Astro Foorumi

Mitä mieltä olette rakkaat ihmiset ikäerosta?Tässä tapauksessa nainen on miestä 12 vuotta vanhempi.Onko sillä lopulta mitään merkitystä, jos molemmilla on vahvat tunteet toisiaan kohtaan ja hyvä olla yhdessä?Entä ympäristön paineet?Ja se,että toinen on "todella" nuori...19v ja nainen kuitenkin 30 v.vai olisiko henkinen ikä numeroita tärkeämpi?Horoskoopit on mies härkä ja nainen oinas.

t."puuma"-nainen  ;)

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ikä on vain numeroita.. tarkemmin sitten mitään analysoimatta.. minulla oli myös tuossa vaiheessa elämää suunnilleen yhtä nuoria miehiä useampiakin läheisinä, joista sitten yhden kanssa jatkoimme useamman vuoden..  ;)

Jokainen tapaus on oma juttunsa.. ja jokainen elämä kannattaa elää tässä ja nyt..  Tulevaisuus on aina arvoitus.

Nyt olen itseäni 5 vuotta vanhemman miehen kanssa, joka kyllä yllättää aina.. välillä unohtuu että hän oikeasti on minua vanhempi..
 :smitten:

Ei 12 vuotta ole vielä iso ikäero, vaikka se voikin tuntua siltä tuossa iässä.  Se tietysti riippuu siitä, mitä kumpikin hakee suhteelta.  Minä olen niin tiukkapipoinen, että en oikein ymmärrä sellaisia yli 20 vuoden ikäeroja puoleen tai toiseen.  Mulle on kyllä ennustettu, että tulen tapaamaan itseäni huomattavasti vanhemman miehen jossain vaiheessa.  Ehkäpä se on jotain opetusta sitten suvaitsevaisuuteen. ;)

Katsoittekos eilen ohjelmaa -taisi olla jollain ylen kanavilla- "eriparipareista"?  Siinä vasta voitiin puhua isosta ikäerosta, kun vaimo oli yli 70 vuotias ja mies, mitähän olisi ollut, kolmekymppinen.  Onnellisia näyttivät olevan.

Ei kai tommosella ole mitään väliä, ne jotka muuta väittää ovat vaan kateellisia toisten onnesta! En ole  koskaan itse ollut kiinnostunut nuoremmista vaan ennemminkin vähän vanhemmista joilla elämänkokemusta. Nyt jokin aika sitten jouduin pohtimaan aihetta kun sain nuoremman ihailijan. Kyllä siinä kävi mielessä että mitä jos.. ;) :smitten: Oliko niin että  :venus: :kauris: miehen kartalla viittais kiinnostukseen vanhempia naisia kohtaan? Onko sama sitten naisen kartalla  :mars: :kauris:? Entäs kiinnostus nuorempiin?

Ei kai se sen kummempaa ole, kuin jos mies on naista 12 vuotta vanhempi? Mielestäni se on vain joku tabu, ei todellinen este, jos nainen on vanhempi. Jos hyvältä tuntuu, niin anna mennä. Itselläni on toisinpäin, mun on todella vaikeaa kuvitella itselleni 12 vuotta nuorempaa miestä, mutta 12 vuotta vanhempi mies onnistui! Kai se on tässäkin vain kyse mielenlaadusta loppupeleissä. Homma toimii, jos kumppani on "oikeamielinen" itselle.


Mun ex on tuntenut vetoa vanhempiin naisiin, mut hänen  :venus: on  :oinas:. Marsia en muista. Ja mulla on  :mars: :jousimies:, joten ainakaan sen puolesta en menis sanoon. Mutta mitäs tämä; mun  :venus: :kauris:. Tämä voisi ainakin antaa viitettä siitä pysyvyydestä ja aikuisesta suhteesta, mihin en henk.koht. koe itseäni nuorempien miesten pystyvän?

Iällä ei niin ole merkitystä, jos kumpikin on aikuisia :)
Lähipiirissäni on kumpaankin suuntaan eri-ikäisiä pariskuntia; toisissa nainen on yli 10 vuotta vanhempi, toisissa mies on samalla lailla.

