Astro Foorumi

Aries point, oinaspiste, 0  :oinas: aloittaa eläinradan.
Luonto herää eloon talven jälkeen.
Kaikki on uutta ja ihmeellistä.
Ennenkokematonta.
Pohdin blogissani tai pistin merkille, että kun  :uranus: ja  :jupiter: saavuttivat tuon pointin,
niin maailmalla tapahtui paljonkin asioita eka kertaa.
MM-jalkapallokisat olivat eka kertaa Afrikassa.
Tieteessä tapahtui uusia asioita, eka kertaa mikrosiru ihon alle.
Rainbow gathering (hippiliike) kokoontui eka kertaa Suomessa.
jne..

Nyt kun  :uranus: perääntyy takaisin tuohon eka kertaa oinaspointtiin ens yönä,
niin aattelin kysästä teiltä, onko teitin elämässä tapahtunut asioita, ilmiöitä viime aikoina ns. eka kertaa elämässä? Riippumatta siitä tekevätkö nuo  :uranus: ja  :jupiter: transiitteja kartalla.
Ja luultavasti ne tekevät jos eka kertojakin löytyy.

Ekaa kertaa värjäsin hiukset blondeiksi. Olen aina ennen ajatellut, että vaaleat hiukset eivät minulle sopisi, enkä siksi ole niitä testannut, vaikka lähes kaikki muuta värit tullut kokeiltua. Noh, sopiihan nuo. =)

Joitain jupiter transiitteja näkynyt olevan.

Ekaa kertaa irtisanoin itseni työpaikasta ja opettelin juomaan kahvia. ^^

Hmm... mitähän mä olisin tehnyt tänä kesänä ekaa kertaa...?

Varmaan vedellyt omia reviirinrajoja tiukemmin.  Minä, mun perhe ja tupa ja tontti ovat mun, eikä tänne ole asiaa satunnaisilla matkailijoilla ( eritoten exällä, joka ennen meni ja tuli kuin kotonaan olisi käynyt).

Kiinnostaa kovasti, nikki, sun blogisi.  En löytänyt, vaikka etsiskelin.  Pistätkö vaikka yv:nä mulle linkin, ellet halua täällä julkisesti mainostaa.  Kiitos!

muoks
Ekaa kertaa myös tulen jäämään yksin tähän talooni tänä syksynä, kun toinenkin lapsista lentää maailmalle.
 :'(

Lapsukaisen ristiäiset olivat toukokuun lopussa, jolloin Uranus oli juuri siirtynyt Oinaaseen. Ensimmäistä kertaa tietysti tällaista juhlaa järjestin, kun ensimmäisen lapsen sain.

Ensimmäistä kertaa myös tekemäni rikosilmoitus johti erään häirikön vangitsemiseen. Kyseisestä henkilöstä oli tehty lyhyen ajan sisällä useampi rikosilmoitus, joten viranomaiset katsoivat vangitsemisen olevan hyvinkin aiheellista.

ekaa kertaa maailmanpyörässä
ekaa kertaa söin sushia
 ::)

Ekaa kertaa Espanjassa, Belgiassa ja Hollannissa. Mäkin söin ekaa kertaa sushia. Vietin ensimmäistä kertaa elämässäni parisuhteen vuosipäivää.  :)

Ompa mielenkiintoinen aihe nikki!  :)

Minulle nuo Uranuksen ja Jupiterin asemat pitäisivät olla varsin merkityksellisiä ihan henkilökohtaisesti, sillä oma  :merkurius: on 0 astetta Vesimiestä eli nämä kaksi tekevät siihen tarkkaa seksiilitransiittia. Jotain uutta ja ihmeellistä on siis tulossa ajatteluuni.

Olen tässä kevän mittaa opiskellut fysiologiaa, anatomiaa ja valmennuksen psykologiaa. Nyt tänä kesänä olen jatkanut uuden oppimista mutta tällä kertaa emootioiden vaikutusta fyysiseen kehoon. Osaa muuten olla hurjan mielenkiintoista!!!!

En tiedä mitä tässä vielä ihan eka kertaa kokee mutta minulla on vahva ja positiivinen tunne että jotain uutta tulee koko ajan... ja olen innoissani kuin pieni poni!  :)

Ekaa kertaa ihka oma asunto. :)

Ekaa kertaa elämässäni..

-tilasin astrologisen tulkinnan
-jouduin leikkaukseen
-saan omistaa ihka uuden auton

 :)

Jännittävä aihe nikki!
Kyllä, on tapahtunut asioita ekaa kertaa. Lähinnä oivaltamista ja sen sellaista, mutta niin vahvaa oivallusta on ilmassa että taaksepäin ei ole menemistä. Sekä :uranus: että  :jupiter: tekevät transiitteja kartallani.  :uranus: kahta kuuden tähden transiittia ja  :jupiter: yhtä viiden tähden transiittia.

