  kun on koulu- ja kotikaverit erikseen.

Opetuksessa hyödynnetään biodynaamisuutta mm. siten koululaiset kasvattavat itse ruokatarvikkeitaan.

Lisäksi koululla järjestetään "talkoopäiviä", jolloin koululaiset ja heidän vanhempansa toimivat yhdessä esim. myyjäisiä järjestäen tai rakennellen yhdessä koulun pihapiiriin jotain... Vaatii ehkä siis peruskoulua enemmän kiinnostusta osallistua toimintaan..

Hei Emelia

Mukava kuulla, että siskosi lapset siellä viihtyvät, vaikka koulumatka on pidempi.
Tiedätkö miten siskosi tuli sitten ajatelleeksi laittaa lapsensa Steineriin? Onko hän mahdollisesti itse kyseisen koulun kasvatti vai muuten vaan?

Kovasti olen nykyistä peruskoulumaailmaa pohtinut. Siellä mielestäni tökkii ja pahasti. Paljonhan on joustavia lapsia, jotka sen läpi kunnialla vievät, mutta mielestäni nykyinen luokattomuus ja hurjan isot luokkakoot aiheuttavat jonkinlaista "juurettomuutta". Monilla tuntuu olevan vaikeuksia isoissa ryhmissä keskittyä, enkä totisesti ihmettele. Ainakin pienet ala-asteikäiset koululaiset ansaitsisivat hieman pienempiä ryhmiä. Eihän kaikki voi olla kiinni rahasta, eihän!?  :o

Onneksi on näitä vaihtoehtoja  :)

Heippa Synapsi!

Mullakaan ei ole henkilökohtaisia kokemuksia Steiner-koulusta, mutta tuttavani lapsi on myös Steinerissa, ja viihtyy kyllä hyvin. Ainakin oppiaineita on valittavana tuplasti enemmän kuin normaalissa peruskoulussa, ja pakollisiakin aineita on ryhmädynamiikasta matonkutomiseen. Koulukirjojahan siellä ei tule kun vasta lukiossa. Sitä ennen oppilaat kokoavat jokaista varten omat vihkonsa, joissa on muistiinpanoja, kuvia yms..

Itselläni on ainakin sellainen kuva, että koulussa ei yritetä ryhmäyttää ja kasvattaa lasta laumasieluksi, vaan nimenomaan kunnoitetaan hänen yksilöllisyyttään ja omia valmiuksiaan. Tietty tämän kaltaisessa koulussa ei välttämättä pääse aina helpoimmalla, vaan se vaatii erilaista panostusta.

Ainakin ne Steiner-koulunuoret joiden kanssa itse olen ollut tekemisissä ovat kyllä olleet poikkeuksetta ajattelevia, tiedostavia ja kaikinpuolin hyviä tyyppejä.  Varmaankin aikanani harkitsen vakavasti tätä kouluvaihtoehtoa myös omille mahdollisille lapsilleni.  :)

Hei "Synapsi"

Minulla on kaksi lasta käynyt Steiner-koulua Jyväskylässä.

Luomuruokaa siellä ei kyllä tarjottu, koska se on liian hankala järjestää. 
Söivät suur-keittiöstä tilattua ruokaa, niinkuin muutkin lapset.

http://www.steinerkoulu.fi/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Steiner-koulu

Koulu on mielestäni hyvä paikka lapselle.

Käsillä tekemisen kautta saadaan aivoille paljon toimintaa
- kudotaan, virkataan jne.
- värjätään kankaita
- huovutetaan lampaanvillaa

Tutustutaan luontoon luonnossa liikkumalla jne.

Jokainen on oma yksilö, ei vain yksi muiden joukossa.

Koulu opettaa lapselle sielullista elämää eikä mitään materiaan perustuvaa tai kilpailuhenkisyyttä
- ei liity uskontoon - sitä siellä ei tyrkytetä

Koulussa asioiden oppiminen ei ole tärkein asia, vaan yksilönä kasvaminen.
- sosiaaliset tavat, erilaisuuden hyväksyminen, käyttäytyminen: silmiin katsominen
  - opettaja kättelee jokaisen oppilaan aamulla ennen koulun alkua ja päivän päätteksi.