Kiitos ihanista kannustavista vastauksista! <3 Kumma,että sitä miettii omassa elämässään miten muut reagoi asioihin...oma elämähän tämä on, eikä kenenkään muun! :)
Meillä on vasta alussa tämä tuttavuus,mutta tuntuu jotenkin hyvällä tavalla erikoisen ihanalta.No päivä kerrallaan nauttien!ja perhosia vatsassa  :smitten:

Ainiin ja horoskooppeihin hullaantuneena;osaattekos sanoa härkä-mies ja oinas-nainen suhteesta ?  ::)

Oletteko muuten ajatelleet, että kun pariskunta on 19 ja 30, se kuulostaa aivan valtavalta erolta, kun taas 20 ja 29 lähes normaalilta, vaikka ikäeroissa ei kuin kaksi vuotta eroa ole.  :)

Tuosta  :venus:  :kauris: sijainnista, sen olen kuullut kuvastavan vanhempaa kumppania, kumman tahansa sukupuolen kartalla (en niinkään marsista ole kuullut). Venushan kuvaa ihmissuhteita, niiden arvomaailmaa, ja kauriissa hakee juuri pysyvyyttä, kypsyyttä ja turvallisuutta (joko materiaalista tai henkistä tai molempia), joiden yksi toteuttamistapa voi olla vanhempi kumppani. Nuo teemat voi kuitenkin toteuttaa myös muilla tavoin, joten yleistää ei tietenkään voi. Vaikka minäkin yhtenä venuskauriina kyllä enemmän vanhemmista miehistä viehätyn kuin nuoremmista. (Ainiin eikun vanhemmasta miehestä sen piti olla  ;D ;D juuri tänään sain kuulla korjauksen.  8) )

Mutta :kauris: liittyy myös se, että :kauris: nuortuu iän myötä, vakava lapsi ja nuori, mutta iän myötä nuortuu ja hellittää. Joten oon ajatellut tämän pätevän myös rakkauselämään. Hyvänä esimerkkinä veljeni, jolla stelliumi kauriissa (myös venus siellä) ja hänellä on aina ollut vanhempia naisia. Mutta nyt hänellä on ensi kertaa nuorempi nainen, kun ikää alkaa olla kolmenkympin verran.

Varmaankin vanhemmalla iällä kauris pystyy löytämään sen tarvitsemansa turvan ja voiman omasta itsestään, jonka jälkeen sitä ei enää tarvitse hakea ulkoapäin. Sitten alkaa jo elämäkin tuntua kevyemmältä kun tuntee selviävänsä siitä hengissä kuitenkin.  ;)

Oinas taas ottaa vanhemman kumppanin sen takia, että arvostaa kypsempää ja älykkäämpää ihmistä. Nuoremman kanssa ei saa sitä henkistä tyydytystä mitä tarvitsee. Ei siis tyydytä vain vanhempaan, vaan se juju on siinä että saa henkistä haastetta. Voihan sellainen yksilö löytyä oman ikäisestäkin joskus.  ;)
Toisaalta, miehelläni on venus oinaassa, jonka pitäisi kertoa juuri korvien välin arvostamisesta naisessa, ja mieluiten jopa vanhemmasta naisesta kiinnostumista, mutta nuorempi häntä olen.

Mulla on joku epämääräinen empiirinen tulos tuosta miesten puolelta. Naisoinailla on ehkä enemmänkin se tossu miehenä.  ;D ;D Joo, stereotypioita.

Hehh joo, ei ollenkaan vikaa ole noissa.  ;)  :venus: :kauris: ja  :mars: :skorpioni: kun vaan itte oon, niin kylläpä sitä miettii että kun itse sitten vihdoin kiinnittyy lujasti kiinni niin mitäs tommonen  :venus: :oinas:  :mars: :vesimies: jos yhtäkkiä sanookin vaan että hei, oli kivaa niin kauan kuin kesti.  :buck2:  ;D

Yleensähän ne ongelmat tulevat siitä, että kumppanukset ovat eri vaiheissa elämässään. 30 nainen voi esimerkiksi olla pahimmassa vauvakuumeiässä, kun taas nuorella miehellä ei olisi mitään kiirettä perheen perustamiselle. Entä tilanne, jossa toinen opiskelee ja toinen käy töissä: joutuuko työssä käyvä elättämään opiskelijaa ja vaivaako se jompaa kumpaa tai kumpaakin? Jos vanhempi osapuoli on elämässään jo rauhoittumaan päin ja asettuisi mielellään aloilleen, kun taas nuorempi viihtyy kaiken maailman bileissä kavereiden kanssa, niin onko tämä ongelma?

Tietysti kaikissa parisuhteissa on haasteensa, mutta nämä ovat tavallisimpia silloin, kun ikäeroa on paljohkosti. Teillä ei tosiaankaan tuo 12 v. ole vielä ihan mahdoton, vaikka mies hyvin nuori onkin.

Käytännön asioiden merkitystä ei tosiaan pidä aliarvioida.