Monenlaisia eka kerta asioita on ollut.Ekakertaa lapsenlapsen kanssa mökillä kahdestaan.
Ekakertaa lemmikkinä kana,jonka myrsky toi jostain.
Ekakerta lehmällä kätilönä
Ekakerran en pysähtynyt poliisin ratsiaan,kun vein nuorta äitiä synnyttämään.
Ekakerran ajoin kuin kimiräikkönen,poliisit perässä,ei siis kimillä,vaan minulla.
Ekakerran en saanut sakkoja.huoh´´
Laajemmassa yhteisössäni on ensikerran käynnistyt kauaskantoisia projekteja

Uranusta on taivaalla,myös jupiteria.......mutta pluton kolmio marsiin on antanut voimaa,joka kylläkin on lopuillaan,ja neptunus on valmiina sekoittamaan soppaa,johon heitti jo yhden miehenraadon ja palasen venusta...no,uutta sekin tällä vuosituhannella.  :smitten:

Minä kävin tuolla Rainbowin täydenkuun juhlassa heinäkuulla eli oli kyllä semmonen eka kertaa kokemus.
Belgialainen nuorimies toivotti englanniksi tervetuloa ( Suomen pellolle :)
ja muutenkin juhlan järjestelyt ja veenkannot nuotion ympärille (hyperkuivaa!) menivät kyllä ihan järjestäjien englannin kielellä, ja siks tuntukin mukavalle kun ruokaryhmä lauloi ihan suomen kielellä ruokaa laittaessaan Minun kultani kaunis on vaikk on kaitaluinen.. ja soiitivat hanuria.
Ystäväni sanoi minulle, että aattele, nää on tietysti oikeessa elämässä jotakii lääkäreitä ja proffia ja täällä vaan leikisti hippejä..ja tää tuli jotenkin todennettua, kun otettiin tyttären kans sittemmin hipit liftaamasta kyytiin Rainbowin päätyttyä. Olivat Moskovasta, toinen taideterapeutti-psykologi ja toinen psykiatri. Kalle Lindholm, entinen hippi, sanoi radiohaastattelussa, että näistä nykyisistä liikkeistä puuttuu räväkkyys, tekemisen meininki, ollaan vaan silleen  :smitten: rauhaa ja rakkautta,muttei saada mitään aikasiksi oikeen.

Itellä on tr  :jupiter:  :aspect_tri: :askendentti: :jousimies: :aspect_tri: :kuunsolmu: :kuu: :leijona:
eli tulikolmio kartalla ja tän pitäs nostaa jotenkin ittiäni esille,
mut tän kesän vakiomottoni on kyllä ollut tämmöstäkö mun elämä on??
Tällä tulikolmiolla tahi jollain olen kyllä ollut ilman syyllisyyden tunteita eka kertaa? laiskanletkee ja vaan nauttinut kesästä.

Mullakin on ollut kana lemmikkinä! :smitten: Tosin lapsena. :D
Sen nimi oli Sylvi. :smitten:


Mie olen ollut muutaman kerran kersana, kesät kun maalla onnellisesti vietin. :)

Ollessani 11 vuotias, jouduin vahtimaan synnyttävää lehmää ja olin velvollinen
ilmoittamaan, kun poikiminen käynnistyy. Lemmu oli tosi kipeä pitkään
ja kesällä kiirettä heinätöiden aikaan ja kappas,
se synnytys alkoi ja eteni niin valtavan nopeasti, etten ehtinyt, -silloiseen kännyttömään aikaan-
pyöräillä ilmoittamaan heinäpellolle, että poikiminen on alkanut, vaan...

-pakko oli jäädä auttamaan lemmua synnytyksessä, kun omasta mielestäni se oli akuutimpaa
ja kappas, tuli kaksoset ja ne molemmat jäi henkiin
-eläinlääkärin mielestä siksi, että olin avannut kaksosvallujen sieraimet ja poistanut limat
hengitystiestä -älä kysy kuinka!!, kun muistan tehneeni vain sen, minkä koin oikeaksi-
ja kantanut ja raahannut pikku voimillani molemmat lemmuvauvat mammansa nuolu etäisyydelle
ja puhdistanut niitä ja osannut antaa tuoreelle äidille sokerivettä.

