Astro Foorumi

Osaatteko sanoa, miten syntymäkartta useimmiten näkyy lapsissa? Käsittääkseni se näkyy lapsella usein hieman eri tavalla kuin aikuisella.
   Jotkut ovat sanoneet, ettei nousumerkki välttämättä näy vielä lapsessa ja että aurinko on korostunut lapsen luonteessa.

Kummipoikani (alle 1 v.) on  sekä :askendentti: että :aurinko: :leijona:. Kovasti ärjyy ja murisee jostain syystä innoissaan ollessaan  ;D

Ainakin nousevasta vaa'asta väitettiin yhdessä kirjassa, että se alkaisi toimia vasta 25-35 vuoden iässä täysin. Itse olen  :aurinko: :oinas: ja varmasti 25 ikävuoteen asti olin yhtä tulta ja tappuraa, sitten alkoi tulla nuo vaakajutut kuviohin ja niitä sitä opettellaan tässä vieläkin ;D

Jostakin luin myös, että kuumerkki korostuisi lapsena ollessa?
Pitäisi kyllä minussa paikkaansa, kun se on vesimies ja itkin aika paljon, sekä olin outo.

Minulla muutos oinaasta rapumaisemmaksi alkoi jo 20-vuotiaana suunnilleen. Siihen asti olin melko tyypillinen oinas.

Meillä asustaa  :kuu: :leijona: ja  :kuu: :harka:
Siis tulisielu sekä jästipää.  :D

Pitää kyllä paikkansa. Toki poika on  :aurinko: :rapu: ja  :askendentti: :skorpioni: ja herkkisten herkkis. Pohtii pienestä iästään huolimatta elämän ja kuoleman kysymyksiä ja kyselee tarkkoja kysymyksiä. On sellainen oman hommansa tekijä, ei niinkään seurapiirimies..

Tyttö taas hyvin tulinen.  :venus: :mars: :skorpioni:  :kuu: :leijona: ja kilpailuvietti on kova.
Odotan että  :askendentti: :neitsyt: ja  :aurinko: :kauris: alkaa tuomaan niitä melankolisia/flegmaattisia piirteitä... ::)

Itse olen  :kuu: :kaksoset: ja ainakin lähipiirin mukaan ERITTÄIN vilkas lapsi. Vilkas, mutta keskittymiskykyinen kumminkin.
 :askendentti: :vaaka: avautuu vasta pikkuhiljaa. Ehkä lähempänä 30 kymppiä sen vaikutuksen huomasi. Siis muutkin.

Mullakin alkoi  :askendentti: :kauris: vaikutella tuossa lähempänä 20. ikävuotta. Ihan lapsenalapsena olin tyypillinen  :aurinko: :oinas:, sitten muutuin vuosikausiksi  :kuu: :rapu: ihmiseksi ja nyt tässä viimeisen 2 vuoden sisään olen tasapainotellut kaikkia kolmea "päämerkkiä" keskenään. Ilokseni olen huomannut, että Oinaan terve temperamentti on palannut takaisin ja antanut selkärankaa surkuttelevalle Rapu-piirteelle.

Itsellä toimi  :aurinko: :vesimies: aika pitkään vuorottain :askendentti: :vaaka: kanssa siinä vaiheittain 21-28 v. Muutama vuosi enempi  :vaaka:.  Nyt alkaa tuntua taas enemmän  :vesimies:, koska  :aurinko: :aspect_con: :kuunsolmu: :vesimies:  :kuunsolmu: aktivoitunut viime vuosina. Lapsena olin kyllä hyvin  :kuu: :leijona:, mutta sinänsä alasolmu  :aspect_con:  :kuu: :leijona: toimii samoin ja tietty tuplana.

Jeps, lapsena olin minäkin 100% jousimies, sitten murrosiässä se keikahti niin että jousimies katosi kokonaan jonnekin ja kala tuli yhtäkkiä hyvin vallitsevaksi. Sen jälkeen sitten on yrittänyt löytää sitä tasapainoa, ja ihan hyvinhän tuo jousimieskin tuolta aina välillä kurkistelee eikä kalan ote ole niin kuristava.  :D Tasapainoiluahan se on koko ihmisen elämä, ja hyvä vaan niin ei käy tylsäksi.  ;)

Musta tuntuu, että mulla on Nousumerkki vaikuttanut koko ikäni... Olen siis  :askendentti: :kauris: . Koko ikäni olen ollut se hiljainen ja nöyrä puurtaja, joka jaksaa ja jaksaa, tekee koko ajan jotain, kunhan kokee itsensä hyödylliseksi tai tietää, että puurtamisesta seuraa palkkio :)

Olen  :kuu: :leijona: , lapsena olin kaikkea muuta kuin leijonamainen! Olin enempi Jouskari-Skorpioni (kartan hallitsija  :saturnus: 8. huoneessa  :aspect_con: :pluto: , eli vahva 8. huone!). Toisaalta olin aina se muksu, joka kolusi kaikki lähiseudut ja ojanpenkat (ja porukat oli sydän syrjällään, että minne se on taas kadonnut??!) sekä etsi ja oppi koko ajan jotain uutta luonnosta. Kaikki tuli etsittyä ja kokeiltua ja muksuna olin oikea kävelevä pikkuopettaja. Kerroin kaikille, mitä kaikkea olen tänään löytänyt ja mitä kaikkea osaan, kunnon kävelevä tietopankki - perus-Jouskarimeininkiä ;D  Päiväkodissa, "lukkojen" takana, haaveilin usein, että saisin olla vapaa, kuten pihan ohi kulkevat ihmiset, päättää omista menemisistä ja tulemisista...