Kielien opettelu alkaa leikkien ja laualaen eka luokasta alkaen.

Liikkuen ja leikkien opetellaan matematiikkaa.

Teknisiä laitteita vältetään.  Kaikki tehdään itse.

Suosittelen lämpimästi


 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Kuulostaapa hyvältä! Ryhmädynamiikka on alue, johon ihan kaikkien olisi  hyvä tutustua! Ja matonkutominen on todella meditatiivista toimintaa! Harmi, kun en itse aikoinani päässyt tuollaiseen kouluun.  ;)
Laitosmainen ja autoritäärinen peruskouluopetus kaivoi ainakin minusta kaikki huonoimmat puolet esiin!

Kiitos sinulle Elämänilo,  toit arvokasta tietoa asiasta. Koulun valinta on valtavan suuri juttu, vaikuttaa niin moneen alueeseen lapsen tulevaisuudessa.

Kaikki, mitä asiasta kerroit, vahvistaa omia ajatuksia ja "fiiliksiä".  :smitten:

Hei Synapsi,

Mainitsit jossain viestissäsi luokkakoon pienuuden olevan tavoitteesi. Se ei Steiner-koulussa ole välttämättä laisinkaan pieni. Oman lapsemme luokalla on n. 30 oppilasta. Aluksi tuntui hurjalta ajatella pientä ekaluokkalaista niin isossa ryhmässä, mutta tässä vuosien saatossa on saanut arvostaa tuon ryhmän opettavaa ja toisia hiovaa vaikutusta. Tietyissä aineissa tuo luokka toki on jaettu kahteen ryhmään. (esim. käsityöt, eyrytmia)

Oman opettajan pysyminen luokan matkassa aina 8.luokkaan asti on myös todella hieno asia.

Taideaineet ovat korostuneesti esillä opetuksessa, toki niidenkin kautta lähestytään kulloistakin käsiteltävää teemaa.

Suosittelen lämpimästi oman kokemuksen valossa ja vaikka olisikin lapsensa Steiner-kouluun ilmoittanut ja tulisi myöhemmin toisiin aatoksiin, eihän sinne ole pakko mennä.
Koululta kutsutaan vanhemmat kuulemaan koulun tavasta työskennellä ja tutustumaan myöskin tulevaan opettajaan (mikäli on tiedossa, yleensä on).

Totta on, että tässä koulussa vanhemmat saavat osallistua/joutuvat osallistumaan koulun toimintaan PALJON enemmän kuin peruskoulussa. Tietysti voi valita olla osallistumatta, mutta lapsen kannalta se ei ole tarkoituksenmukaista. Me olemme halunneet olla mukana mahdollisimman paljon ja saaneet siitä suunnattomasti hyvää mieltä, uusia kokemuksia ja näkemyksiä.

t. eetee, "steinerilaisen" äiti

Hei eetee!
Lapseni tarvitsee erityisopetusta/tukea, ja kuuluu pidennetyn 11 vuotisen oppivelvollisuuden piiriin. Eli hänen tapauksessaan ryhmäkoko on vain 8 oppilasta. Olen kyllä pohtinut, että pienryhmät voisivat sopia muillekin kuin erityislapsosille. Varmaan aika yksilöllistä. Mutta oli hyvä kuulla kommenttisi siitä, että isokin ryhmä kasvattaa ja hioo toisiaan.


Tämä on aivan hulppean hieno juttu! Jatkuvuutta tähän hektiseen aikaamme. Käsittääkseni lapsi-opettaja suhde on lapsille usein todella tärkeä.


Oikein kannustavaa kuulla, luulen että me osallistumme myös koulun tapahtumiin innolla. Juuri tässä onkin iso pointti. Jos kerran haluan, että opettajat panostavat ja ovat sitoutuneet yhteistyöhön, niin silloinhan minunkin on niin tehtävä, eikös vain ;)

Hyvänen aika, tästähän tulee ihan mieleen homeopaattiset ydinajatukset!
Loistavaa. Voisiko ajatella, että kyse on tosiaan siitä?
Satutko Elämänilo tietämään, olivatko Hahnemann ja Rudolf Steiner aikalaisia, ja mitä tuumivat toisistaan?  :o

Hei "Synapsi"

Heititpä hienon kysymyksen.  Ohessa Googlesta löytämääni sivustoa

http://www.joyedition.com/bz_15_krankheitsentstehung_teil_4.htm

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vaihtoeh.html

http://www.netspirit.dk/index.php/module/pagemaster/PAGE_user_op/view_page/PAGE_id/40



 :smitten:  Elämänilo   :smitten:

Hei Elämänilo!

