|
Otsikko: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: sideman - 12.11.2010 11:11:51 Käytännössä lähes kaikki "suhteelliset" miehet, joilla on normaalit testosteroni- tasot, ja muutoin edellytykset siihen, harrastanevat syrjähyppyjä tai ainakin haaveilevat niiden mahdollisuudesta. Kun monarkki "syyllistyy" moiseen, siitä luonnollisesti nousee erittäin äänekäs haloo tuon aktiviteetin paljastuessa! :smiley6600: Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 12.11.2010 15:11:01 Joo, ei ne monarkit ole sen kummosempia, ihmisiä hekin. Liian suureen ryöpytykseen ovat heidän henkilökohtaiset asiat joutuneet. :-\
Se vain kuitenkin sieppaa kun noita syrjähyppyjä oli se sitten miehen tai naisen tekemää yritetään perustella jotenkin testosteroneilla ym. "normaaliudella" ja jätetään ihmisen järjen käyttö ja vastuu omista teoistaan ja seuraamuksista pois. Unohdetaan myös se kuinka itsekäs ja loukkaava teko pettäminen on. :knuppel2: Ei voi mitään, mutta syrjähypyt saavat tämän naisen :tickedoff: Kaikki ovat ihmisiä tekevät virheitä ja erehtyvät, mutta jos ruoho toisen puolella alkaa liikaa houkuttamaan, sitten pitää asianmukaisesti jättää se vanha ruoho jos sitä uutta haluaa, eikä selän takana petollisesti syödä molempia. Ennen sitä kuitenkin kannatta tarkkaan puntaroida mitä haluaa, ettei hetken nälässä ryntää minne sattuu. Ja jos kuitenkin haluaa sittenkin pitää sen vanhan ruohon, niin silloin kannattaa hillitä itsensä ja jättää uusi ruoho koluamatta. ;D Kun toimii ja elää rakkaudellisesti, miettii mitä rakkaus toisia kohtaan on ja mitä rakkaus tekisi tässä tilanteessa, sillä pääsee pitkälle. ;) :smitten: Mitä haluat itsellesi tehtävän, tee se muille. ;) Nykymaailma kun vain tuntuu olevan liikaa kaikenmaailman himojen ja halujen ja hetken tyydytyksen ja materialismin lumoissa. :'( Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Ikuinen Trikki - 12.11.2010 15:34:19 Onko ihminen yksiavioinen?
Rajoittaako rakkaus, vai onko se enemmän vapauteen päin kallellaan? Onko avioliitto ja siihen liittyvät säännöt ja velvoitteet rakkautta? Velvoittaako rakkaus ikinä mihinkään? Jos rakastaa, tarkoittaako se sitä, että seksiä harrastetaan vain yhden henkilön kanssa? Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 12.11.2010 16:10:14 Onko ihminen yksiavioinen? Rajoittaako rakkaus, vai onko se enemmän vapauteen päin kallellaan? Onko avioliitto ja siihen liittyvät säännöt ja velvoitteet rakkautta? Velvoittaako rakkaus ikinä mihinkään? Jos rakastaa, tarkoittaako se sitä, että seksiä harrastetaan vain yhden henkilön kanssa? Minun mielestäni on. Ei sillä tavalla, että vain yhden ja ainoan ihmisen kanssa oltaisiin ja tulisi olla hamaan loppuun asti vaikka väkisin. Vaan sillä tavalla, että silloin kun seurustellaan ja ollaan jonkun kanssa, niin silloin ollaan vain tämän yhden kanssa, eikä sen lisäksi kymmenen muun. Eroja voi tulla, suhteet kariutuvat ja kestävät aikansa. Niin kauan kuin niiden on tarkoitus kestää. Siihen sen aikaiseen suhteeseen kuitenkin tulisi mielestäni sitoutua, eikä hyppiä kukasta kukkaan, ellei sitä sitten ole yhteisymmärryksessä ja kunnioituksessa sovittu. Se on