Mutta toisaalta sekin, että nuori joka vielä haluaa olla asettumatta aloilleen harvemmin valitsee kovin paljon vanhemman kumppanin joka jo alitajunnankin tasolla vetää erilaiseen suuntaan kuin mitä itse haluaisi. Jos valitsee, niin silloin siltä suhteelta hakee jotain aivan muuta. Ja näistä asioista pitäisi rehellisesti keskustella, että missä mennään, ja mitä kumpikin haluaa elämältään, kuten missä tahansa suhteessa jossa aletaan mennä vakavemmaksi.
Monesti sitä kai kuitenkin etsii vanhemman kumppanin juuri siksi, että ei itse koe jakavansa tarpeita oman ikäistensä kanssa, vaan paremmin juuri vanhemman kumppanin kanssa. Itse elämäntilanteiden ja ajattelun erilaisuus taas voivat olla jopa rikkauksia. Hankaluuksia luo se jos halutaan eri asioita tulevaisuudelta (ja nykyhetkeltä), ei välttämättä se missä elämäntilanteissa ollaan.

Mä kyllä tykkään kaurisvaikutteisista miehistä yleensä ja myös vanhemmista miehistä. Ois ihana saada olla se nuorempi nainen ::) En tiiä mikä kartan tekijä tätä selittäis, ehkä :saturnus: :aspect_con: :aurinko:  tai :juno: :kauris: (?).

Anna rakkaudelle mahdollsiuus. Koskaan ei voi tietää mikä kestää ja mikä ei. Ja miksi pitäisi? Nauti  joka hetkestä  :smitten:

Kyllä!Todellakin annan, enkä hätäile turhista...tuleva näyttää!Hetkestä nauttien  :smitten:

Anna mennä vaan, vähät muiden ajatuksista  :)

Olen huomannut tässä..-nyt kun olen kertonut muutamalle ystävälleni tästä uudesta tuttavuudesta, jossa on tykkäämistä puolin ja toisin <3!...- miten erilaista suhtautumista tulee. "Senkin puuma!" "no sen ikäset haluu vaan sitä!" tai sitten mukavampia kommentteja..."Anna mennä vaan!"
Mutta päivä päivältä tunne vaan vahvistuu,ilmeisesti molemmin puolin ja olen kyllä kieltämättä ihan pilvilinnoissa!

Vielä,jos joku haluaa tulkita tuon että, mies on härkä ja minä oinas..tarkemmin mies:härkä aurinko ja kalat kuu  minä :oinas aurinko ja härkä kuu. Kiitos etukäteen :) !!

sen ikäiset ei muuten haluu vain sitä.. täällä oli yksi keskustelu indigomiehistä jotka katselee viisaita henkisiä naisia silleen ja vetovoima on.. nainen vastaa siihen mitä he etsivät ainakin osittain.. voivat avautua, nainen tietää elämästä suunnilleen kaiken ja tykkää nuorekkaasta seurasta..  :coolsmiley:

Ihastuminen ja rakastuminen on tosiaan ihanaa!!On sellainen flow-tila päällä  :D
Luin indigomiehistä ja aika mielenkiintoista tekstiä se oli.
Olenkin miettinyt,onko tässä kyse sitten jostain sellaisestakin...itse koen olevani( ja aina kokenut ) erilainen,olenko sitten indigolapsi vai jotain sellaista itsekin.Lapsena piti pipo ostaa kuulema niin,ettei se tipahda kun tuijotan tähtiä "katselen kotiini" ja se pipon osto oli ollut hirmuisen vaikeaa,ei saanut olla liian löysä tahi liian tiukka  :laugh:

Mutta jänniä juttuja tullut tässä...esim.se että isänpäivänä jostain ihmeen kumman syystä tiesin,että hänen isänsä on kuollut..ja asia tuli sitten ilmi pari päivää myöhemmin,että asia on tosiaankin näin.
Myös se,että hän tuntuu ymmärtävän minua vaikka en juuri hirveästi sanoiksi pukisikaan asioita.Vaikea selittää...  :)
Meillä on tosi hyvä vaan olla yhdessä.Minulla on pitkästä aikaa jonkun kanssa jotenkin seesteinen olo,enkä hätäile asioita.Olen. :)

Ex-mieheni nykyinen vaimo on miestään 9 vuotta vanhempi, mikä vielä näin myöhäisessä 20+ -iässä kuulostaa aika radikaalilta :o  Mutta olen ymmärtänyt, että ikäerosta huolimatta heillä synkkaa hienosti, hellyyttä on (toisin kuin meidän suhteessa aikanaan :( ) :)

Onko mies sitten ikäistään kypsempi vai vaimo ikäistään lapsellisempi? Sitä en tiedä. Mutta suhteemme aikana kävi hyvin selväksi, että exä kaipaa rinnalleen "aikuisen" naisen ja samalla perinteisen, ehkä pullantuoksuisen kotirouvan. Tai sitten mies kaipaa äitihahmoa rinnalleen, joka pitää huolta ???  Nykyinen vaimo on nykyaikainen, mutta ymmärrykseni mukaan samalla hyvin perinteinen, joka tekee miehelleen ruokaa, pitää huolta jne.