Eipä ehtineet olla ihan aikalaisia nuo kaksi herraa, mutta samankaltaisuutta löytyi muuten kyllä. Tuosta antamastasi keskimmäisestä linkistä löytyi hyvin mielenkiintoinen tieto:

Arno Forsius; Vaihtoehtoisesta hoidosta
Monet keskiaikaiset lääketieteelliset opit, kuten humoraalipatologia ja astrologia elävät yhä antroposofisessa lääketieteessä. Siinä käytetään apuna mm. luonnonlääkkeitä sekä väriterapiaa, eurytmiaa ja rytmillistä hierontaa.

Että sillä lailla. Tämähän käy yhä mielenkiintoisemmaksi.

Löysin R.Steinerin astrokartan, kiintoisa sekin.  :aurinko: :kalat:, :kuu: :vaaka:, :askendentti: :skorpioni:. Tiukka  :merkurius: :aspect_con: :neptunus: kaloissa.

Ps. Olen käynyt jo tutustumassa erityis Steiner-kouluun, ja hyvältä tuntui. Paikkakin on sieltä poitsulle jo varattuna.

Nyt jatkan uteliaana tutkimuksia..  :D

Heips!
Kiireiden lomassa taas vastailen.. Eihän toki.. Me ollaan ihan perinteisen ajatusmallin omaavia..  :D Siskoni kävi aikoinaan oppikoulun mukaisen lukion ja me nuoremmat peruskoulun ja yläasteen...

Aikoinaan kuitenkin siskoni ( lastentarhanopettaja ammatiltaan olisi halunnut esikoisensa, joka tänä vuonna täyttää 16 vuotta, esikouluun ennen kuin se tuli kaikille yleiseksi mahdollisuudeksi. J
a koska sitä ei, tällä meidän paikkakunnalla, aloitettu kävi tämä esikoinen sitten koulukypsyyskokeet ja lähti 6 vuotiaana kouluun.. Poika on nyt lukiossa ja urheilee tavoitteena seuraavat talviolympialaiset..  ::)

Hurjan isot luokkakoot täälläkin ovat aika ahdistavia, eivätkä kannusta lapsia eteenpäin... Steiner -koulussa on ollut mahdollisuus opiskella enemmän kieliä ja muutenkin monipuolisemmin, kuin peruskoulun kautta oli minun aikoinani..  :-\

Hei ainoa kokemukseni steiner koulusta on lähinnä hauska. Lapsuuteni kirjekaveri on käynyt steiner koulua ja vanhempamme tuntevat myös toisensa ja tämä oli tosiaan sellainen kirjekaveri/perhetuttu ystävyys, ei mitenkään erityisen läheinen.

Muistan vain ekaluokkalaisena kun äitini ihmetteli, että mitä ihme koulua nuo lapset käyvät kun kaverini oppi lukemaan paljon minua myöhemmin ja heillä ei tosiaan ollut mitään koulukirjoja jotain kumma vihkoja joihin olivat itse taiteilleet jotain...

Lapsen mieleeni kuva tuosta koulusta ei siis ainakaan jäänyt kovin arvokkaana vaan lähinnä kummallisena ja outona. Johtunee vanhemmistani ja heidän asenteistaan...  ::)

Hyvin tavallisessa koulussa viihdyin ja pärjäsin. Ilmeisesti kun edelleenkin opiskelen...  ::)

Kannattaa miettiä asiaa kaikessa rauhassa ja ajatella lapsenkin luonnetta kumpi olisi parempi hänelle.

