Otsikko: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Hansuli - 15.02.2006 21:46:45 Astrologiaan uskon. Empirian kautta olen saanut kokea, että siinä on pakko olla oikeellisuutta. Jos kuu vaikuttaa, miksei suuremmatkin...
Homeopatian allekirjoitan, myös iridiologian, etiäiset, intuition ja osan unien tulkinnasta. Ja monen monta muuta vaihtoehtohoitoa.. Tuohon enkeli/ajatuksenluku/mantra/indigolapset/kristallilapset huuhaaseen en sitten millään. Olen lukenut ja ottanut selvää, kun pöyristyin täysin täällä näkemistäni teksteistä. Tässä mm. yksi hyvä artikkeli http://www.suomenvanhempainliitto.fi/sanomat/402/luetut.html Olen ajatellut monen kirjoittajan kohdalla, että voikohan tää olla tosissaan. Ennemmän juttuja lukeneena, pakko todeta, että osa teistä aivan tosissaan uskoo mielestänijohonkin täysin käsittämättömään huuhaaseen. Yksi parhaimmista lukemistani teksteistä on ollut Elämänilon kirjoitus Sallan kohtalosta. Siitä, kuinka hän näkee italiaisen vai kreikkalaisen miehen ja että S. ei enää olisi Suomessa lainkaan. Ikävän uutisen päätyttyä onnellisesti, katosi Elämänilon näkykin nopeasti :) viestiketjusta. Te, jotka ajattelette tämän koskevan teitä miettikää, saattaisitteko jossain tilanteissa/keskusteluissa "tuputtumaan" omaa näkemystänne uskonnon lailla ja ainoana täytenä totuutena? Pystyttekö tuomaan ajatuksenne julki kaikissa sosiaalisissa konteksteissa? Lapsenne päivähoidossa/koulussa, työpaikallanne etc.? Oletko mielestäsi täysissä järjissäsi? :) Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: selkälokki - 15.02.2006 21:57:15 Lainaus "tuputtumaan" omaa näkemystänne uskonnon lailla ja ainoana täytenä totuutena? Tuota tapahtuu paljon monissakin piireissä...Aina verkostomarkkinoijista, jotka myyvät vaikkapa vaan meikkejä aina vaihtoehto-hoitajiin asti.Eräskin vyöhykerterapeutti patisti minua lapsen tekoon, koska "nyt on juuri oikea aika", kuten hän väitti. Hah, valitettavasti en ollut halukas ollenkaan hankkimaan lasta ja eiköhän se ole ihan minun ja mieheni välinen asia. :o :tickedoff: Että joka lähtöön.... Hyvin hän kuitenkin jalkapohjia hieroi. Toisaalta, aina pitää tietenkin muistaa, että ihmiset ovat erehtyväisiä ja monesti jotkut ovat niin innoissaan jostain asiasta, joka heillä toimii tai on heille kolahtanut, etteivät tule ottaneeksi huomioon, ettei se välttämättä toimi kaikilla. Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: sawotar - 16.02.2006 08:26:55 Hmm...aika mielenkiintoinen kirjoitus sanoisinko ??? mutta mistäs tulee diagnoosi ADHD..lääketieteellisillä termeillä se ymmärretään, se on monelle vanhemmalle sanana yhtä outo kuin esim. indigo :o eli yhtä käsittämätöntä selkokieltä se on kumminkin päin :uglystupid2: kuka määrittää normaalin ja epänormaalin rajat ??? no tietty yhteiskunta...sanoppa yksinkin sana väärin..oot erilainen :knuppel2: mielestäni vanhemmat opettavat pitemmän päälle oikean ja väärän ja se käsitys kasvaa sitä mukaan kun kokemusta ja ikää karttuu :smitten: on totta että kaikki on huuhaata, mitä ei näe tai ei koe :angel: mutta eipä sitä voi sanoa huuhaaksi sellaiselle joka sitä kokee ja näkee... ;)
Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Antti-Tapio - 16.02.2006 08:48:23 Astrologiaan uskon. Empirian kautta olen saanut kokea, että siinä on pakko olla oikeellisuutta. Jos kuu vaikuttaa, miksei suuremmatkin... Homeopatian allekirjoitan, myös iridiologian, etiäiset, intuition ja osan unien tulkinnasta. Ja monen monta muuta vaihtoehtohoitoa.. Tuohon enkeli/ajatuksenluku/mantra/indigolapset/kristallilapset huuhaaseen en sitten millään. Olen lukenut ja ottanut selvää, kun pöyristyin täysin täällä näkemistäni teksteistä. :angel: :angel: :angel: :angel: ymmärrän että kaikki uusi ja tuntematon hieman pelottaa aluksi. mutta älä ystäväiseni pelkää ole aina avoimmin mielin niin löydät totuuden. se jolla on korvat hän kuulkoot erästä lainatakseni. jos tiedät evoluution perus idean, ei tuohon uskominen luulisi älykkäältä ihmiseltä olla kovin vaikeaa. voisiko asia olla vain niin että ne joille paratiisi on luvattu ovat tulossa lunastamaan sitä. :smitten: tästä pikkasen lisää pureskeltavaa :smitten: http://www.minaolen.com/lehti/art1_602.html Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Ajatus - 16.02.2006 10:54:51 Aika tutulta kuulostaa tuo Hansulin kriittisyys, eikä liene ihme kun kurkkasin että kuu löytyy Hansuli sinulta "järkimerkki" Kauriista. Minulla siellä on askendentti. :) Vaikka olenkin (ja yritän olla) avoin kaikkea tuntematonta kohtaan, suhtaudun myös luonnostani varauksella mainitsemiisi asioihin. Niin, ja se 12. huoneen kärki on myös Kauriissa.