Itse olen enempi sitä sorttia, että jos ruokaa on pakko saada tällä minuutilla ja sotkut nurkissa ärsyttävät suunnattomasti, saa laittaa ruoan itse sekä siivota. Siivous ja ruoanlaitto ei katso sukupuolta, eli olen valitettavan epäperinteinen ja vielä aavistuksen "jätkämäinen" luonteeltani - lisukkeena vielä pahuksen ailahteleva ja pippurinen luonne :P

Olen koittanut etsiä seikkoja miehen kartalta, mitkä viittaisivat kiinnostukseen vanhempia naisia kohtaan. Exällä on varsin vahva tykitys henk.koht. planeetoilta Saturnukselle ( :mars: ainoa, joka ei aspektoi  :saturnus: kanssa), vaikka exä muuten onkin eloisa  :aurinko: :askendentti: :kaksoset: - tosin  :kuu: :harka: arvostanee vakaata elämää?

Sinällään olen iloinen heidän puolestaan, mutta ikäerossa saattaa olla yksi asia, mikä voi loppupeleissä kaataa suhteen. Nimittäin exäni, joka on vielä alta kolmikymppinen, haluaa perheen. Vaimo käy lähempänä neljääkymppiä, joten se hedelmällisin jakso elämästä on jo takanapäin ja olen tuttavapiirin kautta kuullut, että yrityksestä huolimatta raskaaksi tulo ei ota onnistuakseen :-\  Eli pahoin pelkään, että exä vaihtaa vaimon nuorempaan ja hedelmällisempään, jos lapsen hankinta ei onnistu ja oma lapsi on elämän ehto exälleni (miltä kyllä vaikuttaa, niin selväksi teki asiansa mulle) :-\

Myös itse elän nykyisin suhteessa, jossa olen miestäni vanhempi. Tosin ikäeroa on vain hiukan alta 3 vuotta. Päällepäin ei näy mitenkään, mutta olen saanut paheksuntaa tuttavapiiristäni sellaisilta, jotka sokeasti ovat sitä mieltä, että miehen tulee olla vanhempi - tyyliin "mitä sä niin nuorella" tai "s**tanan lapsiinsekaantuja", vaikka alottaessamme suhteemme mies oli 22, eli ei mikään lapsi :P  Tosin mielipiteet ovat muuttuneet, kun ovat tavanneet mieheni, joka on hyvin fiksun ja kypsän oloinen, jopa mua henkisesti kypsempi :)

Tuo on todella harmi kyllä se yksi suuri asia mikä rajoittaa naisten elämää paljon. Mies voi herätä vasta vaikka kuinka myöhäänkin huomaamaan että haluaakin lapsia tai että oho, eipäs niitä vielä olekaan, mutta naisella se on sitten jo vaikeampaa tai mahdotonta.  :-\ Samoin jos ottaa nuoremman miehen jolla ei ole vielä lapsia, on oikeastaan pakko löytää sellainen joka ei niitä omia biologisia lapsia haluakaan..



Tulipa tuosta mc82n viestistä mieleen kysyä kaikilta täällä ihan yleisesti, että mitä mieltä olette ikäeroista luvuilla? Itselläni 1-5 vuotta ei ole ikäero, yli 10 vuotta on paljon ja 20 vuotta ja yli liikaa. Jokaisella on toki omat mielipiteensä, ja niitä olisikin mielenkiintoista kuulla.  :)

No...vaikee sanoa...lukuina...ehkä 10 vuotta on maksimi...tosin paha oon sanomaan kun nyt on 12 vuotta ikäeroa,vaan eihän se oo ku 2 vuotta lissä kymppiin :P

No, itse ottaisin miehen, joka on iältään n. +-5 v. oma ikäni. Olen kuitenkin vielä suht nuori, 27, joten kovin paljon vanhempi mies on ehkä siinä elämänvaiheessa, ettei kaikenmaailman luuhaaminen joka paikassa enää niin kiinnosta. Taas paljon nuorempi mies on juuri ja juuri lähtenyt äidin helmoista - tai sitten vielä majailee siellä äitin kyökissä ;)

Jotenkin, jos tarkastelee ikää vain lukuina, niin olisi vaikea kuvitella itseni seurustelevan jonkun pitkälti päälle kolmikymppisen kanssa :P  Ehkä vähän ahdas näkökohta, mutta minkäs sille voi... Muiden ikäero ei niin paljoa kiinnosta, jos itse näen, että sopivat hyvin yhteen :)