Toisaalta olin hyvin skorpionimainen, sillä kaikki salamyhkäinen on aina kiinnostanut, kaikki se, mistä ihmiset vaikenevat. Tutkia asioista pinnan alta, löytää totuuksia. Kuunnella ihmisiä ja löytää oikea viesti sanojen välistä. Käyttäytymismallit kiehtovat. Seksi on kiehtonut jo hyvin nuoresta iästä (vahvan 8. huoneen teemoja?). Viihdyin paljon myös yksikseni pohdiskelemassa asioita, haaveilemassa ja löytämässä kaiken tarkoitusta.

No, leijona ehkä siinä mielessä, että tunnepurkaukset oli SUURIA ja näyttäviä - vielä tänäkin päivänä aiheutan ykkösluokan draamaa, jos hermo menee :crazy2:  Olen pirun temperamenttinen, kunnolla suuttuessa kunnon raivopää (sit lentää tuolit ja lautaset - ompi vielä tuo raivohullun aspekti  :pluto: :aspect_squ: :mars: kartalla tarkkana...), mutta vielä enempi ailahtelevainen - onhan mun DC:n hallitsija juurikin oikukas  :kuu: , joka sijaitsee 7. huoneessa - huhhuh!

Teininä olin aika perus-Jouskari Kaurismausteella - aina valmis lähtemään vaikka minne, tekemään ties mitä. Niin kauan, kun hommassa oli jotain järkeä. Omatunto ja järki on mulla aina hyvin nopsaan astunut mukaan kuvioihin, mulla on moraali kuitenkin ollut aina varsin korkea. Seurallinen ja höpsö (Jouskari), mutta silti aina järki päässä ja luottamuksen arvoinen (Kauris) :)  Kiltti olen kuitenkin aina ollut.

Nykyisin olen varmaan kaikkea, tilanteesta riippuen. Niin Aurinko-, Kuu- kuin Nousumerkkiäkin, Nousu tosin iän mittaan vaan vahvistunut.

Terkuin,  :aurinko: :jousimies: :askendentti: :kauris: :kuu: :leijona: :)

Minäkin olin outo ja itkin paljon :) Toisaalta myös nauroin paljon. Jämäkkyyteni ohella olin erittäin herkkä ja tunteellinen. Rakastin kaikkea pientä ja söpöä, varsinkin pieniä eläimiä. Minulla on  :kuu: :rapu:.  Elin aika paljon omissa mielikuvitusmaailmoissani, vaikka kavereitakin oli.

Kun muistelen rapumaisia piirteitäni, tulee hauska juttu mieleen. Äitini kertoi tässä kerran, että minulla oli pikkutyttönä pakkomielle perheisiin. Asettelin haarukat ja lusikat omiin ryhmiinsä, omiin perheisiinsä. Joulukuusta koristeltaessa oli pakko laittaa aina 4 (äiti, isä, tyttö, poika, kuten meidän perhe) samanlaista palloa vierekkäin, koska niidenkin piti olla perheissä. Kun piirsin yhden elukan, minun piti lähes aina piirtää sille myös perhe. Olin myös erittäin kiinnostunut ystävieni siskoista, veljistä ja vanhemmista, halusin aina nähdä koko perheen.
   Perheintoilu laantui, kun tulin individualistisemmaksi teini-ikää lähestyessäni, mutta nyt varhaisaikuisuudessa perheily on alkanut palata ajatuksiini. Teini-ikäisenä kuvani perheistä oli niin kyyninen, etten uskaltanut tunnustaa toiveitani ja intoilujani perheestä.

Ystävän poika on nousu :neitsyt: (  :aurinko: :vesimies: ) ja on kuulemma tarkka, ja etenkin tarkka omista vaatteistaan, ja ne pitää olla hyvin järjestetty kaappiin, eikä mitä tahansa laiteta päälle. ekaluokkalainen muistaakseni nyt...


minusta nousumerkki näkyi kai ensimmäisenä jos jokin näkyi, olin neuvolatätejä säikyttelevä liikaa puhuva pikkuvauva jolla on paljon isomman lapsen sanavarasto :crazy2:


saa nähdä jos omaa lasta siunaantuu, että pääseekö tarkkailemaan tätä seikkaa. :)

Minä ymmärtäisin, että kaikki henkilökohtaiset planeetat Auringon ja Kuun lisäksi vaikuttavat jo pienenä. Ja muut nousumerkin myötä tukevat kasvua myöhemmin. Tietenkin jollakin vahvalla yhtymällä (kosmiset planeetat henk.kohtaisille) juuri ensimmäisinä vuosina voi olla suuri painoarvo.

Minun mummouttani on vilkastuttamassa myös Oinas-lapsi, kun myös  :merkurius: :venus: Oinaassa.
vilkkautta vain tiivistää  :mars: :leijona:. Huhhuh!

Se että sekä Asc että Kuu ovat  :vaaka:, kuten äitinsä Aurinkomerkki, voi vähän tasapainottaa tilannetta.

Voi olla.. Minulla moinen taas tulee varmaan oinaspainoituksesta ::)