Muistan, kuinka oli yltä päältä limassa ja verisissä jälkeisissä! :-*

Niistä pikku kaksoisvalluista tuli mun lemmikit ja niiden mama suhtautui muhun aina hyvin ystävällisesti
-itkin katkerasti, kun se mama-lemmu laitettiin yhtenä kesänä sitten teurasautoon. :'(

Sain sitten koiranpennun isotädiltäni lahjaksi lohduttamaan.
Viimeisin vanhoista koiristamme oli lopetettu syövän vuoksi tuolloin jo aikaisemmin.
Se koira eli 12 vuotiaaksi asti.
Iso kokoinen koira -Collien ja Saksanpaimenkoiran rakkauslapsi ja mahdottoman kaunis
ja hyvä luonteinen koira! :smitten: :'(
Ikävöin vieläkin häntä niin paljon, että sydämeeni vihlaisee ja kyynelehdin,  :'( kun kerron hänestä. :'( :'(
Hän nukkui kanssani samassa sängyssä -hyppäsi aina viereeni ja sukelsi peittoni alle,
vaikka äitini ei tykännyt siitä tavasta..
Hupsu ystäväni.. :'( :smitten:

Näistä eläinystävistäni se, jonka läsnäoloa ilmeisesti kaipaan niin kovin, että mieleni kuvittaa
hänet lähelleni..  :uglystupid2:
vaikka tunnen muidenkin koirieni ja kahden kissani läsnäolon, mutta hän oli mun vaikeiden aikojen
tuki ja turva, joten tunneside on edelleen luja.
Olen kuitenkin päättänyt kunnioittaa hänen yhden pentunsa elämää ottamalla Wilma-nimisen
koiran -kun Wilma tulee vastaan/syntyy uudelleen ja tulee kohdalleni.
Wilmalla oli lyhyt ja onneton elämä. Se sai kallomurtuman hevosen potkaistessa sitä pentuna päähän
ja se ei kyennyt selviytymään ja sen lyhyt elämä oli kovin raskas. :'(

En ole koskaan antanut itselleni anteeksi Wilman kärsimystä, koska itsekkäistä syistä vaadin
sitä pidettäväksi hengissä  :'(
ja vanhempani eivät halunneet särkeä mun sydäntä antamalla armon käydä poloiselle. :buck2: :buck2: :'(
Olin jo sen verran vanha, teini-ikäinen, että pitäisi tajuta oman egon ja toisen kärsimyksen raja. :buck2: :'(

Viimeisimmän kissan löysin äidin kanssa, kun se oli vauva ja kovasti säikähtänyt ja itki yksin,
kun minkki oli hyökännyt pesään ja tappanut emon ja muut pennut lukuunottamatta
tätä valkoista pikkuista ja sen veljeä, jonka löysi sittemmin naapurimme ja adoptoi omakseen.
Se oli niin pikkuinen ottaessamme sen, että se vielä 9 vuotiaana syliin tullessa imi paidan kulmaa
kuin tisua. :-* Sitten se vasta vierottautui siitä.  :2funny: :-* 

Kun se sitten kuoli luonnollisesti hyvin vanhana, olin jo aikuisuudessa pitkällä ja asuin Fredalla,
niin sinä Syyskuisena aamuna ovellani jostain syystä oli naapurini musta kissa, joka pyrki syliini
ja puski mua kovasti naukuen. Se oli karannut sinä aamuna, livahtanut vaivihkaa ovesta ulos
rappukäytävään ja oli ovellani, kun olin lähdössä.
Äiti soitti vain paria tuntia myöhemmin, että kissani on nukkunut pois. :'(
Kait kissani halusi tuollatavoin, toisen kissan kautta antaa jäähyväiset,
kun en kyennyt olemaan paikalla. :-[

Äh.. Sasha heittäytyy tunteelliseksi ja henkiseksi.. ja off topicina. :buck2:

   :'(      Kuinka paljon puuttuisi maailmasta vilpitontä rakkautta,jos ei olisi eläimiä.

   Luulen Sasha, että Wilma halusi elää juuri sen ajan, jonka sitten elikin,ja Wilma tulee takaisin,kun on se aika.  :smitten:

Mukavan näköisiä ovat nämä eläimeni yhtä aikaa vesikiululla,nauratta tuo homma,orpo kana,oma koira,naapuritalon kissa.Kissa pestasi itsensä pikkuLeijonan hoitajaksi.Missä leijona,siellä kissakin,sitten kana,viimeisenä koira,arvojärjestyksen mukaan....ja mie en oo mikkään...

Ei ne lapsuusmuistot ole ollenkaan off topikkia,
koskapa  peräytyvä  :uranus: 29  :kalat: yhtyy retro Memoriaan 29  :kalat:
ja muistot kumpuaa lapsuudesta,  :aspect_opp: Child 27  :neitsyt:,
ja niistä kirjoittaman pitämän...ehkä joistakin jopa eka kertaa.. ;)

Oih, niin monta asiaa tullut tehtyä tänä vuonna ekaa kertaa.