jokaisen parin oma valinta. Rakkaus ei rajoita, mutta rakkaus ei myöskään loukkaa eikä satuta toista selän takana. Miksi se olisi rajoitus lupautua ja olla vain yhden kanssa kerrallaan? Avioliitto ei ole yhtä kuin rakkaus. Avioliitossa on kyse toiseen ihmiseen sitoutumisesta, lupauksesta kunnioittaa toista ja olla yhdessä tämän kanssa. Rakkaus ei sinällään itsessään velvoita, koska rakkaus vain on. :smitten: Onko se kuitenkaan esimerkiksi rakkautta, rakkaudellinen teko jos esimerkiksi toista lyö? Rakkaus ei koskaan satuta. Julmuus, ihmisen itsekkyys ja itsekkäät teot satuttavat, ei rakkaus. Myös syrjähypyt satuttavat. Jos rakastaa, sillä ei ole niinkään väliä kuinka monen kanssa seksiä harrastaa, mutta jos todella rakastaa, silloin pitää olla sopinut, molemmin puoleinen sopimus ja ymmärrys että tässä harrastetaan seksiä nyt myös muiden kanssa. Jos suhteessa kuitenkin on kaikki on kunnossa, jos toista todella rakastaa ja haluaa tehdä työtä ja nähdä vaivaa suhteen toimimisen eteen, miksi pitäisi tehdä syrjähyppy, miksi sille olisi tarvetta? :idiot2: Rakkaus ei myöskään himoitse eikä halua mitään. ;) Rakkaudessa on kyse toisen kunnioituksesta mitä suurimmassa määrin, se kuuluu erittäin olennaisena ja erottamattomana osana rakkauteen. Minkä oikeutuksen, tarpeen ja syyn rakkaus silloin syrjähypyille antaa? ::) Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Metsänkeiju - 12.11.2010 16:27:27 Rakkaudessa on kyse toisen kunnioituksesta mitä suurimmassa määrin, se kuuluu erittäin olennaisena ja erottamattomana osana rakkauteen. Minkä oikeutuksen, tarpeen ja syyn rakkaus silloin syrjähypyille antaa? ::)[/color][/i] Syrjähyppy onkin itserakkautta. Tai pelkoa useimmiten. Eli rakkauden vastakohta.. Jolloin rakkaus on yksiavioinen. Tai, kuten Rakkauden valo sanoikin, jos on sovittu että voi olla muitakin, ok - tällöin on kunnioitus mukana, kun ollaan Rehellisiä. Rehellisyys on rakkautta ja Rakkaus rehellisyyttä. Siihen sisältyy toisen kunnioitus, se indeed on rakkautta. Kunnioitus toista kohtaan juuri sellaisena kuin hän on, on Rakkautta. Ja Rakkaus toista kohtaan sellaisena kuin hän on, on toisen Kunnioittamista. :smitten: Velvoittaako rakkaus ikinä mihinkään? -Mielestäni Aito Rakkaus ei velvoita. On niin monenlaisia rakkaudenkin muotoja että kuka on sanomaan mitä kuuluu joidenkin rakkauteen. Ja Mielestäni Aito Rakkaus saa aikaan HALUN kunnioittaa toista ja olla rehellinen, vaan rakkaudesta toiseen - ei velvoitteesta. Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Lilli - 12.11.2010 16:37:48 Valtaapitävät miehet ovat harvemmin olleet uskollisia vaimoilleen. Miehillä on yleensäkin ollut kautta aikain tapana tavoitella mainetta, kunniaa ja rahaa sen takia, että saisivat mahdollisimman paljon naisia. Rakkauden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, eivätkä ne naiset, jotka tuollaisia miehiä tavoittelevat, ole yleensä siihen mieheen itseensä rakastuneita, vaan siihen, mitä he edustavat. Ja tällaisia naisia on kautta aikain ollut runsain mitoin. Siihen en kuitenkaan ota kantaa, onko Silvia tällainen nainen, mutta Kustaan ympärillä taatusti pyörii kaikenlaisia onnenonkijoita.
Olen tosin kuninkaallistenkin tapauksessa joskus kuullut onnellisista ja uskollisista rakkausavioliitoista, mutta harvemmassa näitä on ollut viimeisen 1000 vuoden aikana Euroopan mantereella. Tällaisessakin tapauksessa, jossa mies on melko avoimesti uskoton, vaimo saattaa pysytellä kuviossa mukana, koska ei halua menettää miehensä mukanaan tuomaa statusta, valtaa, julkisuutta tai muuten vain turvattua elämää. Tällaisessa ei siis ole kyse rakkaudesta, vaan omaneduntavoittelusta. Rakkaus-sanaa saatetaan käyttää tällaisissa suhteissa lähinnä pelinappulana. Siksi kai monelle koko rakkaus-termistä on muodostunut ruma sana. Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 12.11.2010 16:48:46 Velvoittaako rakkaus ikinä mihinkään? -Mielestäni Aito Rakkaus ei velvoita. On niin monenlaisia rakkaudenkin muotoja että kuka on sanomaan mitä kuuluu joidenkin rakkauteen. Ja Mielestäni Aito Rakkaus saa aikaan HALUN kunnioittaa toista ja olla rehellinen, vaan rakkaudesta toiseen - ei velvoitteesta. Erittäin, erittäin hyvin kiteytetty. :smitten: Valtaapitävät miehet ovat harvemmin olleet uskollisia vaimoilleen. Miehillä on yleensäkin ollut kautta aikain tapana tavoitella mainetta, kunniaa ja rahaa sen takia, että saisivat mahdollisimman paljon naisia. Rakkauden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, eivätkä ne naiset, jotka tuollaisia miehiä tavoittelevat, ole yleensä siihen mieheen itseensä rakastuneita, vaan siihen, mitä he edustavat. Ja tällaisia naisia on kautta aikain ollut runsain mitoin. Siihen en kuitenkaan ota kantaa, onko Silvia tällainen nainen, mutta Kustaan ympärillä taatusti pyörii kaikenlaisia onnenonkijoita. Olen tosin kuninkaallistenkin tapauksessa joskus kuullut onnellisista ja uskollisista rakkausavioliitoista, mutta harvemmassa näitä on ollut viimeisen 1000 vuoden aikana Euroopan mantereella. Tällaisessakin tapauksessa, jossa mies on melko avoimesti uskoton, vaimo saattaa pysytellä kuviossa mukana, koska ei halua menettää miehensä mukanaan tuomaa statusta, valtaa, julkisuutta tai muuten vain turvattua elämää. Tällaisessa ei siis ole kyse rakkaudesta, vaan omaneduntavoittelusta. Rakkaus-sanaa saatetaan käyttää tällaisissa suhteissa lähinnä pelinappulana. Siksi kai monelle koko rakkaus-termistä on muodostunut ruma sana. Täysin samaa mieltä. :coolsmiley: Haluan vielä sanoa että rakkaus ei ole myöskään sitä, että antaa itseään kohdeltavan ihan miten sattuu. Itseäänkin pitää rakastaa ja kunnioittaa. :smitten: Eli toisin sanoen, jos toinen ei rakasta ja kunnioita, ei anna samalla mitalla takaisin vaan "kääntää sen toisen posken" ja jatkaa eteenpäin toiseen suuntaan. Ei vihaten ja katkerana, vaan anteeksi antaen. Rakkauteen ei myöskään kuulu katkeruus, viha eikä anteeksiantamattomuus. :smitten: Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Ikuinen Trikki - 13.11.2010 12:09:17 Niin, kyselin noita kysymyksiäni, koska aika usein kun kaksi ihmistä päättävät elellä yhdessä, tehdään siitä jonkinlainen sopimus, kuten avioliitto.
Ja rakkaus, joka todellakin vain On, ei välttämättä pysty olemaan, jos sopimuksen mukana tulee sitoumuksia ja velvoitteita, sääntöjä ja rajoja. Rakkaushan on rajaton, ja joko rakastat tai sitten et. Rakkaus olemisen muotona ei rajaudu vain yhteen ihmiseen, vaan aito rakkaus on sisäinen olemisen tila, ja jos rakastat niin rakastat kaikkea ja kaikkia. Rakkaus ei koskaan pety, sitä ei voi satuttaa, haavoittaa tai loukata. Rakkaus antaa toisen olla ja tehdä, koska rakkaus ymmärtää, sillä ei ole rajoja eikä se todellakaan rajoita toista ihmistä. Syrjähyppy on jonkinlaisen sopimuksen rikkomus. Ja tästä rikkomuksesta seuraa aina jotain negatiivista, surua, mustasukkaisuutta, luottamuksen puutetta ym. Mutta onko se rakkautta? Onko rakkauden tilassa koskaan tarvetta olla mustasukkainen tai tuntea itsensä petetyksi? Onko rakkauden tilassa tarvetta rajata elämää sopimuksin ja sitoumuksin? Voiko rakkaudesta sopia kahden ihmisen välillä? Halusin vain tuoda esille eroa romanttisen rakkauden, tuon ihmisten välisen kanssakäymiseen liittyvän sääntö- ja vaihdantasysteemin, ja aidon rajattoman rakkauden välillä. Ihan toinen juttu sitten on, että jos kaksi ihmistä ovat rakkaudessa liittyneet yhteen, niin miksi heillä olisi tarvetta touhuta mitään petihommia toisten ihmisten kanssa.. Toisaalta seksi on erittäin korkea kahden ihmisen välinen kanssakäymisen muoto, niin rajoittuuko se aina vain vakituisen partnerien väliseksi touhuamiseksi? Onko rakkaus omistamisen muoto, jossa on sovittu, että "Annelilla on nyt yksinoikeus Pertin ruumiiseen"? Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Lilli - 13.11.2010 16:20:53 Jotenkin olen kokenut, että rakkaus toteutuu puhtaammin epäeroottisissa suhteissa (ystävyys, rakkaus omiin lapsiin) kuin parisuhteissa. Kun otetaan mukaan seksi ja erityisesti voimakas intohimo, tunteiden kirjo voi vaihdella synkimmästä murhanhimosta hekumallisimpaan täyttymykseen. Intohimo on harvemmin pyyteetöntä ja vapaata. Intohimossa toinen ihminen valtaa mielen ja sydämen, eikä silloin juuri tule vilkuiltua ympärilleen tai haaveiltua vapaasta rakkaudesta.
Ne jotka haaveilevat parisuhteessa aidan toisella puolella häämöttävästä vihreämmästä ruohosta voivat kysyä puolisonsa mielipidettä siitä, onko asia hänelle ok. Ja onko ok, että puoliso tekee samoin. Ja miten mahdollisesti pidetään perheen kulissi-idylli yllä, kun jompikumpi tai molemmat hääräävät rakastajiensa kimpussa. Käytännössähän näistä kuvioista saadaan aikaiseksi yleensä kauhea sekasotku. Ehkä jotkut pystyvätkin rakastamaan kaikkia yhtä pyyteettömästi ja ehdoitta kuin Jumala, mutta aika harvassa nämä ihmiset ovat. Mustasukkaisuuden, omistushalun, loukkaantumisen, vihan, nöyryytyksen ja pettymyksen tunteet ovat hyvin inhimillisiä, ja etenkin monelle täydellisen vapaan rakkauden (lue =vapaan seksin) kannattajalle saattaa tulla yllätyksenä, että itsekin tuntee tällaisia tunteita. Mitä enemmän jommalla kummalla on intohimoisia tunteita toista kohtaan, sitä varmemmin myös nuo synkemmät tunteet tulevat pintaan. Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 13.11.2010 18:12:34 Niin, kyselin noita kysymyksiäni, koska aika usein kun kaksi ihmistä päättävät elellä yhdessä, tehdään siitä jonkinlainen sopimus, kuten avioliitto. Ja rakkaus, joka todellakin vain On, ei välttämättä pysty olemaan, jos sopimuksen mukana tulee sitoumuksia ja velvoitteita, sääntöjä ja rajoja. Rakkaushan on rajaton, ja joko rakastat tai sitten et. Rakkaus olemisen muotona ei rajaudu vain yhteen ihmiseen, vaan aito rakkaus on sisäinen olemisen tila, ja jos rakastat niin rakastat kaikkea ja kaikkia. Rakkaus ei koskaan pety, sitä ei voi satuttaa, haavoittaa tai loukata. Rakkaus antaa toisen olla ja tehdä, koska rakkaus ymmärtää, sillä ei ole rajoja eikä se todellakaan rajoita toista ihmistä. Syrjähyppy on jonkinlaisen sopimuksen rikkomus. Ja tästä rikkomuksesta seuraa aina jotain negatiivista, surua, mustasukkaisuutta, luottamuksen puutetta ym. Mutta onko se rakkautta? Onko rakkauden tilassa koskaan tarvetta olla mustasukkainen tai tuntea itsensä petetyksi? Onko rakkauden tilassa tarvetta rajata elämää sopimuksin ja sitoumuksin? Voiko rakkaudesta sopia kahden ihmisen välillä? Halusin vain tuoda esille eroa romanttisen rakkauden, tuon ihmisten välisen kanssakäymiseen liittyvän sääntö- ja vaihdantasysteemin, ja aidon rajattoman rakkauden välillä. Ihan toinen juttu sitten on, että jos kaksi ihmistä ovat rakkaudessa liittyneet yhteen, niin miksi heillä olisi tarvetta touhuta mitään petihommia toisten ihmisten kanssa.. Toisaalta seksi on erittäin korkea kahden ihmisen välinen kanssakäymisen muoto, niin rajoittuuko se aina vain vakituisen partnerien väliseksi touhuamiseksi? Onko rakkaus omistamisen muoto, jossa on sovittu, että "Annelilla on nyt yksinoikeus Pertin ruumiiseen"? Olen kanssasi samaa mieltä rakkaudesta, mutta... Me ihmiset emme ole täydellisiä ja koemme surua, mustasukkaisuutta yms. Silti kaiken tuon yläpuolella on ja pysyy se todellinen rakkaus joka on ja voi toki olla kaikkia ja kaikkea kohtaan siitäkin huolimatta että itse erehtyväisyydessään hairahtuisi tuntemaan ns. "negatiivisia" tunteita joitka rakkauteen ei kuulu. ;) Sillä rakkaus hyväksyy nekin, kaiken. :smitten: Lainaus Ihan toinen juttu sitten on, että jos kaksi ihmistä ovat rakkaudessa liittyneet yhteen, niin miksi heillä olisi tarvetta touhuta mitään petihommia toisten ihmisten kanssa.. Nimenomaan, tämä onkin juuri se jutun ydin, minkä takia en ymmärrä enkä kannata syrjähyppyjä. Otsikko: Vs: Rankkaa olla kunkku! Kirjoitti: Ikuinen Trikki - 14.11.2010 15:54:12 Niin, ihmisiähän me olemme kaikkine inhimillisyyksinemme. Itse vain tuppaan jotenkin aina kyseenalaistamaan yhteiskunnallisia instituutioita, jona osittain pidän myös avioliittoa.
Taisivat kuningas ja hänen ammoinen rakastajattarensakin oikeasti ja intohimoisesti rakastaa toisiaan. Mutta mitä mahdollisuutta on kuninkaalla, joka nykyään on vain mediamannekiini, hypätä syrjään roolistaan ja toteuttaa unelmansa rakkautensa kanssa. Hyvin kulttuurisidonnaisia lienee parisuhteen kiemurat. Rakkaus lienee sama kaikkialla :smitten: Siitä kertoo myös tutkimus, josta artikkeli tuoreessa Hesarissa: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Moni-is%C3%A4isyys+yleist%C3%A4+Amazonin+kulttuureissa/1135261621573 |