Mutta on todellakin hienoa, että on vaihtoehtoja.  :smitten:

Tuo on juuri se pointti, mikä minua askarruttaa. Ja se, ettei siellä anneta arvosanoja ennen yhdeksättä luokkaa. Jollekin sopii, kaikille ehkä ei. Miestäni mietityttää myös se, ettei opettajilla ole pedagogista pätevyyttä.

Mutta jatkan harkintaa oikein syviä pohjamutia myöden, enkä unohda intuition ääntäkään  ::)

Hei Synapsi!

Minulla on vain muutama ystävä, jotka ovat koulun käyneet, mutta heistä kyllä vaistoaa sen että ovat saaneet elämäänsä rikkautta sieltä, ovat muihin ystäviini verrattuna jotenkin paljon tietoisempia tästä kaikesta elämästä...tuo peruskoulu kun ei mitään erikoisia eväitä elämän alkuvuosiin anna..tai ainakaan se koulu ei antanut, minkä minä olen käynyt.
Suurimmat steinerkoulun paheksujat ovat kokemukseni mukaan sellaisia joilla ei ole tuon taivaallista tietoa koko paikasta ja omia mielikuviaan heittelevät ilmaan..surullista tässä on se, että suurin osa ihmisistä uskoo sitten kaiken sen soopan mitä sellaiset ihmiset puhuvat :(
Ihanaa, että varasit lapsellesi paikan kouluun, hän voi takuulla olla tyytyväinen tekemääsi päätökseen. Minä olen itse varannut paikat lapsilleni steinerkouluun, heti kun olen synnytyslaitokselta kotiin ehtinyt  ;D Tosin aika monta vuotta joudun vielä odottamaan, ennenkuin he koulutaipaleensa aloittavat. Mutta odotellessa voin itse opiskella aihetta ja se on muuttunut sen mielenkiintoisammaksi mitä enemmän sitä tutkii...
Ja lapsihan voi tosiaan mennä sinne peruskouluun sitten jos tuntuu että tuo koulu ei ole häntä varten.

Minä aikanaan yli kymmnen vuotta sitten, ensimmäisen lapseni kohdalla tutustuin Steiner-kouluun ja Rudolfin yms. muiden kirjallisuuteen yms. Kävin tutustumassa kyseiseen kouluun paikanpäällä yms.
Tarkoitus oli siis poika tuonne kouluun sitten aikanaan laittaa, kun tulee kouluikään. Kuitenkin ehdimme muuttaa 'muille maille' ja niin kauaksi kyseisestä koulusta ennen koulun alkua, että se vain sitten jäi.

Seuraavaksi sitten kun tuli nämä 'iltatähdet' , ilmoitin heidätkin steiner-kouluun. Kun tuli eskarin aika, kävimme tutustumassa paikallisessa steiner-päiväkodissa, jonne lasten oli tarkoitus mennä...
Minulle se henk.koht oli pettymys. Ymmärsin, että ei ole merkitystä minkä opin takana opettaja tai opettajat on, vaan siitä, mikä ihminen on sisimmiltään ja sydämeltään..
Oppi ja teoriat oli mennyt perille ajatuksena, mutta minkäänlaista sydämen kokemusta ei löytynyt...silkkaa ulkokultaista teoriaa...sellaista hiljaisella äänellä puhumista..'ollaan enkeleitä jo' tyyliin  ;) ja ihmisyys kadoksissa...
Joten totesin vain, että ei ainakaan tämä Steiner-koulu ja -eskari, ole minun kokonaisia lapsiani varten.

Lähinnä itse koen, että Steiner-koulu on sopiva sellaisille neutraaleille ja ns.'kilteille' lapsille...
Niinsanotut 'maailma muuttajat' eivät välttämättä sopeudu steineriin. Ja toisaalta myös ajattelen jo niinkin, että vaikka Steiner-kouluissa idea on hieno, se 'syö itse itseään'. Kahtaijakautuneisuus lisääntyy...
Ja toisaalta, olemmehan nähneet, miten muutkin opit menee 'piloille' ja niiden ydinajatus kärsii, jos niistä tehdään itse itsessään oma erillinen oppi ja suuntaus, taikka uskonto...kahtijakautuneisuus vain lisääntyy.