Nuorempana olisin sanonut, että miehen pitäisi olla vanhempi. Mutta nykyisin en sano mitään. Mieheni on 4 vuotta ja risat nuorempi ja aiempi pitkä suhde oli 10v vanhempaan mieheen. Iällä ei ole merkitystä, persoona ja kiinnostuksen kohteet yms yms ratkaisee. Minulla on kaveri, jonka mies on 12 v nuorempi ja toinen on äitini kaveri, jolla on 15v nuorempi mies. Molemmat tapaukset olleet selvästi onnellisia jo kymmenen vuotta. Sitten minulla on ystävä, jonka mies on 15v vanhempi - onnellisia. Joten ne ovat vain numeroita...Useat suhteet hajoavat, vaikka ikäero olisi "sopiva".

Itse olin nuorempana (alle 25-vuotiaana) sitä mieltä että en ikinä ota vanhaa ukkoa vaivoikseni, mitä sellaisellakin tekee, ennenaikaiseen hautaan joutaa... Nuoret miehet ne on viriilejä ja jaksaa! 8)

Vaan kuinkas kävikään... Nykyään sydämeni kuuluu itseäni 12 vuotta vanhemmalle (39-vuotiaalle) Leijonamiehelle :smitten: joka on eronnut ja kahden teini-ikäisen (17- ja 15-vuotiaat) nuoren yh-iskä. Minun Saturnukseni yhtymässä hänen Askendanttiinsa (5 asteen orbi), liittyykö? ;)

Eniten Leijonassani arvostan elämänkokemusta joka on tällaiselle alle kolmekymppiselle 'hupakolle' jotain, mikä on vielä edessäpäin. Muuten ikäeromme ei hirveästi näy - olemme molemmat kuin toistensa kustannuksella alati pelleileviä teini-ikäisiä. Sen takia varmaan viihdymmekin toistemme seurassa, kun saamme rauhassa ja rennosti olla juuri sellaisia kuin olemmekin, iästä huolimatta.

Henkinen kypsyys ja elämänymmärrys on asioita joille annan painoarvoa. Helpommin niitä on vanhemmilla naisilla. Kohdallani löysin tälle asialle toisenkin selityksen, joka ilmeisesti on "koodattu" elämänkaarisuunnitelmaan, kuten myös sekin ettei suhdetta vanhemman naisen (mukaan lukien oman ikäiset) kanssa olekaan tarkoitettu kestämään. Tai sitten naisen pitäisi olla 9v tai enempi vanhempi, mutta ei tolkuttomasti enempää. Tarkoituksena tuntuu olevan oppia itsenäisyyttä ja seuraamaan omia tuntemuksiaan ja herkkyyttä äärimmäisyyksiin saakka toisen tunteista välittämättä. Totta on että olen ollut aivan liian huomaavainen, nyt tuntuu oppi menneen perille. Tästä on hyvä jatkaa...

Edellä mainittuun viittaa tietyn ikäisten pluto, joka silloin tekee neliötä marsilleni tai vielä vanhempien kuten äitini ikäisten kohdalla neliö osuu auringolleni. Neliöaspekti tuntuu dominointina, jota on vaikea tiedostaa. Seurauksena energioiden ristiriita joka pitää saada jotenkin purettua. Vaihtoehtoja ainakin kaksi: energian keskittäminen suhteen toiseen osapuoleen josta helposti tulee nykästapolat tai sitten suhteen ulkopuoliseen toimintaan, mitä se sitten onkin. Molempien on tämä ymmärrettävä ja hyväksyttävä tai adios... Aspektina tuo tuntuu siltä ettei miellyttämistä jaksa hiukkaakaan ja kaikki luova energia vaan katoaa käsittämättömästi.

Haasteellinen aspekti, mutta sillä on kasvun kannalta tärkeä tehtävä. Se on edessä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, joten parempi ennemmin. Samat aspektit tietysti on voimassa sukupuoleen katsomatta, ja on sen saanut nahoissaan tuntea.

Edittiä: orbiksi katsoisin tässä vielä 10 astetta, varmuus ennen kaikkea  ;D

Tämä on varsin mielenkiintoinen pointti, juurikin tuo  :pluto: :aspect_squ: :mars: synastriassa!

Itselläni on  :mars: varsin ikävässä sijainnissa, nimittäin  :mars: :kauris: ja Pluton suhteen kuulun loppupään Vaaka-sukupolveen, eli omalla syntymäkartallani on jo  :mars: :aspect_squ: :pluto: , vieläpä tarkkana, 2 asteen orbilla. Lisäksi, jos mies on samaa ikäsarjaa, tulee tällöin miehen  :pluto: automaattisesti  :aspect_squ: :öön  :mars: :ni kanssa. Eli tuo omaa haastettaan suhteessa samaa ikäluokkaa olevan miehen kanssa ???