Astrologiaakin pitää aika moni huuhaana, homeopatiaa myös. Itselläni on kokemusta vain astrologiasta, minkä olen todennut toimivaksi välineeksi itsetutkailuun ja auttamaan toisiakin siinä. Jos tätä omaa kokemusta ei olisi, voisin suhtautua toisin. En kuitenkaan yhtään ihmettele, että löytyy ihmisiä jotka pitävät astrologiaakin täysin tuulesta temmattuna. Heillä todennäköisesti joko ei ole siitä kokemusta tai heillä on siihen liittyen vain huonoja kokemuksia. Tuputtamis-asia on minusta mielenkiintoinen. Usein joku kokee tuputtamiseksi sellaisen, mitä toinen taas ei. Mistä tämä johtuu? Johtuisiko juuri niistä omista aikaisemmista kokemuksista? Kun mietin tuota selkälokin vertausta verkostomarkkinoijiin, tuli mieleen että varmasti jokainen kokee kaikenlaisen "väkisin myymisen" vastenmielisenä. Jos näitä kokemuksia on takana paljon, alkaa varmasti herkemmin myös "löytää" tuputtamista muualta. Itsekään en pidä näistä asiansa innokkaista kauppaajista, joita esim. Helsingin rautatieaseman seutu on aamut illat pullollaan, oli tuo asia sitten miten "hyvä" tahansa. Netissä on kuitenkin se hyvä puoli, että "kauppaajat" voi ohittaa paljon helpommin. Harvemmin kukaan netissä henkilökohtaisesti lähestyy asiallaan, pikemminkin ihmiset haluavat saada ajatuksensa yleisesti kuulluksi. Jos pöyristyy jostain asiasta, se kertoo periaatteessa vain sen, että tuo asia on itselle outo tai vieras. Jollekin toiselle se voi kuitenkin olla hyvinkin tuttu. Yksi elämän isoja paradokseja on se, että vaikka elämme tässä samassa maailmassa, elämme kuitenkin jokainen aivan omassa maailmassamme, joka koostuu kaikesta siihen asti koetusta. Siinäpä sitä onkin yhteensovittamista, jos nämä kokemukset poikkeavat täysin toisistaan! :) Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Ozzette - 16.02.2006 13:13:00 Itse en kenellekään uskomuksiani, tuntemuksiani näidenkään asioiden tiimoilta millään tavoin "tuputa". Uskon juuri mihin uskon ja mitä uskon... Ja kaikkeen suhtaudun kuitenkin juuri tietyin varauksin, enkä heti jotakin "sokeasti" usko ja omaksu tai ajattele, että siinä "oikea totuus". Nappailen asioita ja näkökulmia vähän sieltä sun täältä... Sillälailla sopivan kriittisesti... Kyllä sisin ja sydän minulle aina kertoo, mikä oikein on... Elämäni on ollut hyvin tapahtumarikasta sekä hyvässä, että pahassa ja paljon on sattunut kaikkea sellaista, jota ei ns. "järjen" avulla pysty selittämään... Kaikilla on omat uskomuksensa ja oma todellisuutensa. :smitten: :angel: Elämä on ihanaa ! :smitten:
Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 16.02.2006 13:59:49 on totta että kaikki on huuhaata, mitä ei näe tai ei koe :angel: mutta eipä sitä voi sanoa huuhaaksi sellaiselle joka sitä kokee ja näkee... ;) No enpä olisi osannut paremmin sanoa. Just noin! Kiitos. :smitten: :angel:Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: noita-akka - 16.02.2006 14:43:03 Toisaalta, aina pitää tietenkin muistaa, että ihmiset ovat erehtyväisiä ja monesti jotkut ovat niin innoissaan jostain asiasta, joka heillä toimii tai on heille kolahtanut, etteivät tule ottaneeksi huomioon, ettei se välttämättä toimi kaikilla. Mä oon ainaki tehnyt tosi paljon just tota. Mä aina kamalasti innostun jostain jutusta, puhun siitä paljon, kerään lisää tietoa joka puolelta. Sitten onneksi parin viikon päästä ne asiat jotenkin hakee paikkansa mun päässä, ja se vouhottaminen loppuu. Kunnes sitten tulee taas uusi juttu... Onneksi on kavereita jotka kertoo koska ne on saaneet mielestään riittävästi informaatiota. Otsikko: Re: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Alegría - 16.02.2006 18:49:15 Itsekin suhtaudun melko varauksella useimpiin "henkimaailman" juttuihin... Mutta jokainen saa mun puolesta uskoa mihin lystää, kuhan ei tulla mulle väkisellä tyrkyttämään mitään. >:(