Koen myös niin, että jos löydän itse sisältäni 'Steinerin-ydin ajatuksen' ja jos se istuu minulle ja lapselleni, voin toteuttaa sitä normaalissakin peruskoulussa.
Siten vien sitä ajatusta ja muutosta eteenpäin siellä missä sen muutoksen olisi ehkä hyvä tapahtua, enkä eristäytymällä oppini kanssa muista.

Kaikki lapset tarvitsee muutoksia peruskoulu järjestelmään. Jopa hekin, joiden vanhemmat eivät näe mitään muuttettavaa peruskoulun järjestelmässä. Kuka ajaa näiden lasten asiaa?

Itse olen nyt keskittynyt siihen, että mitä 'epäkohtia' tulee vastaan ns.'tavallisessa' peruskoulussa, puutun niihin. Olen aktiivinen ja otan osaa kaikkeen ja vaikutan. Sillä tapaa koen saaneeni muutoksia, ehkä pieniä, mutta muutoksia, jotka todella tapahtuvat siellä, missä tuleekin tapahtua.
Ja koen myös niin, että jo se, kun kertoo oman näkemyksenä, ja on yhteydessä opettajiin, vaatii syvällisiäkin keskusteluja, jää kytemään opettajan 'mieleen', vaikkakaan ei heti siinä hetkessä kantaisikaan hedelmää. Se voi kantaa hedelmää, jonkun toisen lapsen kohdalla...
Eikä tarvitse mitään 'julistaa' erikseen tai olla liikkeellä mielellä 'minä opetan näille opettajaille jotain', vaan ihan nimenomaan ihmisinä, kohtaamalla ja eteen tulevien asioiden kautta. Ei erikseen hakemalla jotain mistä purnata ja valittaa.
Mutta tämä on vain minun näkemykseni ja kokemukseni. Ja todellakin näitä kouluja on erilaisia ympäri suomen.
Ja todellakin pidän tärkeämpänä jokaisen opettajan persoonallisuutta ja sydämen avoimutta kuin sitä, mitä oppia hän tukee ja lukee.
 :smitten:

Kiitokset mielipiteistänne MTM ja Mi-Olea


Niin minäkin, ehdottomasti. Mitä enemmän elämää olen oppinut tuntemaan, sen vähemmän tiukat opit ja ismit minulle merkitsevät. Kunnioitan toki muiden vakaumuksia.

Oikeasti persoonallaan työtä tekeviä olen ilokseni tavannut kehitysvammaisten kanssa työskentelevistä henkilöistä. Ja usein erityisopettajista. Aivan upeaa tilannetajua ja tässä hetkessä kuulolla olemista. Minusta on alkanut tuntua jopa siltä, että lapseni on suorastaan onnekas, kun saa olla tekemisissä näiden huipputyyppien kanssa  :D

Kunpa sinne tavalliseen peruskouluunkin saataisiin lisää tällaisia luovia tyyppejä. Pitääkö olla diagnoosilla varustettu erityislapsi saadakseen edes hieman inhimillistä ja kiireetöntä kohtaamista?  :uglystupid2:  Teet arvokasta työtä Mi-Olea, kun jaksat seurata ja puuttua epäkohtiin.

Juu, siis erityisopettajien joukossa on suurin osa aivan mahtavia persoonia ja sydämestään työtä tekevät. Lähinnä itse olen tutustunut 'tarkkis-luokan' opettajiin (noh, en ite päässyt kyllä, mutta kaverit parhaat oli siellä)ja heillä oli hieno 'ote työhönsä' ja lapsiin ja nuoriin. Auktoriteettia ei vaadittu kunnioittamaan, vaan he ansaitsivat sen sen ihan itekseen.. olivat kunnoitettavia... :)

Myös näissä lasten- ja nuortenkodeissa on todella ihania opettajia. MUTTA myös ihan peruskoulussakin. Ja miksei Steiner kolussakin...  ;)
Ja sitten lisäksi muut erityisalat.

Löydätte varmasti teidän lapselle sopivan vaihtoehdon!
 :smitten:

edit: sähköpostiosoite poistettu -Annikki

Olin kursseilla Rovaniemellä, ja siellä oli eräs steineropettaja. Vierailinkin teatterissa katsomassa heidän Molierin näytelmää. Upea kokemus!