Exäni oli samaa vuosimallia kuin mä, eli meillä oli 1 asteen orbilla synastriassa  :pluto: :aspect_squ: :mars: . Miehen  :pluto: ja mun  :mars: . Kamala aspekti, koin, että exä yritti imeä musta kaiken vastarinnan, alistaa ja murskata mieleni :-\  Fyysistä väkivaltaa ei ollut, mutta henkistä alistamista kyllä. Itsetunto oli nollassa, olin henkisesti todella lopussa, kun suhde läheni loppuaan - kun erosimme, tunsin kuinka pystyn jälleen hengittämään vapaasti.

Nykyinen on 3 vuotta nuorempi ja myös meillä sama  :pluto: :aspect_squ: :mars: . Tosin 9 asteen orbilla. Vaikutus on paljon vähäisempi, nyt tuntuu siltä, että pystyn pistämään hanttiinkin - onko se sitten enempi henkisestä kasvusta kyse, vai jääkö nyt ko. aspekti sen verta lieväksi ???

jännä tuo näkemys, että jokin kuuluisi elämänsuunnitelmaan, kun itselle on tullut järjestään nuorempia viimeisen 5 v aikana; siis yksi oli 7v nuorempi  :kauris: /juttu ei alkanut, toinen myös  :skorpioni: ja oli jotain, sitten tulee taas huomattavasti nuorempi ja kestää kauan, ja taas nuori, ja taas. tämä alkaa olla vakio samoin kuin etten oikein näe perhe-systeemiä asettuvan ympärilleni. jotenkin tuolla etelässä (matkalla) mietti että pitäisikö olla se perhe tms, kohtahan tässä alkaa olla kyseenalainen nainen, vaikka on erittäin henkinen ja kaikkia vanhoja uskontoja tiedostavampi==? no mutta ei se mitään, viihdyn niiden seassa, tosin en halua kokea olevani mikään hoitsu.  :D

merkit näkyy pojilla vaihtelevan ja tunteet, en aina meinaa uskoa että jokin juttu alkaa tai mitä ne kertoo tai haluaa.. ja riippuu itsestä mitä kaikkea alkaa viritellä. siis "kypsempänä" kun voi olla ilman mitään juttujakin.. ja muistaa kaiken miltä on tuntunut.

siinä on muuten se juttu, että kaikissahan on nuori nainen tai mies sisällä vaikka ikä vähän heittäisi jonnekin, siis jos pysyy elämänhaluisena ja uteliaana jne. meillähän on ne menneetkin ajat mukana, ainakin minun mielestäni ja ne tyypit kun tulee sieltä jostain ajasta, jännää tai tuttua, nyt mietin onko eräs tulivaikutteinen heppu menneestä, mutta eipä sillä väliä.

ja taas kanssani flirttailee hieman nuorempi  :kaksoset: . pitää siis olla sexy nainen mutta kamu samalla? tms.

Oli tämä pluto-mars aikamoinen heureka. Mutta se ei saa olla syy välttää jotain suhdetta ennen kuin läksy on opittu, sen eteen joutuu kuitenkin jossain toisessa suhteessa. Täten ei voi ketään neuvoa tätä välttämään, sehän olisi jo puuttumista kehityssuunnitelmaan. Tiesin sen olemassaolon mutten merkitystä kunnes se lopulta selvisi. Ja vähintään yhtä tärkeää kuin löytäminen on sen tiedostaminen ja läpikäyminen. Ja oppi kotiin!

Muutenkin kumppanin kartalta tulevat haasteelliset aspektit varsinkin henkilökohtaisille planeetoille on juuri ne tärkeimmät joissa universumi tarjoaa koulutusta.

minä en nyt kyllä opi muuta kuin huvittelemaan näiden kanssa.. eikös se ole paras oppi? elämä on luotu että olisi kivaa?  8)

Oikeilla jäljillä  :2funny:

Vielä tapaillaan ja juttu syvenee aina vaan myös henkisellä tasolla  :smitten:
Olen kyllä niin onnellinen hänen kanssaan ja asiat vaan sujuu niinkuin pitääkin!
Ja ei se ikä kyllä katso kypsyyttä, hän on jotenkin ikäisekseen varsin "aikuinen" kun taas eräs 40 vee mies on hyvinkin lapsellinen ja kypsymätön.
Voi mahdoton miten onnellinen olenkaan!!!<3
Ja hassua, enpä osannut kuitenkaan ikinä ajatella että seurustelisin itseäni yli 10 v.nuoremman kanssa!Elämä on ihanaa ja ylläreitä täynnä!