Mutsi on nyt hurahtanut tähän reiki-juttuun.. ::) se on ihan ok, ei siitä varmaan haittaakaan ole, mutta sekään ei mua oikeestaan kiinnosta.. Astrologia kiinnostaa kovasti ja sen voin itsekin allekirjoittaa. :) Otsikko: Vs: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: Hiisitär - 01.08.2006 10:42:56 Mielenkiintoista - olen onnistunut missaamaan tämänkin ketjun :coolsmiley:
Enivei, tuli tuosta Hansulin huuhaaseen uskomisesta mieleen se, kun itse en vielä tuossa joitakin vuosia sitten millään uskonut siihen, että ajatus on energiaa, jolla voi luoda ihan konkreettisiakin asioita. Että pitäisi varoa ajatuksiaan, olla maalamatta piruja seinille. Nyt tiedän, että universaalin lain mukaan saan sitä, mihin keskitän ajatukseni. Vedän sitä magneetin lailla itseeni. Olen myös törmännyt paljon tällaisiin fiktiivisiin hahmoihin, joille on syntynyt oma astraalikeho Toiselle Tasolle, kun moni ihminen ajattelee hahmoa niin paljon. Se on itse asiassa aika jännittävää. Itseään ei missään nimessä pidä pakottaa uskomaan mihinkään ja yleensähän intuitio neuvoo, mitä kannattaa kuunnella ja mitä ei. Intuitio saattaa sulkea pois myös täysin oikeaa tietoa, jos se on jollain tavalla vahingollista psyykkeelle tai sinulle itsellesi. Totuus on kuitenkin aika käsityksistä riippuva ja muuttuva - vielä 1300-luvulla totuus oli se, että aurinko kiertää maata ja maa on kaiken keskipiste, kuten sekin, että maailman reunalta voi pudota alas ja hirviöt syövät sinut :coolsmiley: Se oli täysin normaalia. Odottelen niitä aikoja, jolloin tiede on pystynyt nappaaman näitä huuhaa-juttuja tutkimuksiensa alle paremmin kuin nykyään. Silloin varmaan nauretaan, että tyhmär ihmiset kun eivät niin ja niin kauan aikaa sitten tajunneet, että praana on todellista energiaa. ;) Otsikko: Vs: Huuhaata vai ei? Kirjoitti: *Pia* - 01.08.2006 12:47:06 Itse uskon, että meistä jokainen on omassa kasvussaan/elämässä jossain vaiheessa, yksi on kyllästynyt, toinen turhautunut, toinen löytänyt jotain uutta ja toinen haltioissaan jostain asiasta, joten tämä tietenkin aiheuttaa sen, että emme aina kohtaa toinen toisiamme samoissa mielenkiinnon kohteissa.
Joku elämäntilanne on hyvinkin eteerinen ja ilmava, kun taas toinen jakso hyvinkin järkevä ja maallinen, mielestäni Ajatus laittoi hyvän esimerkin astrologian näkökulmasta, miten se meihin voi ja myös todellakin vaikuttaa. Olen huomannut myös itsessäni, että monella kulkee jokin piste/raja mitä uskoo ja mihin menee mukaan, kun taas toiset ovat hyvinkin vastaanottavaisia ja uskoo kaiken mitä he lukevat/näkevät, mutta tämäkin on osa matkaamme, jonka kautta saamme oppia, erhetyä, kokea ja viisastua. Jokainen meistä erehtyy, sekä näkemisessä että ihan järkevissäkin asioissa, mutta se sallittakoon meille kaikille :smitten: :smitten: :smitten: Mielestäni voisi rinnastaa nämä taivaan ja maalliset kanssalentäjämme/kulkijamme, yhteisiin talkoisiin, toinen tuo viestin taivaalta ja toinen ottaa sen vastaan ja yhdessä sitten pohtii, tutkii ja seuloo ne siihen hetkiseen elämään ja tilanteeseen. Hyvässä ja reilussa yhteishengessä :angel: |