Muutan ekaa kertaa pois ensimmäisestä asunnostani.
Muutan ekaa kertaa ulkomaille.
Ekaa kertaa olen pelännyt lentämistä.
Ekaa kertaa olen luopumassa rakkasta koirastani.
Ekaa kertaa olen luonut normaalia suhdetta isääni.
Ekaa kertaa olen jättänyt hyvästejä ihmisille omasta tahdostani.
Ekaa kertaa olen oppinut sanomaan ei.
Ekaa kertaa olen oppinut kuuntelemaan omaa kehoani enkä liikaa vaativaa mieltäni.
Ekaa kertaa olen siivonnut kuin hullu. ;D
Ekaa kertaa olen kohdannut pelkojani.
Ekaa kertaa olen oppinut olemaan arvostelematta itseäni jatkuvasti.
Ekaa kertaa olen nähnyt perheeni sellaisena kuin se todella on.
Ekaa kertaa olen oppinut laittamaan omia rajojani.

Mitäs muuta vielä... ::) Kai näitä tulee tänä vuonna vielä useita, tässä vasta puoli vuotta mennyt.  ;D

Siinäpä ne menneen viikon muistelut ovatkin.Me "isot ikäluokat" muisteltiin,oltiinko synnytty saunassa,vaiko peräti pirtissä.Myös missä pikku sisarukset olivat syntyneet.Osa syntyi pellon pientareele,yksi navettaan,mikä minnekkin,kuin kisssan pennut.Synnyttiin kuitenkin.Samantien muisteltiin lapsuuden ruuat,mitä syötiin.Todettiin,että aina oli hyvää ruokaa,mutta loppui kesken.

Uskaliaita ihmisiä, kun noin monta ekaa kertaa!  :D
Mukavan aiheen Nikki löysi!

Hoksasin oitis minun yhden jännittävän ja tärkeänkin 'eka kerran'.

Olin eka kertaa kunnon liikenneruuhkassa Jyväskylän seutuvilla. Tunnin köröttelin nykivällä 20:lla piiiitkässä jonossa ja opin monta asiaa. Varmaankin, kun oli viikonloppu ja kaunis päivä, eivät ihmiset olleet kovin hermoina. He olivat hyvin kohteliaita mahuttaen mukaan sivusta tulleita tai yli ajavia. Kaikki sujui ihmeen kauniisti. Ja minä pysyin hereillä ja ukkoakin kiinnosti kovin. Huomasin siinä meidän yhteisenä piirteenä tuon 'pikkupoikamaisen seikkailuhalun' jossa emme hermostu uudesta jutusta vaan se on haaste selviytyä. Todella!

Mutta kyllä ensin mienasin hermostua, kun molemmista suunnista oli Lahden tiet suljettu, enkä meinannut löytää Jyväskylästä ulos (kuten on käynyt monesti ennenkin). Sitten tuli tiedotus radioon, että oli tapahtunut paha ketjukolari ja toinenkin samalla tieosuudella. Siis....soittelin jo ystävälleni, että olen hengissä, hän kun tiesi, että olemme juuri sieltä tulossa. Hän olikin laittanut enkelit liikkeelle, kertoi. :angel:

Sitten sen huomasin. Juuri ennen Jyväskylää olin ohittanut erään tutun ruokapaikan. Sanoin ukolle, että käännytäänpäs takaisin, ja mennäänkin syömään tuonne. Vaikka suunnittelin ensin, että kun löydän Jyväskylästä ulos Lahden tiellä, voimme rauhassa ruokailla. Mikä kumma minua 'koputteli' siis? :o

Jos olisin jatkanut matkaa, olisin nähtävästi ollut mukana juuri samaisessa ketjukolarissa!!!!! :-[ :'(

Mikä kumma minua 'koputteli' siis?
Sanoisinko näin selvänäköisesti  :coolsmiley: kartaltasi että  :angel: Angel asteroidi ( 11911) hyvinkin..
yhdessä  :chiron::n ja  :neptunus::n kera,
tehdenpä neliöö  :askendentti::llesi.
Eikö?
Angel rx 0  :kalat:
kato vielä peruuttaa..

Nikki! Eka kertaa kuulen, että on olemassa myös Angel-asteroidi!

Voi kun kaunista! Uskon kyllä enkeleihin, eikä ole ensimmäinen kerta, että ovat matkalla minua auttaneet!

Peruttava Angel!!!  ;D ;D Totta!  Ja kun se ruokapaikkakaan ei ollut enää entinen. Saimme huonoa ruokaa siellä, ja vähän pettyneinä läksimme ajamaan. Että kehtasimmekin!!

Ekaa kertaa musta tuntuu että kaikki on kuten pitääkin. I love my life  :smitten:  :)

Sashan tarinasta tuli mieleen että minäkin muuten olen ollut mukana lapsena lehmän synnytyksessä :)
Saa sitä tunteelliseksi heittäytyä  :) Minä ainakin olen aina eläimistä puhuttaessa ihan höpsö tunteilija!