Hän on härkä ja minä oinas...
hmm..ainaki vielä merkitkin sopii mukavasti...voihan sitä jossain vaiheessa tulla sarvien kalistelua ;P

Minulla on melkein 5 vuotta nuorempi mies :smitten:
Tavatessamme kun kuulin hänen iän,25v ajattelin että voi ei :buck2:
Itse olin viettämässä 30 vuotis synttäreitäni,eronnut,kolmen lapsen yksinhuoltaja ja mieheni poikamies 8)
mutta nyt olemme olleet yhdessä 15 vuotta joista yli 12 vuotta naimisissa.
Lapsiakin on siunaantunut kaksi lisää :smitten:

Huomasinpa tuossa, että kun eräs on aikas nuori ja viriili, niin toki niillä on henkinen taso vähän hmm.. en ole aivan varma asioista enää, itse olin tuntevinani alussa joitain kemioita, ehkä täytyy joskus katsoa hieman järjenkin kanssa juttuja. Toki voi tulla tuttuuden tunnetta ja muuta, mutta? Yleensä jokaisen tyypin kanssa, paitsi se yksi  :skorpioni: ja joskus  :jousimies: , kaikki spiritual puoli on ollut minun kantimissani tai päässäni, siis suhteen merkitys, kun kaikki voivat koko ajan vaihtaa kumppania. Ei nuoria miehiä jossain vaiheessa kiinnosta mikään syvempi, vain seksuaalinen.. no sitten taas joskus kävi niin, että jotain kiinnosti kaikki muu, kulkea ja keskustella, vaan ei seksi, koska tulee sellainen nuorekas paketti jossa on kaikki.

tajusin muuten, että kaveri mainostaa kykyjään ja sitä että olisi tyttöjä ja toisaalta sanoo, että ei ole ollut pitkään aikaan, joten mitä? miehet saattaa tehdä "kokeneesta" naisesta jonkun ihme objektin pue sitä ja tätä, tee niin ja näin. mutta nyt sain kiinni puheista jotka aion oikaista. > luultavasti live tilanteessa niille saattaa iskeä ujous päälle, sittenpä näkisin tekeekö ja osaako?

miehethän on helppoja ja naisessa niillä on tekeminen, oikeasti. aina voi sanoa, jos loukata haluaa, ettet osaa mitn. mutta sitten taas jos on jtn  :smitten: niin ei sanokaan. vai osasko  :rapu: muka jotain, kysyn vaan  ;D

eipä ole minulla tainnut vanhempia miehiä ollakaan, 2v max, ja 2kpl, kaikki muut melkeinpä nuorempia.

Missä se tässä tapauksessa on? :


Ei kovin rakentavaa  >:(

ai pitikö minun olla se henkevä kun miekkoset machoilee?  ;D

Näkypä olevan iltapäivälehden otsikoissa, että Katri Helenalla ois 30 vuotta nuorempi kumppani. Liekö sitten mimmonen kumppani, ei aina niistä provo-otsikoista tiedä. Kutri Katri on kyllä hieno ihminen :smitten:

mutta mitäs väliä sillä tosiaan on. on indigoteoriat, sielukumppaniteoriat jne, itse aloin miettiä että miksi joku yleensä on jonkun kanssa, seksi kai ja seura. ja jos joku kohtalokas juttu jää kokematta, mitä sitten kun kaikki fiilikset voi vetää itseensä takaisin. kun ajattelen vika suhdetta nuorempaan, mitä jäi mieleen? kokemus, vain, sen itsensä takia. -

sitten taas kun joku on nuori.. mitä ne osaa? nuorilla on vietit. itseä jopa huvittaa koko seksuaalisuus, mutta ole siinä sitten nuoren kanssa.  :D sain jossain sieluohjauksessa yhteyden erääseen henkilöön, jonka kanssa esille tuli vain fyysiset nautinnot, ei henkeily. mutta mitä jos ei tapaisi ketään.  ;D joskus pystyy koko suhteen juonen katsomaan jo etukäteen.

Joo, ei ole väliä :) Ihan hieno juttu, en yleensä lue noita lehtiä, mutta osui silmään, enkä tiedä sen tarkemmin, onko kyseessä pitkäkin suhde ja millainen suhde. Kaikki kestää aikansa, mikään ei ole ikuista, on ihanaa jos osaa ottaa päivän kerrallaan ja nauttia tilanteesta eikä suotta murhedi tulevaa tai pyri omistamaan toista ihmistä. Siis tarkoitan tuota ihan kaikissa suhteissa, enkä vain jos mies on nuorempi.