Siinä sivussa hän esitteli nettisivujaan. Joten netistä löytyy, ainakin Rovaniemellä.

Hei Elamanilo
Olen ehdottomasti sita mielta, etta Steiner koulussa annetaan lapsen egolle paremmat mahdollisuudet kun tavallisessa koulussa, erityisesti luovuuden kehittaminen, ei ns.hauki on kala opetusta.
Terkkuja Diamond

Luovuus, mielikuvituksen käyttä ja ideointi onkin pienille lapsille ehdottoman tärkeätä, myös se, että heidän ajatteluansa arvostetaan.

Tämän päivän koulussa on niin kauheasti muuta, on tekniikka, yhä paheneva kilpailu kaiken sen kanssa, jossa olemme näyttäneet taitoja maailmallakin, mm. äidinkieli ja matematiikka. Eikö mitä, niissäkin yhä vain kiristetään tahtia.

Kun taas luovien aineiden mukanaolemisesta ja tuntimääristä, kuten kuv.taito ja musiikki, saa kynsin hampain pitää kiinni. Arvostuskysymys!!! Joskus se väsyttää, turhauttaa ja vihastuttaa.

Siksi monet vanhemmat luottavatkin Steiner ym. samankaltaisiin kouluihin. Valitettavasti on myös niitä, jotka luulevat, että oman lapsen häiriöt tms. paranevat tämän tyyppisissä kouluissa, mutta se ei pidä paikkaansa. Monimutkaisia nämä asiat!

Hei metsätonttu!
On todella kiintoisaa lukea näitä kommentteja. Aihe on nyt isosti sydämen päällä, kun pieni poikani opintielle (eskariin) ensi syksynä lähtee. Meillä tilanne poikkeaa kyllä melkoisesti normaalista kouluunmenosta. Onneksi kehitysvammaisille on todellakin oma Steiner-koulunsa täällä Helsingissä. Ja sinne ollaan menossa, jos vaan päästään ja paikka saadaan. Tunkua on sinne niinkuin muihinkin Steinereihin.

Kun kävimme siellä tutustumassa, päästiin seuraamaan musiikkituntia. Voi sitä riemua, opettaja soitti jotain tosi erikoista itse rakentamaansa kielisoitinta (muistutti kanteletta) ja antoi jokaisen oppilaan vuorollaan kokeilla. Huomasin, että nämä lapset saivat olla täysin omia persooniaan ja kylläpä he olivatkin valoisia ja upeita tyyppejä. Tunnin päätteeksi lapset kättelivät  meidät omasta halustaan opettajan jälkeen. Tippa linssissä sieltä lähdin.

Pitäkää peukkuja, että paikka saadaan ja luovuus pääsee kukkimaan  ;D

Voi kyllä pidän peukkuja synapsi!

Sinulla on varmasti ihana, koulua kovasti odottava lapsi!

Hyvin pitelit peukkua metsätonttu!
Sain vihdoin eilen hartaasti odotetun kirjeen, poikani sai kun saikin paikan steineriin!

Voi miten hyvältä voikaan tuntua, nyt aukeaa ihan uudet mahdollisuudet koko perheemme elämässä. On ollut äärimmäisen vaikeaa yrittää sopeutua ns. normaaliin päiväkotimaailmaan pojan kanssa. Hän kun menee ihan omia reittejään. Ja minun vaistoni sanovat, että antaa mennä vaan.

Vielä on paljon tekemistä, että yksilöllisyyttä ymmärrettäisiin ja lapset saisivat kypsyä omaan tahtiinsa. Pitäisi kai iloita siitä, että olemme päässeet oinaspoikani kanssa pioneerihommiin, "kasvattamaan ympäristöä" sietämään erilaisuutta.

Rakastan elämää  :smitten:

Kiitos sinulle Elämänilo!

Elämä tosiaan jatkuu nyt vähän keveimmin askelin.
Toivotan myös sinulle aurinkoa ja lämpöä ihan sinne solujen sopukoihin asti.  :smitten: