Astro Foorumi

Heipsan!

Olen 27-vuotias vesimiestyttö, joka elää tällä hetkellä 1-vuotiaan tytön kotiäitinä. Ulkoisesti olen niin tuiki tavallinen, kun vaan voi olla. Lapsi, mies, 2 kissaa, oma talo, 2 autoa, ammatillinen koulutus ja työ samalla alalla...  ;D mutta sitten on se toinen puoli joka ei näy kun vasta lähemmällä tarkastelulla.  ;) Mun elämä ei kulje tavallista reittiä, eikä siinä tapahdu kaikki tavalliseen tapaan.

Olen lapsesta asti ollu kiinnostunut henkimaailman asioista, uskonnoista, astrologiasta, avaruudesta, enkeleistä jne. En vaan ole aiemmin uskaltanu olla rohkeasti oma itseni ja olla avoimesti kiinnostunu näistä asioista. Olen kokenut lapsesta asti outoja juttuja, joihin kukaan ei tietty uskonut.  ::) Vuosia olen selittäyny monia juttuja itselleni "järjellä", mutta nykyään en enää viitsi.

Vuonna 2001, kun olin vasta 18-vuotias, menetin isäni. Nyt heinäkuussa 2010 pikkuveljeni kuoli.  :'( 2002 menetin vaarini ja 2006 isomummoni, mutta se ei tietenkään tunnu sillee ns. "väärältä", koska he olivat vanhoja ja saivat elää pitkän elämän. Tässä varmaakin syitä mikä nyt laukas mulle tämän, että voin avoimesti tutkia ja hankkia tietoa asioista. Toissapäivänä oli käynti meediolla, joka oli todella hyvä, ja tänään on vierailu kaverin kaverilla, joka näkee auroja ja muutenkin on ollu yhteyksissä henkimaailmaan.

Isäni kuoltua koin muutaman jutun, jotka olen selittäny viesteiksi mulle. Veljeni kuoltua niitä on tapahtunu todella paljon muillekin kun vain minulle. 

Rekkauduin muutama päivä sitten tänne ja olen pari viestiä jo laittanu. Mulla oli niissä kysyttävää muille palstalaisille, mut vielä kukaan ei ole antanu omaa kantaansa.  :( Laitanpa tänne linkit niihin, jos jota kuta kiinnostaa.  ;)

Yliluonnolliset kokemukset (http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=19251.msg283825#msg283825)
Valopallot/"orbs" (http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=9384.msg283932#msg283932)

Olisi kiva tutustua saman henkisiin, eikä nyt oikeastaa edes tarvi olla saman henkinenkään  :smitten:

Ihan uteliaisuudesta nyt kysyn, miksi kylmää pitää varoa? Minä tunnen omat enkelini nimenomaan kylmänä, hyvin kylmänä tunteena ihollani, joka nostattaa välillä ihon kananlihalle. Samaan syssyyn saattaa tulla kyyneleet silmiin. Tämä tunne on jatkunut silti, vaikka olen lukenut Isä meidän-rukouksen ja pyytänyt ns. ylimääräiset, jotka eivät ole valosta tai Jumalasta, pois. Tämä tunne loppuu jonkin ajan kuluttua ja viimeistään silloin, kun ilmoitan, että minulla on vapaa tahto, enkä juuri nyt kaipaa tällaista huomiota, vaan haluan keskittyä maallisiin asioihin, kiitos.

Minulle kylmä ei siis ole pahasta. Ja jos ne eivät ole enkeleitä, joita vierailee, niin aina voi pyytää, jopa käskeä, poistumaan, sillä ihmisellä on vapaa tahto ja henkiset lait koskevat niin ylemmän tason henkiolentoja kuin alemmankin tason.

Universaalin rakkauden sekä valkean valon suojaa sinulle, Witch-83.  :)

No ja, kyllä noita kehollisia eläväisiä kannattaa edelleen pelätä ihan järjellisestikin
kuin noita kehottomia elväisiä.  ;)

Kyllä minä olen pelännytkin, varsinkin niitä mustia henkihahmoja, joita näin lukioaikoinani (aika henkisesti todella haasteellista, heijastui myös omaan kehoon). Kuitenkin nämä tummat varjomaiset hahmot hävisivät aina, kun rukoilin Isä meidän-rukouksen. Tämä siis toimii minulle. Mutta kun pyydän suojelusta, niin oloni tuntuu turvalliselta. En kuitenkaan koskaan ole henkiyhteydessä ellen ole maadoittanut ja suojannut itseäni ensin. Täytyy ensin ankkuroida itsensä tähän maalliseen maailmaan, ettei kadota itseään toisaalle.  :angel:

Pyydä ohjausta valolta/Jumalalta/universaalilta rakkaudelta tai miten itse nimitätkin sitä korkeampaa energiaa. Ohjausta ja suojaa. Pelko on aina rakkauden vastavoima. 

 :smitten:

Kiitos oikein paljon mielipiteistä ja ajatuksista... että myös ohjeista*Aminthir* , SanctAstra, TTTUUI ja Carmen  :)

Carmen kiitos kirjavinkeistä!  ;) En ole lukenu ko kirjoja, mut meinaan lukasta.

Tuo maadotus oli asia jota mä en ymmärrä... siis en tiedä mitä se tarkoittaa.  ??? Mut eiköhän se mulle selviä kun kaivelen tietoa...  ::)

Minulle auttaa punaiset villasukat tai punaiset sukat yleensä. Punainen on juurichakran väri. Kaikki, mikä on juurichakran kanssa yhteydessä, auttaa maadoittumaan. Musiikki, jossa on voimakas rytmi, ei tempo, vaan rytmi on voimakkaampi kuin melodia, on hyvä. Yleensä rock-musiikki (rock/heavy rock ja etenkin punk, Luukkonen Helena. 1998. Parantava sateenkaari - väriterapiaopas.) ja primitiiviset sekä jotkut maailman musiikit ovat lueteltu tähän kategoriaan. Hyvä esimerkki on brasilialainen karnevaalisamba, sillä musiikki muodostuu kokonaan rummuilla lyötävävistä rytmeistä.

Suomalaisessa kulttuurissa puulämmitteinen sauna edustaa yksinkertaisimmillaan punaista, maadoittavaa väriä.
Olen huomannut itse viihtyväni hyvin keittiössäni, jossa on paljon punaista.

Minulla on yksinkertainen maadoituskeino, jossa visualisoin itseni oksia taivasta kohti kurottelevaksi puuksi, jonka juuret menevät syvälle maapallon punaiseen ytimeen asti.

Lue myös ihmeessä tuo Helena Luukkosen väriterapiaopas. Sieltä löytyy mukavasti tietoa väreistä ja niiden energioista. Värien avulla olen itse huomannut omat sen hetkiset tarpeet tai oppinut ymmärtämään miksi käytän tietyn värisiä vaatteita tietyissä tilanteissa.  :)

Hei, iso kiitos tuosta selvennyksestä mitä maadoitus on ja miksi sitä pitäisi tehdä. Mun tarvii tehdä sellaista ajatuksen kanssa, koska olen aina ollut perusluonteeltani sellainen joka liihottelee muualla, mut ei ikinä tässä hetkessä. Olen usein tulevassa, mut myös todella paljon menneessä, josta en osaa päästää irti. Auttaako maadoitus myös siihen, ettei menneessä eläis liikaa?  ::)

Mä kuuntelen raskaampaa musiikkia (tosin nyt viime aikoina vähemmän suruni vuoksi) ja saunon (meillä on puulämmitteinen sauna), mut ruskea tai punainen väri ei ole mulla paljoa käytössä muuten kun lisä väreinä sisustuksessa toisinaan. Itse kun pukeudun mustaan aika paljon.

Iso kiitos vielä vinkeistä ja yms. *niiaa ja kumartaa*  :smitten:

Tervetuloa minunkin puolestani. :smitten:

Ja minun  :smitten:

Kiitos Metsänkeiju ja Ippuska!  :smitten:

Siis vau. En taidakkaan olla niin hullu mitä olen itse kuvitellut. Upeaa, että teitä muitakin vaan tuntuu löytyvän. Jotenkin nyt ihan vaan vau, vetää ihan sanattomaksi.. Koska siis, jo pelkästään tässä ketjussa oli niin paljon omassa elämässäni myös tunnistettavia juttuja. Toi "kylmä" kosketus. Tummat hahmot.
Useasti olen väistänyt hahmoja jotka vai kävelevät päin, tosin läpinäkyviä, sumun tapaista ovat nämä. Usein suihkussa ollessa en uskalla pitää silmiä kiinni koska silmieni eteen ilmestyy kaukaisuudesta kasvot, enkä ole uskaltanut "jäädä" ottamaan selvää, hätkähdän vain pois.

Ja siis, etteikö ne olekkaan vaan mun vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Siis ihan vaan vau, en tiedä itkeä vai nauraa, vai molempia.. :)

Ja kirjoituksen takana 28v 3 pienen elämän sirun äiti. Hyvin, hyvin maalta ja hyvin, hyvin avoin juurikin kaikkeen yliluonnolliseen, enkelit, haamut, henget..You name it.