Mistä syystä olen aina niin onnellinen, kun näen vanhan pariskunnan lähteneen luonnollisesti yhtä aikaa ja omaiset ovat laittaneet yhteisen kuolinilmoituksen. Sen tähden, että nämä ikäerot ovat toisille ihmisille kauhean suuri ongelma. Ensinnäkin mitä on aika? - Aikaa ei ole.

Toiseksi onko ihmisen ikä suorassa suhteessa syntymästä kuluneeseen aikaan? - ei ole. Toisin sanoen tietyn iän saavuttamiseen kuluu eri ihmisiltä eri pituinen aika. Mitä enemmän kokemuksia tarvitaan, sitä hitaampaa on  kypsyminen.

Oletetaan vaikkapa, että inkarnoituminen on tosiasia ja on olemassa sielu joka kaipaa opetuksia toiselta sielulta (jos ei tässä yhteydessä puhuta nyt parisieluista). Sielu haluaa syntyä toisen kumppaniksi, mutta kumppani onkin jo 20:n vuoden iässä, niinpä vaihtoehto onkin syntyä kumppanin lapseksi. Kuinka ollakaan tämä nuori nainen ei koe olevansa valmis äidiksi, vaan päätyy aborttiin. Sielu päätyy miehen ruumiiseen ja elää rikkinäistä elämää yksinhuoltajaäidin lapsena, kuten olisi elänyt kaipaamansa sielunkin kanssa oman karmansa mukaan. Mitä luulette tapahtuvan kun mies löytää kaipaamansa, mutta tämä kaivattu on jo yli 40 ja nuori mies päälle kahdenkymmenen. Kaikki riippuu siitä, miten kumppanit suhtautuvat toisiinsa ja miten tämä aiempi torjunta (abortti) vaikuttaa kummankin karmaan. Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat kaverit ja sukulaiset.

Tässä lisää pohdittavaa. Jos tilanne on niin onnellinen, että olette jo löytäneet toisenne ja päässeet keinotekoisten ihmisiä luokittelevien numeroiden yli, nauttikaa onnestanne - tilanne voisi olla paljon mutkikkaampikin.

Ex-kumppanini oli eiemmin naimisissa 20 vuotta itseään nuoremman naisen kanssa ja heillä on yhteinen lapsikin. Liitto ei päättynyt ikäeron takia. Itse olen seurustellut itseäni 15 vuotta vanhemman miehen kanssa - samoin myös 15 vuotta nuoremman kanssa oli suhde.

On ollut ihana lukea mielipiteitä ikäerosta täällä.
Olen edelleen onnellisesti tämän nuoremman miehen kanssa  :smitten:
Ikäeroa ei edes ajattele,kun ollaan yhdessä.Näytän ikäistäni nuoremmalta jtn ei sitä taida edes huomata.Mutta tärkeintä on se yhteys ja se,että toisen lähellä on hyvä olla ja viihdytään yhdessä.

Ei sillä ole mitään merkitystä. Ikä on todellakin vain numeroita!  :) Minäkin nauttisin, jos vain saisin mahdollisuuden  :( Minun tapauksessani mies ei vain halua seurustella, juuri tuon 12 vuoden ikäeron vuoksi... On kamalaa rakastaa saamatta vastarakkautta  :'( Nauti siis onnestasi hyvillä mielin!!!

Ei, ikäero ei haavaa tee, vaan persoonallisuus, sen kehittyneisyys/kehittymättömyys  :)
Kumppanini on minua 17 vuotta nuorempi, meillä on hyvin samankaltaiset haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat. Ikävä kyllä vain luonteemme/persoonamme/käyttäytymismallimme eivät sovi lainkaan yhteen.
Ja tietysti, minä olen oinas, hän rapu......

Sanoisin näin neljänkympin kriisissä että olen koheltamiseni koheltanut, hyvinkin oinasmaisesti, en jaksa innostua enää päättömästi ja päättömistä.

Mutta suurin tekijä onnistumiselle on kyllä ihminen ja hänen sisäinen olemuksensa, eivät ikävuodet :)

Onnea teille jatkossakin ja unohda ne vuodet  :smitten:

Erosin pitkästä avioliitosta viime vuosituhannen lopulla. Mieheni ei olisi halunnut erota, mutta minulle tuli tarve etsiä itseäni ja vasta astrologian kautta olen vähän ymmärtänyt miksi, miehenikin ymmärsi jollain lailla.
Tapasin noin 4 vuotta sitten miehen joka vaikutti minuun voimakkaasti. Tapailimme ja tunsimme molemmat voimakasta sielunkumppanuutta. Hän on minua 12 v. nuorempi eikä se ole häirinnyt kumpaakaan. Olemme molemmat härkiä ja tahtojen taistelua on käyty, paljon on keskusteltu kaikesta mahdollisesta ja kumppanuus jatkuu...